Leino Utriainen 20.10.2011 MAALLIKKO STATIINIMAAILMASSA
NAISTEN JA PIENIRISKISTEN MIESTEN STATIINILÄÄKITYS Sepelvaltimokuolemien vähentyminen 500 400 300 Miehet 200 100 Naiset 0 1970-72 -74-76 -78-80 -82-84 -86-88 -90-92 -94-96 -98 2000-02 -04-06 Vuosi Kuva 1: Sepelvaltimotaudin aiheuttama kuolleisuus Suomessa 35 64-vuotiailla sataatuhatta asukasta kohti (Lähde Tilastokeskus ja Kansanterveyslaitos). HISTORIA Sepelvaltimotaudin aiheuttama kuolleisuus Suomessa kuten muissakin vauraissa maissa väheni nopeasti elinympäristön ja hoitotoimien kehittyessä sekä elämäntapojen ja ruokatottumuksien parantuessa. Työiässä olevien kuolleisuus väheni selvästi 1970-luvulta 1990-luvun loppupuolelle asti. Erityisesti naisten osalta voidaan todeta, että sepelvaltimokuolemat kuolivat lähes sukupuuttoon jo ennen statiinilääkityksen massiivista aloitusta. Vuoden 2007 FINRISKI-tutkimuksen mukaan alle 65-vuotiaista naisista lääkärin toteaman infarktin sai vain noin neljä promillea. Kuitenkin vielä viime vuonnakin statiinilääkettä käytti noin 350 000 naista saaden niistä enemmän haittavaikutuksia kuin hyötyä. Täydellä syyllä voidaan sanoa, että tykillä ammutaan kärpästä ja saadaan aikaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Naisten osalta statiinista hyötyjiä oli suunnilleen yhtä paljon kuin lottovoittajia.
ENNAKKOON VARMUUDEN VUOKSI MÄÄRÄTTY LÄÄKITYS (primaaripreventio) Suomalainen sisätautialan ylilääkäriryhmä kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä nro 41/2006: Primaaripreventio: Statiinihoidolla ei ole pystytty vähentämään kuolleisuutta ainoassakaan valtimotaudin primaaripreventiotutkimuksessa. Muutoinkin näyttö tautitapahtumien vähenemisestä on niukkaa, erityisesti naisten osalta... Primaaripreventiossa on vaikea asettaa hoidon aloittamiselle LDL-kolesterolin kynnysarvoja... Käypä hoito -suosituksessa ja vastaavassa eurooppalaisessa suosituksessa LDL-pitoisuuden tavoitteeksi asetettiin pari vuotta sitten 3,0 mmol/l, joka on arvovalinta... Paljonko tällaisia potilaskandidaatteja on Suomessa? Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan yli 80 % yli 30-vuotiaista ja FINRISKI 2002 -tutkimuksen mukaan yli puolet aikuisväestöstä!... Vain sellaiset henkilöt, joiden LDL-pitoisuus on 6,0 mmol/l, on poimittava yksilötason hoitoon pelkästään lipidiarvojen perusteella. Muut ehdokkaat lääkkeelliseen primaaripreventioon löytyvät, kun arvioidaan ns. absoluuttinen sairastumisen tai kuoleman vaara... Kustannusten tarkastelua: Primaariprevention vaikutus kuolleisuuteen on niin vähäinen, että NNT-lukuihin perustuva, hoidolla estettyjen tapausten kustannuslaskenta ei ole tarkoituksenmukaista. Tämä kokeneiden asiantuntijoiden potilasystävällinen vetoomus ei johtanut muuhun kuin kansallisia hoitosuosituksia tekevän Käypä hoito -ryhmän nuhteisiin. Käypä hoito -ryhmä päivitti huhtikuussa 2009 suositukset. Niiden mukaan LDL-kolesterolin tavoite on edelleen 3,0 mmol/l ja kokonaiskolesterolin tavoite 5,0 mmol/l. Koska elintapojen ja ruokatottumusten osalta luu on kaluttu jo loppuun, on ainoa realistinen keino koko elämän ajan kestävä statiinilääkitys teoreettisesti asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. FINRISKI 2007 -tutkimuksen mukaan noin 57,8 %:lla yli 25-vuotiaista kokonaiskolesteroli on yli 5,0. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 31.12.2010 yli 25-vuotiaita 3 827 685 henkilöä. Käypä hoito -suositus siis tarkoittaa, että 57,8 % x 3 827 685 = 2 212 402 ihmistä tarvitsee statiinilääkityksen. Koska viime vuonna vain 680 611 suomalaista söi statiinilääkettä, pitäisi lääketeollisuuden hyvinvoinnin varmistamiseksi saada kiinni ja statiinilla lääkittäviksi vielä 2 212 402 680 611 = 1 531 791 yli 25-vuotiasta ja joukko 8 25-vuotiaita sukurasituksen takia. Kustannukset ja statiinien käyttäjämäärät Vuosi Ostokustannus Kelan korvaus Potilasmäärä 2001 89 764 108 49 533 941 262 198 2002 111 147 164 62 031 699 311 030 2003 110 964 544 60 467 796 353 218 2004 111 688 680 59 668 877 414 939 2005 108 310 887 56 646 993 467 227 2006 84 576 410 42 760 142 509 288 2007 64 034 308 32 875 397 556 760 2008 69 139 970 36 044 661 610 913 2009 57 381 347 28 546 330 658 436 2010 43 402 017 20 504 850 680 611 Yhteensä 850 409 435 449 080 686 Kuva 2: Statiinikustannukset ja potilasmäärät Suomessa (Lähde Kela).
KUOLLEISUUS EI JUURI VÄHENTYNYTKÄÄN Lukumäärä 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 9 000 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi Miehet Naiset Kuva 3: Sepelvaltimotaudin aiheuttama kuolleisuus kokonaislukumäärinä Suomessa kaikissa ikäluokissa (Lähde THL). Mitä tapahtui 1990-luvun puolivälissä? Statiinilääkitys alkoi yleistyä nopeasti, mutta hyvä kehitys lähes pysähtyi. Missä näkyy paljon mainostettu statiinien hyvä vaikutus ja miksi statiiniostoksiin tuhlattiin 850,4 miljoonaa suomalaista euroa esimerkiksi vuosina 2001 2010? Eikö rahalle ollut tarvetta oikeassa sairaanhoidossa? STATIINIEN AIHEUTTAMAT HAITTAVAIKUTUKSET Kaupallisista syistä statiinien aiheuttamia vakaviakin haittavaikutuksia on vähätelty määrätietoisesti jopa kansallisissa hoitosuosituksissa. Selvittelyjeni ja kirjoitusteni päätarkoitus on käsitellä avoimesti tätä uutta kansantautia eli statiinien haittavaikutuksia. Impulssin sain omista jopa hengenvaarallisista kokemuksistani. Kirjan avulla yritän kertoa muille tavallisille kansalaisille haittavaikutusriskeistä, jotta heille riskit eivät tulisi tiedoksi liian myöhään kuten minulle pääsi käymään. Selvisin kuitenkin hengissä ja näen kansalaisvelvollisuudekseni kertoa muille kokemuksistani, jotta heille ei tulisi ainakaan yllättäen samanlaista henkilökohtaista katastrofia. Maallikon ( l. Utriaisen) selvitysten tulokset lyhyesti Ei-kaupallinen vilpitön käsitys. MUSTA VUOSIKYMMEN 2001 2010: Statiinien käyttäjiä oli keskimäärin 482 462 henkilöä. Statiinien ostokustannukset olivat 850,4 miljoonaa euroa. Keskimäärin 99 henkilöä söi statiinia 10 vuotta, jotta yksi kuolema lykkääntyi. Yhtä kuoleman lykkääntymistä kohden lääke maksoi 177 000. Statiinista hyötyneet löytyvät suuren riskin potilaista. Heitä on kaikista statiinin käyttäjistä noin 30 %. Statiinista sai keskimäärin enemmän haittaa kuin hyötyä noin 70 % lääkityistä. He ostivat statiineja noin 600 miljoonalla eurolla. Niilläkin olisi saatu iso määrä oikeaa sairaanhoitoa.
MUSTA VUOSI 2010: Statiineja käytti 680 611 ihmistä Suomessa. Heistä noin 475 000 ihmistä käytti statiineja turhaan. Statiinien haittavaikutusmäärät: Lihasongelmista (kivut, säryt, krampit) kärsi yli 107 000 ihmistä. Maksa-arvot nousivat noin 15 000:lla ihmisellä Munuaissairauksia sai noin 700 ihmistä. Diabeteksen sai noin 670 ihmistä. Haimatulehduksen sai noin 250 ihmistä Noin 100 ihmistä sai jopa hengenvaarallisia lihasvaurioita. Muisti huononi monilla (En löytänyt numeroarvoja). Näköhäiriöitä sai moni (En löytänyt numeroarvoja). Unihäiriöistä kärsi moni (En löytänyt numeroarvoja). jne. Eläkkeelle jäämisen jälkeen olen käyttänyt aikaa statiiniselvittelyhin ja muistiin kirjoittamiseen arvioni mukaan yli 1 000 tuntia. Maallikko joutuu tekemään paljon töitä löytääkseen ja ymmärtääkseen asian ytimen ja tiedot, mitkä Käypä hoito -ryhmän professoreilla on valmiina päässä tai tietokoneilla. Omasta mielestäni en ole tehnyt turhaa työtä. Pitkän kaavan kautta olen saanut niin paljon tietoa, että uskalsin panna mustaa valkoiselle ja todeta lopputulokset edelliseltä vuosikymmeneltä ja edelliseltä vuodelta edellä olevalla tavalla. Kirjan lukemalla muut maallikot voivat oikaista selvittelytietojeni lopputuloksiin lyhyen kaavan kautta. KAKSI JULKISTA KYSYMYSTÄ DYSLIPIDEMIAN KÄYPÄ HOITO -RYHMÄLLE Lehdistötiedote 28.10.2010 Pelkkää kolesteroliarvoa ei pidä hoitaa lääkehoito tarpeen suuren riskin potilailla Maanantaina 25.10. esitetyssä YLE1:n MOT-ohjelmassa Kolesterolipommi esiintyi virhetulkintoja, joiden johdosta Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -työryhmä on huolissaan tarpeellisen hoidon jatkumisesta. Jos epäilee lääkkeen aiheuttamia sivuvaikutuksia, kenenkään ei tule oma-aloitteisesti lopettaa statiinilääkitystään. Lääkityksestä tulee neuvotella hoitavan lääkärin kanssa. Kolesterolilääkitys on tarpeen niillä potilailla, joilla on suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitapahtumiin. Tällaisia henkilöitä ovat sepelvaltimotautipotilaat, sydäninfarktin sairastaneet, diabeetikot, aivohalvauspotilaat, valtimoiden kovettumatautia sairastavat potilaat ja perinnöllisiä rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä sairastavat henkilöt. Lisäksi tulevat kyseeseen ne potilaat, joilla on suurentunut riski sairastua erilaisten riskitekijäkasaumien (tupakointi, kohonnut verenpaine, ylipaino, ikä, miessukupuoli) vuoksi sepelvaltimotautiin. Lääkityksen hyödyt on osoitettu kiistattomasti jo vuodesta 1994 lähtien lukuisissa hoitotutkimuksissa yli 100 000 potilaalla. Päinvastoin kuin mitä TV-ohjelmassa sanottiin, tutkimukset osoittavat, että mitä suurempi LDL-kolesterolin ( pahan kolesterolin ) lasku on, sitä enemmän sydänkohtaukset ja -kuolemat vähenevät.
TV-ohjelmassa esitettiin, että Suomessa vain noin 10 ihmishenkeä säästyisi statiinilääkityksellä vuodessa. Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että statiinilääkityksellä estetään Suomessa pikemminkin tuhansia kuin kymmeniä sydänkuolemia vuodessa. Esimerkiksi TV-ohjelmassa mainitussa 4S-tutkimuksessa, johon myös Suomi osallistui, statiinilääkitys vähensi sydänkuolemia 42 %. Lääkityksestä johtuvat haitat ovat harvinaisia. Tavallisimpia ovat lihassivuvaikutukset. Toiseksi tavallisimpia ovat maksa-arvojen (maksaentsyymien) nousu. Jotkut ovat joutuneet keskeyttämään lääkityksen lihassivuvaikutusten vuoksi. TV-ohjelmassa statiinihoitoon liitetty haimatulehdus on erittäin harvinainen ja voi johtua myös monesta muusta syystä, kuten runsaasta alkoholin käytöstä, sappikivistä tai ylipainosta. Mikäli haittavaikutuksia ilmenee, lääkitys voidaan keskeyttää, annos korjata tai lääke vaihtaa toiseen. Pelkkää kolesteroliarvoa ei pidä hoitaa. Lääkehoito tulee kyseeseen silloin, kun kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla päästä hoitotavoitteisiin. Statiinilääkitystä harkitaan joka potilaan kohdalla erikseen arvioimalla riskit ja ottamalla huomioon muut potilaan sairaudet ja olemassa olevat lääkitykset. Sopivan lääkeannoksen löydyttyä lääkityksen tehoa seurataan ja lääkeannos tarkistetaan vuosittain. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; Käypä hoito, Dyslipidemiat; Käypä hoito -työryhmä: Työryhmän pj prof. Matti J Tikkanen prof. Timo Strandberg prof. Petri Kovanen prof. Jorma Viikari prof. Antero Kesäniemi dos. Hannu Vanhanen dos. Mikko Syvänne dos. Matti Salo Käypä hoito-päätoimittaja, LT Eeva Ketola Yllä mainitun tiedotteen sisällön oikeaksi allekirjoituksillaan vahvistivat siis Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin valtuuttamat parhaat asiantuntijat. Viittaan kuvaan 3 ja kysyn: Mihin tutkimuksiin perustuu Käypä hoito -ryhmän tiedotteessa mainittu tutkimustulos Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että statiinilääkityksellä estetään Suomessa pikemminkin tuhansia kuin kymmeniä sydänkuolemia vuodessa? THL:n virallisten rekisterien mukaan statiinilääkityksen aloittamisen jälkeen sepelvaltimokuolemat ovat vähentyneet hitaammin kuin ennen statiinilääkitystä. Viittaan kuvaan 2 ja kysyn: Miten arvioitte viime vuosikymmenellä statiinilääkkeisiin käytetyn rahasumman 850 miljoonaa euroa vaikuttaneen suomalaisten kansanterveyteen, kun huomioitte myös statiinien aiheuttamat haittavaikutukset?