LASTENSUOJELUN YMPÄRIVUOROKAUTISEN PALVELUN VALVONTASUUNNITELMA

Sisällysluettelo LASTENSUOJELUN YMPÄRIVUOROKAUTISEN PALVELUN VALVONTASUUNNITELMA Johdanto 1. Valvontasuunnitelman tavoitteet 2. Valvottavat palveluntuottajat 3. Valvonnan toteuttajat 4. Valvonnan muodot 1.2 Valvonta asiakkaan saaman laadukkaan palvelun takaajana 1.3. Omavalvontasuunnitelma laadun takaajana 2.1. Lasten- ja nuortenkodit sekä perhekotiyhteisö 2.2. Toimeksiantosuhteinen perhehoito 2.3. Luvanvarainen perhehoito 2.4. Yksityinen sijoitus 3.1. Lupahallinto 3.2. Valvonnan toteuttajat Espoossa 5. Tarkastuskäynnin määrittely ja tarkastuksen sisältö 5. 1. Yleiset valvontaa koskevat määrittelyt 5.2. Tarkastuskäynnillä arvioitavat asiat ja tarkastuksen toimintatavat 6. Toiminta laatupoikkeamissa 5.2.1. Toiminnan organisointi, tomintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne 5.2.2. Henkilöstö 5.2.3. Toimitilat 5.2.4. Lastensuojeluyksikön turvallisuus 5.2.5. Lapsen asema ja oikeudet sijaishuollossa 5.2.6. Lapsen hoito, kasvatus ja huolenpito 5.2.7. Rajoitustoimenpiteet 5.2.8. Dokumentointi ja asiakirjahallinto 5.2.9. Asiakkaan kuuleminen 5.2.10 Valvontakäynnin dokumentointi 6.1. Tarkastuskäynteihin liittyvät havainnot 6.2. Huoli lapsen tilanteesta sijaisperheessä 6.3. Huoli sijaisvanhemman tilanteesta 6.4. Kantelut ja valitukset 7. Palvelujen hankintaprosessit 8. Valvontasuunnitelman toteutuminen ja arvointi

2 LASTENSUOJELUN YMPÄRIVUOROKAUTISEN PALVELUN VALVONTASUUNNITELMA Johdanto Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lain 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lastensuojelulaki 49 1 ja 2 mom. Lasten sijaishuollon palveluiden järjestämisestä Espoossa vastaa lasten erityispalveluiden tulosyksikkö. Laitoshoidon ja perhehoidon palvelut on järjestetty joko omana, ostopalvelusopimustoimintana tai muulla tavoin hankittuina palveluina. Kaupungin itse järjestämää toimintaa ovat Auroran vastaanottokoti lapsille, Poijupuiston vastaanottokoti nuorille, Karhukallion lastenkoti, Lystimäen nuorisokoti ja Tuomarilan perhetukikeskus sekä valtaosa toimeksiantosuhteisesta perhehoidosta. Ostetut laitos- ja ammatilliset perhekotipalvelut on kilpailutettu vuosina 2005 ja 2008. Vuonna 2012 maaliskuussa toteutettiin seuraava kilpailutuskierros. Muutoksina edellisiin kertoihin poistui ammatillisten perhekotien kategoria ja se korvattiin Valviran valvontaohjelman mukaisella luvanvaraisen perhehoidon käsitteellä. Muut kategoriat olivat lastensuojelun laitoshoito, laitoshoito koulukodeissa ja erityisyksiköt. Myöhemmin vuonna 2012 on tarkoitus lisäksi kilpailuttaa perhekotiyhteisöt sekä toimeksiantosuhteinen perhehoito. Palvelujen hankinta, niin ostopalvelusopimusten neuvottelut kuin kilpailutuksetkin ovat osa etukäteisvalvontaa toiminnan laatukriteerien määrittelyn avulla. Vuoden 2012 alusta espoolaisia lapsia oli sijoitettuna 104 eri yksikköön ja yli 103 eri sijaisperheeseen. Lastensuojelupalvelujen ympärivuorokautisen toiminnan valvonta on sekä yksittäisen lapsen osalta tapahtuvaa hänen saamansa palvelun valvontaa että yleistä yksiköiden toiminnan luvanmukaisuuden ja sopimusten seurantaa. Palveluntuottajien ohjaus ja neuvonta nähdään merkittävänä ennaltaehkäisevänä valvonnan muotona.

3 1. Valvontasuunnitelman tavoitteet Jokaiselle lapselle on taattava hänen tarpeitaan vastaava laadukas hoitopaikka. Työntekijöiden kesken on selkeä ymmärrys ja työnjako siitä, mikä on kunkin tehtävä palvelujen valvonnassa. Valvontasuunnitelman perimmäisenä tavoitteena on taata espoolaiselle lapselle hänen tarvitsemansa hyvä ja tavoitteellinen hoito ja kasvatus riippumatta siitä, minkä palveluntuottajan hoidon piirissä hän on. Lastensuojelun ympärivuorokautinen toiminta on kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvaa ja tarkoin säädeltyä. Kunta voi kuitenkin tuottaa palvelun myös ostamalla toiminnan yksityiseltä palveluntarjoajalta. Tästä säädetään kuntalain 2 3 momentissa. Lapsen hoidossa, kasvatuksessa ja kasvuolojen järjestämisessä tulee noudattaa, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1 :ssä on säädetty. Lapsen hoito ja kasvatus on järjestettävä ja lasta kohdeltava siten, että hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. (Lsl 58 1 mom). Isossa kaupungissa ongelmaksi voi muotoutua se, että tavoitteiden saavuttamisesta vastuu sirpaloituu, on monta toimijaa joiden ponnistelut eivät välttämättä kohtaa ja päämäärä hämärtyy. Valvontasuunnitelma on väline yhteisten tavoitteiden ja työtapojen luomiseen. Sen avulla pystytään nostamaan valvontatyön arvostusta ja merkitystä espoolaislasten hyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena on selkeän työnjaon synnyttäminen eri toimijoiden kesken; mikä on lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän osuus, mitä tekee lasten erityispalvelujen palvelunohjaaja, mitä merkitystä valvonnalle on hankintaprosesseilla, milloin eivät Espoon omat voimavarat riitä vaan tarvitaan aluehallintoviraston tai Valviran osaamista. Valvontasuunnitelman avulla selvitetään useiden eri lakien määräämien velvoitteiden toteutumisen seurantaa. Lastensuojelun sijaishuollon kannalta keskeisimpiä ovat: Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (992/2011), lastensuojelulaki (417/2007), perhehoitajalaki (312/1992), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Valvonnan tuloksellisuus ja talousnäkökulma tuovat myös oman painotuksensa valvontatyöhön. Ympärivuorokautisen lastensuojelupalvelujen valvonta kohdistuu erittäin kalliiseen toimintamuotoon, jolla autetaan erittäin paljon tukea ja apua tarvitsevaa lastensuojelun asiakaskuntaa. Sijaishuollon kustannukset ovat suurin menoerä lastensuojelukustannuksista.

4 Valvontatyön toivottava tavoite on taata laadukas lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävä työ. Välillisesti valvontatyöllä on kustannuksia alentava vaikutus, mikäli hyvän työn avulla pystytään lapsia ja perheitä kuntouttamaan ja siten lyhentämään sijoitusaikoja. 1.2. Valvonta asiakkaan saaman laadukkaan palvelun takaajana Valvontaohjelman tärkeimpiä tavoitteita tulee olla yksittäisen asiakkaan saaman palvelun laadun takaaminen. Erityinen vastuu kohdistuu valvontatyöhön silloin, kun kyseessä on haavoittuvassa asemassa oleva asiakaskunta. Lasten erityispalvelut on jo lähtökohtaisesti yksikkö, jonka tehtävänä on valvoa espoolaisten lasten etua. Valvontatyössä tämä tehtävä korostuu. Tämä tehtävä vaatii kykyä nähdä ja ymmärtää asioita lasten ja nuorten kannalta ja myös heidän havainnointia ja kohtaamista valvontatilanteista. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista edellyttää asiakkaan saavan aina laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää (4 1 mom). Lisäksi sosiaalihuollon asiakaslaki edellyttää asiakkaalle tehtävän aina yhteistyössä hänen kanssaan palvelu- ja hoitosuunnitelman (7 ). Lastensuojeluyksiköissä käytetään pääsääntöisesti termiä kasvatus- ja hoitosuunnitelma. Niin sosiaalihuollon asiakaslaki kuin lastensuojelulakikin painottavat asiakkaan osallisuutta asiaansa. Valvonnassa onkin tärkeää selvittää sitä, miten lapset ja nuoret ovat voineet ikänsä ja kehitystasonsa mukaan itse osallistua oman kasvatusja hoitosuunnitelman tekoon. Ihminen itse on oman elämänsä toimija ja sen paras asiantuntija. Ilman tätä arjen asiantuntijuutta sosiaalityön palveluprosessi ei tule toimeen. (Pohjola: 2010, 27) Paljon puhuttuja asiakkaiden tarpeita tarkastellaan palvelujärjestelmän yleisenä tilauksena ihmisen ainutlaatuisuuden sijasta. Asiakas yksilönä on työn kohde, tapaus muiden joukossa, joka asettaa työlle haasteita ja vaatimuksia. Asiakkaan kannalta tärkeää on puolestaan hänen selviytymisensä elämäntilanteessaan sekä arjen mukavuuden paraneminen. (Emt, 29) Espoossa on vuonna 2010 ollut 716 lasta kodin ulkopuolelle sijoitettuna. Hoitovuorokausia on toteutunut 180 874. Tavoitteena on oltava, että jokaisen lapsen jokainen vuorokausi toteutuu häntä laadukkaasti eheyttävällä tavalla. Valvontatyöllä on tässä oma, erittäin tärkeä osuutensa. 1.3. Omavalvontasuunnitelma laadun takaajana Yksityisten sosiaalipalvelujen lain 7 :n mukaan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottaja vastaa siitä, että ao. pykälän 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen, hallintopäätöksen ja

5 suunnitelman perusteella asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää niille asetetut vaatimukset. Toimintayksiköllä tulee olla vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toimintayksikössä toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 5 mom 2 ja 3). Yksityisten sosiaalipalvelujen lain 6 :ssä säädetään omavalvontasuunnitelmasta, jonka tavoitteena on varmentaa toiminnan asianmukaisuus ja laadukkuus. Omavalvontasuunnitelma tulee olla nähtävillä niin asiakkaille kuin valvontaviranomaisillekin. Omavalvontasuunnitelman tulee kattaa kaikki palveluntuottajan sosiaalipalvelut. Valvira on antanut 10.2.2012 määräyksen Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelman laatimista, sisältöä ja seurantaa koskien. Palveluntuottajien on määräyksen mukaisesti laadittava omavalvontasuunnitelma 1.9.2012 mennessä. Omavalvontasuunnitelmaan tai sen liitteeksi laadittujen asiakirjojen avulla ohjataan laadukkaan palvelun toteutumista. Lisäksi omavalvonnan asiakirjoja muodostuu prosessikuvauksista, joilla luodaan yhteinen käsitys laadun kehittämisen pohjana olevasta nykytilanteesta sekä niistä menettely- ja toimintaohjeista, joita laaditaan yhtenäisen käytännön toteuttamiseksi. Myös hyviksi käytännöiksi kirjatut toimintamallit muodostavat oman asiakirjaryhmän. Omavalvonnan asiakirjoihin tulee liittää alihankkijoiden kanssa tehdyt laatuun liittyvät sopimukset ja asiakkaiden kanssa tehdyt ns. laatulupaukset. Valviran määräys 10.2.2012 (Kuusikkotilastot 2010). Omavalvontasuunnitelman sisällön on vastattava samoja asioita joihin muussakin valvonnassa tulee kiinnittää huomiota: tilat, toimintaperiaatteet ja -arvot, henkilöstö, asiakkaan asema ja oikeudet, lapsen osallisuus asiassaan, lasten hoito- ja kasvatustyön periaatteet, rajoitustoimenpiteet, toiminnan riskit ja varautuminen, dokumentointi, arkistointi ja lääkehuolto. Omat määräyksensä tulevat vielä työterveyshuollosta sekä terveydensuojelusta. Omavalvontasuunnitelma on päivitettävä tarvittaessa ja vähintään vuosittain. 2. Valvottavat palveluntuottajat Valvottavia palveluntuottajia ovat lasten- ja nuorisokodit, sekä ostetut palvelut, että omana toimintana järjestetyt ja perhehoito, niin toimeksiantosuhteinen kuin luvanvarainen sekä perhekotiyhteisöt. 2.1. Lasten- ja nuorisokodit sekä perhekotiyhteisöt Espoolla on vuonna 2011 ollut lapsia sijoituksessa 89 eri yksityisen palveluntuottajan yksikössä (laitoshoito ja perhekotiyhteisöt). Yksiköiden määrä ja kohteet vaihtuvat hieman

6 vuosittain. Sijaishuoltopaikassa on kenties vain yksi sijoitettu, jolloin sijoituksen päättyessä yhteistyö saattaa väliaikaisesti tai lopullisestikin päättyä. Vuosittain on varsinaisella tarkastuskäynnillä käyty vain noin kolmanneksessa yksiköistä. Espoolla on kaksi omaa vastaanottokotia, yksi nuorisokoti ja yksi lastenkoti sekä perhetukikeskus, jossa on kaksi osastoa avohuollon sijoituksille. Lastensuojelulaitoksia, joissa voidaan järjestää tässä laissa tarkoitettua lapsen sijaishuoltoa sekä 37 :ssä tarkoitettu sijoitus avohuollon tukitoimena, ovat lastenkodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset (Lsl 57 ). Lastensuojelulaitoksessa on oltava riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet. Laitoksessa voi olla yksi tai useampi asuinyksikkö. Yksiköt voivat toimia myös toisistaan erillisinä (Lsl 58 2 ja 3 mom). Lastensuojelulain 80 :n mukaan aluehallintoviraston kuuluu valvoa lastensuojelulain mukaisen rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Aluehallintovirasto voi varata lapselle tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun. Laissa yksityisistä sosiaalipalveluista säädetään aluehallintoviraston oikeudesta antaa lupa yksityisen lastensuojelulaitoksen perustamiseen, laajentamiseen ja toiminnan olennaiseen muuttamiseen. 2.2. Toimeksiantosuhteinen perhehoito Toimeksiantosuhteinen perhehoito (ns. sijaisperheet) on perhehoitajalain alaista toimintaa. Espoolaisia lapsia on sijoitettuna perhekoteihin sekä pitkäaikaiseen sijoitukseen että vastaanottoperheisiin tai läheisverkostoon. Vuoden 2012 alussa toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa oli 169 lasta. Perhehoitajalain 1 :n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitajalaissa määritellään lisäksi perhehoitajalle annettavasta koulutuksesta, palkkioista, kustannusten korvaamisesta sekä toimeksiantosopimuksesta. Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden

7 ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Lsl 50 2.3. Luvanvarainen perhehoito Vuonna 2012 espoolaisia 89 espoolaista lasta oli hoidossa 38:ssa eri luvanvaraisessa perhehoitopaikassa (ns. ammatillinen perhekoti). Luvanvaraisessa perhekodissa lapsia hoitavat kokopäivätoimisesti koulutetut työntekijät. Lapsia hoitavat perhekotivanhemmat tai - vanhempi ja lisäksi on muuta henkilöstöä tarpeen ja lapsilukumäärän mukaan. Koska osa henkilöstöstä asuu lasten kanssa, voi hoitohenkilökunnan määrä olla suhteessa lapsilukuun pienempi kuin lasten- ja nuorisokodeissa. Luvanvaraisessa perhehoidossa riittää yksi työntekijä kahta lasta kohden. 2.4. Yksityinen sijoitus Lastensuojelulain 81 :ssä säädetään yksityisesti sijoitettujen lasten hoidon valvonnasta. säädöksen mukaan lapsesta, jonka muu kuin sosiaalihuollosta vastaava toimielin on sijoittanut pysyväisluonteisesti yksityiskotiin, on viipymättä ilmoitettava sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Ilmoituksen on velvollinen tekemään sekä lapsen huoltaja että henkilö, jonka hoitoon lapsi on sijoitettu. Ilmoituksen sisällöstä voidaan säätää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Ilmoituksen saatuaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on selvitettävä sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen, kykeneekö lapsen luokseen ottanut henkilö huolehtimaan lapsesta sekä onko sijoitus lapsen edun mukainen. Sijoituksen hyväksymisestä on tehtävä päätös. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on selvitettävä lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä tuettava tarvittaessa hoitajaa järjestämällä 7 luvun mukaisia tukitoimia lapsen hoidon ja kasvatuksen edistämiseksi. Edellä 2 momentissa mainittuja edellytyksiä sijoituksen jatkumiselle ja 3 momentin mukaisten tukitoimien tarvetta on tarpeen mukaan seurattava. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä kunnassa yksityisesti sijoitetuista lapsista. Jos yksityiskoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on yritettävä saada aikaan korjaus. Jollei korjausta saada aikaan, toimielin voi kieltää lapsen pitämisen tässä yksityiskodissa. Toimielimen on tällöin huolehdittava, että lapsen hoito ja kasvatus järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaan.

8 Yksityisiä sijoituksia on Espoossa todennäköisesti paljon enemmän kuin niitä tulee sosiaaliviranomaisten tietoon. Käytännössä yksityisestä sijoituksesta ilmoitetaan viranomaiselle, jos lapsen vanhemmat ovat tietoiset, että niin pitää toimia tai mikäli lapsi tai sijoitusperhe tarvitsee palveluita tai lapsesta tulee lastensuojeluilmoitus. Alueen ja perhehoidon sosiaalityöntekijät yhdessä tekevät valvontakäynnin perheeseen, johon lapsi halutaan sijoittaa tai on sijoitettu. Valvontakäynnin aikana tavataan lapsi (pääsääntöisesti yksin), lapsen huoltajat ja sijoitusperhe. Perhettä, johon lapsi halutaan sijoitettavan, ohjataan hakemaan rikosrekisterin ja poliisirekisterin otteet ja esittämään ne valvontakäynnin aikana sosiaalityöntekijöille, Päätökset yksityisen sijoituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tehdään perhehoidossa. Yksityinen sijoitus ei luo välttämättä lapsen tosiasialliselle hoitajalle oikeuksia esimerkiksi perhehoitajalain mukaisiin palkkioihin ja korvauksiin. Jos kunta on tosiasiassa itse myötävaikuttanut sijoituksen syntymiseen ja tällä menettelyllä halunnut välttää omaa kustannusvastuutaan, tilanne voi olla toinen. Räty: s. 525. 3. Valvonnan toteuttajat Espoossa valvonnan toteuttajia ovat lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ja lasten erityispalvelujen palvelunohjaaja. Lasten erityispalvelujen päällikölle kuuluu valvontatyön johtaminen, kanteluihin vastaaminen ja lausuntojen antaminen. Lasten erityispalvelujen tehtävänä on valvoa kaikkia Espoossa olevia lastensuojeluyksiköitä. Valvontatyötä tehdään yhteistyössä sijaintikuntien, aluehallintovirastojen ja Valviran kanssa. 3.1. Lupaprosessi Luvan yksityiselle ympärivuorokautiselle toiminnalle myöntää aluehallintovirasto tai mikäli on kyseessä useamman aluehallintoviraston alueella toimiva palveluntuottaja, on luvanmyöntäjä Valvira. Toimintaansa aloittavan yrittäjän on lupahakemukseensa liitettävä sijaintikunnan lausunto. Asianomaisen lausunnon ja siihen liittyvän tarkastuskäynnin tekemisen vastuu on lasten erityispalveluilla. Kuntalausunnon allekirjoittaa lasten erityispalvelujen päällikkö. Lupaprosessi ja siihen liittyvät keskustelut ja tarkastukset ovat osa ennakollista valvontaa. 3.2. Valvonnan toteuttajat Espoossa Espoossa ympärivuorokautisten lastensuojelupalvelujen valvonta kuulu lasten erityispalveluille ja siitä vastaa lasten erityispalvelujen päällikkö. Tämä koskee niin Espoossa sijaitsevia kaikkia lastensuojeluyksiköitä kuin kaikkia niitä muualla Suomessa olevia yksiköitä, joihin on sijoitettu

9 espoolaisia lapsia. Tarkastustoiminnan käytännön toteutus on osana lasten erityispalvelujen palvelunohjaajan työtä. Espoo on siis lastensuojelupalvelujen suhteen sekä sijoittaja- että sijaintikunta. Valvonnan kannalta ero on siinä, että sijaintikunnalla on erityinen valvontavelvollisuus riippumatta siitä, onko ao. yksikössä oman kunnan lapsia sijoituksessa. Lastensuojelulain 79 velvoittaa sijainti- ja sijoittajakuntaa sekä aluehallintovirastoa toimiaan yhteistyössä valvonnan toteuttaessaan. Samassa pykälässä kehotetaan myös valvovia viranomaisia ilmoittamaan toisilleen havaitsemistaan epäkohdista. Espoossa valvontatyö nähdään myös osaksi sijoitettujen lasten asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtäviä. Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ja/tai sosiaaliohjaajat käyvät vähintään kerran vuodessa sijoituspaikoissa ja toteuttavat samassa myös omaa osaansa valvontatyöstä, lähinnä painottuen yksittäisen lapsen hoidon toteutumisen arviointiin. Lastensuojelulain 53 :n mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava siitä, että sijaishuollossa olevalle lapselle selvitetään hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla, miksi hänet on otettu huostaan sekä selostettava niitä toimia, joihin hänen asiassaan on ryhdytty tai joihin aiotaan ryhtyä. Lisäksi saman pykälän mukaan lapselle on järjestettävä asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti hänen asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun työntekijää muiden läsnä olematta ja keskustella häntä itseään ja sijaishuollon toteuttamista koskevista asioista. Näitä lain velvoittamia tehtäviä suorittaessaan sosiaalityöntekijän on samalla arvioitava sitä, miten lapsen sijaishuoltopaikka vastaa lapsen hoidon tavoitteisiin ja miten lasta kohdataan ja kohdellaan hoitopaikassaan. Sosiaalityöntekijän on aina ilmoitettava havaitsemistaan epäkohdista tai huolestaan lasten erityispalvelujen palveluohjaajalle. Sosiaalityöntekijä ja palvelunohjaaja yhdessä tekevät suunnitelman siitä, miten asiassa edetään ja mikä on työnjako heidän kesken. Sosiaalityöntekijöiden käytettävissä on sijaishuoltopaikan valvontalomake, johon havainnot kirjataan. Lomake palautetaan lasten erityispalveluiden palvelunohjaajalle. Yksityisten lastensuojelupalvelujen lupa- ja valvontaviranomaisine toimivat aluehallintovirastot ja Valvira. Jälkimmäinen myöntää luvat silloin, kun kyseessä on useamman kuin yhden aluehallintoviraston alueella toimiva palveluntuottaja.

10 4. Valvonnan muodot 4.1. Lastensuojelun sijaishuollon palveluja tarjoavien yksiköiden valvonta Seuraava jaottelu perustuu yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain neljänteen lukuun (valvonta). Valvonnan kevyin ja erityisesti etukäteisvalvontaa toteuttavia muotoja ovat ohjaus, neuvonta ja seuranta. Mitä enemmän palveluntuottajien kanssa pystytään tekemään hyvää, ennakoivaa yhteistyötä, sitä vähemmän on odotettavissa laatupoikkeamia tai huolenaiheita. Ohjauksella ja neuvonnalla pystytään myös vaikuttamaan toiminnan kehittymiseen lasten ja nuorten tarpeita vastaavaksi. Palveluntuottajat on ym. laissa velvoitettu lähettämään aluehallintovirastoon vuosittain toimintakertomus. Toimintakertomuksilla seurataan toiminnan, tilojen ja henkilöstön muutoksia. Tarkastus toimitetaan aluehallintoviraston toimesta aina, kun siihen on perusteltu syy. Tarkastuskäyntejä voi kunta tehdä aina palveluntuottajien kanssa sopien oman valvontasuunnitelmansa mukaan. Mikäli tarkastettava asia ja tilanne niin vaatii, voidaan tarkastus tehdä myös etukäteen ilmoittamatta. Tarkastajalle on aina annettava maksutta kaikki hänen pyytämänsä tarkastuksen kannalta välttämättömät asiakirjat. Tarkastaja voi ottaa myös valokuvia. Tarkastuksesta on aina tehtävä tarkastuskertomus. Lupaviranomainen voi antaa palveluntuottajalle huomautuksen tai pyytää kiinnittämään huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen, mikäli asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Palveluntuottajalle voidaan antaa määräys puuteiden korjaamiseen tai epäkohtien poistamiseen. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa toimenpiteet on suoritettava. Lupaviranomainen voi keskeyttää toiminnan tai laittaa tilat tai laitteet käyttökieltoon. Näin rankkojen toimenpiteiden täytyy perustua huoleen asiakasturvallisuudesta. Lupaviranomainen voi tehostaa määräyksiään pakkokeinoilla, sakoilla tai keskeytyksen uhalla. Viimeisin keino on luvan peruuttaminen. Luvan peruuttamisen edellytyksenä on, että aikaisemmat huomautukset ja määräykset eivät ole johtaneet puutteiden korjaamiseen tai epäkohtien poistamiseen. Yksityisen sosiaalipalvelujen lain 24 :ssä on vielä ohje, miten toimia mikäli havaitaan puutteita lääkehuoltoa koskevissa asioissa. Jos valvontaviranomainen havaitsee yksityisiä palveluja

11 valvoessaan lääkehuoltoa koskevia puutteita tai muita epäkohtia, sen on ilmoitettava niistä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. 4.2. Perhehoidon valvonta Perhehoidon ennakollisena valvontana toimivat erityisesti perheiden ennakkovalmennus sekä sijaisperheiden työnohjaus ja koulutukset. Peruslähtökohtana on tarjota kaikille sijaisperheiksi ryhtyville etukäteisvalmennus joko ryhmämuotoisena tai perhekohtaisena valmennuksena. Läheisverkostoperheet saavat valmennuksen sijaisvanhemmuuteen vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on sijoitettu perheeseen. Sijaisperheiden valvonta on pääsääntöisesti lapsen asiakasprosessin toteutumisen valvontaa. Perheiden luo tehdään kotikäyntejä ja lapsen asioissa pidetään asiakassuunnitelmaneuvottelu vähintään kerran vuodessa. Vastuu tästä on lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä. Lapsen asema ja oikeudet, kasvuolosuhteet, hoito, kasvatus ja huolenpito ovat pääsääntöisesti yhteneväiset laitoshoidossa, luvanvaraisessa perhehoidossa ja toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa seuraavassa kappaleessa kuvatun mukaisesti. 5. Tarkastuskäynnin määrittely lainsäädännössä ja tarkastuksen sisältö 5.1. Yleiset valvontaa koskevat määrittelyt Valvontakäynti tehdään joko oma-aloitteisesti tietyn vuosittaisen valvontasuunnitelman tai viranomaiselta tai asiakkailta tulleen huolenilmauksen tai kantelun pohjalta. Tarkastuskäynti ei ole pelkästään yksiköiden tarkastamista vaan myös palveluntuottajille annettu mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista ja saada konsultaatioapua. Mikäli käynti perustuu tiettyyn huolenaiheeseen tai tehtyyn kanteluun on hyvä pyytää palveluntuottajalta kirjallinen vastine esitettyyn huoleen. Tämä kirjallinen vastine ja esitetty huoli tai kantelu käydään läpi tarkastuskäynnillä. Hallintolain 38 :n mukaan viranomainen voi toimittaa katselmuksen, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asianomaiselle on varattava tilaisuus olla läsnä ja esittää mielipiteensä esille tulevista seikoista. Pykälässä todetaan myös, että katselmus on toimitettava aiheuttamatta kohtuutonta haittaa katselmuksen kohteelle tai sen haltijalle. Pykälässä lisäksi todetaan, että katselmusta ei voi toimittaa kotirauhan piirissä olevissa tiloissa, ellei laissa toisin määrätä. Lastensuojeluyksiköissä tällaisia tiloja voisivat olla luvanvaraisten perhekotien vanhempien ja omien lasten makuuhuoneet.

12 Hallintolain 39 :ssä säädetään tarkastuksesta mm, että viranomaisen on tiedotettava toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianomaiselle, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteuttamista. Hallintolain em. pykälissä säädetään lisäksi, että sekä katselmuksesta, että tarkastuksesta on tehtävä tarkastuskertomukset, jotka on saatettava tietoon asianomaisille. Yksityisten palvelujen valvontalain 18 antaa viranomaiselle oikeuden tehdä tarkastuksen ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin toimintayksikön tiloihin. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan kuitenkin tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalle on salassapitosäännösten estämättä esitettävä kaikki hänen pyytämänsä asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä tarkastuksen toimittamiseksi. Lisäksi tarkastajalle on annettava maksutta hänen pyytämänsä jäljennökset tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömistä asiakirjoista. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Tarkastajan apuna voi olla tarkastuksen toteuttamiseksi tarpeellisia asiantuntijoita. Suunniteltuja tarkastuskäyntejä on tehty vuosittain 40-50 yksikköön. Nykyisillä resursseilla ei käytännössä ole mahdollista lisätä valvontakäyntien määrää. On mietittävä muita keinoja varmistaa lasten ja perheiden saaman palvelun laatu. Lain yksityisistä sosiaalipalveluista velvoite omavalvontasuunnitelman tekemiseen on yksi keino valvonnan tehostamiseen. Jatkossa on valvottava, että yksiköt tekevät omavalvontasuunnitelman. Asiakirjan kopio on pyydettävä Espoon kaupungille ja liitetään yksikön muihin asiakirjoihin. 5.2. Tarkastuskäynnillä arvioitavat asiat ja tarkastuksen toimintatavat 5.2.1 Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne 1. Toiminta-ajatus ja strateginen suunnittelu; yksiköllä on kirjallinen toiminta-ajatus ja toimintasuunnitelma. 2. Asiakkaiden sijoittamisprosessi, yksiköllä on kirjallinen sijoittamissuunnitelma. 3. Laadunhallinta; yksiköllä on kirjalliset laatukriteerit ja julkisesti nähtävillä oleva omavalvontasuunnitelma. 4. Kasvatusmenetelmät: yksiköllä on henkilöstön kanssa yhdessä sovitut kasvatusmenetelmät.

13 5.2.2 Henkilöstö 1. Vastuuhenkilö ja kelpoisuus; kelpoisuuslain 10 4 mom mukainen kelpoisuus, johto- ja valvontasuhteet on määritelty kirjallisesti. 2. Henkilöstö ja kelpoisuus; kelpoisuuslain 6 ja 8 ja lastensuojelulain 60 mukainen koulutus ja vähintään puolella henkilöstöstä vastuuhenkilön lisäksi tulee olla sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinto. 3. Lasten kanssa yli 3 kk työskentelevien rikostausta on selvitetty. 4. Henkilöstön täydennyskoulutus ja työnohjaus; täydennyskoulutussuunnitelma on laadittu, koulutuksiin osallistutaan 3-10/vrk/hlö/vuosi ja kaikilla on mahdollisuus työnohjaukseen. 5. Henkilöstömitoitus; henkilöstömitoitusta arvioitaessa on kiinnitettävä huomio yksikön luvassa edellytettyyn henkilökuntamäärään, lastensuojelulain 60 ja mahdolliseen Espoon kaupungin ja palveluntuottajan välisen sopimukseen palvelun hankinnasta. Espoon kaupunki ei voi palveluhankinnassaan sopia lastensuojelulain vaatimuksia alittavista järjestelyistä. 5.2.3 Toimitilat 1. Yksityisyys ja yhteisöllisyys; jokaisella lapsella on oma huone ja on tilat myös yhdessä olemiseen, toimintaan sekä toimisto- ja neuvottelutilaa. 2. Huonekoko; yhden hengen huoneen vähimmäismitoitus on 12m² 3. Saniteettitila; Yksikössä on vähintään kaksi saniteettitilaa lapsille ja henkilökunnalle oma saniteettitila. 5.2.4 Lastensuojeluyksikön turvallisuus 1. Terveydensuojeluviranomaisen lausunto; lausunto on oltava toiminnan käynnistämiseksi ja luvan saamiseksi. 2. Lääkehoito; yksiköllä on lääkehoitosuunnitelma ja nimetty lääkehoidosta vastaava. 3. Pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys; yksiköllä on oltava pelastusviranomaisen hyväksymä, ajantasainen pelastussuunnitelma turvallisuusselvitys ja henkilöstö on oltava perehdytetty suunnitelmiin.

14 4. Työpaikkaturvallisuus; yksiköllä on turvallisuusohjeisto ja hälytysjärjestelmä on laadittu. 5. Kameravalvonta; yksikön mahdollisesta kameravalvonnasta on informoitu asiakkaita ja käytöstä ja henkilötietojen keräämisestä on laadittu rekisteriseloste. 5.2.5 Lapsen asema ja oikeudet sijaishuollossa 1. Yksikön jokaisella lapsella on hänen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 2. Asiakassuunnitelma; yksikön jokaiselle lapselle on sosiaalityöntekijän laatima asiakassuunnitelma ja yksikössä laadittu hoito- ja kasvatussuunnitelma. 3. Lapsen osallisuus; lapsilla on mahdollisuus keskustella oman sosiaalityöntekijänsä kanssa, hän voi osallistua itseään koskeviin neuvotteluihin, lapsen yhteydenpitoa läheisiin tuetaan. 4. Oikeus palveluihin: lapsi saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut ja tarpeen mukaisen perus- ja erityistason opetuksen. 5.2.6 Lapsen hoito, kasvatus ja huolenpito 1. Lapsen kasvun tukeminen; hoito- ja kasvatussuunnitelman toteutumisen ja valvonnan vastuut on sovittu, yksiköllä on yhteiset kasvatus- ja toimintatavat. Kirjalliset säännöt ovat kaikkien nähtävillä. 2. Perustarpeet; lapsen puhtauden, ravinnon, levon, vaatetuksen jne. tarpeet huomioidaan yksilöllisesti ja lapsi saa yksilöllistä huolenpitoa ja turvaa. 3. Terveydentila; lapsen fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä huolehditaan asianmukaisesti. Lapsen terveydentila tutkitaan tarvittaessa sijoittamisen yhteydessä. 4. Taloudellinen tuki: lapsen harrastuksia ja jatko-opintoja tuetaan yksilöllisen tarpeen ja asiakassuunnitelman mukaan 5. Käyttövarat, lapsi saa ikätasonsa mukaisesti käyttövaroja, huomioiden Lsl 55 2 mom, käyttövaroista pidetään kirjaa ja niistä tiedotetaan vuosittain lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

15 6. Jälkihuolto ja itsenäistymisen tukeminen; itsenäistämiskasvatus aloitetaan hyvissä ajoin ennen sijoituksen päättymistä, jälkihuoltoa suunnitellaan yhdessä vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. 5.2.7. Rajoitustoimenpiteet 1. Henkilökunta tuntee rajoitustoimenpiteitä koskevan lainsäädännön ja menettelyt 2. Rajoitustoimenpiteistä tehdään asianmukaiset päätökset ja kirjaukset, jotka annetaan tiedoksi lapselle, vanhemmille ja sosiaalityöntekijälle. 3. Rajoitustoimenpiteitä ei kohdisteta avohuollon tukitoimenpiteinä sijoitetuille. 5.2.8. Dokumentointi ja asiakirjahallinto 1. Yksiköllä on kirjattu suunnitelma asiakastietojen dokumentoinnista ja rekisteröinnistä. 2. Dokumentoinnissa noudatetaan asiakas- ja henkilötietolain määräyksiä 3. Henkilökunnalle on selvitetty salassapitosäännökset. 4. Tietosuojavastaava on nimetty. 5. Yksikkö tuottaa puite- tai ostosopimuksessa sovitut yhteenvedot tms. asiakirjat. 6. Asiakirjat palautetaan sijoittaneeseen kuntaan hoitosuhteen päättyessä. 5.2.9. Asiakkaan kuuleminen tarkastuskäynnillä Tarkastuskäynneillä on aina varattava asiakkaalle mahdollisuus tulla kuulluksi. Pienetkin lapset osaavat omalla tavallaan kertoa saamastaan hoidosta ja kasvatuksesta. Lapsen ja nuoren mielipidettä on kunnioitettava ja otettava huomioon. Vanhemmat ja muut läheiset kertovat mielipiteitänsä ja kokemuksiaan usein sosiaalityöntekijälle, jonka tehtävä on välittää tiedot eteenpäin tarvittavia selvityksiä varten. 5.2.10 Tarkastuskäynnin dokumentointi Valvontakäynneiltä tehdään aina kirjalliset dokumentit, muistiot. Muistot lähetetään palveluntuottajalle, sijaintikunnalle, sijoittajakunnille sekä luvan myöntäneeseen aluehallintovirastoon. Muistoihin ei ole syytä kirjata salassa pidettävää tietoa, asiakkaiden

16 nimiä tms. Samanlainen tiedotusvelvollisuus em. tahoille koskee myös tilannetta, jossa on herännyt huoli palveluntuottajan toiminnan laadusta ja asiakkaiden hoidosta yksikössä. 6. Toiminta laatupoikkeamissa 6.1. Tarkastuskäynteihin liittyvät havainnot Sosiaalityöntekijän on aina ilmoitettava havaitsemistaan epäkohdista tai huolestaan lasten erityispalvelujen palveluohjaajalle. Sosiaalityöntekijä ja palvelunohjaaja yhdessä tekevät suunnitelman siitä, miten asiassa edetään ja mikä on työnjako heidän kesken. Sosiaalityöntekijöiden käytettävissä on sijaishuoltopaikan valvontalomake, johon havainnot kirjataan. Lomake palautetaan lasten erityispalveluiden palvelunohjaajalle. palvelunohjaaja ja sosiaalityöntekijä yhdessä tekevät suunnitelman siitä, miten asiaa selvitetään ja onko syytä tehdä tarkastuskäynti vai riittääkö kirjallinen selvitys. Mikäli lapsen huolenpito ja/tai terveys on vakavasti vaarantunut on sosiaalityöntekijällä mahdollisuus ja velvollisuus välittömästi siirtää lapsi toiseen hoitopaikkaan. Kysymyksessä on silloin sopimuksen purkautumistilanne, joka katkaisee kaupungin korvausvelvollisuuden. Mikäli kyse ei ole välittömiä toimenpiteitä aiheuttava tilanne, mutta lapsen hoidon ei arvella olevan parasta mahdollista ja halutaan etsiä toinen sijaishuoltopaikka, on kyseessä irtisanomistilanne, jossa kaupungilla säilyy sopimuksen mukaisen irtisanomisajan korvausvelvollisuus. 6.2 Huoli lapsen tilanteesta perhehoidossa Sosiaalityöntekijä ottaa puheeksi lapsen tilanteen sijaisvanhempien kanssa, mikäli työntekijällä on herännyt huoli lapsen hyvinvoinnista. Huolet voivat liittyä lapsen asemaan perheessä, hänen huonoon kohteluunsa tai kaltoinkohteluun ja väkivaltaan. Sijaisperheelle annetaan kaksi kuukautta aikaa korjata tilanne. Mikäli lapsen tilanne ei korjaannu, sijaisperheen toimeksiantosopimus irtisanotaan ja lapselle etsitään uusi sijoituspaikka. Perheen toimeksiantosopimus puretaan välittömästi, mikäli lapsi on joutunut perheessä väkivallan kohteeksi. 6.3 Huoli sijaisvanhempien tilanteesta Sosiaalityöntekijä ottaa puheeksi huolen sijaisvanhempien tilanteesta silloin, kun on syytä olettaa, että sijaisvanhemmat ovat uupuneita, taitamattomia tai sopimattomia sijaisvanhempana toimimiseen. Sijaisperheelle annetaan kaksi kuukautta aikaa korjata tilanne. Mikäli lapsen tilanne ei korjaannu, sijaisperheen toimeksiantosopimus irtisanotaan ja lapselle etsitään uusi sijoituspaikka. Perheen toimeksiantosopimus puretaan välittömästi, mikäli sijaisvanhempien toiminnan arvioidaan vahingoittavan lasta.

17 6.4. Kantelut ja valitukset Asiakkailla on monta tapaa ilmaista tyytymättömyyttään saamaansa palveluun. Asiakas voi ilmaista asiansa suoraan työntekijöille, tehdä valituksia kirjeitse, tehdä kanteluja aluehallintotai muille viranomaisille. Kaikki yhteydenotot on tutkittava huolellisesti ja tehtävä asianmukaiset selvitykset ja tarvittaessa tarkastukset. Palveluntuottajien oikeusturvan toteutumiseksi on aina annettava mahdollisuus vastata esitettyihin huoliin ja tarvittaessa korjata toimintatapansa. Sopimuksen päättymistä koskevat samat lainalaisuudet kuin kohdassa 7.1. 7. Palvelujen hankintaprosessit osana valvontaa Lastensuojelun ympärivuorokautisten palvelujen hankinta Espoossa tapahtuu yhteistyönä hankintayksikön ja lasten erityispalvelujen kanssa. Sijaishuollon palveluja tuotetaan omana toimintana, ostopalvelusopimuksina sekä kilpailutettuina puitesopimuksina. Ostopalvelusopimuskumppaneita on kaksi, Helsingin Diakonissalaitos ja Kalliolan kannatusyhdistys. Ostopalvelusopimuksilla on kyetty varmistamaan palvelujen saatavuus Espoossa ja samalla on kyetty vaikuttamaan palvelujen sisällön kehittämiseen. Ostopalvelujen sisällöistä ja hinnoista neuvotellaan vuosittain. Kilpailutuksia on tehty kolmesti, 2005, 2008 ja 2012. Näistä kaksi ensimäistä kertaa pääkaupunkiseudun yhteistyönä (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) ja viimeisin yhteistyössä Kauniaisten ja Vantaan kanssa. Yhteistyössä muitten kuntien kanssa on luotu yhtenäiset laatukriteerit jotka ovat toimineet etukäteisvalvonnan keinoina kertoessaan palveluntuottajille mikä on ollut pääkaupunkiseudun kuntien laatutaso ja -odotukset palveluntuottajille. Samaa laatutasoa edellytetään sekä ostopalvelusopimuskumppaneilta että omilta lastensuojelulaitoksilta. 8. Valvontasuunnitelman toteutuminen ja arviointi Lastensuojelun ympärivorokautisen toiminnan valvonta Espoossa perustuu valvontasuunnitelmaan ja vuosittain tehtyyn valvontatyön painopisteohjelmaan. Espoolaisia lapsia ei koskaan sijoiteta yksikköön, jota ei ole tarkastettu ja täytä Espoon kilpailutusten yhteydessä muotoutuneita laatukriteerejä.

18 Lapsen sijoitusprosessin kaikissa vaiheissa on taattava asiakkaiden, erityisesti lapsen ja vanhempien osallisuus asiassaan. Sijaishuollon valvonnassa on selkeä työnjako lastensuojelun hallinnon, sijaishuollon sosiaalityön ja aluesosiaalityön välillä. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on keskeinen rooli valvonnassa erityisesti lapsen asiakasprosessien laadukkaan toteutumisen arvioijana. Lastensuojelun ympärivuorokautisen toiminnan valvontasuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta järjestetään koulutusta lastensuojelun työntekijöille. Tarkastuskäynteihin liittyvien muistioiden sisältöä kehitetään niin, että ne paremmin huomioivat uuden lain yksityisistä sosiaalipalveluista. Muistiopohjan kehittämisen vastuu on lasten erityispalvelujen palveluohjaajalla. Omavalvontasuunnitelmat edellytetään kaikilta palveluntuottajilta, omilta, ostopalvelu- ja puitesopimuskumppaneilta. Lastensuojelulain 78 :n mukaista rekisteriä kuntaan sijoitetuista muiden kuntien lapsista sekä 81 :n mukaista yksityisesti sijoitettujen lasten rekisteriä ylläpidetään lasten erityispalveluissa. Huolehditaan rekisteriselostusten asianmukaisuudesta Tämän valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan jatkuvasti ja se tarkistetaan aina lasten hyvinvointisuunnitelman uusimisen yhteydessä. LÄHTEET Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito ja kasvatus, Valtakunnallinen valvontaohjelma, Valvira, valvontaohjelmia 4:2012 Laitinen, Merja & Pohjola, Anneli, Asiakkuus sosiaalityössä, Gaudeamus 2010 Räty, Kari, Lastensuojelulaki - käytäntö ja soveltaminen, Edita Prima Oy 2010 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2010 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 5/2011 Hallintolaki (434/2003) Kuntalaki (365/1995) Lastensuojelulaki (417/2007) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (992/2011)

19 Perhehoitajalaki (312/1992) LIITTEET Sijaishuoltoyksiköiden valvontalomake