Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Samankaltaiset tiedostot
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Pellon kunnostus ja maanhoito

Akselipainotutkimus SjT

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

5.7 KALKITUKSEN SUUNNITTELU - MAAN HAPPAMUUDEN HALLINNAN SUUNNITTELUA

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

MegaLab tuloksia 2017

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Biohiili ja ravinteet

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla koetuloksia Ruotsista. Jens Blomquist, Agraria Ord & Jord

Juurikassarka. Juhlanumero 2013

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Kasvuohjelmaseminaari

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Kipsi vähentää peltomaan

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Karjanlannan käyttö nurmelle

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Maanparannusaineet mitä maassa tapahtuu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät Anna Sipilä Petla

Varastoravinteet Varastokalium

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

AITO KALKKI ON VOITTAJAN VALINTA

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Rikinpuute AK

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Nurmien K-lannoitus satovasteet, rehun laatu ja tuotantokustannus

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Nurmen lannoitusohjelmat

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Transkriptio:

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle

Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan koko satopotentiaalinsa Maan rakenteen paraneminen Myös nitrifikaatio (esim. väkilannoitteet), ravinteiden otto ja mikrobien hengitys happamoittaa maata. Lisäksi kasvit käyttävät myös kationeita, jolloin H + on enemmän tilaa paikkoja maassa Humuksen kyky sitoa kationeita kasvaa Maan ph:n laskiessa monien ravinteiden käyttökelpoisuus vähenee Lisäksi kasveille myrkyllisen liukoisen alumiinin määrä kasvaa ph:n laskiessa Ongelma erityisesti savimailla

Oireet? Kasvin juuret lyhyet Kalkitustarve on olemassa, mikäli juurikkaan lehdet punertavat tai ovat selkeästi punaisia taimiasteella (myös merkki fosforin puutteesta) Myös maan rakenteen heikkenemiseen voidaan vaikuttaa kalkituksella Mm. rakennekalkitus Tarkkaile analyysien ph:ta ja suunnittele kalkitus etukäteen

Kalkitus pähkinänkuoressa Al H H Al Ca Maahiukkanen CaCO 3 Maahiukkanen CO 2 +H 2 O H H H H ph=-log(h + )

Kalkitustarpeeseen vaikuttavat tekijät Maalaji Savimailla tarvitaan enemmän kalkitusta, koska maassa on suurempi KVK (suurempi puskurikyky) Viljeltävä kasvi Eri kasvit omaavat erilaisen optimi ph:n Maan nykyinen ph Käytettävä kalkitusaine Netraloimiskyky? Ca ja Mg luvut Vaikutusta myös maan rakenteesen

Sokerijuurikasmaan ph suositukset eri maille - Eloperäiset maat (Mm, Tm, Jm, Lj): 6.3 6.7 - Karkeat kivennäismaat (HHk,KHt,HHt,He): 6.6 7.0 - Keskijäykät maat (HtS,HeS,LjS,Hs): 6.8 7.2 - Jäykät maat (HsS,AS): 7.0 7.4 (SjT)

Juurikasmaiden ph muutokset 1996-2012 (Juurikassarka 2013) Juurikassarka 2013

ph Maan happamuus Varsinais-Suomessa (2006-2010) 6,80 6,60 6,40 6,20 6,00 5,80 5,60 5,40 Lähde: Viljavuuspalvelu

Tuloksia eri lajikkeilla Esim. Ulrich & Ohki (1956) saivat parhaat sadot ph:ssa 7 Ruotsin tulokset saman suuntaiset

Maan ph:n vaikutus satoon

Huomioitavia asioita Mahdolliset mangaanin puutokset Huomioi lannoitevalinnoissa Monilla maalajeilla suotuisaa sekoittaa kalkitusaine maahan (lautasmuokkaus ym.) Ajoissa liikkeelle kalkituksen kanssa Ca/Mg suhde syytä pitää hyvänä Maa puskuroi ph:n alenemista vastaan, joten kaikki haitat eivät näy testeissä välittömästi Korkea ph ehkäisee myös taimipoltetta. Ca-pitoisuus vaikuttaa

Kalkituksen hyötyjä ph:n ylläpitäminen ja parantaminen Lannoituksen tehostaminen Mikrobiologisen aktiivisuuden ylläpito Maan rakenteen parantuminen, vedenpidätyskyky kasvaa Haitallisten aineiden määrä maassa alenee (liukoinen alumiini) Satotasojen kasvattaminen

Magnesium ja Kalsium Magnesium liikkuu maassa helpommin kuin kalsium Kalsiumin lisäys puskee magnesiumia pohjamaata kohti Kalsium liikkuu huonosti kasvissa on kasvin saatava sitä jatkuvasti Magnesium puolestaan pystyy siirtymään kasvin vanhasta osasta uuteen Älä anna magnesium (tai kalsium) luvun tippua liian alas

Juurikasmaiden Mg ja Ca pitoisuuksia (Juurikassarka 2013)

Maan P-luku mg/l Fosfori Koealueet 2000-2016 SjT, 1999) 80 60 40 20 0 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 ph

Mihin fosforin käyttökelpoisuus perustuu? Fosfori pyrkii tasapainoon ympäröivän maanesteen kanssa. Eroosio aiheuttaa suuren ongelman vesistöön Vähän P maassa=sitoutunut lujemmin maahan Lisäämällä P:a maahan käyttökelpoisuus kasvaa. Samoin käy kalkituksen kanssa

SjT jatkaa myös tulevaisuudessa kokeita tällä saralla Tarkkaillaan uusien siemenien ph vaatimuksia Tutkitaan eri aineiden maata parantavia ominaisuuksia

Neutraalia eli hyvää päivänjatkoa