Analyysi 54. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2017 TEEMANA MIKROBIOLOGIA LUENTOPÄIVÄT TAMPEREELLA 24. 25.4.2017 sivu 15 Kemikaali- ja kaasuturvallisuus laboratoriossa Voimalaitosanalytiikka Laadukas välinehuolto www.laboratorioalanliitto.fi
FENNOLAB Aspirator New! Comfortable and safe! Fastest filtration system in the market Easy handling Sealed system for contamination-free filtration Versatile Silent operation All from a one-stop service LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA fennokauppa.fi FENNOLAB asiakaspalvelu@mediplastfenno.fi 09 276 360 MEDIPLAST FENNO OY 2 ANALYYSI 1/2017
Analyysi Analyysi 1/2017 Päätoimittaja, tilaukset Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 jaana.vainio@gmail.com Analyysi 54. vuosikerta Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti MANA TEE MIK RO Talous I BIO LO GIA PUHDAS VESI Sinikka Collanus Löytänänkatu 2 B 11, 20540 Turku puh. 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 sinkol@utu.fi Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi laadukasta laboratorio-analytiikkaa sivu 16 Kannen kuva: Iikka Kumara, Inspectan viestintä Pesäkelaskentaa ilmanäytteen kasvatusmaljalta. LUENTOPÄIVÄT TAMPEREELLA 24. 25.4.2017 sivu 15 Kemikaali- ja kaasuturvallisuus laboratoriossa Voimalaitosanalytiikka Laadukas välinehuolto www.laboratorioalanliitto.fi SISÄLLYSLUETTELO Päätoimittajalta... 5 Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen osoite Analyysi / Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura jaana.vainio@gmail.com Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 ISSN 1459-0999 Rakennuksen terveyttä tutkitaan monin menetelmin... 6 Lukijakyselyn tuloksia... 10 Puheenjohtajalta... 11 Yhdistykset toimivat: Tammervoimaan tutustumassa... 12 4041 0704 Painotuote Bakteerien ja ihmisten geeniperimästä löytyi uusi mutaatiomekanismi... 14 LIITE: LUENTOPÄIVÄT TAMPEREELLA 24. 25.4.2017... 15 Osoitteenmuutokset Eeva Wahrman eeva.wahrman@gmail.com puh. 050 412 6957 Fermentoinnilla kasviperäisiin elintarvikkeisiin B12-vitamiinia luonnollisesti... 20 Pellava ja hamppu ovat suomalaista superruokaa... 22 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2017 Laboratoriovälineiden historiaa: Kippin laite... 25 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle 2. 3. 4. 29.5.2017 27.9.2017 12.12.2017 28.4.2017 8.9.2017 15.11.2017 Liiton nettisivut ja Facebook ajankohtaista koulutuksista, työpaikkoja ja paljon muuta... 26 Yhdistykset ja toimihenkilöt... 28 Palvelukortti... 29 Sudoku... 30 www.laboratorioalanliitto.fi ANALYYSI 1/2017 Minne seuraavaksi?... 30 Sudokun 4/2016 ratkaisu... 31 3 I 1/2017
Mikrobiologian elatusaineet 2015 CHROMOGENIC COLIFORM AGAR ISO FORMULATION 1986 MUCAP test: the first screening test for Salmonella, made available by Biolife. 2013 CHROMOGENIC STREP B: for the detection. of S.agalactiae Biolife ELATUSAINEIDEN KEHITYSTYÖ JATKUU EDELLEEN. Kysy lisää uusimmasta valikoimiin tulleesta ISOn mukaisesta kromogeenisestä koliformi -agarista. 2012 CHROMOGENIC CANDIDA AGAR for the detection of clinically important Candida spp. 1992 C-EC AGAR: the first chromogenic and fluorogenic medium for the enumeration of E.coli + Coliforms. 1996 ALOA: the first chromogenic medium for the detection and enumeration of L.monocytogenes. 1968 DEHYDRATED CULTURE MEDIA manufacturing. Hektoen Enteric Agar, Giolitti & Cantoni Broth, Staphylococci 110 Medium: first available worldwide by Biolife. 1982 SELECTIVE MICROBIOLOGY: Biolife has been a pioneer in supplying selective supplements for culture media. 1998 1985 MUG MEDIA: first availabe in Europe by Biolife. CHROMOGENIC SALMONELLA AGAR (CSA): the first chromogenic medium for the detection of Salmonella spp. 2000 2006 SENECA: the first chromogenic medium for the enumeration of E.coli + Enterobacteriaceae. IMMUNOCROMATHOGRAPHIC TESTS THOGRAPHIC TESTS: a complete range of rapid tests for infectious diseatests for infectious diseases diagnosis. Puh. 09 341 72 800 mekalasi@mekalasi.fi www.mekalasi.fi 4 ANALYYSI 1/2017
Me ei olla enää me Heräät aamulla. Astut kylpyhuoneen lämpimälle lattialle. Lämmön takana olemme me. Huuhtelet vessan. Jäteveden takana olemme me. Siirryt keittiöön. Juot vettä, teet aamupalaa. Puhtaan veden, elintarvikkeiden ja maatalouden takana olemme me. Nappaat vitamiineja tai lääkkeitä. Peset hampaasi, rasvaat kasvosi. Kaikkien näiden takana olemme me. Luet aamun lehden. Painomusteen ja paperin takana olemme me. Lähdet töihin. Kulkuneuvon käyttämä polttoaine on meidän tutkimaa. Ajat suuren sillan yli. Sillan rakenteiden kunnosta ja turvallisuudesta vastaamme me. Listaa voisi jatkaa koko sivun verran ja ulottaa lähes jokaiselle elämän alueelle. Mutta keitä me sitten olemme. Ennen meitä kutsuttiin laboranteiksi. Mutta useiden koulutusuudistusten myötä, meillä ei ole enää yhteistä nimittäjää. Meitä löytää monella eri työnimikkeellä. Työskentelemme sekä julkisella ja yksityisellä puolella, pienissä ja isoissa työpaikoissa. Yhteisen nimittäjän puuttuessa, me emme ole enää me, ja yhteenkuuluvuuden tunnetta voi olla vaikeaa löytää. Mutta meitä kaikkia yhdistää kuitenkin yksi asia. Analysoimme, tutkimme ja kehitämme asioita, jotta sinulla ja läheisilläsi olisi käytössä laadukkaita ja turvallisia tuotteita. Valitettavasti yhteenkuuluvuuden tunteen puuttuminen on johtanut osassa Suomea katoomme, ja yhdistystoiminnan jatkuvuus on vaakalaudalla. Yleisimmäksi syyksi todetaan, että nuoria ei enää kiinnosta toimintamme. Nuoren Y-sukupolven edustajan gradussa tutkittiin nuorten suhtautumista ja sitoutumista työelämään. Tutkimuksessa havaittiin, että nuoret haluavat kehittää itseään työpaikoilla. Jos työpaikka tarjoaa nuorelle mahdollisuuksia kehittyä, on hän valmis sitoutumaan pitkiksikin ajoiksi samaan organisaatioon. Myös henkinen hyvinvointi koettiin tärkeäksi nuorten keskuudessa. Mutta hetkinen, juuri tätähän me voisimme tarjota nuorille liitossa ja yhdistyksissä. Olemmeko siis vain epäonnistuneet markkinoinnissamme. Onneksi olemme saaneet positiivisia uutisia pääkaupunkiseudulta, jossa toimintaan on lähtenyt paljon uusia nuoria henkilöitä. Ehkä heidän avulla saamme positiivista energiaa koko Suomen alueelle. Vaikka emme ole enää me, on erittäin tärkeää että teemme yhteistyötä keskenämme, jotta toimintamme säilyy tulevaisuudessa. Olemme erittäin merkittävässä asemassa alamme täydennyskouluttajina. Jotta työmme tulos säilyy laadukkaana ja voimme palvella kaikkia elämän osaalueita, järjestämme itse useita eri alan täydennyskoulutuksia. Työmme sisältö on muuttunut paljon viime vuosina, ja analysoinnin rinnalle työhömme kuuluu nykyään paljon mm. työturvallisuuteen, jätehuoltoon ja välinehuoltoon liittyviä asioita. Olemmekin keränneet näistä aiheista kattavan paketin tämän kevään Luentopäiville. Päivillä pääset myös tapaamaan useita eri alamme palveluntarjoajia, joiden tuotteet ja palvelut helpottavat arkipäivän työtämme. n Energistä kevättä toivottaen, Jaana Vainio Xxxxxxxxxxxxxxxx Päätoimittajalta xxxxxxxxxxxxx ANALYYSI 1/2017 5
TEEMANA MIKROBIOLOGIA Rakennuksen terveyttä tutkitaan monin menetelmin Varhain yönmustana joulukuun aamuna Inspectan tekninen asiantuntija, RI Henri Käyrä on tekemässä seinärakenteeseen avausta pohjoissuomalaisen ala-asteen koulun huonetilassa. Tilassa on epäilty kosteuden aiheuttamaa rasitetta, jota on edeltävästi paikannettu kohteeseen tehdyn esiselvityksen ja kosteuskartoituksen avulla. Samassa yhteydessä lattiarakenteista otetaan materiaalinäytteitä myös mahdollisten VOC-yhdisteiden esiintymisen varalta. Kyseessä on varsin tyypillinen tapaus 1970-luvulta peräisin olevassa rakennuksessa, kertoo Henri Käyrä. Sikäli kohde on helppo, että haitan aiheuttaja on saatu alustavasti selvitetyksi, hän jatkaa. Henri ottaa siististä avausaukosta kustakin materiaalista edustavan näytepalan, sulkee sen ilmatiiviiseen pussiin ja merkitsee huolellisesti. Näytteet hän kirjaa myös laboratorioon menevälle lähetelomakkeelle. Näytteenoton jälkeen avausreiät suljetaan ja tutkimustila siistitään. Kenttätyökeikalta näytteet kulkeutuvat Ouluun Inspecta KiraLab -rakennusterveyslaboratorioon, joka sijoittuu Henrin asemapaikan ensimmäiseen kerrokseen. Toinen kerros on varattu tutkijoille ja korjaussuunnittelijoille. Henri Käyrä toimittaa näytteet laboratorion näytteiden vastaanottoon, jossa varmistetaan lähetteen sisältävän vaadittavat tiedot ja vastaavan otettua näytemäärää. Samalla arvioidaan, onko näytemateriaalia kussakin näytteessä riittävästi analyysia varten. Mikäli näytteitä ei käsitellä heti, ne säilytetään jääkaapissa. Mikrobinäytteiden tulee jatkaa analyysiin viikon kuluessa näytteenottopäivästä. Mikrobit kasvavat maljoilla Mikrobilaboratoriossa analyysiin tuleva näyte tarkastellaan ensin silmämääräisesti. Kovista materiaaleista, kuten puusta ja erilaisista levyistä, talletetaan teippinäyte mahdollista suoramikroskopointia varten. Suoramikroskopointi tehdään aina niille koville materiaaleille, joiden tulos on viljelynegatiivinen. Teippinäytteessä mahdollisesti esiintyvät mikrobiperäiset rakenteet, kuten rihmat ja itiöt, voivat viitata kuolleeseen kasvustoon, jolloin negatiivinen viljelytulos voi johtua elinkykynsä menettäneistä mikrobeista, kertoo laboratoriopäällikkö, FT Paula Kurola. Mikäli näytteestä löytyy viitteitä kuolleesta kasvustosta, tieto kirjautuu raporttiin. Silmämääräisen tarkastelun ja teippinäytteen teon jälkeen materiaali pilkotaan, jauhetaan tai murskataan tasajakoiseksi. Vaurioitumattomilta vaikuttavista näytteistä otetaan tasainen otos koko näytteestä. Vaurioituneesta näytteestä otetaan analyysiin pahiten vaurioituneelta näyttävä kohta. Osanäyte sekoitetaan hyvin ja jaetaan neljään osaan. 6 ANALYYSI 1/2017
Teksti ja kuvat: Iikka Kumara, Inspecta viestintä Asiantuntijat: Paula Kurola, laboratoriopäällikkö, FT, mikrobianalyysit Henri Hakala, laboratorioanalyytikko, VOC-analyysit Henri Käyrä, tekninen asiantuntija, RI, tutkimuspalvelut Näyte ripotellaan ja painellaan tasaisesti suoraan neljälle eri kasvatusalustalle: Rose Bengal-agar (Hagem), 2 % mallasuuteagar (M), dikloran-glyseroliagar (DG) ja tryptoni-hiivauuteagar (T). Hagem, M- ja DG-maljoilla kasvavat homeet, T-maljoilla bakteerit. Näytemaljat kasvatetaan kansipuoli alaspäin seitsemän vuorokautta 25 C:ssa, minkä jälkeen niistä lasketaan homeja bakteeripesäkkeiden määrät lajistoittain. T- maljat jätetään vielä viikoksi kasvamaan, minkä jälkeen tarkistetaan aktinobakteerien lopullinen määrä. Maljojen tasaisen saatavuuden ja hyvän laadun varmistamiseksi KiraLab valmistaa kasvatusmaljansa omalla laitteistolla. Mikrobilaboratorio raportoi maljoilta lasketut tulokset suhteellisella asteikolla viiteen luokkaan: ei kasvua, niukka kasvu (alle 20 pmy/malja), kohtalainen kasvu (20 49 pmy/malja), runsas kasvu (50 200 pmy/malja) tai erittäin runsas kasvu (yli 200 pmy/malja). Raportissa ilmoitetaan sekä kokonaismäärä että lajistokohtaiset määrät jokaiselle maljatyypille. Lisäksi tulos tulkitaan laboratoriokohtaisiin raja-arvoihin perustuen asteikolla: ei viitettä vauriosta, heikko viite >> Rakennusmateriaalien asbestia tutkitaan mm. pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Analysoimassa geologi, FM Niko Koskensalmi. ANALYYSI 1/2017 7
Laboratorioanalyytikko Henri Hakala valmistelemassa materiaalinäytteitä laimennosviljelymenetelmällä. >> vauriosta, viite vauriosta tai vahva viite vauriosta. Valmis analyysiraportti toimitetaan analyysin tilanneelle asiakkaalle, tai, kuten tässä tapauksessa: Inspectan omalle kuntotutkijalle Henri Käyrälle. VOC-yhdisteet erottuvat kaasukromatografissa VOC-lyhenne (volatile organic compound) viittaa haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin. Sisäilmatutkimuksiin liittyvissä VOC-mittauksissa analysoidaan kemiallisten päästöjen esiintymistä sisäilmassa sekä rakennusmateriaaleja sisäilman laatua heikentävinä päästölähteinä. KiraLabin kaasukromatografi-massaspektrometri mahdollistaa VOC-yhdisteiden määrittämisen huoneilmasta ja rakennusmateriaaleista. Materiaaleista etsitään mm. vaurioitumiseen viittaavia merkkiaineita, kuten kostean betonin emäksisyyden aikaansaaman PVC-maton hajoamisprosessin seurauksena syntyvää 2-etyyli-1-heksanolia. Mikäli laboratorioon toimitettua näytettä ei analysoida heti, se säilytetään jääkaapissa yhdisteiden haihtuminen minimoimiseksi. Analysoinnin aluksi varmistetaan näytteen olevan tutkijan ilmoittamaa materiaalia. Joskus on käynyt niin, että tutkija on viisauksissaan erehtynyt materiaalista väittäen vaikkapa muovimattoa linoleumiksi, kertoo VOC- ja PAH-analyysien parissa ahertava laboratorioanalyytikko Henri Hakala. Varsinkin maton kiinnityspuoli tarkastellaan hyvin, sillä epätavalliselta vaikuttava liima-aines voi antaa osviittaa ongelmasta. Näytettä myös haistetaan; hajun intensiteetin avulla päätetään analyysiin otettava näytteen massa. Mikäli haisevaa näytettä otetaan liikaa, voi joidenkin yhdisteiden pitoisuus olla saturoitunut. Tyypillisesti linoleuminäytteitä punnitaan vähemmän ja muita näytteitä enemmän. Hajonneelle linoleumille tavallinen haju on pistävän happama, mikä johtuu materiaalissa olevista karboksyylihapoista. Jos muovimatossa on makeahko haju, kertoo se usein isosta 2-etyyli- 1-heksanolin pitoisuudesta. Kokenutkin insinööri voi toisinaan erehtyä hajun lähteestä, koska osassa mattonäytteistä voi olla myös voimakas mikrobiperäinen haju. Tällaisesta näytteestä ei välttämättä silti mitata isoja VOC-pitoisuuksia. Haistelun jälkeen näyte leikataan pienemmiksi (0,5 x 0,5 cm) palasiksi ja punnitaan foliokuppiin, minkä jälkeen näyte huuhdotaan µctenäytteenkeräyslaitteessa puhtaalla typellä vakiolämpötilassa ja -kosteudessa. Näytettä kerätään absorbenttiputkeen noin kaksi litraa, minkä jälkeen näyte on valmis analysoitavaksi. Putki asetetaan termodesorptioyksikön näytteensyöttäjään, missä se lämmitetään 300 C lämpötilaan. Putkesta yhdisteet kulkeutuvat kaasuvirran avulla kylmäloukkuun, joka lämmitetään sekunneissa 300 C lämpötilaan. Seuraavaksi näytteen yhdisteet päätyvät samanaikaisesti kaasukromatografin kapillaarikolonniin, jossa tapahtuu yhdisteiden erottuminen toisistaan. Kaasukromatografin uunin lämpötila nousee hiljakseen edistäen näytteiden kulkeutu- 8 ANALYYSI 1/2017
mista MS-detektorille, missä tapahtuu yhdisteiden fragmentoituminen. Yhdisteet tunnistetaan näiden osasten perusteella, joko laboratorion oman malliainekirjaston tai kaupallisen NISTspektrikirjaston avulla. Lopuksi lasketaan vielä kunkin yhdisteen pitoisuus näytteessä, joko yhdisteen omalla vasteella tai tolueeniekvivalenttina, minkä jälkeen Henri Käyrä saa jälleen yhden analyysiraportin tutkittavakseen. Rakennusterveystutkimus on yhteispeliä Henri Käyrä liittää mikrobi- ja VOC-analyysien tulokset osaksi laajempaa tutkimusraporttia. Laboratorioanalyysien ja kohteessa tehtyjen havaintojen pohjalta muodostetaan johtopäätökset vaurion aiheuttajasta. Asiakas saa myös perustellut toimenpide-ehdotukset kustannusarvioineen ja tarvittaessa korjaussuunnitelmat jatkoa varten. KiraLabin vahvuutena onkin kontekstiosaaminen: henkilökunta on mikrobiologian, kemian ja geologian erikoisalueillaan korkealle kouluttautunutta, ja toimii samoissa tiloissa kuntotutkimusta ja korjaussuunnittelua tekevien, useimmiten insinöörikoulutuksen omaavien asiantuntijoiden kanssa. Laboratorio yhdistää analyysitulokset kokeneiden kuntotutkijoiden näkemyksiin pureutuen omalta osaltaan mahdollisten ongelmien syihin. Inspecta KiraLab tuottaa analyysipalveluitaan etupäässä kiinteistö- ja rakenneteknisiin, rakennusterveys- sekä infrarakennetutkimuksiin erikoistuneille toimijoille, mutta myös yksityishenkilöille. Oma tutkimussektori on merkittävä työllistäjä. Mikrobi- ja VOC-analyysien lisäksi monipuolisissa tiloissa tutkitaan asbestin ja muiden haitta-aineiden esiintymistä valo- ja elektronimikroskopialla sekä PAH-yhdisteitä GC-MS-analyysilaitteistolla. Betonirakenteiden pakkasenkestävyyttä, lujuutta ja kemiallisia ominaisuuksia selvitetään monipuolisin mikrorakennetutkimuksin. Asbestilainsäädännön muutosten vuoksi näytemäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti, minkä johdosta Vantaalle rakennetaan parasta aikaa uutta laboratoriotilaa. KiraLabin ilma- ja materiaalinäytteiden mikrobiologiset analyysit ovat FINAS-akkreditoituja sekä suora- että laimennosviljelymenetelmien osalta (T275, EN ISO/IEC 17025). Myös Evira on hyväksynyt laboratorion asumisterveystutkimuksia tekeväksi laboratorioksi materiaalinäytteiden laimennos- ja suoraviljelyjen sekä ilmanäytteiden mikrobianalyysien osalta. Niin ikään VOC-analyysien ISO16000-6 standardiin pohjautuvat menetelmät on akkreditoitu ja integroitu osaksi laboratorion laatujärjestelmää. n KiraLabin ilma- ja materiaalinäytteiden mikrobiologiset analyysit ovat FINAS-akkreditoituja sekä suora- että laimennosviljelymenetelmien osalta (T275, EN ISO/IEC 17025). ANALYYSI 1/2017 9
INTUVO - käyttäjien suunnittelema GC -laitteisto - Ei ferruleita, ei nutteja eikä vuotokohtia (helppokäyttöisyys) - Chip teknologia (helppokäyttöiset esikolonnit ja ja venttiilit, osana osana menetelmää) - Inerttisyys, jollaista ei ei ole ole aiemmin ollut ollut (herkkyys, toistettavuus ja tarkkuus) ja - Levykolonni, jossa suora lämmitys (nopeus ja ja pitkä pitkä käyttöikä) - Hipaisunäyttö, jossa uusi uusi käyttöliittymä (kaikki (kaikki tarpeellinen yhdellä yhdellä silmäyksellä) - Vallankumouksellinen OpenLab CDS CDS 2 2 ohjelmisto, ohjelmisto, jossa jossa mm. mm. Agilentin Agilentin patentoima älykäs älykäs integrointipallo, intekrointipallo, peak peak explorer explorer ja ja helppo helppo raportointi raportointi Click. Run. Analyse. LUKIJAKYSELYN TULOKSIA Kyselimme viime syksynä teidän toiveita vuoden 2017 Analyysilehden teemoiksi, ja saimmekin teiltä runsaasti vastauksia. Halusitte kuulla lisää seuraavista aiheista: työllisyydestä, missä työnantaja ja tekijä voisivat kohdata? työhyvinvoinnista ergonomiasta laboratorioalan erilaisista työpaikoista kemian alan uusista keksinnöistä, tiedeläpimurroista ja tulevaisuuden visioista kemian historiakatsauksista laboratorioalan koulutuksesta (nykytilanne) työperäisistä vaivoista ja niiden ennaltaehkäisystä kemikaaleista työturvallisuudesta Lämmin kiitos kaikille ideoista! Toiveenne on jo huomioitu vuoden 2017 Analyysin teemoissa sekä Luentopäivien ohjelmissa. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme tyylikkään teräksisen juustoveitsisetin. Tällä kertaa onnetar suosi Sanna Värette Nokialta. Onnittelut voittajalle! Kiitos kaikille vastanneille! 10 ANALYYSI 1/2017
Tulevaisuuden haasteet On taas vierähtänyt kolme vuotta ja on jälleen liittokokouksen aika. Liittokokousvuosi herättää aina enemmän keskustelua yhdistysten ja liiton tulevaisuudesta. Henkilövalinnoilla on erittäin suuri merkitys, kun arvioidaan yhdistyksien ja liiton jatkuvuutta. Liittokokouksessa valituilla henkilöillä onkin tärkeä rooli liittohallituksessa sekä liittovaltuustossa tulevana kolmena vuotena. Jokaisella luottamushenkilöllä on oman tehtävänsä ja velvollisuuksien lisäksi kuitenkin myös mahdollisuus oppia uusia asioita ja kehittää itseään. Olisi myös tärkeää on, että henkilö joka edustaa liitossa yhdistystään on myös aktiivisesti mukana myös oman yhdistyksensä toiminnassa. Toisaalta jokaisesta yhdistyksestä ei välttämättä ole henkilöitä jotka haluaisivat osallistua liiton toimintaan. Pääasia on mielestäni kuitenkin saada mahdollisimman hyvä ja toimiva kokoonpano tulevaisuuden haasteita ja muutoksia ajatellen. Pelkään, että ihmisillä on edelleen käsitys että yhdistystoiminta vie paljon aikaa, eivätkä sen vuoksi uskalla tulla mukaan toimintaan. Voi olla, että olen hieman puolueellinen väittäessäni, että hoidamme tehtäviä suhteellisen tehokkaasti. Vielä on toki parantamisen varaa ja kehittämistä riittää. Mutta puheenjohtajana olen pyrkinyt tehostamaan ja yksinkertaistamaan asioiden hoitoa. Onkin täysin realistista ajatella, että nämä vapaaehtoistyöt eivät vie paljoa aikaa. Kun tehtävät ovat hyvin suunniteltuja ja työtavat tehokkaita, niin toimijoille jää enemmän aikaa eri osa-alueiden kehittämistyölle. Nykyisin kanssakäyminen on myös tehokkaampaa Skype-palaverien avulla ja sähköpostilla saa nopeasti kaikki kiinni. Asianosaisille jää vain huolehtiakseen, että kaikkien yhteystiedot ovat ajan tasalla. Tulevan kauden tavoitteena onkin, että liittovaltuustolle ja liittohallitukselle jää enemmän aikaa keskinäiseen vuorovaikutukseen. Suurin huolen aiheeni ovat tällä hetkellä pienet yhdistykset, jotka ovat yrittäneet ponnistella eteenpäin, mutta eivät ole saaneet uusia aktiiveja mukaan. Tilanteeseen vaikuttaa nykyisin mm. laboratorioalan työpaikkojen vähyys. Olenkin ajatellut, että olisiko tulevaisuuden ratkaisuna maakuntamalli, jolloin meillä olisi esimerkiksi viisi isompaa yhdistystä, jotka pystyisivät paremmin järjestämään koulutuksia ja suurempia tapahtumia. Näin saisimme paremmin turvattua yhdistysten tulevaisuuden. Keskustelemme lisää tästä liittokokouksessa. Toki toivon, että keskustelette asiasta etukäteen yhdistyksissänne. Monenlaisia mutkia on vielä matkassa, mutta enemmän on hyviä kuin huonoja asioita. Valitettavasti emme taida osata arvostaa tarpeeksi hyviä asioita, mikäli meillä ei ole välillä vähän haasteellisimpia jaksoja. Ammattikunnallemme olisi erittäin tärkeää, että toimintamme jatkuu. Jokainen jäsen on tärkeä! Arjessa voi myös helposti unohtua työmme tärkeys alamme täydennyskouluttajina. Koulutuksiemme tärkein tiedotuskanava on edelleen kädessäsi oleva Analyysilehti. Ajankohtaisten asioiden lisäksi saat tietoa täydennyskoulutuksistamme; tässä lehdessä kevään 2017 Luentopäivistä. n Kiitos teille kaikille tästä kolmesta vuodesta, että olen saanut viedä meidän yhteisiä asioita eteenpäin kanssanne ja jälleen saanut mahdollisuuden oppia uusia asioita. Aurinkoisia kevätpäiviä, Jaana Nousiainen Puheenjohtajalta ANALYYSI 1/2017 11
Teksti ja kuvat: Eveliina Kaulio Yhdistykset toimivat Tammervoimaan tutustumassa Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys tutustui Tammervoiman hyötyvoimalaitokseen 26.10.2016. Paikalla oli 16 vierailijaa ja voimalaitosta esittelivät Terhi Vairema (asiakas palvelu/mark kinoin ti) sekä voimalaitoksella prosessissa työskentelevä Lasse Vuorio. Laitos valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 2016. Opimme erittäin mielenkiintoisia asioita hyötyvoimalaitoksen toiminnasta ja käytöstä. Jätettä polttamalla saadaan sähköä ja lämpöä. Jätteenkäsittelylaitoksen omistavat Pirkanmaan jätehuolto ja Tampereen sähkölaitos. Hyötyvoimalaitos rakennettiin, koska kaatopaikalle ei saa enää sijoittaa orgaanista jätettä ja jotta jätettä ei tarvitsisi kuljettaa pitkiä matkoja. Polttamalla jätettä, voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja vähentää tuontipolttoaineen määrää, joka puolestaan johtaa ilmastokuormituksen pienenemiseen, mm. metaanipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Voimalaitoksessa poltetaan 160 000 tonnia jätettä vuodessa, josta saadaan 310 GWh kaukolämpöä sekä 90 GWh sähköä. Vuorokaudessa n. 90 autolastillista jätettä kipataan tilavuudeltaan 9000 m 3 kokoiseen jätebunkkeriin, jossa kahmarinosturit (kaksi kappaletta) sekoittavat jätettä ja nostavat sitä polttoon. Kahmarit ovat halkaisijaltaan neljä metriä ja nostavat maksimissaan 4 tonnia jätettä kerrallaan kuiluun, josta se työnnetään arinalle poltettavaksi. Arina on kooltaan 80 m 2 ja jäte poltetaan 1000 asteen lämpötilassa. Sähkö ja lämpöenergia otetaan talteen höyryturbiinin pyörittämällä generaattorilla. Turbiini voidaan tarvittaessa ohittaa, jos sähköä ei tarvita. Palamaton materiaali ja tuhka siirretään kuonabunkkeriin, josta metallit noukitaan magneetilla talteen sekä tuhka varastoidaan, jotta se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Savukaasut puhdistetaan sähkö- ja kemiallisella suodatuksella. Myös savukaasuista otetaan lämpö talteen. Hauskana esimerkkinä toimii yksi kappale roskapusseja, josta saadaan laskennallisesti seitsemän minuutin lämmin suihku tai tunti pullanpaistoaikaa. Ehkä tärkein oppi illasta oli lajittelun tärkeys. Hyötyvoimalaitoksesta saadaan suurin hyöty, kun jätteet lajitellaan oikein. Esimerkiksi biojätteen polttamisessa ei ole järkeä, koska se on niin kosteaa. Alumiinijätettä taas ei missään nimessä pitäisi laittaa sekajätteeseen, koska se sulaa alle 1000 C lämpötilassa ja täten voi tukkia arinan alla olevat rakenteet, mm. ilmanottoaukot. n 12 ANALYYSI 1/2017
Vierailulla opimme erittäin mielenkiintoisia asioita hyötyvoimalaitoksen toiminnasta sekä jätteiden lajittelun tärkeydestä. Yhdistykset toimivat Suuret kahmarinosturit nostavat kerrallaan jopa neljä tonnia jätettä poltettavaksi. Palamattomasta materiaalista ja tuhkasta kerätään talteen metallit magneetin avulla. ANALYYSI 1/2017 13
Bakteerien ja ihmisten geeniperimästä löytyi uusi mutaatiomekanismi Aalto-yliopiston tiedote 21.12.2016 Kuva: Harms, K. et al. (2016). PNAS. (Copyright 2016 National Academy of Sciences) Geeniperimän eli genomin nopea mutatoituminen voi vaikuttaa bakteerien resistenssiin. TEEMANA MIKROBIOLOGIA Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt uuden, sekä bakteereille että ihmisille mutaatioita aiheuttavan korvautumismekanismin, jonka seurauksena lyhyen DNA-pätkän alueelle voi syntyä kerralla useita muutoksia. Tutkimus tehtiin tarkastelemalla paljon mutaatioita sisältäviä DNA-sekvenssipätkiä. Uuden mutaatiomekanismin yleisyyden selvittämiseksi genomiaineistoja analysoitiin laskennallisilla bioinformatiikan menetelmillä ja louhimalla mutaatiotapahtumaan liittyvää massiivista genomidataa, kertoo akatemiatutkija Pekka Marttinen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta. Mutaation aiheuttamat muutokset bakteerien toiminnassa todennettiin muun muassa mittaamalla proteiinituotantoa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Kokeellisesti havaittuja muutoksia bakteerien genomeissa ei pystytty selittämään millään aiemmin tunnetulla mekanismilla. Antibiootit ja säteily kiihdyttävät mutaatiota Tutkimuksessa havaittiin esimerkiksi uv-valossa tapahtuvan sädettämisen lisäävän mutaation yleisyyttä, joskus jopa 7000-kertaiseksi. Antibiootin seurauksena taas DNA-muutokset tapahtuivat 600 kertaa normaalia nopeammin. Yleisesti ottaen solun ylläpitomekanismien häiritseminen näyttää vaikuttavan mutaation yleisyyteen. Tutkimuksen mukaan bakteerien DNA voi vaihtua ilman, että uudet osaset sopivat täydellisesti alkuperäiseen DNA-pätkään, mikä saattaa helpottaa bakteerien kehittymistä antibiooteille ja rokotteille resistenteiksi, kuvailee professori Pål Jarle Johnsen norjalaisesta The Arctic Universitysta. Koska uudentyyppiset mutaatiot aiheuttavat kerralla useita muutoksia DNA:han, ne voivat nopeasti muuttaa kokonaisen geenin toimintaa. Syntymekanismia pitää tutkia lisää, jotta saamme selvyyden mekanismin tärkeydestä evoluutiossa, esimerkiksi mutaation mahdollisesta roolista syöpään liittyen. Syöpäsoluista löytyi erityisen paljon mutaatiotapahtuman aiheuttamia muutoksia, mikä voi johtua solujen ylläpitomekanismien yleisestä heikkenemisestä syövän aikana, lisää Marttinen. Tutkijaryhmässä oli edustettuna Aalto-yliopiston bioinformatiikan alan lisäksi lääketieteen, mikrobiologian, genetiikan ja epidemiologian alan tutkijoita Norjasta, Tanskasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Tutkimus on julkaistu hiljattain Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America -lehdessä. Lisätietoja: www.pnas.org/ DNA-sekvenssipätkän mutaatiot tapahtuvat vaiheittain. 14 ANALYYSI 1/2017
LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2017 24. 25.4.2017 Tampere Cumulus City Koskikatu LUENTOPÄIVIEN NÄYTTEILLEASETTAJAT Agilent Technologies Finland Oy Aquaflow Oy Fisher Scientific Oy Hyxo Oy Labema Oy Labo Line Oy Lahti Precision Oy Laitosjalkine Oy Mekalasi Oy Merck Life Science Oy Miele Oy Sarstedt Oy Thermo Fisher Scientific Oy VWR International Oy Kemikaali- ja kaasuturvallisuus laboratoriossa Voimalaitosanalytiikka Laadukas välinehuolto
KEMIKAALI JA KAASUTURVALLISUUS LABORATORIOSSA MAANANTAI 24.4. TIISTAI 25.4. 8.00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9.45 Päivien avaus 10.00 Mindfullness ja stressin hallinta/ työhyvinvointi (Kaikille yhteinen luento) Emilia Kujala, sosiaalipsykologi (VTM), kouluttaja 11.00 Kaasujen turvallinen käsittely yleistä kaasutietoa; ilmakaasut: happi, typpi ja argon Ominaisuudet ja käsittely. Polttokaasut: asetyleeni, nestekaasu ja vety. Ominaisuudet ja käsittely. Muut kaasut: helium ja hiilidioksidi. Ominaisuudet ja käsittely Kaasupullojen merkinnät. Jyrki Honkanen, Sales Manager, Oy Aga Ab 12.00 Kaasunjakelulaitteet ja -järjestelmät, lainsäädäntöä Kemikaalisäädöksiä, työturvallisuuslaki ATEX-direktiivi, tilojen luokittelu erikoiskaasulaitteet, kaasukeskusjärjestelmä ja putkistot, kaasukeskuksen ja pullokärryn varusteet. Jyrki Honkanen, Sales Manager, Oy Aga Ab 13.00 Lounas 14.00 Vaaraa aiheuttavien kemikaalien luokituksista ja merkinnöistä käydään läpi CLP-asetuksessa annettuja vaaraluokkia ja sitä kuinka kemikaalin vaaroista varoitetaan käyttäjiä varoitusetiketissä. Anu Matilainen, Ylitarkastaja, Kemikaalituotteet, Tukes 15.00 Käyttöturvallisuustiedote ja kemikaalituoterekisteri käydään läpi REACH-asetuksen velvoitteita mm. rekisteröinti, rajoitukset, SVHC-aineet. Käyttöturvallisuustiedote ja tiedottaminen toimitusketjussa. Tukesin kemikaalituoterekisteri; vaaraa aiheuttavat kemikaalit Suomen markkinoilla. Anu Matilainen, Ylitarkastaja, Kemikaalituotteet, Tukes 16.00 Kahvi 20.00 Illallinen 8.00 Aamiainen 9.00 Laboratoriotyön ergonomiasta (kaikille yhteinen luento) Riitta Valkonen, työhyvinvointiasiantuntija-- työfysioterapeutti, Orion 10.00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen 11.00 Valitse oikein suojavarusteet suojakäsineet, vaatetus, suojalasit muut suojavälineet; kaasunaamarit, hengitys-suojaimet (yhteinen luento välinehuollon ohjelman kanssa) Martti Humppila, Suojalaite Oy 12.00 Kemikaalien jätehuolto turvallisuus, vastuut, lajittelu ja merkinnät. Veera Tähtinen, Sales Representative, Ekokem Corporation 13.00 Lounas 14.00 Näyttelyyn tutustuminen 15.00 Kemikaalien jätehuolto varastointi, kuljetus, vastaanotto ja käsittely. Veera Tähtinen, Sales Representative, Ekokem Corporation 16.00 Kahvi Päivien päätös
VOIMALAITOSANALYTIIKKA MAANANTAI 24.4. TIISTAI 25.4. 8.00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9.45 Päivien avaus 10.00 Mindfullness ja stressin hallinta/ työhyvinvointi (Kaikille yhteinen luento) Emilia Kujala, sosiaalipsykologi (VTM), kouluttaja 11.00 Raakaveden laatu ja mittaukset tuleva vesi käsitelty vesi Maija Vidqvist, DI, Teollisuuden vesi Oy 12.00 Suolapoistettu vesi/ionivaihdettu vesi Maija Vidqvist, DI, Teollisuuden vesi Oy 13.00 Lounas 14.00 Kattilavedet, höyryt ja lauhteet paineluokkien vaikutukset seurantaan Maija Vidqvist, DI, Teollisuuden vesi Oy 15.00 Labra vs. on-line mittaukset Maija Vidqvist, DI, Teollisuuden vesi Oy 16.00 Kahvi 20.00 Illallinen 8.00 Aamiainen 9.00 Laboratoriotyön ergonomiasta (kaikille yhteinen luento) Riitta Valkonen, työhyvinvointiasiantuntija-työfysioterapeutti, Orion 10.00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen 11.00 Polttoaineanalyysit Minna Rantanen, Ryhmäpäällikkö, teollisuus -ja voimalaitoskemia Ramboll Analytics 12.00 Savukaasupesurit Joonas Arola, Tuotepäällikkö, Valmet 13.00 Lounas 14.00 Näyttelyyn tutustuminen 15.00 Savukaasupesurien vedet Helvi Hiedanniemi, Voimalaitoskemian vastaava, Tampereen Sähkölaitos Oy 16.00 Kahvi Päivien päätös Koulutus on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville, näytteenottajille sekä voimalaitoshenkilöstölle jotka vastaavat voimalaitosvesianalyysien tulosten hyödyntämisestä prosessissa sekä analyysien tulkinnasta. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Suomen Laboratorioalan Liitto ry Koulutustoimikunta Suomen Laboratorioalan Liitto ry
TIISTAI 25.4. LAADUKAS VÄLINEHUOLTO Offset Ulonen Oy 8.00 Aamiainen 9.00 Laboratoriotyön ergonomiasta (kaikille yhteinen luento) Riitta Valkonen, työhyvinvointiasiantuntija -työfysioterapeutti. Orion 10.00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen 11.00 Valitse oikein suojavarusteet suojakäsineet, vaatetus, suojalasit muut suojavälineet; kaasunaamarit, hengitys-suojaimet (yhteinen luento kemikaalit -ja kaasut laboratoriossa ohjelman kanssa) Martti Humppila, Suojalaite Oy 12.00 Pakkausmateriaalit Hanna-Kaisa Kyyrönen, kliininen asiakkuuspäällikkö, Labema 13.00 Lounas 14.00 Näyttelyyn tutustuminen Varmista paikkasi ajoissa! Ilmoittautumisohjeet seuraavalla sivulla 15.00 Laadunvalvonta / indikaattorit Hanna-Kaisa Kyyrönen, kliininen asiakkuuspäällikkö, Labema 16.00 Kahvi Päivien päätös Pidätämme oikeuden muutoksiin. Suomen Laboratorioalan Liitto ry Koulutustoimikunta Suomen Laboratorioalan Liitto ry
LUENTOPÄIVILLE ILMOITTAUTUMINEN Luentopäivät järjestetään 24. 25.4 2017 Tampereella, Hotelli Cumulus City Koskikadussa. (lisätietoja https://city.cumulus.fi/hotellit/cumulus-koskikatu-tampere) Valittavana on kaasu- ja kemikaaliturvallisuus, voimalaitosanalytiikka tai laadukas välinehuolto (yksipäiväinen) -luentokokonaisuus. Lisäksi voit myös koota luennoista oman kokonaisuuden kiinnostuksesi mukaan (tässä tapauksessa ilmoittaudu siihen luentokokonaisuuteen, josta valitset eniten luentoja). Ilmoittautumiset pe 10.3 2017 mennessä Lyyti-ilmoittautumispalvelun kautta osoitteessa: https://www.lyyti.in/laboratorioalan_luentopaivat_24254_2017_6908 Huom! Ilmoittauduthan nopeasti, jotta saamme varattua hotellilta tarpeeksi paikkoja. Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä luentokokonaisuusn johon ilmoittautuu, osallistumispäivät, osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite, työpaikka, laskutusosoite ja -puhelinnumero sekä tieto siitä onko Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n jäsen. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta ja huonekaveritoiveesta. OSALLISTUMISMAKSUT Suomen Laboratorioalan Liiton jäseniltä 540 2/2pv ja 305 2/1pv. Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 690 2/2pv ja 490 2/1pv. Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksuun sisältyy: luentotiivistelmät ohjelman mukaiset ateriat asiakassauna osallistumismaksuun ei sisälly majoitusta Majoitus 942/1hh, 572 hlö/2hh (2hh huone 1142). Hotelli laskuttaa majoituksen erikseen. OSANOTON PERUUTTAMINEN Mikäli osanotto peruutetaan 9.4.2017 jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 90 2. Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumatta Luentopäiville, emme palauta osallistumismaksua. TIEDUSTELUT Margit Häkli: margit.hakli@dnainternet.net tai puh. 050 321 4153 Merja Lehtinen: merja.i.lehtinen@staff.uta.fi tai puh. 040 514 1173 Näyttelyasiat: Irja Hiekkamäki: irja.hiekkamaki@gmail.com tai puh. 050 342 5634 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksia Analyysi-lehdestä tai nettisivuiltamme www.laboratorioalanliitto.fi www.laboratorioalanliitto.fi
Fermentoinnilla kasviperäisiin elintarvikkeisiin B12-vitamiinia luonnollisesti Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 2.1.2017 TEEMANA MIKROBIOLOGIA B12-vitamiinia saadaan luontaisesti vain eläintuotteista, mutta käymisprosessin eli fermentoinnin avulla sitä voidaan tuottaa luonnollisin keinoin esimerkiksi leipään tai jogurttityyppisiin elintarvikkeisiin. Hermoston ylläpitoon ja verisolujen muodostukseen välttämätöntä B12-vitamiinia on luontaisesti vain eläinkunnan tuotteissa. Kasvissyöjät ovatkin tähän saakka joutuneet syömään lisäravinteita tai pillereitä vitamiinintarpeensa tyydyttämiseksi. Helsingin yliopiston tutkijat ovat kuitenkin löytäneet keinon saada kasviperäisiin elintarvikkeisiin B12-vitamiinia tavanomaisia elintarvikeraaka-aineita käyttäen. Menetelmä perustuu fermentaatioon eli käymiseen ja B12-vitamiinia tuottavaan emmental-juuston Propionibacterium freudenreichii -bakteeriin. Kun valitaan oikeat mikrobikannat ja säädetään olosuhteet sopiviksi, bakteeri saadaan tuottamaan solujensa sisään runsaasti B12-vitamiinia, professori Vieno Piironen Helsingin yliopistosta kertoo. Tutkimusryhmässä on otettu käyttöön menetelmä, jolla voidaan myös osoittaa, että kyseessä on varmasti ihmiselle tehokas B12-muoto. Osa mikrobeista nimittäin tekee ihmiselle tehotonta muotoa, ja monissa aiemmissa tutkimustuloksissa on voinut olla kysymys tästä, professori Piironen selventää. Monenlaiset sovellukset mahdollisia B12-vitamiinia tuottavia mikrobeja voidaan kasvattaa esimerkiksi vilja- tai härkäpapupohjaisella alustalla. Näitä alustoja voitaisiin hyödyntää erilaisten elintarvikkeiden ainesosina, vaikkapa leivässä tai jogurttityyppisissä sovelluksissa. Monia muitakin B-vitamiineja voidaan tuottaa fermentaation avulla. Meillä onkin tehty aiheesta useita maisterintutkielmia ja väitöskirjoja, ja lisää on tulossa. Monitieteisessä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessamme olemme esimerkiksi selvittäneet perimän mittavalle joukolle Propionibacterium freudenreichii -kantoja. Tämän aineiston hyödyntäminen on oikeastaan vasta alkamassa täysimääräisesti, Vieno Piironen toteaa. n 20 ANALYYSI 1/2017
Suomen Laboratorioalan liitto on myös Facebookissa. Käy tykkäämässä! Tiedotteet suoraan sähköpostiisi? Hei sinä nuori ammattilainen! Haluaisitko saada tietoa liiton ja yhdistysten koulutuksista sekä muista ajankohtaisista asioista suoraan omaan sähköpostiisi? Mikäli haluat, niin lähetä sähköpostiosoitteesi liiton tiedottajalle Eveliina Kauliolle: eveliina.kaulio@gmail.com Haluatko kehittää itseäsi ja ammattitaitoasi sekä verkostoitua? Tarjoamme sinulle mahdollisuuden tähän koulutusten, tiedotuksen ja muiden toimien parissa. Kysy rohkeasti lisätietoa Jaanoilta! Jaana Nousiainen, puheenjohtaja jaana.nousiainen@keminvesi.fi Jaana Vainio, päätoimittaja jaana.vainio@gmail.com ANALYYSI 1/2017 21
Lähde: Cision-uutispalvelu / Maa- ja kotitalousnaiset, tiedote 26.1.2017 Ateriakuvat: Timo Viljakainen / Maa- ja kotitalousnaiset Pähkinät ja siemenet tekevät lounassalaatista ruokaisamman. Ne pitävät hyvin nälän poissa. Pellava ja hamppu ovat suomalaista superruokaa Siemenet ja pähkinät kannattaa lisätä päivittäiseen ruokavalioon. Kotimaisiakin vaihtoehtoja löytyy: Suomessa tuotetaan korkealaatuisia pellavan- ja hampunsiemeniä. Ravitsemussuosituksissa kehotetaan syömään noin kaksi ruokalusikallista siemeniä tai pähkinöitä päivässä, eikä syyttä. Rikasta makumaailmaasi kokeilemalla siemeniä ja pähkinöitä rohkeasti erilaisissa ruuissa. Siemenet ja pähkinät ovat tuhti paketti pääasiassa hyvälaatuista, pehmeää rasvaa, proteiineja, kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita, jotka osana monipuolista ruokavaliota suojaavat ja edistävät terveyttämme monin eri tavoin. Erityisesti sydän ja aivot kiittävät!, kertoo ravitsemusasiantuntija Hannele Veteli Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisista. Pähkinät sisältävät kokoonsa nähden paljon energiaa ja rasvaa, mutta tutkimusten mukaan ne näyttävät kohtuullisesti käytettynä jopa suojaavan lihavuudelta. Pähkinät ja siemenet tuovat helposti kylläisyyden tunteen, pitävät nälkää loitolla ja verensokerin tasaisena. Kaikki pähkinöiden rasva ei myöskään imeydy, vaan osa poistuu suoraan ruuansulatuskanavasta, Hannele luettelee ravitsemustutkimusten tuloksia. Vaikka pähkinät ja siemenet ovatkin varsinaisia ravintoainepommeja, on niiden käytössä syytä muista kohtuus, kuten syömisessä muutenkin. Kaksi kolme ruokalusikallista päivässä eri lajeja vaihtelevasti käyttäen riittää. Arkikäyttöön kannattaa valita suolattomat ja maustamattomat pähkinät, Hannele muistuttaa. Pellavasta aimo annos pehmeää rasvaa Pellava on ikivanha viljelykasvi, ja Suomessakin sitä on viljelty jo 1500-luvulla. Pellavan öljypitoisuus on korkea, ja se on yksi parhaista alfalinoleenihapon lähteistä, joka on välttämättömien omega-3-rasvahappojen esiaste. Yhdestä ruokalusikallisesta pellavansiemeniä tai -rouhetta saa riittävästi omega-3-rasvahappoja päivän tarpeeksi, mikä auttaa pitämään veren kolesterolitason normaalina. Elintarviketeollisuudessa pellavaa käsitellään rouhimalla ja paahtamalla. Rouhiminen vapauttaa 22 ANALYYSI 1/2017
Salaatti sydänystävälle 2 avokadoa 2 rkl sitruunamehua noin 1 dl aurinkokuivattua tomaattia 1 ruukkua jääsalaattia 1 pussi tuoretta pinaattia puolikas kurkku rasia kirsikkatomaatteja 1 omena 100 g saksanpähkinöitä Kastike: yhden sitruunan mehu 0,5 dl rypsiöljyä ripaus suolaa, mustapippuria 1 tl sinappia, esim. Dijon 1. Lohko kuoritut avokadot ja kostuta ne sitruunamehulla. 2. Valuta aurinkokuivatut tomaatit ja pilko ne. 3. Huuhtele jääsalaatti, pinaatti, kurkku, kirsikkatomaatit ja omena ja kuori omena tarvittaessa. 4. Kuutioi omena ja kurkku. 5. Revi jääsalaatin lehdet pienemmiksi. 6. Sekoita kaikki ainekset ja koristele. Halutessasi voit rouhia pähkinöitä pienemmiksi. 7. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja tarjoa salaatin kanssa. Kiireisen kokin siemenleipä Siemenleipä on nopea valmistaa vaikkapa aamupalapöytään. Leivän päällä maistuu siemenlevite, joka tekee hyvää aivoille ja sydämelle. 4 munaa 250 g rahkaa 2 dl (gluteenittomia) kaurajauhoja 2 tl leivinjauhetta 1 dl auringonkukansiemeniä 0,5 dl pellavansiemeniä tai -rouhetta 0,5 dl kuorettomia hampunsiemeniä 0,5 dl rypsiöljyä 0,5 tl suolaa ravintoaineet siemen sisältä. Paahtamalla mausta tulee pähkinäinen ja haitta-aineet vähenevät. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittaa, että pellavaa tulisi syödä korkeintaan kaksi ruokalusikallista päivässä. Suosituksella ehkäistään pellavan sisältämän kadmiumin ja linamariinin mahdollisia terveyshaittoja. Raskaana oleville ja imettäville ei suositella pellavansiemeniä tai -rouhetta, mutta pieni määrä esimerkiksi leivässä ei haittaa. Hyvälaatuista proteiinia hampusta Öljyhampunsiemen on hyvin proteiinipitoinen (25 %) ja se sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja, joten kasviproteiinin lähteenä se on huippuluokkaa. Myös hampun öljypitoisuus on korkea. Suomessa hamppu on kuulunut ensimmäisiin viljelykasveihin tattarin ja ohran kanssa. Varhaisimmat merkit hampusta Suomessa on jo ajalta 4 800 eaa. n 1. Sekoita munat ja rahka. 2. Sekoita joukkoon jauhot, leivinjauho siemenet, leivinjauhe, öljy ja suola. 3. Levitä taikina leivinpaperin päälle puolikkaalle uunipellille tai vuokaan tasaiseksi levyksi. Taikina saa jäädä löysäksi. 4. Paista 200 asteessa noin 30 35 minuuttia. Vinkki! Voit tehdä leivän myös tattarijauhoista. Voit myös kokeilla erilaisia siemeniä ja pähkinärouheita makusi mukaan. Rahkan tilalle nesteeksi sopii esimerkiksi kermaviili tai maustamaton jogurtti. Helppo ja nopea! >> ANALYYSI 1/2017 23
>> Siemenlevite 0,5 dl auringonkukan siemeniä 0,5 dl kurpitsansiemeniä 0,5 dl seesaminsiemeniä 0,5 dl pellavansiemeniä 1dl aurinkokuivattua tomaattia nippu tuoretta basilikaa 2 tl pellavansiemenöljyä 1 valkosipulinkynsi 0,75 1dl rypsiöljyä 0,5 1 tl suolaa mustapippuria 1. Huuhtele siemenet ja liota niitä noin kaksi tuntia. Valuta. 2. Laita siemenet, valutetut ja pilkotut aurinkokuivatut tomaatit, silputtu basilika, pellavansiemenöljy sekä hienonnettu valkosipulinkynsi monitoimikoneeseen tai tehosekoittimeen. 3. Soseuta. 4. Lisää öljyä, kunnes saat levitteestä tasaisen tahnan. 5. Mausta suolalla ja pippurilla Vinkki! Kokeile levitteeseen erilaisia siemeniä, pähkinöitä ja yrttejä. Levite on hauska ruokalahja ja sen voi myös pakastaa esimerkiksi jääpalakuutioihin. Levitettä voi käyttää myös peston tapaan pastan kanssa, kastikkeisiin tai kuorrutuksiin. Nauti granolaa eli paahdettua mysliä esimerkiksi viilin, maustamattoman jugurtin, smoothien tai hedelmäsalaatin kanssa. Kokeile myös sämpylä- tai muffinitaikinaan! Granola 1 dl saksanpähkinöitä 1 dl manteleita 2 dl ruishiutaleita 3 dl kaurahiutaleita 1 dl kauraleseitä 0,5 0,75 dl rypsiöljyä 0,5 0,75 dl juoksevaa hunajaa 1 dl pellavansiemeniä tai -rouhetta 1 dl auringonkukansiemeniä 1 dl kuivattuja marjoja 1 tl vaniljajauhetta 1. Hienonna saksanpähkinöitä ja manteleita hieman veitsellä. 2. Sekoita aineet keskenään kuivattuja marjoja ja vaniljajauhetta lukuun ottamatta. 3. Levitä seos leivinpaperille uunipellille. 4. Paahda 175 asteessa noin 30 minuuttia välillä sekoitellen. 5. Lisää valmiiseen seokseen kuivatut marjat ja mausta vaniljajauheella. 6. Säilytä tiiviissä lasipurkissa viileässä. Vinkki! Granolaan sopii erilaiset hiutaleet, leseet, siemenet, pähkinät, kuivatut marjat, marjajauheet tai hedelmät. Voit maustaa sen makusi mukaan myös vaikkapa kanelilla, kardemummalla tai inkiväärillä. Kokeile erilaisia yhdistelmiä ja löydä oma suosikkisekoituksesi. Kokeile garanolaan eri sekoituksia ja mausteita! MAA- JA KOTITALOUSNAISET on ruuan, maiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö sekä maaseutuhenkisten ihmisten suuri ja aktiivinen verkosto. Maa- ja kotitalousnaisten 70 asiantuntijaa työskentelee 11 piirikeskuksessa yhteistyössä ProAgria Keskusten kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on järjestön valtakunnallinen keskusjärjestö. Lisätietoja: www.maajakotitalousnaiset.fi www.facebook.com/maajakotitalousnaiset Instagram: @maajakotitalousnaiset Twitter: @maajakotitalous Pinterest: @ruokaneuvot 24 ANALYYSI 1/2017
Teksti: Wikipedia Laitekuva: Wikimedia Laboratorion historiaa UUSI JUTTUSARJA! Aloitamme uuden juttusarjan laboratoriovälineiden historiasta. Ensimmäisenä esittelemme nykyään vähän oudomman, mutta meille kaikille logostamme tutun välineen eli Kippin laitteen. Mittapullojen kertomaa: Kippin laite Kippin laite (Kippin koje, eng. Kipp s apparatus) on tarkoitettu pienien kaasumäärien mm. vedyn, rikkivedyn ja hiilidioksidin valmistamiseen. Laitteen kehitti vuonna 1844 hollantilainen farmaseutti Petrus Jacobus Kipp. Laitetta käytettiin laajasti 1900-luvun puolivälissä, mutta sen käyttö loppui markkinoille tulleiden pienten kaupallisten kaasupullojen myötä. Niiden kaasu oli puhtaampaa ja kuivempaa kuin Kippin laitteella itse kehitetty kaasu. Laboratoriovälineiden historiaa Katso Facebook-sivuiltamme video, miten Kippin laitteen avulla valmistetaan hiilidioksidikaasua kalsiumkarbonaatin ja suolahapon avulla. n ANALYYSI 1/2017 25
Liiton nettisivut ja Facebook Ajankohtaista tietoa koulutuksista, työpaikkoja ja paljon muuta Teksti: Eveliina Kaulio Liiton internetsivujen etusivulta www.laboratorioalanliitto.fi löytyvät aina ajankohtaiset liiton ja yhdistysten tapahtumat. Tämän lisäksi etusivulla on muita ajankohtaisia asioita sekä linkki liiton facebook-sivulle. Muilta sivuilta löytyy yleistä tietoa Liitosta ja Analyysi-lehdestä sekä yhdistyskohtaisilla sivuilla on jokaisesta yhdistyksestä pieni tietoisku sekä tärkeitä yhteystietoja. Vuoden 2014 alusta vuoden 2015 loppuun nettisivujen kävijämäärässä oli suuri harppaus ylöspäin. Jäsenet tutustuivat innolla laboratorioliiton nettisivuihin. Vuonna 2016 on nähtävissä hienoista laskua, kun verrataan vuoteen 2015. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että jäsenet ovat oppineet navigoimaan sivuilla. Etusivun linkkejä klikkaamalla pääsee suoraan haluamalleen sivulle, joka tarkoittaa lyhyempiä vierailuaikoja sekä ei niin usealla sivulla käymistä. Tämä on toki positiivista, jäsenemme tuntevat sivumme ja löytävät sieltä tarvittavan tiedon helposti. Kuluneen vuoden loppupuolella nettisivuillamme alettiin mainostaa laboratorioalan työpaikkoja enenevässä määrin, joka nostaa sivujemme kiinnostusta mukavasti. Nettisivumme on hyvä kanava mainostaa ja sieltä on helppo linkittää mainos myös facebookiin, jossa näkyvyys kautta Suomen on taattu. On oikeastaan aika uskomatonta, millaisen määrän ihmisiä facebookiin lisätyt mainokset tavoittavat: hetki sitten lisätyn työpaikkamainoksen oli tunnissa nähnyt jo vähän yli 200 henkilöä ja vain sillä, että muutama ihminen tykkää kyseisestä postauksesta. Samalla tavalla koulutusmainokset leviävät, kun niihin reagoidaan. Facebook-sivujemme tykkääjämäärä kasvoi 210 tykkääjään vuoden 2016 aikana. Tämä tarkoittaa 56 uutta tykkääjää vuonna 2016 ja se on noin 20 tykkääjää enemmän kuin vuoden 2015 aikana. Facebook-sivuilta löytyy koulutus-, ajankohtais- ja tapahtumamarkkinoinnin lisäksi mukavia laboratorioaiheisia juttuja. Facebook-sivuilla on tarkoitus julkaista erilaisia kampanjoita/ kilpailuja vuosittain sekä tietysti mainostaa työpaikkoja. Facebookia päivitetään vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. n Ottaisimme mielellämme vastaan ehdotuksia, mitä jäsenenä tahtoisit nettisivuilta tai facebookista lukea. Meillä on suunnitteilla jotain hauskaa kesälle facebookissa, pysy siis kuulolla! 26 ANALYYSI 1/2017
Istunnot 0,43 % 4 411 vrt 4 430 Käyttäjät 3,23 % 3 112 vrt 3 216 Sivun katselut 2,77 % 11 797 vrt 12 133 New Visitor Returning Visitor 1.1.2016-31.12.2016 33,5% Sivut/istunto 2,35 % 2,67 vrt 2,74 Istunnon keskim. kesto 0,07 % 00:01:47 vrt 00:01:47 Välitön poistuminen prosenteissa 5,15 % 49,35 % vrt 52,03 % 66,5% 1.1.2015-31.12.2015 % uutta istuntoa 4,11 % 66,47 % vrt 69,32 % 30,6% Vuoden 2016 aikana nettisivujen kävijämäärä ja sivuilla vierailuajat olivat hieman pienempiä, kuin vuoden 2015 aikana. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että jäsenet ovat oppineet paremmin navigoimaan käyttämään sivujamme. 69,4% 200 Istunnot 100 huhtikuu 2016 heinäkuu 2016 lokakuu 2016 Nettisivujen kävijämäärä on suurin aina keväisin, kun luentopäivien ohjelmat julkaistaan. Facebook-sivujemme tykkääjämäärä jatkoi kasvuaan vuoden 2016 aikana. ANALYYSI 1/2017 27
Toimihenkilöt ja yhdistykset YHDISTYKSET HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS HeLab ry Puheenjohtaja: Irina Matsi Juhana Herttuan tie 6 a 13 00600 Helsinki puh. 045 107 1071 matsi.irina@gmail.com Jäsensihteeri: Eija Koskela Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki eija.koskela@poliisi.fi puh. 040 576 7076 PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ry Puheenjohtaja: Eveliina Kaulio Koulukatu 15 A 17, 33200 Tampere puh. 040 832 6421 eveliina.kaulio@gmail.com Sihteeri/tiedotussihteeri: Mira Ketola Huovarinkatu 16 A 2, 33270 Tampere puh. 040 528 8097 mira.ketola@kopteri.net PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Tuula Tummala Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo puh. koti 040 545 3844, puh. työ 050 458 2361 tuula.tummala@neste.com Sihteeri, jäsensihteeri: Merja Heimala Vilikkaankuja 12, 07700 Koskenkylän Saha puh. 040 501 6540 merja.heimala@pp1.inet.fi PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ry Puheenjohtaja: Marianne Lehtonen Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti puh. 040 718 1274 marianne.lehtonen@phnet.fi Jäsensihteeri:, tiedotussihteeri Anu Liukkonen Hahmajärventie 393, 16500 Herrala puh. 040 500 4618 anu.k.liukkonen@gmail.com SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ry Puheenjohtaja: Karoliina Köykkä Liitostie 8, 28220 Pori puh. 050 545 3209 karoliina.koykka@outotec.com Sihteeri: Sirpa Salminen Lehtikuusentie 12 A 2, 28660 Pori puh. 044 507 2901 sirpa.salminen2@satadiag.fi Jäsensihteeri: Häkli Margit Koivikkotie 14, 28540 Pori puh. 050 321 4153 margit.hakli@huntsman.com VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura puh. 044 284 9199 jaana.vainio@gmail.com Sihteeri: Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. 050 338 7410 ann.wierda@utu.fi Jäsensihteeri: Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku puh. 040 542 5395 turtiainen.toini@gmail.com POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja ja jäsensihteeri: Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela puh. työ 044 720 1457, puh. koti 050 342 5634 irja.hiekkamaki@gmail.com Sihteeri: Auli Hänninen Huhtakierto 8, 71800 Siilinjärvi auli.hanninen@yara.com POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Outi Mänty Honkakaarre 20, 91300 Ylikiiminki outi.manty@gmail.com puh. koti 040 820 9721 Jäsensihteeri: Pertti Teittinen Näretie 16, 94700 Kemi puh. 040 565 8023 pertti.teittinen@storaenso.com 28 ANALYYSI 1/2017
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen Miilukatu 5 D 17, 94720 Kemi puh. 040 523 8816 jaana.nousiainen@keminvesi.fi Varapuheenjohtaja, koulutusvastaava: Margit Häkli Koivikkotie 14, 28540 Pori puh. 050 321 4153 margit.hakli@dnainternet.net Sihteeri: Susanna Pohjanen Suurlohjankatu 31 C 20, 08100 Lohja puh. 040 557 6509 susanna.pohjanen@gmail.com II Sihteeri: Päivi Luoto Suurpäänkatu 13 B 31, 20610 Turku puh. 050 359 4535 paiviluoto2@gmail.com Tiedottaja: Eveliina Kaulio Koulukatu 15 A 17, 33200 Tampere puh. 040 832 6421 eveliina.kaulio@gmail.com Taloudenhoitaja: Maria Liikanen Kielotie 52 D 32, 01300 Vantaa puh. 050 366 4627 maria.liikanen@thermofisher.com Jäsensihteeri, jäsenmaksut: Eeva Wahrman Käpylänkatu 5 B, 28120 Pori puh. 050 412 6957 eeva.wahrman@gmail.com Luentopäivät: Merja Lehtinen Ikurintie 67, 33340 Tampere puh. koti 040 514 1173 merja.i.lehtinen@staff.uta.fi Liittovaltuuston puheenjohtaja: Anu Liukkonen Hahmajärventie 393, 16500 Herrala puh. 040 500 4618 anu.k.liukkonen@gmail.com Toimihenkilöt ja yhdistykset ANALYYSIN JA SUOMEN LABORATORIOALAN LIITON PALVELUKORTTI Muistathan meitä, kun muutat, vaihdat nimeä tai työpaikkaa! Ilmoita muuttuneista tiedoista sähköpostilla eeva.wahrman@gmail.com tai suoraan oman alueesi jäsensihteerille. Valitettavasti emme saa Väestörekisterikeskuksesta jäsentemme muuttuneita osoitetietoja. Analyysilehti ei vastaa lehdistä, jotka jäävät toimittamatta virheellisten osoitetietojen takia. ANALYYSI 1/2017 29
Sudokun 4/2016 ratkaisu MINNE SEURAAVAKSI?! Muistathan katsoa lisätietoja yhdistyksesi tapahtumista nettisivuiltamme www.laboratorioalanliitto.fi/ jasenyhdistykset Yhdistysten tapahtumat Järjestäjä, ilmoittautumiset 4.3.2017 Lähdetään katsomaan teatteri esitys Ilmoittautumiset pslabyhd@gmail.com tai Aulille klo 14.00 Populaa Kemiin. Omavastuu 15,- p. 040 732 4675 Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 28.3.2017 Vierailu Pauligin kahvitaloon Ilmoittautumiset ja tiedot mahdollisista erikoisruokavalioista Kirsi Pousille kirsi.pousi@oriondiagnostica.fi 13.3.2017 mennessä. Paikkoja rajoitetusti! Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry 1. 2.4.2017 Liittokokous Seinäjoella Suomen Laboratorioalan Liitto ry 20.4.2017 Järjestelykurssi: Miten selätät nykyajan Lisätietoja ja ilmoittautumiset klo 17 19 tavaratulvan? Tule kuulemaan ammatti- jaana.vainio@gmail.com tai p. 044 284 9199 järjesteljän konkreettisia neuvoja tavaran Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry järjestämisestä ja siitä luopumisesta. 5.5.2017 Suunnitteluilta yhteyshenkilöille ja yhteys- Lisätiedot ja ilmoittautumiset henkilöiksi haluaviksi. Tule keskustelemaan katja.ikaheimonen@dupont.com yhdistyksen toiminnasta ja tulevaisuudesta Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry johtokunnan kanssa. Keskustelun lomassa maistelemme viinejä ja suklaita asiantuntijan opastuksella. 20.5.2017 Patikonti Martimoaavalle Simoon. Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Tarkemmat tiedot myöhemmin yhdistyksen lehdykästä. Tulevat koulutukset Järjestäjä, ilmoittautumiset 24. 25.4. Luentopäivät Tampereella. Katso lisää s.15 Suomen Laboratorioalan Liitto ry 2017 Syksy 2017 Näytteenottajille suunnattu maanäytekoulutus Suomen Laboratorioalan Liitto ry Pohjois-Suomessa 30 ANALYYSI 1/2017
Seuraavassa numerossa Teemana laboratoriotyö Seuraa va numer o ilmesty y 29.5.2 017 Miten hyvä johtaminen vaikuttaa unen laatuun? Kesäkisa alkaa netissä! Analyysi 53. vuosikerta I ja yhdistyslehti rioalan Liitto ry:n ammattisuomen Laborato I Analyysi 1/2016 53. vuosikerta TEEMAN A KEMIA Analyysi I ja yhdistyslehti rioalan Liitto ry:n ammattisuomen Laborato Mikrobiologian koulutus Turussa 53. vuosikerta I ja yhdistyslehti rioalan Liitto ry:n ammattisuomen Laborato I I 3/2016 Analyysi MANA TEE L A AT U sivu 4 2/2016 53. vuosikerta TEEMAN A man TEE LIITTO OP PI LIITE: I ja yhdistyslehti rioalan Liitto ry:n ammattisuomen Laborato I 4/2016 A LA ITO KS ET VESI ytiikkaa PUHDAS -anal I atorio labor kasta VES laadu AS HD PU ytiikkaa Luentopäivät Tampereella sivu 15 sivu 16 sivu 16 -anal laboratorio kasta.labo laadu ratorioalanliitto.fi www anliitto.fi www.laboratorioal alan Liitto Suomen Laboratorio AMMATTITAITOA YLLÄPITÄMÄSSÄ JO PUOLEN VUOSISADAN AJAN sivu 11 anliitto.fi www.laboratorioal Mikrobiologian koulutuspäivä Oulussa 13.2.2017 sivu 2 anliitto.fi www.laboratorioal Seuraavaa lehteä odotellessa voit käydä lukemassa ajankohtaisista asioista liiton nettisivuilta www.laboratorioalanliitto.fi tai Facebook-sivuiltamme! S ud o ku Sudoku Voita hieno radio! Lähetä meille värillisten ruutujen oikeat numerot osoitteeseen anhaku@utu.fi, niin osallistut hienoon Agilent Technologiesin lahjoittaman hienon laboratorioradion arvontaan. Ruudukon jokainen vaaka- ja pysty suora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1 9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Ratkaisu seuraavassa Analyysi-lehdessä. Edellisen sudokun ratkaisu löytyy sivulta 30! ANALYYSI 1/2017 31