Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth
Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti merkittävät lajit... 4 4 Johtopäätökset... 6 Viitteet... 7 Janne Ruuth Ympäristöasiantuntija Jyväskylä Survontie 9 (YAD), 40500 Jyväskylä 040 705 3346 janne.ruuth@nablabs.fi Nab Labs Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Nab Labs Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
1 Toimipaikat Jyväskylä Survontie 9 (YAD), 40500 Jyväskylä Eeronkatu 10, 40720 Jyväskylä Sievisenmäentie 8C, 40420 Jyskä Kaustinen PL 38, 69601 Kaustinen Kärsämäki Nevantie 21, 86710 Kärsämäki Lappeenranta Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta Oulu Nuottasaarentie 17, 90400 Oulu Typpitie 1, 90620 Oulu Raisio Raisionkaari 55, 21200 Raisio Rauma PL 142, 26101 Rauma
2 1 Johdanto Tässä työssä selvitettiin Vimpelissä, sijaitsevan Rahkanevan turvetuotantohankealueen pesimälinnustoa. Selvitysalueen laajuus on n. 30 hehtaaria. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Linnustoselvityksen teki ja raportoi ympäristöasiantuntija Janne Ruuth. Kuva 1. Alueen sijainti (renkaan sisällä). 2 Aineisto ja menetelmät Selvitysalue on pääosin harvapuustoista rämesuota. Alueen reunoilla on ojitettua metsää. Selvitysalueen pesimälinnustoa selvitettiin kahdella maastokäynnillä 24.5. ja 15.6.2016, joiden aikana alueen läpi kuljettiin kartoituslaskentamenetelmän ohjeita (Koskimies & Väisänen 1988, Koskimies 1994) soveltaen siten, ettei mikään kartoitettavana olleen alueen kohta jäänyt yli 100 metrin päähän laskijasta. Maastossa havainnot eri lintulajeista ja niiden reviireistä kirjattiin ylös GPS-paikantimen peruskarttapohjalle, jonka perusteella tehtiin myöhemmin tulkinnat eri lajien esiintymisestä ja parimääristä selvitysalueella. Kartoituksessa perusteena lajin pesimiselle käytettiin pääasiassa havaintoja lintujen reviirikäyttäytymisestä, joksi tulkittiin esimerkiksi laulava koiras, reviirikahakat, ruokaa kantavat tai varoittelevat yksilöt sekä pesä- ja poikuehavainnot. Varsinaisella
3 inventointialueella esiintyneiden lintujen ohella selvitykseen otettiin mukaan myös alueen välittömässä läheisyydessä havaitut yksilöt, joiden reviirien katsottiin ulottuvan kartoitusalueen puolelle ja joihin mahdollisen turvetuotannon voisi arvioida vaikuttavan. Laskennat toteutettiin aamulla klo 3.00 10.00 välisenä aikana, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja suurin osa linnuista siten helposti havaittavissa. Laskennat suoritettiin menetelmän edellyttämissä sääoloissa, jolloin näkyvyys ja kuuluvuus olivat riittävän hyvät ja linnut aktiivisia. Alueen linnustollisen arvon määrittelyssä kiinnitettiin erityisesti huomiota kangasmetsille tyypilliseen lintulajistoon sekä eri suojeluluokituksissa mainittuihin lajeihin. Huomioituja suojeluluokituksia olivat Suomen uhanalaisuusluokitus (Tiainen ym. 2016), alueellinen uhanalaisuusluokitus (Valtion ympäristöhallinto 2001), jonka vyöhykejaossa hankealue sijoittuu eteläboreaaliseen Järvi-Suomeen (2b). Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteen I lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, sekä Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun vastuulajit, joiden EU:n lisääntyvästä kannasta vähintään 15 % on arvioitu pesivän Suomessa (Valtion ympäristöhallinto 2005). Kuva 2. Selvitysalueen rajaus.
4 3 Tulokset Selvitysalueella havaittiin yhteensä 16 lintulajia. Varsinaisia suolintulajeja alueella edustivat keltavästäräkki, niittykirvinen ja kapustarinta. Alueen ulkopuolelta selvitysalueen rajan tuntumasta havaittiin tuulihaukka. Tuulihaukan pesää ei löydetty. Muita petolintuja tai kanalintuja ei tavattu hankealueella. Selvitysalueen linnusto koostui suurimmaksi osaksi tavallisista pohjanmaalaisista metsälinnuista, kuten pajulintu, metsäkirvinen ja peippo. Suomen luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston ylläpitämässä sääksirekisterissä tai petolintujen pesimätietoja sisältävässä rengastusrekisterissä ei ollut tiedossa olevia pesiä selvitysalueelta tai sen välittömästä läheisyydestä (Björklund 23.6.2016). Täydellinen lista selvitysalueella havaituista eri lintulajeista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kaikki selvitysalueella tai sen läheisyydessä pesivät lajit. Laji Tieteellinen nimi parimääräarvio Tuulihaukka Falco tinninculus 1 Hippiäinen Regulus regulus 1 Hömötiainen Parus montanus 1 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 1 Niittykirvinen Anthus pratensis 1 Metsäkirvinen Anthus trivialis 4 Pajulintu Phylloscopus trochilus 2 Peippo Fringilla coelebs 2 Peltosirkku Emberiza hortulana 1 Punakylkirastas Turdus iliacus 3 Kapustarinta Pluvialis apricaria 2 Räkättirastas Turdus pilaris 1 Talitiainen Parus major 1 Varis Corvus corone cornix 2 Vihervarpunen Carduelis spinus 1 Keltavästäräkki Motacilla flava 3 3.1 Suojelullisesti merkittävät lajit Kokonaisuudessaan hankealueelta sekä sen välittömästä läheisyydestä havaittiin neljä suojeluluokituksissa mainittua lajia; ampuhaukka, leppälintu, peltosirkku, rantasipi ja sirittäjä. Suomen uhanalaisten lajien luokitukseen (IUCN-luokka) kuuluvat lajit: Hankealueen lajeista niittykirvinen kuuluu Suomen uhanalaisten lajien luokituksessa (Tiainen ym. 2016) silmälläpidettäviin (NT) lajeihin ja keltavästäräkki ja hömötiainen vaarantuneisiin (VU) lajeihin. Peltosirkku kuuluu uhanlaisiin lajeihin (EN). Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I Suomessa säännöllisesti tavattavat lajit:
5 Kapustarinta kuuluu lintudirektiivin liitteen I Suomessa säännöllisesti tavattaviin lajeihin. Kansainvälisen linnuston suojelun erityisvastuulajit: Alueella ei tavattu kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja. Alueellisesti uhanalaiset lintulajit: Keltavästäräkki on uhanalainen alueella 2b. Suojelullisesti merkittävien lajien havaintopaikat on esitetty kartalla kuvassa 3. Havainnot on esitelty taulukossa 2. Kuva 3. Havainnot kartalla.
6 Taulukko 2. Selvitysalueella pesivät suolajit sekä eri suojeluluokituksissa mainitut lajit. Uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus (IUCN); NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut. Direktiivi I = EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittu laji. Vastuulaji = Suomen kansainvälisen linnustosuojelun erityisvastuulaji. Alueellinen = Suomen ympäristöhallinnon määrittelemät alueellisesti uhanalaiset lajit (alue 2b). Suolaji Uhanalaisuus Niittykirvinen Anthus pratensis X NT Lintudirektiivi Vastuulaji Päiväpetolintu Alueellinen Tuulihaukka Falco tinninculus X Keltavästäräkki Motacilla flava X VU RT Kapustarinta Pluvialis apricaria X X 4 Johtopäätökset Selvitysalue on lähes kokonaan avonaista rämettä, jonka reunoja kohti lisääntyy kitukasvuinen mänty. Alue rajautuu ojitettuihin metsiin joka puolelta. Suojeluluokituksissa mainittuja lajeja (3 kpl) esiintyi suhteellisen vähän 30 ha selvitysalueella. Hankkeen toteutuessa alueelle tulee pintavalutuskenttä, jolloin tiettyjen suolintujen pesintämahdollisuudet, kuten valkoviklon ja liron ja lajistollinen monimuotoisuus saattavat parantua. Ko. lajeja ei kuitenkaan havaittu selvityskäynnillä. Selvitysalueen ympäristöön jää kuitenkin jonkin verran korvaavaa metsäistä elinympäristöä metsälinnuille. Suolinnustollisesti hankealuetta voidaan pitää kohtalaisena, koska alueella on laajoja avosuoalueita. Lähimmät suolintujen elinympäristöiksi soveltuvat korvaavat alueet sijaitsevat 1,3 km koilliseen sijaitsevalla Kaukaloisennevalla. Jyväskylässä 31.10.2016 Ympäristöasiantuntija Janne Ruuth
7 Viitteet Björklund H. 2015. Sähköpostitiedonanto. Luonnontieteellinen keskusmuseo, eläinmuseo, rengastustoimisto. 8.7.2015. Koskimies P. & Väisänen R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. 143 s. Koskimies P. 1994: Linnustonseuranta ympäristöhallinnon hankkeissa Ohjeet alueelliseen seurantaan. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B18. Helsinki. 83 s. Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2.4.1979 luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Tiainen J., Mikkola-Roos M., Below A., Jukarainen A., Lehikoinen A., Lehtiniemi T., Pessa J., Rajasärkkä A., Rintala J., Sirkiä P. & Valkama J. 2016. Suomen lintujen uhanlaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 49 s. Valtion ympäristöhallinto 2001. Alueellisesti uhanalaiset linnut (NT, LC). http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_punainen_lista_2010/Alueellisesti_uhanala isista_lajeista Luettu 23.06.2015. Valtion ympäristöhallinto 2005. Vastuulajit, linnut. http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit. Luettu 23.06.2015 Valtion ympäristöhallinto 2010. Luonto- ja lintudirektiivien lajit [http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit] Luettu 30.06.2015. Väisänen R.A., Lammi E. & Koskimies P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava. Helsinki. 567 s.
Liite 1: Kuvia selvitysalueelta Kuva 1. Avosuorämettä. Kuva 2. Harvapuustoinen räme.