Yleiskaava 2040 Väestön kasvu ja sijoittaminen Valtuustoseminaari 22.4.2016 Henna Lindström, Katja Gräsbeck, Heikki Väänänen
Yleiskaavasuunnittelulle asetetut keskeiset tavoitteet Tuusulan aseman vahvistaminen osana Helsingin seutua, metropolialueen kilpailukyky Kestävän yhdyskuntarakenteen luominen Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen Liikenneverkoston kehittäminen Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen Kulttuuri- ja luonnonarvojen turvaaminen sekä viheryhteyksien osoittaminen Yleiskaavan tavoitteet ovat linjassa kunnan strategian kanssa.
Tavoitteemme - Tuusulan kuntastrategian päämäärät Palveluiden kehittäminen: Palvelumme ovat asiakaslähtöisiä. Palvelujen taso määritellään sellaiseksi, että ne voidaan rahoittaa tuloilla. Talouden tasapaino: Talouttamme hoidetaan niin, että talous on kestävällä pohjalla. Verotustaso ja velkaantuminen ovat hallitusti suunniteltuja. Elinkeinot: Tarjoamme kilpailukykyisen toimintaympäristön kunnassa toimiville ja kuntaan sijoittuville yrityksille. Maankäyttö: Uudisrakentamisen painopiste on keskuksissa ja taajamissa. Tämä luo edellytykset joukkoliikenteelle ja monipuolisemmille palveluille. Asuminen: Vastaamme erilaisten ja eri-ikäisten väestöryhmien asumistarpeisiin. Edistämme monimuotoista asumista viihtyisässä kulttuuriympäristössä. Liikenne: Liikennejärjestelmää kehitetään aktiivisesti seudullisena kokonaisuutena. Erityistä huomiota kiinnitetään matkustamisen sujuvuuteen.
TUUSULAN VISIO Tuusula palveleva, kestävästi kehittyvä kotikunta Tuusula tunnetaan kestävästi kehittyvänä kulttuurikuntana metropolialueella. Vakaa kasvu varmistetaan yhdyskuntarakenteen ja palvelujen vastuullisella kehittämisellä.
Valtuusto valitsi rakennemallivaihtoehto A2:n: Tuusulan nykyisiä keskuksia tukeva vaihtoehto Jotta palveluita ja joukkoliikennettä saadaan parannettua, tarvitaan tiiviimpää asumista kuin nykytilanteessa. On ekologisempaa ja taloudellisempaa laajentaa olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Kasvua ohjataan voimakkaimmin keskuksiin, mutta myös keskusten läheiselle vyöhykkeelle > palveluverkon säilyttäminen mahdollista??? Lähtökohdaksi otettu maapolitiikan mukaan kunnan omistamien maiden ensisijainen kaavoittaminen Kasvun oletetaan olevan hitaampaa taajamien ulkopuolella
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Helsingin seudun erityiskysymysten mukaan tulee alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Tämä tavoite tulee välittyä myös yleiskaavaan.
Tuusulan yleiskaava 2040 luonnos
Väestönmuutoksen historiaa Tuusulassa Keskimääräinen vuosikasvu 1900 2015 on 1,59 % (huom. Alueliitoksia) Väestönlisäys vuodesta 2000 vuoteen 2001 oli 3,0 %, joka Keskimääräinen vuosikasvu 1985 2015 on 1,41 % Keskimääräinen vuosikasvu 1995 2015 on 1,46 % on viime vuosien suurimpia kasvuprosentteja. Väestönlisäys vuodesta 2013 vuoteen 2014 vuoteen oli 0,19 %, joka viime vuosien pienimpiä kasvuja. Keskimääräinen vuosikasvu 2005 2015 on 0,98 % Keskimääräinen vuosikasvu 2010 2015 on 0,66 %
Väestönmuutoksen historiaa suuralueittain Hyrylässä Jokelassa Kellokoskella Keskimääräinen vuosikasvu 1985 2015 on 1,48 % Keskimääräinen vuosikasvu 1985 2015 on 1,75 % Keskimääräinen vuosikasvu 1985 2015 on 1,33 % Keskimääräinen vuosikasvu 1995 2015 on 1,58 % Keskimääräinen vuosikasvu 1995 2015 on 1,48 % Keskimääräinen vuosikasvu 1995 2015 on 1,14 % Keskimääräinen vuosikasvu 2005 2015 on 0,93 % Keskimääräinen vuosikasvu 2005 2015 on 0,96 % Keskimääräinen vuosikasvu 2005 2015 on 1,39 %
Taajamien ulkopuolinen kasvu 2002-2011 VÄESTÖMÄÄRÄ 2002 2005 2008 2011 Vanhakylän suuralue 1250 1302 1364 1382 Rusutjärven suuralue 1028 1101 1132 1138 Nahkelan suuralue 528 501 532 526 Ruotsinkylän suuralue 1186 1272 1298 1241 Yhteensä 3992 4176 4326 4287 Väestönkasvu 2002-2011: 295 0.8 % kasvu Väestö vuonna 2014: 4189 2040 väestömäärä olisi 0.8 % kasvulla: 5153 Kasvua kertyisi yhteensä: 964
VAIHEISTUS Yleiskaavaluonnoksessa varauduttiin 30 000 asukkaan kasvuun. Se mahdollistaisi noin 2,30 % keskimääräisen vuosikasvun, mikäli väestö säilyy olevilla asuinalueilla ennallaan. Yleiskaavaluonnoksesta saaduissa palautteissa edellytettiin pienempää kasvuprosenttia ja vaiheistusta. I-vaiheessa uusille kaava-alueille mahdollistetaan asuntoja n. 15 000 asukkaalle II-vaiheessa uusille kaava-alueille mahdollistetaan asuntoja n. 7 000 asukkaalle, yhteensä n. 22 000 asukkaalle. III-vaiheessa lisätään Rykmentinpuistoon asuntoja n. 5 000 asukkaalle, yhteensä n. 27 000 asukkaalle.
Väestöennuste koostuu syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä. Kunnan venni-väestöennuste arvioi kunnan väestömäärän kasvavan n. 19 700 asukkaalla vuoteen 2039 mennessä (vastaa 1,75 % keskimääräistä vuosikasvua) Yleiskaavassa varataan uusia asumisen alueita siten, että alueet täysimääräisinä rakentuneina toisivat asuntoja jopa 27 000 asukkaalle vuoteen 2040 mennessä. Tämä ei ole sama asia kuin väestöennuste, sillä olevilla asuinalueilla tapahtuu esimerkiksi asumisväljyyden kasvua. Laskennallisesti asunnot mahdollistaisivat 2,22 % keskimääräisen vuosikasvun, jos kaikki olevat alueet säilyisivät ennallaan (ei huomioida syntyvyyttä, kuollleisuutta, muuttoliikettä, asumisväljyyden kasvua). Lisäksi olevia asemakaava-alueita voidaan tiivistää.
Jokela Jokela Kasvun määrä Väkiluku Väkiluku 31.12.2014 6285 Nykyisissä kärkihankkeissa + varanto 2667 8952 Keskustie, Jokelan kartano I ja Peltokaaren varanto: vuoteen 2040 asunnot mahdollistaisivat laskennallisesti 1,42 % keskimääräisen vuosikasvun. Tarve lisätä AO ja AK osuutta: Nyt hankkeissa vain n. 8 AO-tonttia ja 6 AKasuntoa/vuosi kaavan tavoitevuoteen 2040 saakka. Hankkeet asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Keskustie 70 0 0 40 40 Jokelan kartano I 800 49 290 0 339 Yhteensä 870 49 290 40 379 Asuntotyyppien %-osuudet 13 77 11 Hankkeet asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Peltokaari 1797 123 547 102 772 Asuntotyyppien %-osuudet 16 71 13 Hankkeet asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Peltokaari 1797 123 547 102 772 Keskustie 70 0 0 40 40 Jokelan kartano I 800 49 290 0 339 Yhteensä 2667 172 837 142 1151 Asuntotyyppien %-osuudet 15 % 73 % 12 % Jokelan nykyinen talotyyppijakauma % AO 63 AP 9 AK 29 yht. 100
VE 1 Perttu
VE 1 Perttu AO-tontteja noin 29 vuodessa. Kerrostaloasuntoja noin 22 vuodessa. Väestöä 2,52 %:n keskimääräisellä vuosikasvulla. Tarkoittaa jonkin alueen hitaampaa kasvua ja kaavavarantoa. Väestöennusteen mukaan näille alueille??? Hankkeet asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Peltokaari 1797 123 547 102 772 Keskustie 70 0 0 40 40 Jokelan kartano I 800 49 290 339 Lepola III 81 15 17 32 Lepola IV 551 200 200 Lepola V 110 40 40 Yhteensä 3409 427 854 142 1423 Asuntotyypien %-osuudet 30 60 10 Jokelan liikekeskus 120 70 70 Jokelan kartano II 206 120 120 Takojan länsipuoli 83 30 30 Perttu 413 150 150 Jokelan Kartano III 714 50 100 200 350 Kolsan länsipuoli 110 40 40 Hevoskylä 83 30 30 Yhteensä 1729 300 100 390 790 38 % 13 % 49 % KAIKKI YHTEENSÄ 5138 727 954 532 2213 Asuntojen % -osuudet 33 43 24 Nykyinen talotyyppijakauma 60 % 10 % 30 %
VE 2 Palojoenpuisto
VE 2 Palojoenpuisto AO-tontteja noin 27 vuodessa. Kerrostaloasuntoja noin 22 vuodessa. Väestöä 2,44 %: keskimääräisellä vuosikasvulla. Tarkoittaa jonkin alueen hitaampaa kasvua ja kaavavarantoa. Väestöennusteen mukaan näille alueille??? Hankkeet asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Peltokaari 1797 123 547 102 772 Keskustie 70 0 0 40 40 Jokelan kartano I 800 49 290 339 Lepola III 81 15 17 32 Lepola IV 551 200 200 Lepola V 110 40 40 Yhteensä 3409 427 854 142 1423 Asuntotyypien %-osuudet 30 60 10 Jokelan liikekeskus 120 70 70 Jokelan kartano II 206 120 120 Takojan länsipuoli 83 30 30 Palojoenpuisto 212 77 77 Jokelan Kartano III 714 50 100 200 350 Kolsan länsipuoli 110 40 40 Hevoskylä 83 30 30 Yhteensä 1528 227 100 390 717 32 % 14 % 54 % KAIKKI YHTEENSÄ 4937 654 954 532 2140 Asuntojen % -osuudet 31 45 25 Nykyinen talotyyppijakauma 60 % 10 % 30 %
VE 3 Tiensuuntie
VE 3 Tiensuuntie AO-tontteja noin 26 vuodessa. Kerrostaloasuntoja noin 22 vuodessa. Väestöä 2,40 %: keskimääräisellä vuosikasvulla. Tarkoittaa jonkin alueen hitaampaa kasvua ja kaavavarantoa. Väestöennusteen mukaan näille alueille??? Hankkeet asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Peltokaari 1797 123 547 102 772 Keskustie 70 0 0 40 40 Jokelan kartano I 800 49 290 339 Lepola III 81 15 17 32 Lepola IV 551 200 200 Lepola V 110 40 40 Yhteensä 3409 427 854 142 1423 Asuntotyypien %-osuudet 30 60 10 Jokelan liikekeskus 120 70 70 Jokelan kartano II 206 120 120 Takojan länsipuoli 83 30 30 Tiensuuntie 96 35 35 Jokelan Kartano III 714 50 100 200 350 Kolsan länsipuoli 110 40 40 Hevoskylä 83 30 30 Yhteensä 1412 185 100 390 675 27 % 15 % 58 % KAIKKI YHTEENSÄ 4821 612 954 532 2098 Asuntojen % -osuudet 29 45 25 Nykyinen talotyyppijakauma 60 % 10 % 30 %
VE4 Kaikkiin edellä mainittuihin AO-alueisiin rakennetaan jonkin verran.
Vaihtoehto + - Perttu Sijaitsee kunnan nykyisten palveluiden kannalta paremmalla puolella junarataa. Mahdollistaa suuremman kasvun. Tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon. Ei kunnan maita. Kaukana palveluista. Palojoenpuisto Mahdollisuus laajentaa aluetta. Ei kunnan maita. Sijaitsee etäällä palveluista ja muusta yhdyskuntarakenteesta. Tiensuuntie Sijaitsee olemassa olevan rakenteen keskellä. Katuverkko ja kevyen liikenteen yhteydet olemassa. Ei kunnan maita. Pieni alue.
Mihin Jokelassa osoitetaan pientaloalue?
Kaavoitussuunnitelma 2016 2020 Palojoenpuiston AO:t Lepola IV Uudet hankkeet??? Lepola V Tiensuuntie?
Jokelan kaavoitussuunnitelma ja kunnan maat Lepola IV Lepola V
Yleiskaavaluonnos
Ares? Osoitetaanko Palojoenpuiston kerros- ja rivitaloalueet asumisen reservialueiksi (toteutuminen 2040 jälkeen)?
Jokelan osayleiskaava
Kellokoski Kellokoski Kasvun määrä Väkiluku Väkiluku 31.12.2014 4 921 Nykyisissä kärkihankkeissa + varanto 1 174 6 095 Kellokosken keskusta ja Linjapuisto II sekä Linjapuisto I:n varanto : vuoteen 2040 asunnot mahdollistaisivat laskennallisesti 0,90 % keskimääräisen vuosikasvun. Tarve lisätä ennen kaikkea AO osuutta: Nyt hankkeissa vain 30 AO-tonttia. HANKKEET Asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Kellokosken keskusta 795 0 165 204 0 Linjapuisto II 176 30 40 0 70 Linjapuisto I (valmis, ei vielä asukkaita) 203 0 87 0 87 YHTEENSÄ 1174 30 292 204 439 Asuntojen %-osuudet 7 % 67 % 46 % Nykyinen talotyyppijakauma 65 % 15 % 20 %
VE 1 Korkeamäentie
VE 1 Korkeamäentie AO-tontteja noin 18 vuodessa. Kerrostaloasuntoja noin 16 vuodessa. Väestöä 1,92 %: keskimääräisellä vuosikasvulla. Tarkoittaa jonkin alueen hitaampaa kasvua ja kaavavarantoa. Väestöennusteen mukaan näille alueille??? HANKKEET asukkaita AO AP AK Asunnot yht Kellokosken keskusta 795 0 165 204 369 Linjapuisto II 176 30 40 0 70 Joenranta 372 135 0 0 135 Linjapuisto I (valmis, ei vielä asukkaita) 203 0 87 0 87 Riiheläntie 303 110 0 0 110 Yhteensä 1849 275 292 204 771 Asuntojen %-osuudet 36 38 26 Kellokoskentie 228 5 70 30 0 Kellokosken ruukki 327 0 30 150 180 Purotie 110 40 0 0 40 Korkeamäentie 331 120 0 0 120 Yhteensä 996 165 100 180 532 Asuntojen % -osuudet 31 35 34 KAIKKI YHTEENSÄ 2845 440 392 384 1216 Asuntojen %-osuudet 36 32 32 Nykyinen talotyyppijaukauma 65 % 15 % 20 %
VE 2 Roinilan suunta
VE 2 Roinila II AO-tontteja noin 18 vuodessa. Kerrostaloasuntoja noin 16 vuodessa. Väestöä 1,92 %: keskimääräisellä vuosikasvulla. Tarkoittaa jonkin alueen hitaampaa kasvua ja kaavavarantoa. Väestöennusteen mukaan näille alueille??? HANKKEET asukkaita AO AP AK Asunnot yht Kellokosken keskusta 795 165 204 369 Linjapuisto II 176 30 40 70 Joenranta 372 135 135 Linjapuisto I (valmis, ei vielä asukkaita) 203 0 87 0 87 Riiheläntie 303 110 0 0 110 Yhteensä 1849 275 292 204 771 Asuntojen %-osuudet 36 38 26 Kellokoskentie 228 5 70 30 0 Kellokosken ruukki 327 0 30 150 180 Purotie 110 40 0 0 40 Roinila II 331 120 0 0 120 Yhteensä 996 165 100 180 532 Asuntojen % -osuudet 31 35 34 KAIKKI YHTEENSÄ 2845 440 392 384 1216 Asuntojen %-osuudet 36 32 32 Nykyinen talotyyppijaukauma 65 % 15 % 20 %
VE 3 Järvenpään suunta TAI TAI
VE 3 Järvenpään suunta AO-tontteja noin 18 vuodessa. Kerrostaloasuntoja noin 16 vuodessa. Väestöä 1,92 %: keskimääräisellä vuosikasvulla. Tarkoittaa jonkin alueen hitaampaa kasvua ja kaavavarantoa. Väestöennusteen mukaan näille alueille??? HANKKEET asukkaita AO AP AK Asunnot yht Kellokosken keskusta 795 0 165 204 369 Linjapuisto II 176 30 40 0 70 Joenranta 372 135 0 0 135 Linjapuisto I (valmis, ei vielä asukkaita) 203 0 87 0 87 Riiheläntie 303 110 0 0 110 Yhteensä 1849 275 292 204 771 Asuntojen %-osuudet 36 38 26 Kellokoskentie 228 5 70 30 0 Kellokosken ruukki 327 0 30 150 180 Purotie 110 40 0 0 40 Järvenpään suunta 331 120 0 0 120 Yhteensä 996 165 100 180 532 Asuntojen % -osuudet 31 35 34 KAIKKI YHTEENSÄ 2845 440 392 384 1216 Asuntojen %-osuudet 36 32 32 Nykyinen talotyyppijaukauma 65 % 15 % 20 %
VE4 Kaikkiin AOalueeseen rakennetaan jonkin verran.
Vaihtoehto + - Korkeamäentie Roinila Koulut lähempänä. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen. Tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon. Kaupalliset palvelut lähellä. Kasvu suuntautuu tasaisemmin Kellokosken taajamassa. Ei kunnan maita. Kaupalliset palvelut etäämmällä. Ei kunnan maita. Koulut etäämmällä. Huono maaperä. Järvenpään suunta Tukeutuu jonkin verran olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen Sijaitsee olevan joukkoliikennekäytävän varrella. Ei kunnan maita. Ei kehitä Kellokosken keskustaa, tukeutuu täysin Järvenpäähän ja Haarajoen asemaan.
?? Uudet hankkeet: Riiheläntie, Korkeamäentie, Roinilan jatke, Järvenpäähän rajautuvat alueet????
Mihin Kellokoskella tulee osoittaa pientaloalue?
Kellokosken kaavoitussuunnitelma ja kunnan maat
Yleiskaavaluonnos
Kellokosken osayleiskaava
Jos Järvenpään rajalle ei osoiteta asuinalueita, tuleeko ne kumota osayleiskaavasta?
Hyrylän seutu Hyrylän seutu Kasvun määrä Väkiluku Väkiluku 31.12.2014 (sis. haja-asutusalueen) 27017 Nykyisissä kärkihankkeissa 9051 34994 Nykyiset kärkihankkeet mahdollistaisivat asuntoja vuoteen 2040 1,21 %:n keskimääräisellä vuosikasvulla, mikäli olevien alueiden asukasmäärät säilyvät ennallaan. AO-tontteja riittäisi kaavan tavoitevuoteen asti vain 15 tonttia vuodessa. AO-tontit riittävät 50 tontinmyynnin tavoitevauhdilla vain 7 vuotta. Kuntastrategian tavoitteiden mukaisesti on tarve lisätä AO-tonttitarjontaa! KÄRKIHANKKEISTA TULEVA KASVU HYRYLÄÄN: KAAVANIMI AO AP AK Asukkaat Asunnot Anttilanranta I 50 0 0 138 50 Aropelto 0 10 90 178 100 Harjula 0 0 50 86 50 Hirsitie 0 0 30 51 30 Häriskivi 100 120 0 555 220 Kauppatie II 0 0 90 154 90 Kievarintie 0 0 40 69 40 Lahelanpelto II 142 510 0 1578 652 Pohjoinen keskusta 0 0 480 823 480 Prijuutti 0 0 80 137 80 Puustellinmetsä 31 695 800 2400 1526 Rykmentinpuisto I 25 300 1000 2074 1325 Suutarintie 0 0 180 309 180 Tuuskoto 0 100 0 233 100 Ydinkeskusta, 8067 0 0 150 257 150 Yli-Jussila 0 4 0 9 4 Yhteensä 348 1739 2990 9051 5077 Asuntotyyppien %- osuus 7 % 34 % 59 % Nykyinen talotyyppijakauma 46 % 18 % 36 %
Työversio HYRYLÄN KASVU I-vaihe AO AP AK Asunnot Asukkaat Aropelto 0 10 90 100 178 Kievarintie 0 0 40 40 69 Kauppatie II 0 0 90 90 154 Prijuutti 0 0 80 80 137 Lahelanpelto II 142 510 0 652 1578 Anttilanranta I 50 0 0 50 138 Pohjoinen keskusta 0 0 480 480 823 Suutarintie 0 0 180 180 309 Saviriihen alue 270 34 0 304 823 Häriskivi 180 40 0 220 589 Harjula 0 0 50 50 86 Tuuskoto 0 100 0 100 233 Hirsitie 0 0 30 30 51 Yli-Jussila 0 4 0 4 9 Ydinkeskusta, 8067 0 0 150 150 257 Puustellinmetsä (RP) 50 650 800 1500 2400 Hyökkälä (RP) 0 94 271 365 548 Keskusta (RP) 0 43 840 883 1325 Kirkonmäki (RP) 0 33 105 138 207 Saksan alue I 100 0 0 100 276 Yhteensä 792 1518 3206 5516 10190 Asuntotyyppien %-osuus 14 % 28 % 58 % 100 % I-vaiheessa AO-tontteja riittää 34 kpl / vuosi. II-vaiheessa AO-tontteja 68 kpl / vuosi. Toteutuu linjaus 50 tonttia vuodessa. Jos väestörakenteen muutoksen myötä n. 10 % siirtyy omakotitaloista kerrostaloihin, vapautuu markkinoille n. 800 omakotitaloa lisää. II-vaihe AO AP AK Asunnot Asukkaat Halkivaha III 75 0 0 75 207 Paijalan kylätie 30 0 0 30 83 Anttilanranta II 35 60 0 95 236 Pappilanhaantie 30 0 0 30 83 Hyryläntie-Hämeentie 0 0 300 300 514 Jouhisarantie 60 0 0 60 165 Autiorinne 120 160 0 280 703 Peurantie II 50 20 0 70 184 Lahelanpelto III (Lähteen alue) 70 220 0 290 705 Lahelanniitty II 80 20 0 100 267 Pähkinämäentien alue 30 30 0 60 152 Saksan alue II 197 203 0 400 1015 Yhteensä 777 713 300 1790 4314 Asuntotyyppien %-osuus 43 % 40 % 17 % 100 % YHTEENSÄ KAIKKI 1569 2231 3506 7306 14504 ASUNTOTYYPPIEN %-osuus 21 % 31 % 48 % 100 % NYKYINEN TALOTYYPPIJAKAUMA 46 % 18 % 36 %
Poistettavat ja lisättävät asuinalueet kaavoitussuunnitelmasta? Uusi hanke Saksan alue II? Tavoitevuoteen 2040 mennessä Rykmentinpuistosta ei välttämättä toteudu Olympiakylä eikä Puistokylä. Uusi hanke Peurantie II?
Vaihtoehtoiset laajenemissuunnat Luode? Koillinen? Länsi? Koillis-Hyrylä laajemmin? Ei pelkkää AO:ta Rykmentinpuiston seuraavat osat? Ei juurikaan AO:ta Etelä?
Vaihtoehto + - Etelä Lähellä Riihikallion palvelukeskusta, tukee keskuksen toimintaa. Hyvät olemassa olevat joukkoliikenneyhteydet. Kunnalla jonkin verran maata. Sijaitsee etäällä Hyrylän keskustasta. Liikennemelu Tuusulanväylän lähellä. Länsi Kunta omistaa maat. Sijaitsee etäällä Hyrylän keskustasta. Hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Ei joukkoliikennevyöhykkeellä. Luode Kunnalla maita hieman Paijalassa. Paijalan koulun laajennus. Etäällä Hyrylän keskustasta. Ei hyvän joukkoliikennepalvelun vyöhykkeellä. Säilyykö kulttuurimaisema-arvot? Koillinen Hyvät joukkoliikenneyhteydet. Tukeutuu olevaan liikenneverkkoon. Kunnalla jonkin verran maata. Koillis-Hyrylä Hyvä sijainti yhdyskuntarakenteen keskellä ja lähellä olevia palveluita > luonteva laajenemisalue. Tukee joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä lyhyt matka junaasemalle. Kunnalla maata. Itäisen ohikulkutien jatke suunniteltu. Rykmentinpuisto Keskeinen sijainti, lyhyt matka juna-asemille, lähellä kunnan ja kaupan palveluita: urheilukeskus vieressä, kunnan maata. Etäällä Hyrylästä. Maakuntakaavan viheralueella. Palvelutarve suuntautuu Keravalle. Ei voida koko aluetta osoittaa vain AO-alueiksi. Rykmentinpuisto II sijaitsee etäämmällä Hyrylän palveluista, lentomelu, ei AO-alueita
Yleiskaavaluonnos Muutoksia kaavaluonnokseen: Tuusulanjärven länsirannalle yleistäen osoitetut AK-alueet muutetaan AP ja V Itäisen ohikulkutien jatkeen TP-alue asumiseen
Länsi Mihin Hyrylässä omakoti-alue? Etelä
Mihin Hyrylän rivija kerrostaloalueet tulee keskittää III-vaiheessa?
Ares? Tuleeko Koillis- Hyrylän alue osoittaa asumisen reservialueeksi (toteutuminen 2040 jälkeen)?
Kaikissa taajamissa on lisäksi olemassa olevan asemakaavaalueen tiivistämismahdollisuus. Lisäksi Tuusulassa on yksityisessä omistuksessa voimassa olevissa asemakaavoissa asuinkäyttöön tarkoitettuja rakentamattomia tontteja n. 240 kpl. Rakennusjärjestyksen minimitonttikoon pienentäminen 800 > 600?