Muistio 1 (5) Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä Kokous 12 Aika torstai 20.4.2017 klo 13.00 Paikka Kokoushuone Roine, Kokouskeskus Pellava, Kelloportinkatu 1 B, Tampere Osallistujat Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto, pj. Minna Huttunen, Pirkanmaan ELY-keskus Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus Elina Viitanen, Pirkanmaan ELY-keskus Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus Teemu Lepistö, Ikaalisten vesi Oy Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Taru Hurme, Tampereen kaupunki Hanna Djupsjöbacka, Pirkanmaan liitto Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Annu Piesanen, Pirkanmaan liitto, siht. Asiantuntijat Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto Leena Strandén, Pirkanmaan ELY-keskus Poissa Pauli Piiparinen, Ylöjärven kaupunki Jyrki Pohjankylä, Tampereen kaupunki Asia Esittely, keskustelu, jatkotoimenpiteet 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. 2 Edellisen kokouksen muistio Sovittiin tarkennettavan edellisen kokouksen muistion kohtaa 5. Hyväksyttiin muistio muutoksin. 3 Valtakunnallisen suunnittelun Eduskunta on varautunut käsittelemään maakuntauudistusta koskevaa lainsäädäntöä 7.7.17 asti. Maakunnan väliaikaishallinnon aloittaminen viivästyy suuneteneminen nitellusta ajankohdasta 1.7. Väliaikaishallinto aloittanee elo- tai syyskuussa. Maakuntien rahoitusperusteet on määritelty. Valinnanvapauslain luonnoksen lausuntoaika on päättynyt ja siitä saatiin 600 lausuntoa. Pirkanmaalla valinnanvapauden toteutuksessa tähdätään vuoden 2019 alkuun. Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on lausuttavana 26.4. asti.
Muistio 2 (5) Valmistelun eteneminen Pirkanmaalla Muutostiimi valmistelee lopullisen raportin ryhmien loppuraporttien pohjalta kesäkuun aikana, minkä jälkeen tehdään päätökset valmistelun jatkumisesta ja teemaryhmien muutoksista. Yleishallinto-teemaryhmä on perustettu. Tehtävänä on uuden maakunnan toimielimien päätösvalmistelun suunnittelu ja hallintosääntö. Maakunnan verkkopalvelujen rakentamista varten perustetaan työryhmä. Väliaikaishallinnon rekrytoinneista on tehty hahmotelma. Paikat tulevat hakuun kesän jälkeen pääasiassa sisäisesti liittyviin organisaatioihin. Pirkanmaan liitto on käynnistänyt maakuntastrategian päivityksen vuosille 2017 2019, jota varten on perustettu työryhmä. 4 MAL-sopimus Päivi Nurminen esitteli kaupunkiseudun ja valtion välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusmenettelyä. Sopimuksella tuetaan kaupunkiseudun kuntien välistä sekä valtion ja kuntien yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Sopimuksella toteutetaan yhdyskuntarakennetta eheyttäviä toimenpiteitä kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman pohjalta. Nykyinen sopimus on voimassa 2016 2019 ja sen kolme kärkeä ovat elinvoimainen seutu, vahvat yhdyskunnat ja sujuva arki. Sopimuksen syntymisen edellytyksenä on Tampereen seudun kuntien yhteinen vahva tahto yhdyskuntarakenteen kehittämisestä. MAL-sopimus on luettavissa http://www.tampereenseutu.fi/tampereen_kaupunkiseutu/mal-sopimus/. Sopimusmenettelyn roolista maakuntakehyksessä ei ole tehty päätöksiä. Nurminen piti hyvänä, että sopimus kirjattaisiin maankäyttö- ja rakennuslakiin tai liikennekaareen. Keskustelussa nostettuja näkökulmia: Jokaisella sopimuskaudella on nostettu hot spotteja kuntarajoilla tapahtuvasta kehittämisestä. Myös valtio pystyy sopimuksen kautta edistämään tärkeinä pitämiään kuntarajat ylittäviä asioita. Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiin pohjautuen tullaan luomaan kuntien kanssa keskustelumenettely maakunnan kehittämistavoitteista. MALmenettelyn hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää toimintamallin suunnittelussa. Keskustelumenettelyssä ei ole rahaa pöydällä. Tuleeko maakunta MAL-sopimusmenettelyyn mukaan osapuoleksi? Menettelyssä mukana olevien ministeriöiden viesti on ollut, että suoraa sopimusmenettelyä jatketaan kuntien ja valtion välisenä. Joissain maakunnissa maakunta on hoitanut valmistelutehtävää siten kuin Pirkanmaalla kaupunkiseudun kuntayhtymä, mistä syystä maakunta ollut myös allekirjoittajana. Maakunta voi osallistua menettelyyn, jos maakunnassa niin halutaan: onko sillä esimerkiksi rooli rahoittajana. Nykyisin ELY on ollut allekirjoittajana, koska ELY käy neuvotteluja ympäristöministeriön mandaatilla. Rahoitus kulkee ELY:n kautta. Tampereella suora menettely kunnan ja valtion välillä nähdään tärkeänä. Keskusteltiin suunnittelujärjestelmän toimivuudesta suurilla kaupunkiseuduilla. MAL-sopimuksessa viitataan kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan. Mikä on rasun ja maakuntakaavan rooli jatkossa? Joukkoliikennetyöryhmässä on noussut esiin kaupunkiseudun erilaiset haasteet
Muistio 3 (5) verrattuna maakunnan reuna-alueisiin. Kasvavien kaupunkiseutujen erilaisia haasteita verrattuna maaseutualueisiin on tärkeää analysoida maankäyttö- ja rakennuslain kokonaistarkastelussa. Hurmeen mukaan todettu puute, että samat säännöt koskevat erilaisia suunnittelualueita, vaikka tarpeet ovat erilaisia. MRL:n mukaan maakuntakaavan keskeinen sisältö on valtakunnallisten strategisten tavoitteiden osoittaminen. Kunnille keskeisiksi tehtäviksi jäävät maapolitiikka ja kaavoitus. MRL sisältää välineen kuntien yhteisen yleiskaavan laatimiseksi. Sillä voidaan tarkentaa maakuntakaavaa kuntarajat ylittävässä suunnittelussa. Kankeutensa vuoksi yhteinen yleiskaava on jäänyt käyttämättömäksi. Sen käyttöä on vaikeuttanut mm. kuntien haluttomuus luovuttaa päätösvaltaa yhteisestä yleiskaavasta päättävälle toimielimelle. MRLuudistuksessa yhteisen yleiskaavan prosessia tulee sujuvoittaa, jotta se olisi käyttökelpoisempi. Loppuraportoinnissa teemaryhmä voi tehdä esityksen, mitä halutaan MAL-sopimukselta jatkossa. Nurmisen mukaan tulisi olla sopimusmenettelyn kiinnittäminen säädöspohjaan (MRL, Liikennekaari), koska nyt sopimuksen jatko on kiinni kulloisestakin hallituksesta. Toivottiin, että MAL-sopimuksen toimii jatkossakin osana yhdyskuntarakenteen suunnittelun toteuttamiskokonaisuutta kasvavien maakuntakeskusten kehittämiseksi. Kasvaville seuduille kanavoitu rahoitus tuottaa panostuksille lisäarvoa. On tärkeää pitää kiinni suurten kaupunkiseutujen tarpeiden huomioimisesta. Puheenjohtaja totesi, että keskisuurten hankkeiden edistämiseksi ei tällä hetkellä ole toimivaa menettelyä, mutta maakuntauudistus tuo tähän hyviä mahdollisuuksia. Kuntien ja maakunnan tulee viestiä samansuuntaisesti seudun tärkeistä kehittämistavoitteista. Kilpailuasetelmaa tulee välttää. Kuinka kehittämistavoitteet ja -tahto käännetään suunnitteluinstrumentteihin sopivaksi? 5 Maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja toteutus uudessa maakunnassa Täydennetään MAL-sopimusta koskevat kehittämisehdotukset loppuraporttiin keskustelun pohjalta. Käytiin läpi väliraporttiin kirjatut maakuntakaavoituksen, liikennejärjestelmäsuunnittelun ja alueidenkäytön suunnittelun edistämisen hyvät käytännöt ja kehittämisehdotukset. Keskustelua maakuntakaavoituksen kehittämisestä: Pirkanmaalla on käytössään ajankohtaiset suunnitelmat. Täsmennetään palveluverkkoa koskevaa kirjausta: tarkoittaa maakunnan ylläpitämiä palvelupisteitä (sote). Palveluverkon suunnittelussa tulee noudattaa suunnitelmissa (mkk, rasu) osoitettua keskusverkkoa. Yksityisten palveluntuottajien sote-keskusten sijoittumisen ohjaamiseen tulee kiinnittää huomioita valmistelussa. Tavoitteeksi tulee asettaa dynaaminen järjestelmä. Paikallinen vastuu maankäytön suunnittelussa lisääntyy ELY:n valvontatehtävien poistumisen ja VAT-muutosten myötä. Keskustelua liikennejärjestelmäsuunnittelun kehittämisehdotuksista: Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on jatkossakin perustelua. Suunnitelmalla muodostetaan näkemys myös sellaisista pitkän aikavälin kehittämistavoitteista, jotka eivät näy maakuntakaavamerkintöinä.
Muistio 4 (5) Kaupunkiseudulla kysymys on varsinkin maankäytön ja liikenteen yhdistämisestä. Maakunnan reuna-alueilla huolehditaan, ettei maankäytöllä huononneta väylien liikenneturvallisuutta. Alueidenkäytön suunnittelun edistämisen tehtäviin kuuluvissa kuntien kehittämiskeskusteluissa voidaan myös liikenteen näkökulmasta arvioida maankäytön laajenemissuuntia ja suuntia joihin ei tule laajentua. Joukkoliikenteen edistäminen on tarpeen kirjata maakuntastrategiaan, koska ei ole lakisääteistä, mutta vahvasti maakunnan intressissä. Kuntien ja maakunnan suhde on Pirkanmaalla liikennejärjestelmäsuunnittelussa toiminut todella hyvin, mikä kirjataan loppuraporttiin. Päällekkäistä työtä tulee välttää. Kaupunkiseudun ja maakunnan suhde LJStyössä jatkossa on tarpeen selvittää. Onko LJS paikka keskisuurten hankkeiden nivomiseen maankäyttöön? Joukkoliikenne: Harri Vitikka ja Ruut Rissanen kävivät läpi joukkoliikenne-alatyöryhmän ja henkilökuljetukset-alatyöryhmän työstämän väliraporttiluonnoksen. Ryhmä esittää yhden henkilön palkkaamista väliaikaishallintoon selvittämään henkilöliikennekuljetusten järjestämistehtävän kokonaiskuvaa. Tehtävä keskistetään kunnista maakunnan järjestämäksi. Puheenjohtaja vie asian seuraavaan projektiryhmään. Keskusteltiin alatyöryhmän työstämästä palvelualueita kuvaavasta mallista, joka on muodostettu vaihtoehtotarkastelun pohjalta. Vaihtoehtoja on esitelty myös kaupunkiseudun kuntajohtajakokouksessa. Todettiin, että palvelualuemalli ei kuvaa toimivaltaisten viranomaisten toimivaltarajoja, vaan asiakkaan näkökulmasta erilaisia palvelualueita. Työskentelyssä lähdettiin liikkeelle toimivalta-alueista, mutta prosessin kuluessa todettiin että palvelumalli voidaan toteuttaa niistä riippumatta. Toimivalta-alueet määritellään laissa. Raportointia selkeytetään erityisesti visuaalisesti. 6 Kesäkuun YM-tapaamisen suunnittelu Keskusteltiin teemaryhmässä esitetystä tarpeesta järjestää keskustelu ympäristöministeriön kanssa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksista. Todettiin, että YM on aktiivisesti järjestämässä aiheesta tapaamisia tänä vuonna ja samoin Pirkanmaan ELY-keskuksessa MRL on tänä vuonna kuntien kanssa käytävien kehittämiskeskustelujen teema. Todettiin, että erillisen teemaryhmälle pidettävän keskustelun sijaan järjestetään syksyllä yhteinen tilaisuus (seminaari tai vastaava) laajemmalle joukolle yhteistyössä ELY:n, kaupunkiseudun kuntayhtymän ja teemaryhmän voimin. 7 Muut mahdolliset asiat Seuraavaan teemaryhmän kokoukseen osallistuu Konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmän puheenjohtaja Tarja Puskala, joka esittelee tarkemmin järjestäjä-tuottaja -kokonaisuutta. Vasta perustetun hallintosääntöä työstävän yleishallinto-teemaryhmän kanssa on tarpeen tehdä yhteistyötä. Hallintosäännössä tullaan määritellään paljon rajapintoja, jotka vaikuttavat teemaryhmän käsittelemien tehtävien hoitoon. Kutsutaan ryhmän puheenjohtaja Petri Pikkuaho kertomaan hallintosäännön laatimisprosessista teemaryhmälle. Yleishallinto-ryhmän kokousmuistiot ovat luettavissa http://www.pirkanmaa.fi/pirkanmaa2019/teemaryhmienyhteiset/yleishallinto/.
Muistio 5 (5) 8 Projektiryhmälle tiedotettavat asiat Seuraava MAKU-projektiryhmän kokous on 24.4.2017. Nostot tästä kokouksesta: yhden henkilön palkkaaminen henkilökuljetuksiin hallintosäännön laatimisen prosessikuvaus teemaryhmien käyttöön 9 Seuraava kokous to 4.5.17 klo 13 Roine ti 16.5.17 klo 13 Vapriikki, kokoushuone 2 to 1.6.17 klo 13 Roine to 15.6.17 klo 13 Roine to 29.6.17 klo 13 Roine 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.45.