Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa

Transkriptio

1 Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa Kati Vierikko Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

2

3 SUOMALAINEN LUONNONTILAINEN HAVUMETSÄ Luontainen häiriödynamiikka, johon ihminen on osaltaan vaikuttanut jo tuhansia vuosia. Kuusi- tai mäntyvaltaisia, myös lehtipuuvaltaisuutta Monikerroksellisia ja -puustoisia Pienpiirteisiä, runsaasti elinympäristöjä Uudistuu luontaisesti pienaukoilla, palojen tai laajempien myrskykaatojen kautta Runsas lahopuusto Kookkaat lehtipuut ja vanhat ylispuut

4 SUOMALAINEN TALOUSMETSÄ Ihmisen kontrolloima metsän koko, kiertoaika ja puuston rakenne, johon luonnollinen häiriödynamiikka jatkuvasti vaikuttaa. Muodostuu eri-ikäisistä muutaman hehtaarin kokoisista metsiköistä, joiden puusto kasvatetaan tasaikäisenä (Metsikkötalous) Uudistetaan aukkohakkuin, jossa uusi taimiaines joko istutetaan, viljellään tai syntyy luontaisesti emopuista Kiertoaika vuotta kasvupaikan mukaan Monimuotoisuudelle tärkeät, pienialaiset elinympäristöt säilytetään Aukkohakkuille jätetään säästöpuustoa (5-10 kpl/ha)

5 KAUPUNKIMETSÄ Ihminen on häiriötekijä muiden tekijöiden joukossa. Urbaanin alueen stressitekijät luovat kaupunkimetsistä ainutlaatuisia. Ekosysteemitoiminnaltaan luonnonmetsän kaltainen, jossa: Pirstoutuneisuus lisää reunavaikutusta ja aiheuttaa muutoksia pintakasvillisuudessa ja mikrobitoiminnassa Ilmansaasteet lisäävät puuston vaurioita ja aiheuttavat kuormitusta Kulutuspaine heikentää puuston uusiutumista, heikentää maaperän mikrobitoimintaa, lisää heiniintymistä Vieraslajit kilpailevat elintilasta metsälajiston kanssa

6 Kaupunkimetsien lajiston ominaisuuksia: pirstoutuneisuus Varvut ja sammalet vähenevät reunavaikutuksen vuoksi Valosta ja typestä hyötyvät ruohot, heinät ja pihlaja menestyvät metsien reunoilla Metsälajien runsaudet alhaisemmat reunoilla kuin metsien sisäosissa Reunavaikutus ulottuu ainakin 50 metriä metsän sisään erityisesti avoimilla etelä-länsi länsi reunoilla

7 Kaupunkimetsien lajiston ominaisuuksia: tallaus ja kulutus > asukasta aiheuttaa muutoksia lähimetsän kasvilajistoon Pitkään tallattujen polkujen ulkopuolella tapahtuu muutoksia kasvilajien runsauksissa Vaikutukset ulottuvat jopa kahdeksaan metriin asti polun reunasta Vaikutukset myös maaperän mikrobilajiston rakenteessa selvät

8 Kaupunkimetsien lajiston ominaisuuksia: ilman epäpuhtaudet Typen oksidit ravinnekuormittavat metsiä Rikkidioksidi ja muut haitalliset pienhiukkaset vähentävät mm. epifyyttisten jäkälien määrää rungoilla Puut sitovat tehokkaasti ilman epäpuhtauksia, lehtipuut kesällä, havupuut ympäri vuoden

9 Säilyykö metsä kaupungissa? Metsän uudistuminen Metsälajisto: sienet, kasvillisuus, linnusto ja nisäkkäät Lahopuusto Kasvupaikan ravinteisuuden lisääntyessä myös kulutuskestävyys lisääntyy Ekologiset kriteerit kaupunkimetsille

10 Kaupunkimetsän ekologiset vaatimukset Metsät vähintään 3 ha Muoto mahdollisimman pyöreä Käyttöpaine huomioitava (asukasmäärä kilometrin säteellä)

11 Kaupunkimetsän ekologiset vaatimukset Puustoa reunoilla vähintään m3/ ha Kuusen osuus vähintään 80% Suljetut, kuusivaltaiset reunat hillitsevät pihlajantaimien runsastumista ja ohjaavat ulkoilijoiden liikkumista rakennetuille poluille Polkujen välinen etäisyys >20 metriä Maalahopuut toimivat hyvinä kulunohjaajina

12 Kaupunkiekologisia väitöskirjoja: Hamberg, Leena (2009): The effects of habitat edges and trampling intensity on vegetation in urban forests Minna Malmivaara-Lämsä (2008): Effects of recreational use and fragmentation on the understorey vegetation and soil microbial communities of urban forests in southern Finland Susanna Lehvävirta (2005): Urban woodland ecology methodological perspectives and empirical studies

13 Kannattaako metsiä suojella keskellä kaupunkia? Etelä-boreaalisen vyöhykkeen metsistä suojeltu 0,6% ei taloudellisia tuottotavoitteita toimivat talousmetsien elintasopakolaisten turvapaikkoina lajisto on usein ainutlaatuinen ja monimuotoinen todellinen kosketus suomalaiseen luontoon säilyy metsät virkistävät ja vähentävät stressiä

14 Luonto kaupungissa tarve vai rasite? Luontoarvojen säilyttäminen aina sosiaalinen sopimus Erilaiset intressit kilpailevat keskenään (asuntopolitiikka, talous, luonnonsuojelu, virkistystarpeet) Kyse arvoista ja mitä pidämme tärkeänä

15 Mikä mättää kaupunkien metsänhoidossa? Uudistamistavat ja tavoitteet etenkin vanhojen kuusi- ja koivusekametsien osalta tavoitteena uusia kaupunkimetsiä ha vuosivauhtia työn tehostaminen lisää koneellista puunkorjuuta ja myöhäisiä hakkuuaikoja keväällä