Integroidulla suunnittelulla. Eheytyvä ekotehokas kaupunki. Skanska Oy Kaupunkikehitys- ja elinkaaripalvelut Antti Tuomainen 6.10.



Samankaltaiset tiedostot
Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska

Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen. Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka

Vihreän kilpailukyvyn yhdistäminen osaamisen kehittämiseen

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen

Skanska on yksi maailman suurimmista projektikehitys- ja rakennuskonserneista Toimii valituilla kotimarkkinoilla Euroopassa ja Pohjois- sekä Etelä-

One Planet Living Kestävän elämäntavan konseptin soveltuminen Suomeen

Kaikki yhden katon alla

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen

1 12/2016 Antti Leino - Skanska

Terveydellä ja hyvinvoinnilla lisäarvoa liiketoiminnalle

Suunnittelulle oma tutkimusparadigma? Rakennusfoorumi Aki Davidsson

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan?

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä

Green Building Council Finland

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Kaikki yhden katon alla

FIGBC, VIHREÄ FOORUMI, KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN SERTIFIOINTIEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT, BREEAM IN-USE

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL

Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka

*) %-yks. % 2018*)

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari Pellervo Matilainen, Skanska

muutos *) %-yks. % 2016

Työntekijöiden sitouttaminen yrityksenlaajuisena liiketoimintastrategiana. Case Skanska Kirsi Mettälä

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

KAUKOLÄMMÖN MERKITYS KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINNEISSA

2 364, ,1. 6,3 Tapaturmataajuus, LTIFR huollettavaa kohdetta 15,6. 12 maata. Listattu Nasdaq Helsingissä 93 % ISO 14001

Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi

muutos *) %-yks. % 2017*)

Toimitilapalvelujen keskeinen rooli rakennusten ympäristötehokkuuden näkökulmasta

Vähähiilinen puukerrostalo

Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT

Vähähiilisyys tulee rakentamiseen

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

Asuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen

LEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tutkimustuloksia vähähiilisestä rakentamisesta

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

SMART CITY - EKOTEHOKAS TULEVAISUUDEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ. Marko Riipinen. Rakennusautomaatioseminaari 2013 Metropolia, Espoo 30.5.

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Green Energy Showroom (GES) - verkostotilaisuus IVH Kampuksella

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA

Maailman valutuotanto

Lämpöpumput lähes 0-energiataloissa


Tulevaisuuden kunta ratkaisut näkökulmana

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Korjausrakentamisen näkymät ja rooli - miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Alueellinen energiatehokkuus

T A M P E R E - asukkaita n ( ) - pinta-ala 525 km as / km 2

Asemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina - Asemanseutujen kehittämisseminaari Tulevaisuuteen suuntautunut - Menestystä metsästämässä

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Älykäs kaupunki seminaari klo Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

European Green City Index Helsingin vahvuudet ja haasteet

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari Juha Viholainen

Hyvää sisäilmaa, energiansäästöä vai voiko molemmat saada? Miimu Airaksinen, RIL ry

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Transkriptio:

Integroidulla suunnittelulla Eheytyvä ekotehokas kaupunki Skanska Oy Kaupunkikehitys- ja elinkaaripalvelut Antti Tuomainen 6.10.2010

Esityksen sisältö Skanskasta lyhyesti Ekotehokas kaupunkikehittäminen Eheyttäminen Integroitu suunnittelu 2

Skanska paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen Listattu Tukholman pörssiin, liikevaihto noin 13 miljardia euroa vuonna 2009 Maailman suurimpia rakentamis- ja projektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä 53 000 työntekijää valituilla kotimarkkina-alueilla Euroopassa, USA:ssa ja Latinalaisessa Amerikassa Suomessa: Talonrakentaminen, talotekniikka, toimitilojen ja asuntojen projektikehitys, julkisen sektorin elinkaarihankkeet, maa- ja ympäristörakentaminen Noin 2 500 työntekijää 3

Skanskan kotimarkkina-alueet Yhdysvallat Latinalainen Amerikka Ruotsi Norja Suomi Tanska Iso-Britannia Viro Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari 4

Toiminnalliset tavoitteemme Tappiotyötä Ympäristörikettä Tapaturmaa Eettistä rikettä Virhettä 5

Haluamme olla maailman johtava ympäristötehokas projektikehittäjä ja rakentaja. Johan Karlström, CEO Skanska AB 6

Ekotehokas kaupunkikehittäminen 7

CO2 päästöt sektoreittain 8

Energiatehokkuus maksaa liikaa? Source: EEB Facts and Trends, August 2007 9 9

Mikä on rakennusten rooli ilmastotalkoissa? Suurin ja kustannustehokkain potentiaali vähentää päästöjä on kiinteistösektorilla. Se pääsee varmasti mukaan näihin talkoisiin Jan Vapaavuori, asuntoministeri 10

Ympäristötehokkaan rakentamisen vaatimukset kiristyvät kwh/brm2 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2009 2010- Määräysten mukainen määräykset rakennuskanta 11 Skanska Adjutantti, Espoo Skanskan tavoite 2011 2020 EU tavoite

Energian käytön eriytyvät trendit 12

As Oy Espoon Adjutantti Osa Skanskan, Fortumin ja ABB:n uutta kaupunkiasumisen konseptia. Kehitystyön tavoitteena on minimoida rakennusten nettoenergiankulutus Kehitystyössä ovat Suomessa Skanskan ja Fortumin lisäksi mukana mm. KONE ja ABB. 13

Nykytila Hiilijalanjälki Materiaalit ja tuotanto 19 % 50 vuoden elinkaari Käyttö 81 % Materiaalit ja tuotanto 50 % Energiatehokas Skanskatalo Käyttö 50 % Käyttö 26 % Materiaalit ja tuotanto 74 % Energiatehokas Skanskatalo uusiutuva sähkö 14

Skanskatalo: materiaalien hiilijalanjäljen jakautuminen 15

Härmälänranta, Tampere 16

Lämmönkeruukenttä Härmälänrannan alueen lämmöntuotannon osalta on tutkittu useita eri Uusiutuvan Energian Vaihtoehtoja. Skanskan asiantuntijakumppanina VTT. A Lämmönkeruukenttä B Lämmönkeruukenttä D Lämmönkeruukenttä C 17

Käytössä olevat ympäristöluokitusjärjestelmät EkoProfile PROMISE BREEAM Ecoeffect LEED Canada E-Scale LEED Lider A VERDE LEED Mexico BREEAM DGNB Protocollo Italica GB Evaluation GBCS HKBEAM CASBEE LEED India Griha Green Mark AQUA / LEED Brazil Green Star NABERS Green Star SA 18

Skanska Color Palette Building Compliance Vanilla Beyond Compliance Green Future Proof Deep Green Energy Carbon Materials Water Trademark of Skanska AB (publ) 19

20

Kestävä kaupunkikehittäminen Ekotehokkuus: Energiankulutus Päästöjen vähentäminen Liikenne Materiaalit Seurattavuus Oppiva ja älykäs yhdyskunta Kaupunkirakenne: Turvallisuus Saavutettavuus Sosiaalinen ulottuvuus Liikkuminen Käyttäjälähtöisyys: Asukastyytyväisyys Turvallisuus Arvon kehittäminen: Markkina-arvo Käyttöarvo Elinkaarikustannukset 21

Eheyttäminen 22

Kaupunkirakenteen sisällä on suuria hyödyntämättömiä potentiaaleja, joiden hyödyntäminen tuottaa: - kaupunkirakenteellisia - sisällöllisiä - toiminnallisia ja - taloudellisia etuja Eheyttävällä ja ekotehokkaalla kaupunkisuunnittelulla, - kehittämisellä ja -rakentamisella tarkoitetaan erityisesti vaikeasti rakentuvien, mutta eheyttämisen kannalta arvokkaiden alueiden ottamista käyttöön.

Tunnistetut eheyttämisen tyypit (RYM SHOK) BRIDGE CITY -liikenneväylien rikkoman kaupunkirakenteen eheyttäminen LAYER CITY elinvoimaa menettäneiden alueiden käyttötarkoituksen muuttaminen SUBURBAN AREA asuinlähiöiden ekotehokas korjaaminen ja täydentäminen BROWNFIELD AREA teollisuusalueiden kestävämuutos hybridialueiksi GREENFIELD AREA kaupunkirakenteen perusteltu ekotehokas täydentäminen vielä käyttämättömille alueille

Lähiöt - tavoitteena positiivinen nousukierre Arvostus Arvo Alueen kunnostaminen, kehittäminen, eheyttäminen ja elävöittäminen Haluttavuus Alueen palvelutaso ja viihtyisyys Alueen elinvoima Asukkaiden maksukyky Positiivinen muuttoliike ja työssä käyvien alueelle jääminen 25

Integroitu suunnittelu 26

Kysely kaupungeille mihin halutaan panostaa? 2. Kestävän elinkaarijohtamisen tavoitteleminen 7. Elinkaari Käyttö Ekotehokas täydennysrakentaminen 9. Operatiiviset työkalut Ekotehokkaiden rahoitusmallien kehittäminen korjausrakentamiselle Peruskorjaus 3. Ekotehokkaiden määräysten toteuttaminen Käyttö Toteuttaminen 8. Rakennuttajan toiminnan laajentaminen käyttövaiheeseen 5. 1. Integroitu suunnittelu prosessi Kehittäminen Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kaupunkisuunnittelussa Suunnittelu 6. 10. 27 Paikallisten energiatuotantomahdollisuuksien implementointi Ekotehokkaat liikenne-ja liikkumisratkaisut 4. Ekotehokkaiden rahoitusmallien kehittäminen ja markkinointi Lähde: Diplomityö Miro Ristimäki

Tulokset 20 suurinta kaupunkia 1. Integroitu suunnitteluprosessi 56,9 % 2. Ekotehokkaat liikenne- ja liikkumisratkaisut 56,9 % 3. Ekotehokas täydennysrakentaminen 53,5 % 4. Paikallisten energiatuotantomahdollisuuksien implementointi 36,2 % 5. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kaupunkisuunnittelussa 24,1 % 6. Rakennuttajan toiminnan laajentaminen käyttövaiheeseen 19,0 % 7. Ekotehokkaiden määräysten toteuttaminen 19,0 % 8. Kestävän elinkaarijohtamisen tavoitteleminen 13,8 % 9. Ekotehokkaiden rahoitusmallien kehittäminen ja markkinointi 8,6 % 10. Ekotehokkaiden rahoitusmallien kehittäminen korjausrakentamiselle 8,6 % 28 Lähde: Diplomityö Miro Ristimäki

Integroitu suunnittelu 29

Tukevatko toteutusmallit ekotehokkuustavoitteita? 30

1. Tarvekartoitus 2. Toiminnan rationalisointi 3. Eheyttäminen 4. Uudet alueet Poliittinen päätöksenteko Palveluntuottajat 1. Liikenne- ja energiaverkostot Kiinteistösijoittajat Asukkaat 2. Kaupunkikehittäminen 4. Maanomistajat Kaupungin ja kehittäjien kumppanuus & Integroitu suunnittelu 3. Asemakaavat ja uudet projektit Elinkeinoelämä Projektien tarjouskilpailuttaminen 31

Lintulahden toimistotalo, Helsinki Ensimmäinen toimistotalo Pohjoismaissa, jolle on myönnetty LEED Platina tason sertifikaatti Vanha tontti, puhdistettu pilaantuneista maaaineksista Täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta Hyvät julkisen liikenteen yhteydet: metro-, raitiovaunu- ja bussipysäkit lähellä Polkupyörien säilytys ja pukuhuoneet Energian kulutus 27 % määräysten mukaisesta Tontin kasvillisuus Viheralueiden kasvit eivät tarvitse kastelua Lämpösaarekkeiden välttäminen Pysäköinti maan alla Vettä säästävät vesikalusteet Kaksoishuuhtelu Elektroniset hanat 32

Empire State Building, New York Improving energy efficiency of an office floor leased by Skanska 33

49% ENERGY SAVINGS Utility Consumption Comparison 136 Madison Avenue (Class A Office) Cost Consumption (KWH) Avg. Cost per KWH 0.27 JAN Actual $3,677 13,760 0.25 FEB Actual $3,921 15,520 $4,209 17,920 0.23 2008 MAR Actual 14,880 0.25 APR Actual $3,721 $4,905 19,893 0.25 MAY Actual Total Annual Actual $57,506 220,853 0.26 Compariso n Annual Adjusted* $85,039 326,595 0.26 Energy Cost (Per Rentable Square Feet) 0.22 0.24 0.26 0.23 0.30 3.49 3.49 *Adjust Class A office to the same RSF as ESB Empire State Building (LEED Platinum) JAN Actual FEB Actual 2009 MAR Actual APR Actual MAY Actual Total Annual Projected ESB LEED Office Annual Adjusted Cost $1,989 $1,987 $2,500 $2,151 $2,525 $32,015 $43,099 Consumption (KWH) 10,516 10,506 11,686 10,523 12,220 165,764 165,764 Avg. Cost per KWH 0.19 0.29 0.21 0.20 0.21 0.19 0.26 Energy Cost (Per Rentable Square Feet) 0.08 0.08 0.10 0.09 0.10 1.31 1.77 **Madison rate utilized 34

9.2% TOTAL SAVINGS Cost Analysis Summary Total Project Cost Class A Office Budget $4,413,404 Actual Costs $4,624,262 Total Cost /S/rsf) $180.88 $189.52 Construction Cost (S/rsf) $121.45 $132.95 LEED Premium* $120,858 $8.64 $11.50 *Total LEED Premium -4.7% Energy Saving (NPV for 15 Yrs) $593,496 NYSERDA Grant (Approx.) $22,802 Net Positive** $405,440 **Total Savings -9.2% 35

36

Skanska - ympäristötehokkaan rakentamisen osaaja