Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto
Uusien menetelmien arviointi sairaanhoitopiireissä Uusien menetelmien käyttöönotolle ei yleensä virallista, organisaatiotason toimintatapaa Käyttöön otto tapahtuu useimmiten satunnaisten ehdotusten perusteella Erikoisalojen välinen koordinaatio puuttuu Yksikkökustannuksiltaan halvat hoitomenetelmät eivät tule lainkaan arvioiduiksi Laitehankinnoissa luotetaan valmistajan sanaan Vanhentuneiden menetelmien tunnistamiseen ei järjestelmää
HALO-ohjelma Sairaanhoitopiirien ja Finohtan yhteistyönä uusien tai leviämässä olevien terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuuden ja turvallisuuden arviointi vuonna 2006. Tavoitteena Nostaa tutkittu tieto turvallisuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista keskeiseksi tekijäksi uusien menetelmien käyttöönottoa suunniteltaessa. Tuottaa sairaanhoitopiireissä terveydenhuollon päätösten tueksi puolueetonta arviointitietoa keskeisistä uusista terveydenhuollon menetelmistä, joiden käyttö on leviämässä tai vielä vakiintumatonta. Lisätä menetelmien arvioinnin merkitystä ja tuntemusta kaikessa terveydenhuollon päätöksenteossa. Lisätä sairaanhoitopiirien toimijoiden sitoutumista menetelmien arviointiin.
Halo-prosessi
HALO-suositukset ja liikennevalomalli
HALO Halo-katsauksia julkaistu 46 kpl Halo-suosituksia annettu 53 kpl vihreän valon saanut 17 menetelmää keltaisen valon saanut 28 menetelmää punaisen valon saanut 8 menetelmää HALO-katsaukset ja suositukset julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä ja HALO-ohjelman internetsivuilla www.thl.fi/halo
Halo-ohjelman haasteita Katsausprosessin hitaus ja kankeus Aihe-ehdotusten vähäisyys Ohjelman rajallinen volyymi kaikkea ei voida arvioida arvioinnin ulkopuolelle voi jäädä keskeisiä menetelmiä THL:n vähenevät voimavarat Sairaanhoitopiirien vaikutusmahdollisuuksien väheneminen Suosituksista tiedottaminen
ERVA-alueiden järjestämissopimukset Uusien menetelmien käyttöönotto perusteltava mini-htalomakkeella Myös käytöstä poistettavaksi ehdotettavat menetelmät arvioon Uudet toimijat Menetelmien arviointiryhmä kliinistä ja arviointiasiantuntemusta (HUS 5 jäsentä, Carea 2 jäsentä, EKSOTE 2 jäsentä) Lääkearviointiryhmä Aiempi kliininen ryhmä uudella asiantuntemuksella täydennettynä? Arviointiryhmien käyttöön terveystaloustieteilijän, informaatikon sekä kliinisten asiantuntijoiden asiantuntijatyötä sekä tarvittavat sihteeripalvelut Fimea mukaan tuottamaan tietoa nopeisiin lääkearvioihin? Ervojen yhteinen ohjausryhmä Ervojen arviointiylilääkärit 1-2 Fimean ja THL:n edustajaa?
Mini-HTA Johdanto (1-3) ehdottaja, menetelmä, koskettaako muita Menetelmä (4-12) indikaatiot, tutkimusnäyttö, vaikutukset, riskit, valtakunnalliset suositukset Potilas (13-14) eettiset ja psykologiset näkökohdat, vaikutus elämänlaatuun ja sosiaalisiin olosuhteisiin Organisaatio (15-20) vaikutukset henkilökuntaan, fyysisiin raameihin, muihin osastoihin, hoitoketjuun, käyttö Suomessa Talous (21-26) Perustamiskustannukset, toimintakustannukset, kokonaiskustannukset sairaalalle ja muille sairaaloille, epävarmuustekijät
Rutiinikäyttöön ehdotettavien uusien menetelmien arviointipolku
Aika (päiviä) Myyntiluvan haltija (MH) toimittaa selvityksen uuden sairalalääkkeen hoidollisista ja taloudellisista vaikutuksista Fimealle -30 Fimea pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä selvitykseen -16 MH toimittaa lopullisen selvityksen Fimealle -2 Fimea lähettää lopullisen selvityksen Erva-edustajille ja kliinisille asiantuntijoille 0: (esim. myyntilupa) Fimea järjestää keskustelutilaisuuden, johon kutsutaan erva-edustajat ja kliiniset asiantuntijat sekä MH:n ja Fimean edustajat 14 Fimea, erva-edustajat ja kliiniset asiantuntijat lisäävät kirjallisen arvionsa selvitykseen 28 Arvioinnin lopputuote (sis. MH:n toimittaman selvityksen ja eri tahojen arvioinnit) julkaistaan 30 ERVA-alueen sisäinen arviointiryhmä (AR) voi halutessaan hyödyntää arvioinnin lopputuotetta AR puoltaa lääkkeen käyttöönottoa AR ei puolla lääkkeen käyttöönottoa AR haluaa lisätietoja Lääkkeiden HTAneuvottelukunta ei valitse arviointiaiheeksi Aihe delegoidaan yhden ERVAalueen sisäiseen arviointiin Arviointi ohjataan Fimean lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointiin Fimean kansallinen arviointi
Johtopäätöksiä I Kansallinen terveydenhuollon menetelmien arviointitoiminta tavoittaa huonosti sairaalatason ERVA-alueiden sisäinen arviointitoiminta on yritys tuoda arviointi lähemmäs sairaalatasoa Päätöksentekijöiden täytyy oppia vaatimaan arviointitietoa uusien menetelmien käyttöön otosta päättäessään Lääkkeiden kohdalla tällaista tietoa osataan jo vaatia, mutta muiden sairaalassa rutiinikäyttöön otettavien menetelmien vaikuttavuus ja turvallisuus on toistaiseksi vielä usein huonosti perusteltu
Johtopäätöksiä II Adopting Hospital Based Health Technology Assessment EU-hanke (www.adhophta.eu) on osoittanut monia HTA-informaation käytön esteitä sairaaloissa, mm. HTA-tietoa ei ole saatavilla riittävän nopeasti HTA-tieto ei vastaa sairaalan spesifisiä tarpeita Sairaaloiden arvovalta siis kyky esiintyä kaikkein uusimpien hoitovaihtoehtojen tarjoajana voi olla tärkeämpi tekijä hankintapäätöksissä kuin tutkimusnäyttö Kliinikot suhtautuvat epäillen arviointeihin, joissa eivät itse ole mukana AdhopHTA pyrkii löytämään uusia keinoja HTA-tiedon tuomiseen lähemmäksi kliinikoita ja sairaaloiden päätöksentekoa