KAUKOLÄMMÖN MERKITYS KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINNEISSA
|
|
- Irma Turunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAUKOLÄMMÖN MERKITYS KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINNEISSA
2 KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTIEN KÄYTTÖ POHJOISMAISSA Sertifioidut uudisrakennushankkeet Sertifioidut olemassa olevat rakennukset Joutsenmerkki (Pientalot, kerrostalot, koulu- ja päiväkotirakennukset) DGNB New Construction 150 BREEAM In-Use (part 1) 100 BREEAM New Constuction 100 LEED EBOM 50 LEED New Construction / Core and Shell 50 0 Suomi Ruotsi Norja Tanska 0 Suomi Ruotsi Norja Tanska
3 KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTIEN KÄYTTÖ POHJOISMAISSA Ramboll teetti alkuvuodesta 2017 kyselyn pohjoismaisille kiinteistöalan ammattilaisille, joiden mukaan kiinteistöjen ympäristösertifikaattien määrä lisääntyy merkittävästi seuraavien 5-10 vuoden aikana 60% 50% 40% 30% 20% Kuinka suuri osa kiinteistöportfoliosta tai rakennushankkeista on sertifioitu tai sertifioidaan tulevaisuudessa Uudisrakentaminen Olemassa olevat rakennukset 10% 0% Tällä hetkellä 5-10 vuoden päästä
4 SELVITYKSEN TAUSTA Ramboll on laatimassa selvitystä Suomessa käytetyimmistä kiinteistöjen ympäristösertifikaateista, jossa tarkoituksena on selvittää mm.: 1. Millainen merkitys energiankäytöllä ja kaukoenergiamuodoilla on ympäristösertifioinneissa 2. Millainen asema kaukoenergiaratkaisuilla on verrattuna kilpaileviin ratkaisuihin 3. Millaisia lähtötietoja energiayhtiöiden tuotteista sertifiointia varten tarvitaan, jotta tuotteita voidaan sertifikaatissa hyödyntää Uudisrakennukset LEED New Construction v 4 BREEAM International 2016 Rakennusten elinkaarimittarit RTS ympäristöluokitus Joutsenmerkki Olemassa olevat rakennukset LEED Existing Buildings v4 BREEAM In use Rakennusten elinkaarimittarit
5 TUTKITUT SERTIFIOINTIJÄRJESTELMÄT Luokitusjärjestelmä Kehittäjä/ ylläpitäjä Käytössä vuodesta Kansallinen/ globaali Energian painoarvo kokonaispisteissä uudisrakennukset LEED Us Green Building Council 1998 globaali 30 % BREEAM BRE Global 1990 globaali 18,5% RTS Ympäristöluokitus Rakennustietosäätiö 2017 kansallinen (Suomi) 7 % Joutsenmerkki NMN (Nordisk miljömärkningsnämnd) Kansalliset ympäristömerkintälautakunnat, Suomessa Ympäristömerkintä lautakunta 1989 kansallinen (Pohjoismaat) 7% Rakennusten elinkaarimittarit Green Building Council Finland 2013 kansallinen (Suomi) 25%
6 ENERGIAAN LIITTYVÄT VAATIMUKSET SERTIFIKAATEISSA UUDISRAKENNUKSET LEED v4 BREEAM Joutsenmerkki RTS ympäristöluokitus Rakennusten elinkaarimittarit Energiatehokkuus x x x x x Uusiutuva energia x x x Kylmäaineiden käyttö x x Toiminnanvarmistus x Kysyntäjousto x Vihreä sähkö ja carbon offsets x Hiilijalanjälki ja muut päästöt x x x
7 ENERGIAMUOTOJEN VAIKUTUS ENERGIATEHOKKUUTEEN Eri energiamuotojen vaikutusta energiapisteisiin ja luokituksien tasoon selvitettiin esimerkkirakennuksen avulla Esimerkkirakennus Sijaitsee pääkaupunkiseudulla Toimisto noin brm 2 Energialuokka B Sisäilmastoluokka S2 Käytetyt energiamuodot A: Kaukolämpö CHP tuotantona + kaukokylmä polttoaineina pääasiassa fossiiliset polttoaineet B: Kaukolämpö CHP tuotantona + vedenjäähdytyskone polttoaineina biopolttoaineet C: Kaukolämmön erillistuotanto + vedenjäähdytyskone biopolttoaineet ja turve D: Maalämpö + vedenjäähdytyskone Sähköntuotanto kaikissa tapauksissa sama
8 Case study LEED BREEAM RTS, Joutsenmerkki, REM Proposed building Baseline building Proposed building energy use Baseline building energy use ASHRAE method E-value method DES modelling Purchased energy Alternative compliance path DES modelling Purchased energy Alternative compliance path Actual building Reference building BREEAM best practice building Actual building BREEAM best practice building Proposed building energy cost or alternative indicators Proposed building energy cost or alternative indicators Energy demand, primary energy & CO2 emission Energy demand, primary energy & CO2 emission Energy demand, primary energy & CO2 emission Actual building E- value Building code E- value for building type Best practice building primary energy Percentage improvement Energy performance ratio Energy performance ratio LEED credits BREEAM credits BREEAM credits
9 ENERGIAPISTEET ERI ENERGIARATKAISUILLA LEED NEW CONSTRUCTION Energiatehokkuutta tarkastellaan energiankustannussäästöjen perusteella vertaamalla esimerkkirakennusta ja ASHRAE standardin mukaista vertailutapausta Kaukoenergian osalta LEED sertifioinnissa vaihtoehtoiset tarkastelutavat: Mallintamalla kaukoenergian tuotanto Ostoenergiana (ei kaukoenergian mallintamista) 80,00% 70,00% 60,00% 18 p 50,00% 15 p 40,00% 12 p 30,00% 8 p 20,00% 3 p 10,00% Esimerkkirakennuksen energiansäästö eri energiamuodoilla Energiapisteet Kaukoenergian mallinnus Energiapisteet Ostoenergiana Energiapisteet Maalämpö + VJK 0 p 0,00% A B C A: Kaukolämpö CHP tuotantona + kaukokylmä (fossiiliset polttoaineet) B: Kaukolämpö CHP tuotantona + vedenjäähdytyskone (biopolttoaineet) C: Kaukolämmön erillistuotanto + vedenjäähdytyskone ( bio + turve)
10 ENERGIAPISTEET ERI ENERGIARATKAISUILLA LEED NEW CONSTRUCTION Erot tuotantotapojen välillä korostuvat kun rakennuksen energiatehokkuus on huonompi (esimerkiksi peruskorjauskohde) Kohde saavutti Maalämmöllä 18 pistettä CHP ratkaisuilla pistettä Erillistuotettu kaukolämpöratkaisu 13 pistettä Ostoenergiatarkasteluna 16 pistettä 60,00% 18 p 50,00% 15 p 40,00% 12 p 30,00% 8 p 20,00% 3 p 10,00% Energiansäästö kun energiankulutus 1,5 kertainen Energiapisteet Kaukoenergian mallinnus Energiapisteet Ostoenergiana Energiapisteet Maalämpö + VJK 0 p 0,00% A B C A: Kaukolämpö CHP tuotantona + kaukokylmä (fossiiliset polttoaineet) B: Kaukolämpö CHP tuotantona + vedenjäähdytyskone (biopolttoaineet) C: Kaukolämmön erillistuotanto + vedenjäähdytyskone ( bio + turve)
11 ENERGIAPISTEET ERI ENERGIARATKAISUILLA E LUKUTARKASTELU BREEAM:ssa, RTS ympäristöluokituksessa, Joutsenmerkissä sekä Rakennusten elinkaarimittareissa energiatehokkuutta arvioidaan E-luvun perusteella Koska E-luku ei huomioi kaukoenergian tuotantoa, ei tuotannolla ole vaikutusta pistemääriin Esimerkkirakennus: RTS luokituksessa kaukoenergia ja maalämpöratkaisujen välillä enintään 1,8 pisteen ero BREEAM:ssa 1-2 pisteen ero Energiamuoto RTS luokitus Joutsenmerkki BREEAM Esimerkkirakennuksen energiapisteet Kaukolämpö + kaukojäähdytys Kaukolämpö + vedenjäähdytyskone Maalämpö + vedenjäähdytyskone 4,8 / 8 pistettä Minimivaatimus Energialuokka B 4 / 8 pistettä Minimivaatimus Energialuokka B 5,6 / 8 pistettä Minimivaatimus Energialuokka B Energiapisteet kun energiankulutus 1,5 -kertainen (Esim. peruskorjauskohde) Kaukolämpö + kaukojäähdytys Kaukolämpö + vedenjäähdytyskone Maalämpö + vedenjäähdytyskone 1,6 / 8 pistettä Minimivaatimus ei täyty 1,6 / 8 pistettä Minimivaatimus ei täyty 2,4 /8 pistettä Minimivaatimus ei täyty 11/15 pistettä 11/15 pistettä 12/15 pistettä 4/15 pistettä 3/15 pistettä 5/15 pistettä Joutsenmerkin minimivaatimus on energialuokka B, mutta energiatehokkuudesta ei saa lisähyötyä
12 Energiapisteet Energiapisteet ENERGIAPISTEET ERI ENERGIARATKAISUILLA BREEAM ASHRAE TARKASTELU E-luvun sijaan voidaan myös käyttää ASHRAE standardia vertailutasona AHSRAE tarkastelussa huomioidaan kolme eri indikaattoria: Energiantarve Primäärienergian kulutus CO2 päästöt Energiatehokkuudeltaan heikomman rakennuksen kohdalla ASHRAE tarkastelulla saavutetaan selvästi paremmat pisteet kuin E-luku tarkastelulla Esimerkkirakennuksen energiatehokkuuspisteet ASHRAE tarkastelu A B C Energiapisteet kun esimerkkirakennuksen energiankulutus 1,5 kertainen A B C Esimerkkirakennus kaukoenergia Esimerkkirakennus maalämpöratkaisu Esimerkkirakennus kaukoenergia Esimerkkirakennus maalämpöratkaisu A: Kaukolämpö CHP tuotantona + kaukokylmä (fossiiliset polttoaineet) B: Kaukolämpö CHP tuotantona + vedenjäähdytyskone (biopolttoaineet) C: Kaukolämmön erillistuotanto + vedenjäähdytyskone (bio + turve)
13 UUSIUTUVA ENERGIA SERTIFIKAATEISSA Tontilla tuotettu - Aurinkolämpö - Aurinkosähkö - Tuulivoima Ostettu - Tuulivoima LEED New Construction v4 BREEAM International 2016 Joutsenmerkki OK OK OK (tuulivoima osana E- lukua) OK OK Ei Ei RTS ja REM Osana E-lukua Tontilla tuotettu - Maalämpö Vain geoterminen (ilman lämpöpumppua) OK Osana E-lukua Osana E-lukua Ostettu - Maalämpö Vain geoterminen (ilman lämpöpumppua) OK Ei Ei Tontilla tuotettu tai ostettu - Biopolttoaineilla tuotettu lämpö tai sähkö Seuraavat eivät sovellu: Kiinteän jätteen poltto Metsänhoidon korjuu- /hakkuujäte Maalattu, pinnoitettu tai kyllästetty puu OK (ei ensimmäisen sukupolven polttoaineet kuten biodiesel) Osana E-lukua (tontilla) Osana E-lukua (tontilla) Ostettu - vesivoima Ei Ei Ei Ei Pisteet 1-3 pistettä 1 piste Innovaatiopistettä 1-3 pistettä + Osana E-lukua Osana E-lukua
14 MUUT ENERGIATEEMAT LEED JA BREEAM SERTIFIOINNIT Kylmäaineet LEED 1 piste BREEAM 1-4 pistettä Kylmäaineiden ilmastovaikutuksia arvioidaan kylmäainetyypin ja kylmäaineiden määrän suhdetta jäähdytyskapasiteettiin. Kaukokylmän tuottajalta tarvitaan tiedot kylmäaineista, kylmäainemääristä ja kylmätuotannosta [MW] Vihreä sähkö LEED 1-2 pistettä Rakennuksen viiden vuoden sähkön kulutus katetaan Ekoenergian mukaisella vihreällä sähkön sopimuksella tai sertifikaateilla (Guarantee of Origin) Kysyntäjousto LEED 1-2 pistettä Kysyntäjousto-ohjelma, joilla rakennuksen maksimisähkötehoa voidaan pienentää vähintään 10% laskennallisesta sähkötehosta Toiminnanvarmistus LEED 3 pistettä Jo olemassa olevan kaukoenergian tuotantolaitoksen toiminnasta on osoitettava että: - Käytössä on ennaltaehkäisevä ylläpidon toimintaohjelma - Kaukoenergiajärjestelmät on testattu kolmen vuoden sisällä - Käytössä on toiminnan hyötysuhteiden seurantaohjelma
15 OLEMASSA OLEVIEN RAKENNUSTEN SERTIFIKAATIT LEED EXISTING BUILDINGS BREEAM IN USE Energiatehokkuus LEED Existing Buildings Energiatehokkuus arvioidaan Energy Star työkalun avulla Eri kaukoenergiaratkaisuilla ei ole vaikusta saatavaan pistemäärään BREEAM In use Energiatehokkuutta arvioidaan kiinteistön teknisten ominaisuuksien ja energiankulutuksen perusteella. Kaukoenergian tuotantotavalla ei ole merkittäviä eroja Kylmäaineiden hallinta Kaukoenergiajärjestelmien kylmäaineiden ilmastovaikutukset otetaan huomioon kuten uudisrakennuksissa Sertifioinnissa huomioidaan vain tontilla olevat kylmäaineet, joten kaukokylmään liitetty kohde voi ansaita täydet pisteet Uusiutuva energia Kaukoenergiantuotannossa käytetyt uusiutuvat energiat luetaan hyödyksi. Käyttämällä uusituvilla energioilla tuotettua kaukoenergiaa kohde voi ansaita max 5 pistettä Kaukoenergian tuotannossa käytetty uusiutuva energia huomioidaan osana energiatehokkuutta
16 JOHTOPÄÄTÖKSET Energiantuotannolla on merkittävä vaikutus saavutettuihin pistemääriin Mitä tarkempaa tietoa energiayhtiöt jakavat toiminnastaan, sen yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa tarkastelua voidaan tehdä Laadittujen tarkastelujen perusteella kaukoenergiaratkaisut auttavat korkeiden pistemäärien saavuttamisessa, mutta tarkastelutapojen välillä on eroja Esimerkkirakennuksen tarkastelujen perusteella: CHP tuotannosta on hyötyä LEED energiatehokkuustarkastelussa Biopohjaiset polttoaineilla tuotetusta kaukolämmöstä saavuttaa BREEAM sertifikaatissa hyötyjä E-lukuun perustuvissa tarkasteluissa ei kaukoenergian tuotannolla ole vaikutusta luokitukseen
17 JATKOTOIMENPITEET Selvityksen loppuraportti julkaistaan alkusyksyllä 2017 Selvityksen mukana on lähtötietolistaus kaikista energiayhtiöltä tarvittavista lähtötiedoista
18 SERTIFIOINTIJÄRJESTELMÄ ENERGIAVERKOILLE USGBC on lanseerannut energiaverkoille suunnatun sertifiointijärjestelmän PEER LEED sertifioinnissa kohde voi ansaita lisäpisteitä: Kuinka suuren osuuden energiankulutuksesta kaukoenergia kattaa Kaukoenergiajärjestelmän PEER tuloksen perusteella Järjestely toistaiseksi pilotointivaiheessa Lähde:
19 KIITOS! Paula Rantanen,
KAUKOENERGIA KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖLUOKITUKSISSA
Vastaanottaja Energiateollisuus Ry Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2017 KAUKOENERGIA KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖLUOKITUKSISSA Päivämäärä 10.11.2017 Laatija Paula Rantanen, Kari Hiltunen, Johanna
LisätiedotKiinteistön Ympäristösertifikaatit
Kiinteistön Ympäristösertifikaatit Granlund Consulting Oy Tiina Kauppinen, ympäristöasiantuntija, DI OTM, Granlund Consulting Oy etunimi.sukunimi@granlund.fi 1 Ympäristöluokitus Työkalu ympäristöasioiden
LisätiedotTavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotAlueellinen energiatehokkuus
Alueellinen energiatehokkuus Niittykummun energiastrategia osana BREEAM Communities -sertifiointityötä 29.1.2018, Siton Elävä kaupunki - seminaari Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy Energia-asiantuntija
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotRakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015
% Rakennusten elinkaarimittarit Heli Kotilainen 22.5.2015 Green Building Council FINLAND ympäristöluokitusjärjestelmät RAKENNUSTEN Elinkaarimittarit Kansainvälinen verkosto World GBC Kestävän rakennetun
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotEkotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
LisätiedotRakennusten energiatehokkuuden tukeminen
Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Jessica Karhu Green Building Council Finland 5.5.2015 Sykli SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotUusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014
Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotYmpäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska
Ympäristötehokas Skanskatalo Pellervo Matilainen Skanska Moderni pääkonttori toimi lähtölaukauksena neljän ympäristö- ja kustannustehokkaan toimistotalon keskittymälle Kiint. Oy Kathy (1) Kiint. Oy Neptun
LisätiedotLEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida
LEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida Vihreä Foorumi 10.6.2019 Mikael Nyländen Green Building Partners Oy Sisältö Yleistä LEED EB v4 ja v4.1 pisteet kategorioittain Pakolliset vaatimukset Perfomance-pisteet
LisätiedotDemand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings
Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings Toinen sija kilpailussa: HVAC World Student Competition Kiinteistöjen ja energiajärjestelmien uudet rajapinnat Energiajohtaminen
LisätiedotEnergiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen
Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotREMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotKohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia
Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotLämmitystapavalinnat muuttuvat
SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus 2.0
Rakennusten energiatehokkuus 2.0 Rakennusten energiaseminaari 4.10.2017 Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, VTT Johtava tutkija, Pekka Tuomaala, VTT Rakennukset ovat keskeisessä roolissa Ihmiset viettävät
LisätiedotAsuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen
Asuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen Kohti kunnianhimoisempaa korjausrakentamista 9.4.2019 Taustaa
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotRakennus uusiutuvan energian tuottajana - ovatko rakennus- ja energiaalat valmiita haasteeseen?
Green Building Council Finland Rakennus uusiutuvan energian tuottajana - ovatko rakennus- ja energiaalat valmiita haasteeseen? Maija Virta Toimitusjohtaja, FIGBC Uutta EPBD rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä
LisätiedotKohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy
Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan 2008 Nykyisin useita eri todistuslomakkeita,
LisätiedotSKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
LisätiedotMateriaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT
Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotVihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan?
Green Building Council Finland Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Maija Virta Toimitusjohtaja, FIGBC Vihreä rakennettu ympäristö - kannattavampaa liiketoimintaa Parempi sisäja ulkoympäristö
LisätiedotNykyinen energiatodistuskäytäntö
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotToimitilapalvelujen keskeinen rooli rakennusten ympäristötehokkuuden näkökulmasta
Toimitilapalvelujen keskeinen rooli rakennusten ympäristötehokkuuden näkökulmasta ISS Palvelut & LEED Existing Buildings (EB) -ympäristösertifiointi Anna Anttila ISS lukuina Suomessa Toimimme yli 230 paikkakunnalla
LisätiedotVIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Maiju Westergren, johtaja @maijuwes #energiatulevaisuus ASIAKKAIDEN ROOLI KASVAA Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään innovatiivisilla, asiakaslähtöisillä
LisätiedotAlue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun
Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotEnergiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä
Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotPuurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017
Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017 Tässä esityksessä Rakentamisen ympäristövaikutukset ja puu Hankintalain mahdollisuudet
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotFIGBC, VIHREÄ FOORUMI, KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN SERTIFIOINTIEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT, BREEAM IN-USE
FIGBC, VIHREÄ FOORUMI, 10.6.2019 KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN SERTIFIOINTIEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT, BREEAM IN-USE Pirkko Airaksinen, Vastuullisuuspäällikkö, Sponda Oyj 10.6.2019 1 Kannattavuus, läpinäkyvyys
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotMarkku J. Virtanen, Dr 31.3.2009
Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotRakentamismääräykset 2012
Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut
LisätiedotMillä Tampere lämpiää?
Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotPlusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
LisätiedotENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotAsuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt. Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019
Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019 Rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt Tarkastelussa on energiatehokkuusasetuksen
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotFInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin
FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Loppuraportin Liite 1 31.03.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry
LisätiedotENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
LisätiedotKokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa
Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotLämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa
Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja
LisätiedotKANSALAISALOITE ENERGIATODISTUS
KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUS Raportin luovutus: pientalojen energiatodistuksen kehittäminen Eduskunta, hallituksen iso huone OMAKOTILIITON ERIÄVÄ MIELIPIDE PIENTALOJEN ENERGIATODISTUSTYÖRYHMÄN KOKOONPANOSTA,
LisätiedotSuomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
Lisätiedot466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit
LisätiedotGreen Building Council Finland
Green Building Council Finland 12.6.2013 Green Building Council Finland Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö, joka toimii käyttäjilleen tehokkaasti ja kestävästi sekä on kiinteistö- ja rakennusalan
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotTALO. Erikoistutkija Petrus Kautto Kestävän kiertotalouden strateginen ohjelma, SYKE Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari
TALO Erikoistutkija Petrus Kautto Kestävän kiertotalouden strateginen ohjelma, SYKE Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 20.03.2019 TALO = Taloudellisten ohjauskeinojen ja muiden kannusteiden käyttö
LisätiedotRakennusten energiahuollon näkymiä
Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto
Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät 22.3.2018 Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä vaatii globaalia energiavallankumousta
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
Lisätiedot