Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta ja tavoitteet Metsien käsittelyn perusteet ja menetelmät Koealueet ja niiden metsien käsittely Tutkimuksesta
Metsänkäsittelyn idea Hakkuut suunnitellaan niin että ne jäljittelevät metsän luontaista rakennetta ja kehitystä. Näin pyritään puuntuotannon ohella ylläpitämään metsän luontaisia elinympäristöjä ja niihin sopeutunutta lajistoa. Samalla pyritään ylläpitämään monipuolista ekosysteemipalvelujen kirjoa ja metsän sopeutumiskykyä tuleviin ympäristömuutoksiin.
Perusteet ekologisessa tutkimuksessa: metsän vaihteleva luontainen rakenne luo perustan monimuotoisuudelle % tutkimukista Valtapuulaji: Mänty Kuusi Metsän eri rakenne- ja kehitystyyppien esiintyminen pohjoismaisessa luonnonmetsätutkimuksessa Kuuluvainen & Aakala 2011. Silva Fennica 45(5) Tasaikäiset metsät S Kohorttimetsät Laikkudynamiikka Pienaukkodynamiikka (Uudistusala) (Tasarakenteinen metsä) (Kohorttimetsä) (Erirakenteinen metsä)
Metsän luontainen rakenne ja kehitys, yksinkertainen kolmiluokitus: 1) Voimakkaiden häiriöiden jälkeiset tasaikäiset metsärakenteet. 2) Osittaisten häiriöiden jälkeiset metsärakenteet, joissa metsän rakenne vaihtelee laikuttaisesti ja puusto koostuu muutamasta puuikäluokasta. 3) Vanhoille metsille tyypillinen pienipiirteinen eri-ikäisrakenne. 1) 1) 2) 3) (Uudistusala) (Tasarakenteinen metsä) (Kohorttimetsä) (Erirakenteinen metsä)
Perusteet ekologisessa tutkimuksessa: Metsän luontainen rakenne ja kehitys, kolmiluokitus; 1) Voimakkaiden häiriöiden jälkeiset tasaikäiset metsärakenteet 2) Osittaisten häiriöiden jälkeinen kohorttidynamiikka, jossa metsän rakenne on laikukas ja puusto koostuu muutamasta puuikäluokasta. 3) Vanhoille metsille tyypillinen pienipiirteinen eri-ikäisrakenne ja -dynamiikka. 1) 1) Luontaisesti yleiset metsärakenteet, joita vähän talousmetsässä (Uudistusala) (Tasarakenteinen metsä) (Kohorttimetsä) (Erirakenteinen metsä)
Sovellutus metsänhoitoon toimiiko tämä? Voimakkaiden häiriöiden jälkeiset tasaikäiset metsät Osittaiset häiriöt, kohorttimetsä Pieanaukot, rrirakenteinen metsä) Avohakkuut Aukko-, osittaisja laikkumaiset hakkuut Pienaukot, poimintahakkuut Aukon koko: 0,5-5 ha Hakkuukierto: n. 100 v. Aukon halkaisija: 40-60 m Hakkuukierto: vaihteleva Aukon halkaisija: -> 30 m Hakkuukierto: n. 20 v.
HD-hanke - Kaksi koealuetta Isojärvi Ruunaa
HD-hankkeen tavoitteet Luodaan pitkäjänteiset puitteet metsän luontaisen rakenteeseen ja dynamiikkaan perustuvan metsäkäsittelyn metsikkö- ja aluetason vaikutusten tutkimukselle. Tätä varten luodaan tutkimusta varten aluetason metsäkokonaisuuksia, joissa metsää käsitellään em. periaattein. Tutkitaan myös puuston hyödyntämisasteen (säästöpuuosuuden) vaikutusta.
Kaksi puunkorjuun intensiteettitasoa: 90% ja 50% Puunkorjuun intensiteetti 90% (säästöpuita 10%) Puunkorjuun intensiteetti 50% (säästöpuita 50%) PH pienet häiriöt, 90% PH pienet häiriöt, 50% VH, 90% OH osittaish.,50% VH 50% OH osittaishäiriöt, 90%
Metsän jakautuminen käsittelytavan ja käsittelyintensiteetin mukaisiin lohkoihin Isojärven alueella. Käsittelytavat: PH - pienaukko- ja poimintahakkuut OH osittaishakkuut ja aukkohakkuut VH avohakkuut PH50 PH90 OH50 Intensiteettitasot: 90% - säästöpuita 10% 50% - säästöpuita 50% VH50 OH50 VH90
Kuvia Isojärveltä
Kuvia Ruunaalta
Tutkimuskohteita Metsänhoidollinen toimivuus ja taloudellinen tulos Puuston uudistuminen, kasvu ja kuolleisuus eri metsärakenteissa Metsätuhot Tietojärjestelmät ja suunnittelumenetelmät
Tutkimuskohteita Metsän rakenne ja monimuotoisuus Puustorakenteet (metsikkö ja aluetaso) Kuolleen puuston määrä ja laatu Lajistovaikutukset, riista Eri lajiryhmät (metsikkö ja aluetaso) Maisema- ja virkistysarvot Sopeutuminen ilmastonmuutokseen hiilen sidonta
HD-hanke on yhteishanke Yhteishanketta hallinnoi ohjausryhmä: Metsähallitus (Antti Otsamo (pj.), Erkki Hallman (hakkuiden toteutus, metsätaloudellinen seuranta) LuKe: Sauli Valkonen, Juha Siitonen (hankkeen koordinaatio, tutkimus) Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos: Timo Kuuluvainen (tutkimus) Itä-Suomen yliopisto, Jari Kouki, Matti Koivula (tutkimus)
Lisää tietoa Kuuluvainen, T. 2013.Luonto- ja virkistysarvoja talousmetsiin metsän luontaista kehitystä jäljittelevällä metsänhoidolla. Luonnon Tutkija 1-2, 2013 Koivula, M., Kuuluvainen, T., Hallman, E., Kouki, J., Siitonen, J. ja Valkonen, S. 2014. Forest management inspired by natural disturbance dynamics (DISTDYN) a long-term research and development project in Finland. Scandinavian Journal of Forest Research http://dx.doi.org/10.1080/02827581.2014.938110