Miksi sähkölaitteiston haltijan tulee tietää laitteiston kunnossapidosta? Lainsäädäntö asettaa laitteiston haltijalle velvollisuuksia laitteiston kunnossapidosta. Usein nämä velvollisuudet eivät ole haltijan tiedossa. Voi olla jopa epäselvyyttä, kuka oikeastaan on laitteiston haltija. Lisäksi sähkölaitteiston käytöstä on oltava joku vastuullinen henkilö, eikä tämäkään aina ole selvillä. Haltijasta puhuttaessa voi kyseessä olla monikin eri taho, mutta yritysmaailmassa työpaikalla vastuu on pääsääntöisesti yrityksen toiminnanharjoittajalla Kunnossapito on luotettavan toiminnan jatkumisen perusta Sähkölaitteiston turvallisuus on työpaikalla osa työturvallisuutta
Rakennusalan sähköistysopas Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n käynnistämä hanke. Julkaisija Sähköinfo Oy. Rahoittajana Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK sekä Sähkölaitteiston kunnossapitoyhdistys Säkpy ry Tarkoituksena tuottaa kiinteistöistä ja niiden kunnossapidosta vastaaville ohje- ja koulutusaineisto sähkölaitteiston erityispiirteistä ja perehdyttää toimijoita sähköalan töiden tekniikoihin, prosesseihin, sekä osaamis- ja pätevyysvaatimuksiin Aineisto julkaistaan STEK:in internetsivuilla sekä Sähköala.fisivustolla vapaasti ladattavaksi, sekä jaellaan rakennusalan järjestöjen kautta. Opasta on saatavana rajoitetusti myös painettuna
Kunnossapito- oppaan sisältö Opas on tehty vuoden 2017 alussa voimaan tulleen uusitun sähköturvallisuuslain mukaisesti huomioiden sähköteknisten asioiden lisäksi myös tieto- ja turvajärjestelmiin liittyvät asiat. Kieliasussa on pyritty välttämään sähköalan ammattikieltä tai teknisiin yksityiskohtiin paneutumista. Hankkeeseen on osallistunut sähköisen kunnossapidon ammattilaisia ja mm. Säkpy ry eli Sähkölaitteistojen kunnossapitoyhdistys.
Oppaan sisältö 1. Rakennusten sähkölaitteiston käyttöönottoa, kunnossapitoa ja tarkastuksia koskevat määräykset ja ohjeet 2. Tele- ja turvalaiteasennuksia koskevat määräykset 3. Sopimuslomakkeet- ja ehdot 4. Sähköasennustöiden huomioiminen rakentamisessa 5. Tarkastukset ja pöytäkirjat 6. Piirustukset ja dokumentointi
Rakennusten sähkölaitteiston käyttöönottoa, kunnossapitoa ja tarkastuksia koskevat Tärkeimmät lait: Sähköturvallisuuslaki 1135/2016 Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistosta 1434/2016 Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä (1435/2016) Standardit: määräykset ja ohjeet SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus
Sähköturvallisuuslaki Sähköturvallisuuslaki on uusittu ja uusi laki tullut voimaan 1.1.2017. Sähköturvallisuuslain (1135/2016) keskeiset pykälät käsittelevät sähköalan töitä ja sähkölaitteistojen käyttöönottoa ja käyttöä. Sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöitä saa tehdä seuraavilla edellytyksillä: töitä johtamaan nimetään luonnollinen henkilö, jolla on riittävä kelpoisuus (sähkötöiden johtaja) itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito; sekä käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat ja työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja määräykset. Sähköurakoinnista pitää tehdä ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes:iin, joka ylläpitää rekisteriä sähköurakoitsijoista. Sähkösuunnittelu ei edellytä ilmoitusta sähköturvallisuusviranomaiselle
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistosta 1434/2016 Täydentää ja tarkentaa sähköturvallisuuslakia Standardeista poikkeamisen ehdot Käyttöönottotarkastuksen sisältö Muutos- ja laajennustyöt merkittäviksi katsottavissa sähkölaitteistoissa varmennustarkastettava, vaikkei muutoin esim. laitteistoluokitus edellyttäisikään Varmennus- ja määräaikaistarkastuksista sekä pöytäkirja että tarkastuksesta kertova tarra pääkeskukseen tai vastaavaan paikkaan Sähkölaitteistojen olennaiset turvallisuusvaatimukset
Sähkötöitä tekevä henkilöstö Sähkötöitä tekevässä yrityksessä on oltava nimetty sähkötöiden johtaja, joka vastaa siitä, että toiminta on sähköturvallisuudesta annettujen säännösten ja määräysten mukaista. Laitteiston käytön johtaja tarvitaan, jos sähkölaitteistoon kuuluu yli 1 000 voltin nimellisjännitteisiä osia tai sähkölaitteiston liittymisteho on yli 1 600 kva. Käytön johtajan tulee olla sähkölaitteiston haltija tai tämän palveluksessa. Sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava sähköalan pätevyys. Pätevyyksiä arvioi ja pätevyystodistuksia myöntää Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy. Pätevyysluokituksia on kolme (SP1 SP3). Jokaiseen pätevyyteen vaaditaan hyväksytysti suoritettu sähköturvallisuustutkinto, jota ei pidä sekoittaa yleiseen SFS6002 sähkötyöturvallisuuskoulutukseen.
Maallikko ja sähköalan ammattihenkilö Riittävän ammattitaitoiseksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan ja työkokemustaan vastaavan alan sähkö- ja käyttötyötä katsotaan se, joka on mainittuihin töihin opastettu ja jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat. Valtioneuvoston asetuksessa sähkötyöstä ja käyttötyöstä (1435/2016) annetaan tarkemmat vaatimukset koulutuksesta ja työkokemuksesta. Sähkötyöt eivät ole jokamiehen oikeus. Määrättyjä pieniä sähköalan joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä, on kuitenkin sallittua tehdä ilman sähköalan koulutusta tai työkokemusta: 1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä, 2) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvia sähkötöitä, 3) käyttötöitä sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta, sekä 4) omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaamista, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan.
Sähköalan standardit Sähköasennuksia koskevat turvallisuusvaatimukset on esitetty Ktm:n päätöksessä sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/1999). Käytännössä vaatimukset on helpointa toteuttaa noudattamalla voimassa olevia standardeja. SFS 6000-standardi sisältää tekniset turvallisuusvaatimukset enintään 1000 V vaihtojännitteisten sähköasennusten toteuttamiseksi. Standardin uusin painos on julkaistu lokakuussa 2012 käsikirjana SFS 600-1 (uusitaan syksyllä 2017). Sähköalan työn katsotaan täyttävän olennaiset turvallisuusvaatimukset, kun työ tehdään noudattaen sähkötyöturvallisuusstandardia SFS 6002.
Sähkötietokortisto ST-kortisto on kattava sähköalan suunnittelu- ja asennusohjeisto. Kortistoa toimitetaan sähköisenä versiona (www.sahkoinfo.fi/severi). Yksittäisiä kortteja myydään myös paperisena. Kortiston julkaisija on Sähkötieto ry ja kustantajana Sähköinfo Oy. Laitteiston haltijalle ST-aineistosta löytyy mm.: suunnittelun tehtäväluettelot, yleiset sopimusehdot sekä sopimusmallit kaupalliset asiakirjat ja lomakemallit mm. tarjouspyyntöjen tekemiseen Käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa ohjeistavaa aineistoa Käytön johtajalle aineistoa mm. sopimuslomakkeet ja tarkastuslistoja käyttäjäkoulutuksiin soveltuvaa materiaalia
2. Viestintä- ja tietoverkkojen määräykset ja pätevyydet Kiinteistön sisäjohtoverkkojen ja yhteisantennijärjestelmien asennuksessa ja ylläpidossa on noudatettava Viestintäviraston määräystä 65 B/2016 M. Määräys koskee kaikkia vakinaiseen asumiseen tarkoitettuja asuinkiinteistöjä ja toimialakiinteistöjä.
Telealan pätevyydet Telealan pätevyydet ovat vapaaehtoisia pätevyyksiä, joiden kriteerit on hyväksytty yhteisesti alalla toimivien ja palveluja käyttäjien muodostamissa ryhmissä. Teleurakointipätevyydet jakaantuvat seuraaviin luokkiin: AT, antenniverkko ja tietoverkkotyöt A, antenniverkkotyöt T, tietoverkkotyöt Tele- ja turvalaitejärjestelmien asennustyössä kannattaa käyttää tarvittavan pätevyyden omaavaa asennusliikettä, joka tuntee alaa koskevat määräykset ja vaatimukset ja osaa toteuttaa työn niiden mukaisesti.
Turvaurakointipätevyydet Turva-alan töistä paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen asennusja huoltotoiminta on lakisääteistä toimintaa ja edellyttää vastuuhenkilöä, jolla on kyseisiin töihin pätevyystodistus. Muissa turva-alan töissä on syytä käyttää liikettä, jolla on rakennuttaja- ja urakointialan suosittelema TU-sertifiointi.
Yksityiset turvallisuuspalvelut ja turvasuojaustoiminta Laki yksityisistä turvapalveluista asetuksineen tuli voimaan 1.10.2002. Laki sekä sen asetukset kohdistuvat vartioimisliike- toimintaan ja turvasuojaustoimintaan. 1.1.2017 alkaen yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevat säännökset keskitetään pääosin yhteen lakiin, joka tulee koskemaan vartioimisliiketoimintaa Turvasuojaustoimintaa järjestyksenvalvojatoimintaa. Osa järjestyksenvalvojatoiminnasta ja turvasuojaustoiminnasta muuttuu luvanvaraiseksi elinkeinoksi kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.
Yksityiset turvallisuuspalvelut ja turvasuojaustoiminta Uuden lain mukaisesti elinkeinoluvan piiriin kuuluvaa turvasuojaustoimintaa ovat mm. lukitusjärjestelmien sekä murtoilmaisu- ja kulunvalvontajärjestelmien asennustyöt niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun ottamatta Näiden järjestelmien suunnittelutöitä luvanvaraisuus ei koske, samoin kuin se ei koske myöskään kameravalvontajärjestelmiä Lisäksi laissa säädetään muun muassa turvasuojaustehtävien suorittamisesta, turvasuojaajaksi hyväksymisestä ja turvasuojaajakortista sekä salassapitovelvollisuudesta.
3. SÄHKÖURAKOINNIN JA -SUUNNITTELUN SOPIMUSLOMAKKEET JA -EHDOT Rakennusalalla on kehitetty sopimuksen teon helpottamiseksi erilaisia sopimuslomakkeita ja yleisiä sopimusehtoja. Valmiissa lomakkeissa on huomioitu ainakin kaikki tärkeimmät seikat, joista pitää sopia. Sopimuslomaketyypin valintaan vaikuttavat sekä tilaajan asema että tilattavan sähkötyön laatu ja laajuus. Yritysten ja yhteisöjen välisissä sopimuksissa sovelletaan rakennusalan yleisiä sopimusehtoja YSE 98. Kunnossapitoon ja käytönjohtajuuksista sopimiseen on omat lomakkeensa
Sopimukset kuluttajien kanssa Kuluttajalle tehtävissä töissä (tilaajana yksityishenkilö tai kohdetta käytetään pääasiallisesti muuhun tarkoitukseen kuin elinkeinotoimintaan) sovelletaan työn laajuudesta riippuen joko kuluttajansuojalakia Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL on neuvotellut kuluttaja-asiamiehen kanssa kuluttajansuojalain 8 luvussa tarkoitettuja arvonlisäverolliselta hinnaltaan alle n. 10.000 euron urakoita varten urakkasopimuslomakkeen ja yleiset sopimusehdot, REYS-8 1995. Asiakirjoihin liittyy erillinen tarjouslomake rakennusalan töitä koskevia yleisiä kuluttajasopimusehtoja RYS-9 (Yli 10.000 euron urakat) Asiakirjoja voidaan käyttää sähköasennustöitä koskevissa urakkasopimuksissa, jos urakan tilaajana on yksityishenkilö kohdetta käytetään pääasiallisesti muuhun tarkoitukseen kuin elinkeinotoimintaan Laaditut asiakirjat eivät laajuutensa vuoksi sovellu hyvin käytettäviksi pieniin, muutaman työtunnin kestäviin töihin. Näihin soveltuu Kuluttajaviraston laatima sopimuslomake Pienremontin sopimus, jota voi tiedustella kunnallisesta kuluttajaneuvonnasta.
Laskutyösopimus (elinkeinonharjoittajien välillä) Laskutyöt ovat usein pienehköjä töitä, joista sovitaan tilaajan kanssa suullisesti. Jos sopimus jää tämän varaan, syntyy työn kuluessa helposti erimielisyyksiä esim. työn laajuudesta, veloitusperusteista, aikataulusta ja maksuehdoista. Sähkötieto ry julkaissut ST-kortistossa laskutyönä tehtävien sähkötöiden tarjoamiseen ja niistä sopimiseen soveltuvan lomakkeen, Laskutyötarjous/Sopimus, ST 43.11. Lomaketta voidaan käyttää pohjana tarjottaessa esimerkiksi pienehköjä sähkötöitä laskutyönä suoritettavaksi tilaajalle, joka ei ole kuluttaja. Sen lisäksi tehty tarjous voidaan vahvistaa sopimukseksi saman asiakirjan avulla urakoitsijan ja tilaajan allekirjoituksin.
Laajemmat sähköurakat (elinkeinonharjoittajien väliset) Laajemmissa sähkötöissä sekä silloin, kun tilaajana ei ole kuluttajaasemassa oleva yksityishenkilö, on syytä käyttää Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 ja niihin kuuluvaa sopimuslomaketta RT 80260 Lomakkeesta on tehty täyttömalli, RT 16-10667, jossa esimerkkinä on sähköurakka Tilaaja voi lisäksi alistaa sähköurakoitsijan kanssa tehdyn sivu-urakan pääurakoitsijalle. Alistamismenettelyllä tilaaja vapautuu eri urakoiden yhteensovittamisesta ja töiden valvonnasta. Alistamissopimuksella kaikki urakoitsijat tulevat keskenään sopimussuhteeseen. Tässä tilanteessa käytetään yleisesti lomaketta sivu-urakan alistamissopimus RT 80271, joka määrittelee urakoitsijoiden keskinäiset vastuut ja velvoitteet Alistamissopimus soveltuu käytettäväksi YSE-ehtojen kanssa Alistamissopimuksen osalta on tärkeää huolehtia siitä, että kaikki sen osapuolet allekirjoittavat sopimuksen
Pienehköt sähköurakat (elinkeinonharjoittajien väliset) Niissä sähköurakoissa, joissa YSE-ehdot sopimuslomakkeineen tuntuvat liian laajoilta ja monimutkaisilta, voidaan käyttää Pienurakkasopimusta RT80265. Työlajikohtaiset ehdot on otettu huomioon lomakkeen täyttömalleissa. Sähkötöitä varten on oma täyttömalli: Pienurakkasopimuksen laatiminen, Sähkötekniset työt RT 16 10707 Lomakkeet on laatinut Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL on osallistunut lomakkeiden ja erityisesti sähkötöitä koskevan täyttömallin laatimiseen Sähkö- ja teleurakoitsija liitto STUL ry julkaisee käsikirjaa Urakoitsijan YSE-opas. Kirja on perusteos, jonka olisi hyvä kuulua jokaisen urakkasopimuksia solmivan ja työmaasta vastaavan henkilön perusvarustukseen.
Lisä- ja muutostyöt YSE 1998 -ehdoissa muutos- ja lisätyöt on käsitteellisesti erotettu toisistaan siten, että sopimusehtojen määräysten soveltaminen riippuu siitä, kumman käsitteen piiriin urakkasopimukseen sisältymätön työ kuuluu. YSE 1998 -ehtojen käsitteistön mukaan lisätyö on urakoitsijan suoritus, joka urakkasopimuksen mukaan ei alun perin kuulu hänen suoritusvelvollisuuteensa. Lisätyö: Käytännössä työtä voidaan pitää lisätyönä, jos kaikki seuraavista edellytyksistä täyttyvät: Työ ei sisälly alkuperäiseen urakkasopimukseen. Työ ei muuta urakkasopimuksessa sovitun suorituksen sisältöä, vaan se tehdään urakkasopimuksessa sovitun suorituksen lisänä Työ ei kohdistu välittömästi urakkasopimuksessa sovittuun työhön Lisätöiden hinnoittelusta YSE 1998 -ehdot toteavat vain sen, että sopijapuolet sopivat hinnan keskenään.
Lisä- ja muutostyöt Muutostyö YSE 1998 -ehtojen käsitteistön mukaan muutostyö (muutos, lisäys tai vähennys) on sopimuksen mukaisten suunnitelmien muuttamisesta aiheutuva urakoitsijan suorituksen muutos Käytännössä työtä voidaan pitää muutostyönä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät Työ ei sisälly alkuperäiseen urakkasopimukseen. Työ muuttaa urakkasopimuksessa sovitun suorituksen sisältöä tai se kohdistuu välittömästi urakkasopimuksen mukaiseen suoritukseen muuttamatta kuitenkaan sen sisältöä. (Viimeksi mainitussa tapauksessa sopimuksessa sovittu työ voidaan tehdä alkuperäisellä tavalla. Muutostyön seurauksena sopimuksen mukaisen suorituksen ja muutostyön muodostama kokonaisuus poikkeaa alun perin sovitusta.) Muutostyöstä on myös kysymys, jos esimerkiksi urakkasopimukseen sisältynyt pihavalaistus jätetään tilaajan osoituksesta toteuttamatta, tai valaisinten lukumäärää tai tyyppiä vaihdetaan toiseksi kuin mitä urakkasopimus on edellyttänyt.
Lisä- ja muutostyöt Muutostöiden hinnoittelusta YSE-ehdoissa on määräyksiä, mm. säännös omakustannushintamenettelystä ST-kortissa 43.15 on ohjeita muutos- ja lisätöiden hinnoitteluperusteista. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on laatinut YSE 1998 -ehtoihin soveltuvat lisätyötarjous LT 98 ja muutostyötarjous MT 98 -lomakkeet, jotka sisältyvät myös ST-korttiin 72.11. LT 98- ja MT 98 -lomakkeita ja ST-korttia 72.11 myy Sähköinfo Oy
Suunnittelusopimukset Sähkösuunnittelua koskeviin sopimuksiin soveltuvat Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 2013 RT 13-11143 Sopimusehdot ja seuraavat sopimuslomakkeet liittyvät toisiinsa: Konsulttisopimus RT 80343, Konsulttitoimeksiannon lisä- ja muutostyösopimus RT 80344 ja Konsulttitoimeksiannon tilaus/tilausvahvistus/sopimus RT 80345. KSE 2013 -ehtoja ja niihin liittyviä sopimuslomakkeita myy esim. Rakennustieto Oy Useat edellä mainituista lomakkeista ovat saatavissa Sähköinfo Oy:stä, http://kauppa.sahkoinfo.fi/
Suomen Tilaajavastuu Oy ja Luotettava Kumppani -ohjelma Tilaajavastuu.fi -palvelu on Suomen suurin ja kattavin yrityksille suunnattu tilaajavastuutietojen rekisteri ja ylläpitäjä Palvelukokonaisuus sisältää: tyon tilaajalle suunnatun Raportit palvelun työn toimittajalle suunnatun Luotettava Kumppani ohjelman virolaiselle yritykselle suunnatun Luotettava Kumppani Viro ohjelman tilaajavastuulain valvonnan automatisoitiin suunnatun Valvoja - palvelun. Luotettava Kumppani -ohjelma on elinkeinoharjoittajalle tai yritykselle suunnattu ohjelma. Tehdessään urakointi tai alihankintasopimuksen, yrityksen täytyy toimittaa tilaajavastuulain mukaiset dokumentit tilaajalle Luotettava Kumppani -ohjelman kautta yrityksen tilaajavastuuraportti on aina ajan tasalla eikä paperisia todistuksia tarvitse enää toimittaa. Mukana Luotettava Kumppani -ohjelmassa on jo noin 20 000 yritystä Tilaajavastuu.fi- palvelusta yritykset saavat tilaajavastuulain mukaiset Luotettava Kumppani -raportit maksutta Suomen Tilaajavastuu Oy:n omistajat (100%) ovat Rakentamisen Laatu RALA ry, Sähkö- ja eleurakoitsijaliitto STUL ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Talonrakennusteollisuus ry.
Laki verotusmenettelystä (1558/1995) Päätoteuttajan on ilmoitettava verottajalle kuukausittain yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevien henkilöiden tiedot, jos työmaan arvo on vähintään 15 000 euroa ilman arvonlisäveroa Jokaisen yhteiseen rakennustyömaahan osallistuvan (aliurakoitsija, sivu-urakoitsija, ammatinharjoittaja) on ilmoitettava omat työntekijänsä ja vuokratyöntekijänsä päätoteuttajalle Ilmoitettavat työntekijätiedot: Tunnistetiedot Osoitetiedot työsuhdetiedot (onko palkansaaja, vuokratyöntekijä, ammatinharjoittaja, harjoittelija, talkootyöläinen) työskentelyn alkamisaika työskentelyn arvioitu päättymisaika
4. Sähkö- ja teleasennusten toteutusten suunnittelu Sähköasennusprojekti kuten muut rakennusalan projektit alkaa tavallisimmin siten, että siitä vastuun kantava työnhoitaja saa eteensä kohteen sähkötyöselityksen ja piirustukset, allekirjoitetun urakkasopimuksen sekä muuta työhön ja toteutukseen liittyvää aineistoa Urakoitsijan ilmoitettava rakennuttajalle havaitsemistaan virheellisyyksistä, joita voi olla sähkösuunnittelun asiakirjoissa. Jos urakoitsija ei havaitse virheitä, jotka hänen kohtuuden mukaan olisi pitänyt havaita, hän voi joutua vastaamaan niistä. Rakennuttaja on kuitenkin vastuussa antamiensa tietojen oikeellisuudesta.
Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että tavaran tai palvelun myynnistä verovelvollinen on ostaja Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä myyjä. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan Suomessa myytävään rakentamispalveluun (tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten), jos ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan aina, kun sen edellytykset täyttyvät Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta tavaroiden myyntiin eikä rakentamispalvelun myyntiin yksityishenkilölle Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on sovellettu, kun veronsuorittamisvelvollisuus on syntynyt 1.4.2011 tai sen jälkeen. Lisätietoa ja soveltamisesimerkkejä mm. vero.fi- nettisivuilla.
Esimerkkejä rakennustöissä huomioitavista sähköasennustöistä Perustusmaadoituselektrodin asentaminen Pääurakoitsijan olisi oltava yhteydessä sähköurakoitsijaan jo ennen perustusten tekoa. Maakaapelien asentaminen on sähkötyötä Maanrakennusurakoitsija voi asentaa maakaapelin kaivantoon vain sähköurakoitsijan välittömässä valvonnassa. Putketon asennus (asentaminen suoraan rakenteeseen) Peltirankaseinät, hirsirakenteen laskeutuminen. Kaapelia ei saa asentaa lämpöeristeen sisään Lämmityskaapelin asennus on sähkötyötä Teleasennustyöt kaapeleiden suuri vaurioitumisherkkyys ja häiriöherkkyys
6. Sähköalan tarkastukset ja pöytäkirjat Sähkölaitteiston rakentajan on tarkastettava tekemiensä asennusten turvallisuus ja toimivuus ennen niiden käyttöönottoa. Tarkastuksen sisältö on määritelty standardissa SFS 6000-6. Käyttöönottotarkastuksesta tulee yleensä laatia sähkölaitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja. Tietyille laitteistoille tulee lisäksi tehdä valtuutetun tarkastajan tai laitoksen tekemä varmennustarkastus.
Käyttöönottotarkastus Sisältää aistinvaraisia tarkastuksia ja mittauksia sekä toiminnallisia kokeita. Aistinvaraista tarkastusta tehdään koko asennustyön ajan. Mittaukset ja testaukset ajoittuvat suurimmalta osin asennustyön loppuvaiheeseen. Niiden avulla varmistetaan mm. suojausjärjestelmien toimivuus. Tarkastusten tekijän tulee olla kyseiseen tehtävään riittävän ammattitaitoinen sähköalan ammattihenkilö. Jos keskeneräisestä asennuksesta otetaan osa käyttöön, esimerkiksi rakentamisen aikana, on tälle osalle suoritettava käyttöönottotarkastus ennen käyttöönottoa.
Käyttöönottotarkastuspöytäkirja Käyttöönottotarkastuksesta tulee laatia sähkölaitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja, josta on käytävä ilmi seuraavat asiat: kohteen yksilöintitiedot selvitys sähkölaitteiston säännösten ja määräysten mukaisuudesta yleiskuvaus käytetyistä tarkastusmenetelmistä tarkastusten ja testausten tulokset. Tarkastuksen tekijän on allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja. Pöytäkirjasta täytyy löytyä myös sähkötöiden johtajan yhteystiedot. Maininta EMC-suojauksen vaatimusten toteutumisesta (häiriösuojaus) täytyy löytyä tarkastuspöytäkirjasta. Vähäisellekin sähkötyölle on aina tehtävä käyttöönottotarkastus siinä laajuudessa kuin on tarkoituksenmukaista. Käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa ei kuitenkaan aina edellytetä. (Esim. yksittäisen komponentin lisäyksestä tai yksittäisten kojeiden syöttöön liittyvistä muutos- ja täydennysasennuksista)
Muut tarkastukset ja pöytäkirjat Teleurakoitsijan on laadittava suorittamistaan asennustöistä tarkastuspöytäkirjat, joista ilmenee määräysten vaatimusten täyttyminen. Paloilmoittimen käyttöönottotarkastus on paloilmoitinliikkeen tekemä oman työn tarkastus. Paloilmoittimen varmennustarkastus on kolmannen osapuolen tekemä uuden, uusitun tai laajennettavan tai muutettavan paloilmoittimen tarkastus. Varmennustarkastuksen voi tehdä ainoastaan tehtävään Tukesilta valtuutuksen saanut tarkastuslaitos. Poistumisvalaistuksen kunnossapitomenettelystä Sisäministeriön asetus edellyttää laadittavaksi kunnossapitoohjelman, jossa selostetaan tarvittavat huoltotoimenpiteet.
Sähköalan piirustukset ja dokumentointi Vanhemmista rakennuksista ovat sähköpiirustukset valitettavan usein kadoksissa tai niihin ei ole päivitetty kohteeseen tehtyjä muutoksia. Uusi SFS 6000-standardi edellyttää yksiselitteisesti, että jokaisesta sähköasennuksesta on oltava tarpeelliset dokumentit ja piirustukset päivitetään asennuksen jokaisen muutoksen jälkeen.
Luovutuspiirustukset eli loppupiirustukset Luovutuspiirustusten lähtökohtana ovat yleensä työnaikaiset työpiirustukset, jotka sähköurakoitsija tarkistaa ja korjaa todellisuutta vastaaviksi. Luovutuspiirustusten laatiminen niissäkin tapauksissa, joissa tilaaja toimittaa työpiirustukset, on sisällytetty usein sähköurakoitsijan velvoitteisiin. Luovutuspiirustusten oikeellisuuden varmistamiseksi olisi työmaalla pidettävä ns. tarkepiirustussarjaa, johon sähköurakoitsija merkitsee asennuksiin tehdyt muutokset. Luovutuspiirustukset tulisi sähköurakoitsijan luovuttaa tilaajalle kuittausta vastaan viimeistään vastaanottotarkastuksessa.
Luvattomat sähkötyöt pientalo- ja saneerauskohteissa Luvattomien sähköurakoitsijoiden käyttäminen on Tukes:n mukaan varsinkin saneeraus- ja pientalokohteissa lisääntynyt. Yleensä tapaukset tulevat esille, kun rakennuttaja pyytää sähköurakoitsijaa tekemään muuttolupaan tarvittavaa käyttöönottotarkastusta oikeudettoman sähköasentajan tekemälle työlle. Jokaisen rakennusalalla toimivan velvollisuus on tehdä luvattomasta sähköurakoinnista ilmoitus Tukes:lle. Taitamattomasti tehdyissä sähköasennuksissa voi piillä paloja /tai hengenvaara. Ratkaisu, jossa rakennuttaja tekee itse johtojen vedot ja putkitukset ja sähköurakoitsija tulee kytkemään rasiat, ei myöskään ole hyväksyttävä. Johtojen ja putkien asentaminen on sähkötyötä, joka vaatii sähköalan ammattilaista.