Heidi Enwald & Noora Hirvonen

Heidi Enwald & Noora Hirvonen

1 SISÄLLYSLUETTELO Kohdentaminen ja räätälöinti 3 Räätälöinti 4 Viestityyppejä 5 Nuoruusiässä tyypillistä 7 Sukupuoli 8 Muutosvaihe 9 Tue nuorta muutoksessa 11 Terveystiedon lukutaito 12

2 TÄMÄ OPAS PEREHDYTTÄÄ RÄÄTÄLÖINNIN KÄYTTÖÖN NUORIA PUHUTTELEVAN TERVEYSTIEDON SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA. OPAS PERUSTUU TIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN JA MOPO-HANKKEESSA SAATUIHIN KOKEMUKSIIN. Tiedon vaikutus voi näkyä eri tasoilla, kuten Tiedoissa Tunteissa Käyttäytymisessä Terveysviestinnän avulla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia, koska sillä välitetään tietoa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista pidetään yllä julkista keskustelua terveyskysymyksistä Tietoisuuden lisääminen on mielipiteiden ja käyttäytymisen muutoksen edellytys, mutta ei suoraan johda siihen Jos nuori ei ole tietoinen toimintansa vaikutuksesta terveyteen, hänellä on vähän motivaatiota muuttaa käyttäytymistään. Käyttäytymisen muutoksen esteenä voi olla monenlaisia konkreettisia ja psykologisia tekijöitä. Nuori ei välttämättä koe käyttäytymisen muutosta henkilökohtaisesti tärkeäksi tai voi kohdata esteitä esimerkiksi terveydenhuoltoon pääsyssä. Tietoisuuden lisäämisen yhteydessä on vaikutettava myös asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Viestin sisältö argumentit esitystapa

3 ovat terveysviestinnän keinoja, joilla pyritään huomioimaan ihmisten henkilökohtaiset ominaisuudet viestinnän sisältöjen suunnittelussa Tavoitteena on saada viesti tuntumaan nuoresta henkilökohtaiselta ja merkitykselliseltä Miksi kohdentamista ja räätälöintiä kannattaa käyttää? Perinteiset terveysviestinnän kanavat, kuten sanomalehdet, radio, televisio ja paperiset esitteet tavoittavat laajan yleisön, mutta ne eivät ole tehokkaita käyttäytymisen muuttamisessa. Henkilökohtaiset kanavat ovat tehokkaampia mielipiteisiin vaikuttamisessa ja käyttäytymisen muuttamisessa, mutta ne eivät kykene tavoittamaan laajaa yleisöä samalla tapaa kuin joukkotiedotusvälineet. Esityskanavan ja -tavan valintaan vaikuttaa myös kustannustehokkuus.

4 Terveystiedon räätälöinnistä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä tietoteknisesti toteutettua räätälöintiä. Räätälöintiä voidaan hyödyntää esim. nuorille suunnatulla tupakoinnin lopettamiseen motivoivalla sivustolla. Sivuston suunnittelun yhteydessä terveydenalan ammattilaiset päättävät, millaista terveystietoa he tahtovat sivustolla antaa. Lisäksi he miettivät, mitkä ovat keskeisimmät yksilöiden väliset erot kohdekäyttäytymisen ja tiedonvälityksen näkökulmasta. Asiantuntijat suunnittelevat, miten yksilöstä hankitaan näihin asioihin liittyvää tietoa ja esimerkiksi toteuttavat kyselyn sivustolle tiedon keräämiseksi. Sivustolla annettava terveystieto puretaan palasiin ja päätetään millaisia osia tullaan antamaan sivustolla vieraileville erilaisille nuorille. Palasista koostetaan tietopankki, eräänlainen kirjasto, josta sivuston yhteyteen koodatut algoritmit lopulta noutavat kyselyn vastausten perusteella tiedonpalasia. Tiedonpalasista muodostuu kullekin sivustolla vierailevalle nuorelle erilainen tietopaketti eli sisältö nähtäväksi.

5 Lyhyet, yksilöstä saatuihin tietoihin perustuvat terveysviestit voivat keskittyä erilaisiin asioihin ja niissä voidaan käyttää erilaisia elementtejä. Nuoren tilannetta kuvaava viesti: Oskari, vastaustesi perusteella poltat päivittäin 5-10 tupakkaa. Teoriatietoon perustuva: Nuorta motivoiva: Oskari, vastaustesi perusteella poltat päivittäin 5-10 tupakkaa. Määrän alentaminen olisi hyödyksi terveydellesi. Tupakansavu sisältää terva-aineita, häkää, arseenia, metanolia, lyijyä ja elohopeaa. Nuoren käyttäytymistä aiempaan vertaava: Olet vähentänyt tupakointia viimeisen 3 kuukauden aikana! Etuja korostava: Tupakoinin lopettamisen jälkeen unen laatu paranee. Nuoren käyttäytymistä muihin vertaava: Oskari, tiestitkö että tupakoit enemmän kuin ikäisesi pojat keskimäärin? Pelkoa herättävä: Tupakointi laskee keskimääräistä odotettavissa olevaa elinikää jopa 10 vuodella.

6 Viestintästrategian valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat viestinnän tavoite resurssit kohderyhmän koko tavoiteltu viestinnän teho Muu tekijät: kiinnostuksen kohteet, omat tavoitteet, lukutaito, lukihäiriö, terveystiedon lukutaito, tietotekniset taidot, informaatiokäyttäytyminen, jne. Jos kohderyhmän yksilöt ovat hyvin samanlaisia, voi kohdennettu viestintä riittää ja olla tehokasta. Jos pyritään tavoittamaan oululaiset 16-vuotiaat tupakoivat pojat ja antamaan heille tietoa tupakoinnin vaaroista, ei yksilöiden välisiä eroja välttämättä tarvitse ottaa huomioon. Räätälöity viestintä voi kuitenkin tuntua henkilökohtaisemmalta ja olla tehokkaampaa. Nuorten ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää terveystiedon kohdentamisen tai räätälöinnin pohjana: Sosiodemografiset tekijät: ikä, sukupuoli, koulutus, asuinalue, omat tai vanhempien tulot, etninen tausta, jne. Terveydentila: sairaudet, ylipaino, kunto, kokemus omasta terveydentilasta, jne. Terveyskäyttäytyminen: tupakointi, alkoholin käyttö, liikuntaaktiivisuus, ravitsemuskäyttäytyminen, käyttäytymisen muutosvaihe, jne.

7 terveyteen liittyvien riskien ottaminen autonomian lisääntyminen oman maailmankuvan luominen lapsuuden auktoriteettien vastustaminen aikuisten tarjoamien arvojen ja informaation vastustaminen pitkän aikavälin seurauksien huomiotta jättäminen Nuorille terveysviestejä suunniteltaessa tulee Jos nuorelle kerrotaan tietyn käyttäytymisen olevan ei-toivottavaa tai epäterveellistä, ei voi olettaa että hän jatkossa välttäisi tätä käyttäytymistä. Joidenkin toimintojen houkutus perustuu juuri siihen, että ne ovat kiellettyjä. Tietoperustaiset kampanjat voivat jopa antaa vinkkejä eitoivotun toiminnan toteuttamiseen sen sijaan, että ne onnistuisivat vaikuttamaan halutulla tavalla nuorten asenteisiin tai toimintaan. kunnioittaa nuoren näkökulmaa korostaa nuorten omaa mahdollisuutta vaikuttaa tulevaisuuteensa kuvata käyttäytymisen konkreettisia vaikutuksia osoittaa sekä käyttäytymisen fyysisiä että sosiaalisia seurauksia korostaa lyhyen aikavälin seurauksia Toiminnan kuvaaminen vain aikuisille sopivaksi voi lisätä houkuttelevuutta! Lapset ja nuoret kunnioittavat sääntöjä, joiden luomiseen he ovat itse osallistuneet. Osallista nuoria viestinnän suunnitteluun. Moralisointi tai pelon herättäminen voi johtaa negatiiviseen tulokseen. Terveyskampanjan tulisi pyrkiä vaikuttamaan sekä henkilökohtaisiin että ympäristöön liittyviin nuorten käyttäytymistä ohjaaviin seikkoihin. Älä sysää kaikkea vastuuta nuorelle!

8 on yksi keskeisimmistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä Naisten ja miesten terveyskäyttäytymisessä on eroja: miehet liikkuvat naisia vähemmän, syövät epäterveellisemmin, juovat itsensä useammin humalaan, ovat alttiimpia tapaturmille, tekevät enemmän rikoksia, keskeyttävät koulutuksen ja ovat työttömiä naisia useammin. Miehet hakeutuvat hoitoon harvemmin ja etsivät terveyteen liittyvää tietoa vähemmän kuin naiset. Terveydestä huolehtiminen koetaan usein naisellisena ja riskien ottaminen miehisenä toimintana. Pojat voivat kokea terveyssuositukset tyttöjä useammin rajoittaviksi. He voivat myös kokea ne maskuliinisuutta uhkaaviksi. Miehiä on siis vaikeampi saavuttaa terveysviestinnällä. Ratkaisuna on esim. terveyspalvelujen/-viestinnän vieminen maskuliinisiin ympäristöihin kuten urheilukentille tai työpaikoille, sillä miehet voivat kokea perinteiset terveysviestinnän kontekstit feminiinisiksi. Rakenna viestintä niin, että sitä ei koeta ylhäältä alaspäin tulevaksi.

9 Transteoreettisen muutosvaihemallin avulla voidaan kuvata nuoren käyttäytymisen muutosta. Se tarjoaa myös konkreettisia neuvoja siihen, miten muutosta voidaan tukea eri vaiheissa. Nuori voi olla eri muutosvaiheissa esimerkiksi alkoholinkäyttönsä, tupakointinsa ja liikunta-aktiivisuutensa suhteen. SE ON MAHDOLLISTA Ylläpito EI, MINÄ EN KAIPAA MUUTOSTA Esiharkinta Muutosvaiheita on mallin mukaan viisi: o Esiharkintavaiheessa nuori ei vielä ole tietoinen muutoksen tarpeesta, eikä joko halua tai usko pystyvänsä muutokseen. o Harkintavaiheessa nuori tiedostaa muutoksen tarpeen ja pohtii sitä jo vakavasti, mutta ei kuitenkaan ole vielä valmis muutokseen. o Valmisteluvaiheessa yksilö on motivoitunut ja valmis muuttamaan käyttäytymistään, ja tekee jo pieniä muutoksia. Hän ei kuitenkaan vielä ole saavuttanut tavoitetasoaan. o Toimintavaiheessa nuori on muuttanut käyttäytymistään ja sitoutuu muutokseen. Hän esimerkiksi lisää konkreettisesti liikunnan harrastamista. o Ylläpitovaiheessa nuori on ylläpitänyt käyttäytymistä vähintään puoli vuotta ja siitä on tullut elämäntapa. NYT TEEN SEN Toiminta Voit tukea nuorta eri tavoin eri muutosvaiheissa OKEI, MITÄ MINUN PITÄISI TEHDÄ? Valmistelu NO, EHKÄ Harkinta

10 Muutoksen alkuvaiheissa on tyypillistä, että nuori kokee, että hän ei kykene muuttamaan käyttäytymistään. Tällöin sanotaan, että yksilön pystyvyysodotukset ovat heikot. Pystyvyysodotukset lisääntyvät, kun muutosvaiheissa siirrytään eteenpäin. Muutoksen alkuvaiheissa yksilö kokee usein, että käyttäytymisen muuttaminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkiksi liikunnan aloittaminen vie aikaa ja energiaa. Kun muutosvaiheissa siirrytään eteenpäin, liikunnan koetut hyödyt tavallisesti ylittävät koetut haitat. Muutosprosessit ovat keinoja, joita yksilö käyttää muuttaakseen omia ajatuksiaan, tunteitaan ja toimintaansa. Kussakin muutosvaiheessa tuetaan niitä prosesseja, joiden oletetaan edistävän seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Voidaan erotella viisi kokemusperäistä eli ajatteluun, tuntemuksiin ja kokemuksiin liittyvää prosessia sekä viisi toiminnallista eli tekemiseen liittyvää prosessia. Muutoksen alkuvaiheissa keskeisiä ovat kokemusperäiset ja myöhemmässä vaiheessa toiminnalliset prosessit.

11 ESIHARKINTAVAIHEESSA tavoitteena on tukea kognitiivista toimintaa, ei vielä käyttäytymistä saamalla nuori ajattelemaan muutoksen mahdollisuutta arvioimalla hänen nykyistä tilannettaan tarjoamalla neutraalia informaatiota tukemalla pystyvyyden kokemusta HUOM! Nuori suhtautuu tietoon tässä vaiheessa usein torjuvasti, joten viestien sisältö on mietittävä tarkkaan; ei saarnaamista ja tuputtamista! YLLÄPITOVAIHEESSA tavoitteena on tukea nykyistä elämäntapaa kannustamalla, palkitsemalla ja antamalla positiivista palautetta mallintamalla repsahduksen estämiseen tarvittavia taitoja tarjoamalla sosiaalista tukea muokkaamalla ympäristöä niin, että negatiiviset vihjeet vähenevät HARKINTAVAIHEESSA tavoitteena on saada nuori siirtymään seuraavaan vaiheeseen kannustamalla kokeilemaan kartoittamalla muutoksen esteitä ja pohtimalla keinoja niiden ylittämiseksi auttamalla punnitsemaan muutoksen haittoja ja hyötyjä korostamalla muutoksen positiivisia puolia tukemalla pystyvyyttä VALMISTELUVAIHEESSA tavoitteena on saada nuori sitoutumaan toiminnan säännöllisyyteen kartoittamalla mahdollisuuksia ja sosiaalista tukea asettamalla konkreettisia tavoitteita ja laatimalla suunnitelmia antamalla ohjeita ja muistutuksia konkreettiseen toimintaan korostamalla muutoksen positiivisia vaikutuksia etsimällä keinoja esteiden ylittämiseksi mallintamalla muutokseen tarvittavia taitoja TOIMINTAVAIHEESSA tavoitteena on saada henkilö jatkamaan säännöllistä toimintaa vahvistamalla toiminnan positiivisia vaikutuksia mallintamalla muutoksen ylläpitämiseen tarvittavia taitoja palkitsemalla tai kannustamalla nuorta palkitsemaan itseään tarjoamalla sosiaalista tukea etsimällä vaihtoehtoisia toimintoja muokkaamalla ympäristöä niin, että negatiiviset vihjeet vähenevät

12 on taitoa löytää, ymmärtää, sisäistää ja hyödyntää terveystietoa terveyteen liittyvissä päätöksissä. Ihmisten kyvyssä lukea, ymmärtää, kommunikoida ja hyödyntää terveyteen liittyvää tietoa on eroja. Terveyskäyttäytymisen muutoksen kannalta kyky hankkia, ottaa vastaan ja käyttää terveyteen liittyvää tietoa terveydestä on oleellista, sillä käyttäytymisen muutos edellyttää tietoisuuden lisääntymistä. Terveystiedon lukutaito liittyy erityisesti o motivaatioon löytää terveystietoa o itseluottamukseen löytää, ymmärtää ja osata käyttää terveystietoa, sekä o kykyyn arvioida terveystietoa kriittisesti On tärkeää opettaa nuorille terveystiedon lukutaitoa jo nuoresta lähtien. Myös välitettävää tietoa voidaan muokata siten, että otetaan huomioon nuoren terveystiedon lukutaidon taso. VINKKEJÄ Kaikki eivät ymmärrä tieteellisiä käsitteitä käytä niitä siis harkiten. Mahdollisuuksien mukaan yritä välittää viestisi käyttäen nuoren kieltä. Tiedon ymmärtäminen edellyttää, että nuori pystyy liittämään uudet asiat aiemmin opittuun. Viestinnällä ei ole vaikutusta jos asiat ovat nuorelle itsestäänselvyyksiä ja ennestään liian tuttuja tai toisaalta jos tieto on vaikeasti ymmärrettävissä. Joskus muussa kuin tekstimuodossa esitetty viesti voi olla tehokkaampi! Kokeile viihteellisiä keinoja, joilla saisit parannettua nuoren motivaatiota lukea ja tutustua saamaansa tietoon.

13 Ohjeen laatimiseen ja sen kommentointiin ovat osallistuneet: FT Heidi Enwald & FM Noora Hirvonen Tämä opas laadittiin MOPO-hankkeessa, jossa tutkittiin ja testattiin terveysinformaation räätälöintiä nuorilla kutsunnanalaisilla miehillä. MOPO on laaja tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuus, jonka tavoitteena on yhdessä nuorten kanssa kehittää heille kiinnostavia toimintatapoja hyvinvoinnin edistämiseen. MOPO lisää tietoa kutsuntaikäisten elämäntyylistä, hyvinvoinnista, liikkumisesta, informaatiokäyttäytymisestä ja kunnosta. MOPO toteutetaan monialaisessa yhteistyöverkostossa Oulun kaupungissa vuosina 2009-2015. Hankkeen toteuttajina ovat Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Virpiniemen liikuntaopisto Puolustusvoimat ja hyvinvointiteknologiayritykset. Informaatiotutkimus, Humanistinen tiedekunta, Oulun yliopisto Ota yhteyttä: heidi.enwald@oulu.fi / noora.hirvonen@oulu.fi PhD Maija-Leena Huotari, LitM, Insinööri (AMK) Riitta Pyky, FT Raija Korpelainen, FT Riikka Ahola, Th-AMK Mirja Levo & FT Maarit Kangas

14 LÄHTEET Aukee R (2003) Terveyskäyttäytyminen ja sukupuoli. In: Luoto R, Viisainen K & Kulmala I. Sukupuoli ja terveys. Tampere: Vastapaino, 205-209. Austin E (1995) Reaching young audiences: Developmental considerations in designing health messages. In: Edward Maibach & Roxanne Louiselle Parrott (Eds.): Designing health messages: Approaches from Communication theory and public health practice. Thousand Oaks, CA: Sage. Bandura A (2004) Health promotion by social cognitive means. Health Education & Behavior, 31(2), 143-164. Bar-Ilan J, Shalom N, Shoham S, Baruchson-Arbib S & Getz I (2006) The role of information in a lifetime process: a model of weight maintenance by women over long time periods. Information Research, 11(4), paper 263. Berkman N, Davis T & McCormack L (2010) Health literacy: What is it? Journal of Health Communication, 15(2), 9 19. Drummond M & Drummond C (2010) Interviews with boys on physical activity, nutrition and health: implications for health literacy. Health Sociology Review, 19(4), 491-504. Ek S (painossa) Gender differences in health information behaviour: a Finnish population-based survey. Health Promotion International. Enwald H (2013) Tailoring health communication. The perspective of information users health information behaviour in relation to their physical health status. Väitöskirja, Informaatiotutkimus, Humanistinen tiedekunta, Oulun yliopisto, Oulu. Julkaistu Acta Universitatis Ouluensis -sarjassa, B118. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/record/isbn978-952-62-0279-2 Eysenbach G (2008) Credibility of Health Information and Digital Media: New Perspectives and Implications for Youth. Digital Media, Youth, and Credibility. Miriam J. Metzger and Andrew J. Flanagin (Ed.). The John D. and Catherine T. MacArthur Foundation Series on Digital Media and Learning. Cambridge, MA: The MIT Press, 123 154. Gissler M, Puhakka T, Vuori M & Karvonen S (2006) Poikien ja tyttöjen hyvinvointi ja terveys tilastoina. Teoksessa: Sakari Karvonen (toim.) Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Nuorten elinolot vuosikirja. Vammala: Vammalan kirjapaino, 18-37. Hirvonen N a, Enwald H a, Bath PA, Pyky R, Korpelainen R & Huotari ML (painossa) Individual factors affecting preferences for feedback message tactics in the contexts of physical activity. The Journal of Health Communication. a jaettu kontribuutio. Hirvonen N, Huotari M-L, Niemelä R & Korpelainen R (2012) Information behavior in stages of exercise behavior change. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 63, 1804-1819. Hirvonen N (2012) Young men's practices of obtaining, avoiding and sharing information on exercise, nutrition and mental health. Informaatiotutkimuksen päivät 2012, 1. - 2. marraskuuta, Åbo Akademi, Turku (konferenssiabstrakti). Kreuter M, Oswald D, Bull F & Clark E (2000) Tailoring health messages: customizing communication with computer technology. Mahwah, NJ: Erlbaum. Niemelä R, Ek S, Eriksson-Backa K & Huotari ML (2012) A screening tool for assessing everyday health information literacy. Libri, 62, 125-134. Sheridan S, Halpern DJ, Viera AJ, Berkman ND, Donahue KE & Crotty K (2011) Interventions for Individuals with Low Health Literacy: A systematic review. Journal of Health Communication: International Perspectives, 16:sup3, 30-54 Sligo F & Jameson A (2000) The knowledge behavior gap in use of health information. Journal of the American Society for Information Science, 51(9), 858-869. Medical Library Association (MLA) (2003) The Medical Library Association Task Force on Health Information Literacy. July 23, 2003. McGuire W (1981) Theoretical foundations of campaigns. In R. E. Rice and W. J. Paisley (Eds.) Public communication campaigns. Beverly Hills, California, Sage, 41-70. Prochaska J & DiClemente C (1983) Stages and processes of self-change of smoking: toward an integrative model of change. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 51(3), 390-395. Whittingham JRD, Ruiter RAC, Castermans D, Huiberts A & Kok G (2008) Desinging effective health education materials: experimental pre-testing of a theory-based brochure to increase knowledge. Health Education Research, 23, 414-426. Robertson LM, Douglas F, Ludbrook A, Reid G & van Teilingen E (2008) What works with men? A systematic review of health promoting interventions targeting men. Health Services Research, 8, 141.