Taloyhtiötapahtuma 26.4.2017 Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat
Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö. Edistämme vuokranantajien asiaa ja tarjoamme Suomen parasta asiantuntijatietoa vuokrauksesta ja asuntosijoittamisesta.
Vuokra-asunnot Suomessa 2015 Yksityiset vuokranantajat 38 % ARA-vuokra-asunnot 39 % Muut vapaarahoitteiset 23 % ARA-vuokra-asunnot Muut vapaarahoitteiset Yksityiset vuokranantajat
Yksityiset vuokrantajat omistavat kaksi kolmasosaa vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista (489000 vuokra-asuntoa) 38 % 62 % Yksityiset vuokranantajat Isot yksityiset vuokranantajat (Sato, VVO jne.) ja asuntorahastot
STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 2016-2018 MITÄ TEEMME: Suomen Vuokranantajat on yksityisten vuokranantajien ja asuntosijoittajien järjestö, joka tekee heidän toiminnastaan kannattavampaa ja helpompaa. TAVOITE 2018: 1. Kaikki vuokranantajat, asuntosijoittajat ja alan yhteiskunnalliset toimijat tuntevat järjestön. 2. Järjestön ajamat asiat muuttavat toimintaympäristöä. 3. Jäsenpalvelut kattavat koko asuntosijoittamisen elinkaaren ja kehittyvät koko ajan. 4. Jäsenetujen tuomalla säästöllä jäsen pystyy kattamaan jäsenmaksunsa.
Suomen Vuokranantajien jäsenkehitys 2008-12000 11084 10000 9106 10232 8000 7993 6869 6000 5501 4387 4000 2728 3335 3742 2000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 25042017
Asuntomarkkinoiden trendejä
Kaupungistuminen vasta alussa Muuttoliike kaupunkeihin (kaksinkertainen vaikutus, koska muuttajat nuoria) Työelämän murros uudet työpaikat syntyvät kaupunkeihin (2000-2012 yli 90 prosenttia uusista työpaikoista syntyi 10 suurimpaan kaupunkiin) Vuokra-asuminen lisääntyy, koska nuoremmat sukupolvet eivät pidä omistusasumista enää välttämättömänä vuokra-asumisen vapaus
Turun väestönmuutos (lähde: Tilastokeskus) 194 000 192 000 190 000 188 000 187 564 186 000 185 810 184 000 183 991 182 000 180 200 182 135 180 000 178 608 178 000 176 000 174 000 172 000 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Väestö kasvaa Turussa Tasaista ja hallittua väestönkasvua. Aarhusissa asuu noin 265 000 asukasta ja Turussa noin 188 000 asukasta. Kasvavia Pohjoismaisia yliopisto- ja kulttuurikaupunkeja.
Väestönkasvu 2010-luvulla 27000 10000 AARHUS TURKU
Lähde: Juhana Brotherus, Hypo
Mihin lisäys on tullut? Tavallisia ARA-vuokraasuntoja näistä 4200 kpl.
Lähde: Elias Oikarinen
Lähde: Elias Oikarinen
Kehitettävää asuntopolitiikassa Asumisen kustannukset jatkavat kasvuaan Sääntelyä on päämäärätietoisesti kevennettävä (esteettömyys, autopaikat, väestönsuojat) Jos kustannukset jatkavat nousuaan asumisen hinta nousee ja myös vuokrat kasvavat
Mistä asuntojen hinnat muodostuvat? Tontin hinta keskimäärin 15-30 prosenttia sijainnista riippuen Kuntien perimät maankäyttömaksut/kaavoituskorvaukset Kaavamääräykset Rakentamismääräykset esteettömyys, väestönsuojat jne. Työvoimakulut Materiaalikulut Rakennusliikkeiden kate Verot ja veronluonteiset maksut VTT selvitys: VTT-CR-03276-14 27.6.2014, VTT-Cr-0593212 8.10.2012 Lähde: VTT 28.4.2017
Verot ja veronluonteiset maksut Rakennusoikeuden hinnasta noin 50 prosenttia veroja tontin varainsiirtovero, kaavoituskorvaus Arvonlisävero 24 % Varainsiirtoveromaksu 2 % Työn sivukustannukset Verot, eläkemaksut Lähde: RT 28.4.2017
Kerrostalorakentamisessa verojen ja veroluonteisten kulujen osuus 41 % 28.4.2017
Kaavamääräysten vaikutus asunnon myyntihintaan, pkseutu, /m 2 Uuden asunnon hinnasta neljännes tai jopa kolmannes voi muodostua kaavoittajan pöydällä Helsingin Sanomat 3.3.2013 28.4.2017
Kaavamääräyksistä Kaavojen taloudellisuutta ei arvioida kaavoitusvaiheessa rakentamisen näkökulmasta! Perustamisolosuhteet Kaavamääräykset monimuotoisuudesta ja talojen korkeudesta Kaavamääräykset rakennuksen tilavaatimuksista viherhuone, pesulat yms. Kaupunkikuvalliset näkökulmat Esimerkkejä kaavamääräyksistä: Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää värirappausta, väribetonia tai vastaavaa Rakennuksen julkisivusta ulostyöntyvien parvekkeiden tulee olla ripustettuja Parvekkeiden takaseinät tulee verhota lämminsävyisellä puulla Rakennukset tulee jakaa enintään 15 m pituisiin osiin joko porrastamalla tai matalammin rakennusosin Askartelu-, kerho- ja vastaavaa yhteistilaa tulee rakentaa 1.5 % tontin kerrosalasta Lähde: RT 28.4.2017
Esimerkki kaavan vaikutuksista: Autopaikat Autopaikat on sijoitettava maanalaiseen pysäköintilaitokseen Tontilla on varattava autopaikkoja 1 ap/kerrostaloasunto ja lisäksi 10 % nimeämättömiä vieraspaikkoja Pysäköintipaikkojen määrät: kerrostalot vähintään 1 ap/100 k-m2, rivitalot vähintään 1 ap/80 k-m2 Korttelin 36111 tontilla 3 on pysäköintipaikat katettava viherkatolla Suuruusluokat /ap. (alv 24%) Maantaso 8 000 P-talo 20 000 Pihakannen alla 40 000 Pohjavedenpinnan alla 60 000 Kallioluola 80 000 28.4.2017 Lähde: RT
Asumisen hinta määräytyy joka tapauksessa markkinoilla Kysynnän ja tarjonnan suhde Kysyntä kasvaa kaupunkiseuduilla, laskee voimakkaasti maaseudulla Asuntomarkkinoiden isojako Suurten kaupunkiseutujen asumisen hinnan kasvuun ei voida kuitenkaan vastata kuin lisäämällä tarjontaa Kysyntä kasvaa edelleen voimakkaasti erityisesti pieniin asuntoihin kaavoituksen pitää voida mahdollistaa myös kokeiluja
Vuokra-asuminen lisääntyy Lähivuosina kaikissa suurissa kaupungeissa yli puolet asuvat vuokralla. Nyt jo Helsingissä suurin osa asukkaista asuu vuokralla. Tarjonnan lisääntyminen erityisesti pääkaupunkiseudulla on hidastanut vuokrien nousua Vuokrien nousuun vaikuttaneet myös kiinteistöjen hoitokulujen kasvu ja verorasituksen kasvu. Yksityisten vuokranantajien vuokrasta noin 15-17 prosenttia on pääomatuloveroa.
Lähde: Elias Oikarinen
Asumistuki ei mene täysimääräisesti tai käytännössä tulonsiirtoina vuokranantajille. Asumistuki tietenkin nostaa vuokria jonkin verran, jos asuntotarjonta on jäykkää. On harhakäsitys, että jos tuensaajalta otetaan asumistuki pois, hänen vuokransa laskisi tuen verran.
Lisätietoja: Tuomas Viljamaa tuomas.viljamaa@ 0407235821