MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA Mirja Koivunen ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutuskoti DiaVire Länsi Suomen Diakonialaitos
VANHOJA TOTUUKSIA Muistisairauden oireiden tunnistaminen ja erottaminen normaalista vanhenemisesta on taitolaji Mahdollisimman varhainen diagnoosi ja monipuolinen hoito ovat tärkeitä Mitä paremmin hoitava läheinen voi, sitä paremmin voi potilas Kysy itseltäsi: puhunko lähimmäiseni terveeksi vai sairaaksi
MUISTISAIRAALLA ON OIKEUS: Diagnoosiin sekä tietoon sairaudestaan ja sen oireista Saada asianmukaista lääkehoitoa sairauteensa Tulla kohdelluksi aikuisena ihmisenä sekä tulla kuulluksi niin, että hänen tunteitaan ja mielipidettään arvostetaan Olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka tuntevat hänen elämänhistoriansa sekä kulttuuriset ja hengelliset tarpeensa ja toiveensa
Kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöään ja yhteiskuntaa Elää turvallisessa ympäristössä merkityksellistä arkea Ulkoilla säännöllisesti Olla ilman rauhoittavaa ja antipsykoottista lääkitystä aina kun mahdollista Hyvältä tuntuvaan kosketukseen ja läheisyyteen, kuten halauksiin, hellyyteen ja kädestä pitämiseen
Olla oman elämänsä asiantuntija ja halutessaan ajaa muistisairaiden ihmisten etuja Osallistua aktiivisena toimijana niin lähipiirissään kuin maailmanlaajuisestikin vaikka internetin välityksellä Kohtaamiseen ja hoitoon, joka perustuu empatiaan ja muistisairauksien ymmärrykseen
MUISTISAIRAAN IHMISEN HYVÄN HOIDON KRITEERIT: KUNTOUTUS, HOIVA JA HOITO 1. Elämänhistoria ja elämänlaatu 2. Kuntoutus, palvelu ja hoitosuunnitelma 3. Toimintakyky 4. Aktiivinen arki 5. Terveyden edistäminen 6. Ravitsemus 7. Lääkkeetön hoito 8. Lääkehoito
HYVÄN HOIDON KRITEERIT JATKUU KUNTOUTUS, HOIVA JA HOITO 9. Kivun hoito 10. Seksuaalisuus 11. Vuorovaikutus ja kohtaaminen 12. Asumisympäristö 13. Esteettömyys ja turvallisuus 14. Teknologia ja apuvälineet 15. Saattohoito
HYVÄN HOIDON KRITEERIT JATKUU OIKEUKSIEN EDISTÄMINEN 16. Itsemääräämisoikeus 17. Hoitotahto 18. Edunvalvontavaltuutus 19. Edunvalvonta 20. Osallisuus ja vertaistuki 21. Läheiset ja tukiverkostot 22. Eettiset kysymykset ja päätöksenteko
HYVÄN HOIDON KRITEERIT JATKUU HENKILÖSTÖ JA TYÖHYVINVOINTI 23. Omavalvontasuunnitelma 24. Työyhteisön toimintatavat ja arvot 25. Riskien hallinta 26. Henkilöstö, johtaminen ja työn kehittäminen 27. Työhyvinvointi 28. Asiakasturvallisuus 29. Asiakas ja potilastietojen käsittely
MITÄ UUTTA? Finger tutkimuksen tulos 3/2015 on myönteinen: Muistihäiriöitä voidaan ehkäistä elintapaneuvonnalla. Tutkimuksen on tehnyt professori Miia Kivipelto. Siinä oli 1260 suomalaista, joilla oli kohonnut riski muistisairauksiin, ikä 60 77 vuotta. Tärkeitä neuvonnan kohteita olivat: Ravitsemus Liikunta Kognitiivinen harjoittelu eli aivojen tietojenkäsittelyn tavoitetietoinen harjoittelu Verisuonitautien riskien hallinta
MITÄ MUUTA UUTTA? Tuore eurooppalainen tutkimus osoitti, että räätälöity kliininen ravintovalmiste voi varhaisessa Alzheimerin taudissa olla hyvin hyödyllinen Voi tukea muistin ja ajattelukyvyn säilymistä ja arkitoimissa pärjäämistä Voi hidastaa aivojen surkastumista varsinkin muistille tärkeällä hippokampusalueella Hoitokoetta johti suomalainen professori Hilkka Soininen
Kyseessä maailman ensimmäinen satunnaistettu hoitokoe kliinisen ravintovalmisteen tehosta varhaisvaiheen Alzheimerin taudin hoidossa Varhain aloitettu säännöllinen käyttö on hyödyllistä Nykyään voidaan tehdä diagnoosi entistä aikaisemmin, mutta varhaisvaiheeseen ei ole lääkehoitoa, siksi tämä on hyvä löytö! SOUVENAID on tämän ravintovalmisteen kauppanimi: 1,25 dl/vrk, apteekista
MITÄ VIELÄ? Uusia lääkkeitä on maailmalla tutkimus ja kehitystyön alla Tällä hetkellä on ainakin 70 erilaista uutta lääkeainetta kehittämisvaiheessa ja kliinisissä tutkimuksissa Tavoitteena on löytää nykyistä parempia lääkehoitoja hallitsemaan muistisairauksia Parantavaa lääkettä ei ole vielä keksitty, mutta siihen koko ajan tähdätään!
YÖTAIVAAN TOIVO niminen kirja Käsikirja muistiystävällisen ympäristön suunnittelusta ja muotoilusta Muistiystävällinen ympäristö rakentuu aina ihmislähtöisyyden kivijalalle Suunnittelussa huomioidaan ihmisen ja ympäristön välinen vuorovaikutus Ympäristölliset tekijät vaikuttavat ihmisen fyysiseen terveyteen ja mielen hyvinvointiin äänen, valon, värin, kosketuksen kautta. Muistisairaalla ihmisellä fyysisen ja henkisen ympäristön merkitys korostuu, kun arviointikyky ja henkinen kapasiteetti haalenevat.
HYVINVOINTITEKNOLOGIAA Turvarannekkeita on erilaisia Vivago niminen turvaranneke on ennen kaikkea aktiivisuusranneke Ovenvartija toimintoja on erilaisia Minifinder on pieni esim. kaulanauhassa kannettava gps paikannin (seuraavassa diassa) Se tunnistaa kaatumisen, turvalliselta alueelta poistumisen, ja siihen saa puheyhteyden Kännyköissä on seurantamahdollisuus
DIAKONIALAITOKSELLA Kuntoutuskodilta voi varata ajan: Muistisairaanhoitajan neuvontakeskusteluun Muistisairaanhoitajan suppeaan, laajaan tai vielä laajempaan muistiselvitykseen Lääkärin vastaanotolle Elämykselliseen muistinvirkistyskuntoutukseen Geriatriselle selvitysjaksolle Lisäksi voi hakeutua palvelusetelillä muistisairaiden päivätoimintaan