Kaavoittajan vastineet Kyyjärven n tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 18.12.2014-19.1.2015 välisen ajan Kyyjärven kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla osoitteessa www.kyyjarvi.fi. Kaava-asiakirjat selvityksineen löytyvät osoitteesta: http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/kyyjarvi/peuralinna. Vastineet Kyyjärven n tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen palautteeseen: 11 kpl viranomaislausuntoja: 1. METSÄKESKUS 2. PERHON KUNTA 3. TRAFI 4. POHJOISEN KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖTOIMI 5. SOININ KUNTA 6. KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS 7. ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 8. KESKI-SUOMEN MUSEO 9. FINNGRID 10. KARSTULAN KUNTA 11. KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS 4 kpl muistutuksia 1. SUOMENSELÄN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS RY (SSLTY) 2. HEINO RIITTA JA TIMO 3. MÄKINEN OSMO 4. JOKELA ERKKI JA SEIJA Lausunnot 1. METSÄKESKUS Lausunto n tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotukseen Tuulivoimalat vaikuttavat moneen muuhun asiaan enemmän kuin metsätalouteen. Metsätalouden osalta kyseessä on enemmän tuulivoimayhtiön ja maanomistajien välisen sopimuksen vaikutuksista niin metsä- kuin maaomaisuuden käyttöön tuulivoimapuiston, yhteyslinjojen ja tiestön osalta, Tuulivoimapuistojen edellyttämät hyvät liikenneyhteydet jopa helpottavat alueen metsätalous ja virkistyskäyttöä.
Metsäkeskus pitää tärkeänä, että Keski-Suomessa on mahdollisimman hyvät puitteet kannattavan metsätalouden ja kilpailukyisen metsäteollisuuden harjoittamiselle myös tulevaisuudessa. Erilaisissa strategioissa, suunnitelmissa, ohjelmissa, myös maankäytön suunnittelussa, pitäisi siis nykyistä paremmin huomioida asiakirjojen vaikutukset metsäalan tuleviin mahdollisuuksiin. Yleiskaavojen osalta periaate tarkoittaa mm. seuraavia asioita: Metsätaloudelle ei aseteta liikaa rajoitteita (maisematyölupa, toimenpidekieltoalueet, omavaltaiset merkinnät). Metsätalousalueille pitäisi tukeutua lähinnä metsälakiin ja erityistapauksissa Hyvän metsänhoidon suosituksiin. Kaavamerkinnät ja määräykset ovat selkeitä, yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia Kaavat ovat metsätoimijoiden käytössä digitaalisessa muodossa Metsänomistajille ja metsätoimijoilla on jo kaavoituksen valmisteluvaiheessa aidot vuorovaikutusmahdollisuudet kaavoitusprosessissa Yksityiskohdat n tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotukseen Metsätalous pitää huomioida alueen tiestön kunnostus- ja rakennustöissä. Tierunkoon on tehtävä riittävä määrä metsäliittymiä, jotta tiestön vaikutusalueen metsiin päästään. Sähköverkon maakaapeloinneissa on myös huomioitava metsätalouden kuljetusten raskaus. Kaavassa on luo-merkintöjä. Kaavamääräyksen mukaan kohteilla on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Karttatarkastelun mukaan kohteet ovat liian laajoja ollakseen metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kaavamääräys pitäisi siis muuttaa. Taustaselvityksistä puutuu maininta maisemaselvityksestä. Syy lienee siinä, että selvitys on alueella tarpeeton. Vastine: Luo-alueet on tarkistettu kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta. Luo-alueiden rajauksiin ja merkintöihin otti kantaa mm. Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärvi ry, metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry. Luo-alueiden rajauksista ja merkinnöistä todettiin mm. seuraavaa: Metsälain 10 :n monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Näihin luetaan mm. vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot sekä soiden kangasmetsäsaarekkeet, joita selvitysalueelta on sekä luontoselvityksessä (Ahlman Group 2014) että ympäristöselvityksessä (Numerola Oy 2013) rajattu. Metsälain 10 2 momentissa tarkoitetut erityisen tärkeät elinympäristöt ovat pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Pienialaisuutta ei ole metsälaissa määritelty. Laissa todetaan, että metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että turvataan yleiset edellytykset metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilymiselle. Luontoselvityksessä (Ahlman Group 2014) että ja ympäristöselvityksessä (Numerola Oy 2013) metsälain mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä on esitetty luonnontilainen lyhytkorsineva Hiidenkallion lounaispuolella. Kohde on kooltaan noin 7 ha. Karpatinneva alueen länsiosassa on reunoiltaan rahkarämettä ja keskiosistaan rahkanevaa. Suon keskellä on kangasmetsäsaareke. Myös tämä vähäpuustoinen suo on rajattu metsälain mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä sekä luontoselvityksessä että ympäristöselvityksessä. Alue, kangasmetsäsaareke mukaan lukien, on
kooltaan noin 16 ha. Selvitysalueen pohjoisosassa on luontoselvityksessä rajattu metsälain mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä Kalliojärveä ympäröivä lyhytkorsineva. Kalliojärvi sisältyy alueen rajaukseen. Metsätaloudellisesti luonto- ja ympäristöselvityksissä metsälain mukaisina rajatut suokohteet ovat vähäpuustoisina soina vähämerkityksellisiä, joten ne voidaan tulkita metsälakikohteiksi. Metsälaissa mainitaan enintään 0,5 ha suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. Kalliojärvi on kooltaan noin 2,9 ha, joten laissa mainitut ominaispiirteet eivät sen osalta täyty. -> Kalliojärven luomerkinnästä poistetaan viittaus metsälakiin. (Kalliojärvi rajattiin pois luo-alueesta kaavaehdotusvaiheessa) Metsälain mukaisena erityisen tärkeänä elinympäristönä on luontoselvityksessä rajattu isovarpuräme Hyötykankaalla. Kooltaan alue on noin 0,2 ha. Meriluodon ja Soinisen (1998) tunnistamisen ja rajaamisen ominaispiirteiden mukaan metsälain tarkoittama vähäpuustoinen suo erottuu selvästi muusta metsäympäristöstä ja on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen ja isovarpurämeellä harva mäntypuusto voi saavuttaa pienen tukkipuun mitat. Näiden tunnistamisen ja rajaamisen ominaispiirteiden mukaan kohde täyttää metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän. Luontoselvityksessä (Ahlman Group 2014) on suositeltu jätettävän koskemattomiksi kangasräme ja puro monimuotoisuutta lisäävinä kohteina. -> Kangasrämeen luo-kaavamerkinnästä poistetaan viittaus metsälakiin ja purolle ei esitetä luo-merkintää, sillä Kärjenpuro ei ole luonnontilainen, sillä siihen laskee metsäojia ja sen yli kulkee ajoura. Lisäksi uomaa on perattu vuosien saatossa, kuten lausunnossa todetaan. Kuten lausunnossakin todetaan tuulivoimapuistojen edellyttämät hyvät liikenneyhteydet jopa helpottavat alueen metsätalous- ja virkistyskäyttöä. Huoltotiet mitoitetaan raskaan kuljetuskaluston tarpeisiin. Yleiskaavassa ei oteta kantaa huoltoteiden yksityiskohtaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin. Maisemaselvityksissä on noudatettu Ympäristöhallinnon ohjeita 2012: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Maisemavaikutuksia on arvioitu maisema-analyysin ja kuvasovitteiden avulla. Maisemaselvitystä on tarkennettu kaavaehdotusvaiheen jälkeen. Kuvasovitteet on päivitetty ja niiden määrää lisätty. 2. PERHON KUNTA LAUSUNTO PEURALINNAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Khall 17 Valmistelija toimistosihteeri Armi Kirvesmäki, puh. 0400 798 010. Tuulivoimapuiston suunniteltu alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa lähellä Alajärven ja Perhon kuntarajoja. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 750 ha ja se sijaitsee suurelta osin tasaisella kuivatusojitetulla talousmetsä- ja suoalueella. Alueelle laadittavan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tavoitteena on luoda edellytykset tuulipuiston toteuttamiselle siten, että kaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. n tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus on nähtävillä 18.12.2014-19,1.2015 Kyyjärven kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan intemet-sivuilla osoitteessa www.kyyjarvi.fi. Kyyjärven kunta pyytää toimittamaan mahdolliset lausunnot 19.1.2014 mennessä. Lisätietoja asiasta/päätöksestä antaa tekninen johtaja Pasi Rannila, puh. 0400 361 990
Ehdotus: Perhon kunnanhallitus suhtautuu myönteisesti n tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotukseen ja toteaa, että n tuulivoimapuiston rakentaminen ei saa haitata Perhossa vireillä olevien hankkeiden toteuttamista, koskien lähinnä sähkön siirtokapasiteetin tarvetta Alajoen ja Limakon tuulipuiston osalta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Vastine: Osayleiskaavassa ei oteta kantaa sähkön siirtokapasiteettiin. Nämä asiat jätetään hanketoimijoiden ja sähkön siirrosta vastaavan yhtiön ratkaistavaksi. Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan. 3. TRAFI Liikenteen turvallisuusviraston lausunto n tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja -turvallisuuteen tulee selvittää. Muistutamme että ilmailulaki on uusittu ja uusi Ilmailulaki on 864/2014 ja sen lentoesteitä koskeva pykälä on 158. Ilmailulaki edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Lentoesteet merkitään Trafin antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Vastine: Hankevastaava (YIT Rakennus Oy) hankkii Ilmailulain (864/2014) 158 :n edellyttämät lentoesteluvat voimaloille sekä niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen. Lentoesteluvat voimaloille tullaan hakemaan rakennuslupavaiheessa. Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan. 4. POHJOISEN KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖTOIMI Kyyjärven kunta pyytää lausuntoa tuulivoimapuistoa koskevasta osayleiskaavasta. Kaavoitettava alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa, noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Kaavoitettavan alueen koko on noin 750 hehtaaria. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle sijoittuu enintään 9 tuulivoimalaa, joiden napakorkeus on 140 metriä ja roottoreiden halkaisija 120 metriä. Tuulivoimapuistoa alueelle suunnittelee VIT Rakennus Oy. Kaavaselostus Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 27 MW. Tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat Väärämäen asuin- ja loma-rakennukset noin 1 1,5 km:n etäisyydellä idässä lähimmästä voimalasta sekä Järvelän, Keskikylän, n ja
Onnelan asutus noin 1,5 3,5 km:n etäisyydellä kaakossa voimaloista. Ympäristötarkastajan lisäys: Lähin asunrakennus n. 1,1 km päässä voimalasta 5 ja 1,2 km päässä voimalasta 1. Melu ja varjostus hanke-esittelyn mukaan n tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden kokonaismelun mallinnus on suoritettu ISO 9613-2 -laskentastandardin mukaisesti (Numerola Oy:n implementoima malli). Mallinnuksessa tuuliturbiinina on käytetty 3,3 MW:n Vestas V126 -turbiinia napakorkeudella 137 m (roottorin halkaisija 126 rn),jonka lähtömelutaso on 106 db(a) tuulen nopeuksilla 15-20 m/s napakorkeudella. Meluselvityksen mukaan tässä yhteydessä käytettävän turbiinityypin Vestas V126 osalta tiedossa oli vain valmistajan ilmoittamat arvot (expected values), jotka eivät ole takuuarvoja, joten melun lähtötietojen osalta mallinnus ei vastaa ympäristöministeriön oheistusta. Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimalan läheisyydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 db(a) ja asuinrakennusten kohdilla vastaavasti alle 40 db(a), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa asetetut ohjearvot eivät ylity. Matalataajuisen melun laskenta on suoritettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti. Kun otetaan huomioon rakennuksien ääneneristävyys, melutasot jäävät selkeästi ohjearvojen alapuolelle koko taajuusvälillä. n mallinnettu välkevaikutus vastaa todellista (real case) odotettavissa olevaa välketuntimäärää. Välkevarjostuksen Ruotsissa käytettävä ohje-arvo 8 h/a ylittyy yhden asuinrakennuksen kohdalla, mutta Tanskassa käytettävä raja-arvo 10 h/a alittuu. Tuulivoimamelusta Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syntyy tuulen kohdatessa ja vastaavasti irrotessa lavasta, Melulle on tyypillistä äänenpaineen ajallinen vaihtelu (amplitudimodulaatio) sekä matalien taajuuksien esiintyminen. Näiden piirteiden takia tuulivoimaloiden melu koetaan usein kiusallisempana kuin liikennemelu vastaavalla äänenpainetasolla. Lisäksi on huomioitava että rakennusten ääneneristävyys on pienillä eli matalilla taajuuksilla huonompi kuin keskikorkeilla tai korkeilla taajuuksilla. Tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisää se, että päästöjä tapahtuu myös yöllä jolloin taustamelu on matala ja melu erottuu hyvin. Yöllä esiintyy myös sääolosuhteita, jotka edesauttavat melun kulkeutumista. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun eteneminen on voimakkaasti riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Melun etenemiseen vaikuttaa tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili korkeussuunnassa ja ilmakehän terminen stabiilisuus. Tuuliolosuhteet ja lämpötilaprofiili voivat aiheuttaa toisaalta melun varjoalueita ja toisaalta vähentää melun etenemisvaimennusta eli melu kuuluu kauemmas. Asumisterveysohje melusta Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennen aikaista heräämistä, Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta.
Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeg-taso ylittää 25-35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40-65 db(a) Alaraja patee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. Pieni- eli matalataajuiselle melulle on annettu lisäksi tarkemmat yöajan ohjearvot terssikaistoittain. Tärkeimpänä ympäristölle asetettavia vaatimuksia on häiriöttömän levon turvaaminen etenkin yöaikaan. Mielestäni johtopäätöksenä voidaan todeta, että pitkään kestävä unta häiritsevä melu aiheuttaa terveyshaittaa. STM on valmistelemassa asumisterveysohjeen pohjalta uutta asumisterveysasetusta. joka on tällä hetkellä luonnosvaiheessa. Tuulivoimamelun mallintaminen Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 tuulivoimamelun mallinnuksesta mukaan melumallinnuksissa on kolme porrasta, Esisuunnitteluvaiheessa melumallinnus on toteuttajan valittavissa. Tarkoituksenmukaisuussyistä Jo esisuunnitteluvaiheessa saattaa olla tarpeen noudattaa soveltuvin osin ohjeistusta, jotta melumallinnuksen tulokset olisivat yhdenmukaiset koko prosessin ajan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tuulivoimaloiden/tuulivoimalan koolle on ohjeen mukaisessa melumallinnuksessa ilmoitettava yksityiskohtaiset ja vaihtoehtoiset tiedot, kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimellisteho, korkeus, roottorin halkaisija, melupäästötiedot, joita voidaan käyttää tuulivoimaloiden melutason arviointiin mallintamalla. Arvioinnissa voidaan tarkastella useita tuulivoimalatyyppi-, lukumäärä- ja sijoitusvaihtoehtoja ja mallintaa eri vaihtoehtojen tuottamia melualueita. Melumallinnustarkastelu perustuu tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Suunniteltujen tuulivoimaloiden melupäästölle käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO 9613-2 perustuvia vakioituja etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Rakennuslupaharkinnassa (myös suunnittelutarveratkaisun yhteydessä) melumallinnuksessa tarkastellaan vain toteutukseen valittua vaihtoehtoa. Uutta melumallinnusta ei tarvita, mikäli valittu ratkaisu on joku jo edellisessä vaiheessa tarkastelluista suunnitteluvaihtoehdoista ja valitun vaihtoehdon on todettu alittavan suunnittelu- tai tunnusarvon Ympäristölupamenettelyssä tuulivoimalan tai tuulivoimala-alueen tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset selvitetään käyttämällä tarkennettua melumallinnusta. Melumallinnusta tarkennetaan sekä tuulivoimalatyyppien melupäästön, että äänen etenemiseen liittyvien parametrien osalta. Tuulivoimaloiden melupäästön mallinnuksessa käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa, Äänen etenemiseen liittyvät parametrit valitaan sijoituspaikalla vallitsevien todellisten olosuhteiden mukaiseksi, muilta kuin ilmakehän absorption aiheuttaman vaimennuksen osalta. Melumallinnuksessa käytetään Nord2000-mallinnusmenetelmää. Ympäristölupamenettelyn yhteydessä selvitetään miten melualueelle mahdollisesti jäävien asuinrakennusten, loma-asumiseen käytettävien rakennusten tai muiden erityistä suojaa edellyttävien alueiden melutasot alittavat melun suunnittelu- tai tunnusarvon. Välkkeestä Auringon paistaessa tuulivoiman takaa aiheuttaa roottorin lapojen pyöriminen valon ja varjon vilkkumista. Riippuen voimalan koosta sijainnista ja auringon kulmasta ulottuu tämä välkevaiku-
tus jopa 1,3 km etäisyydelle. Välke näkyy kuitenkin vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä kellonaikoina. Suomessa ei ole raja-arvoa välkkeelle, mutta esimerkiksi Tanskassa sallittu välke on enemmillään 10h vuodessa ja Ruotsissa 8h. Ongelmallisimpina aikoina voidaan pyrkiä tuulivoimaloiden pysyttämiseen välkkeen ehkäisemiseksi. Ehkäisemällä meluhaitat riittävän suojaetäisyyden avulla ehkäistään samalla suurin osa välkkeen aiheuttamista haitoista. Tuulivoimaloihin on saatavilla automatiikkaa joka pysäyttää voimalan kun on odotettavissa häiritsevää välkettä yhdessä tai useammassa häiriintyvässä kohteessa. Tuulivoimaloiden suojaetäisyydestä asutukseen STM:n lausunnon 17.9.2013 mukaan eri maissa suojaetäisyydet asutukseen ovat 300-500m I.- 2MW:n tuulivoimalaitoksille, mutta nyt suunnittelun lähtökohdaksi on otettu 3MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat todennäköisesti 4-6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voimakkaampaan matalataajuista ääntä kuin 2-3MW:n voimalat. STM:n mukaan esim. Skotlannissa tuulivoimalan ja asutuksen välinen etäisyyden suunnitteluohjeena on 2 km, Irlannissa 10 x roottorin halkaisija ja Italiassa Campanian alueella suunnitteluohjeena on lo x napakorkeus. n tuulivoimapuistoon suunniteltujen voimaloiden suojaetäisyys asutukseen vaihtelisi em. suunnitteluohjeiden mukaan 1,3-2km välillä, STM:n Lausunnon mukaan Englannissa on jouduttu sulkemaan tuulivoimapuisto melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2km. STM on suosittanut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen olisi 2km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. Kaavoituksen yhteydessä ei vielä tiedetä tuulivoimaloiden todellisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, eikä niiden kokoja. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2km etäisyydelle, mutta tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita. Rannikkoseudulla Suomessa on käsittelyssä tuulivoimalaa koskeva meluvalitus, lähin asunto 1,4 km päässä. Tuulivoimalan napakorkeus on 142m eli samaa kokoluokkaa kuin an suunnitellut voimalat. Tehdyn melumittauksen mukaan matalataajuinen melu on ongelma. Asiaa käsittelevän viranhaltijan mukaan tuulen suunta vaikuttaa merkittävästi melun leviämiseen. Lisäksi hänen kokemuksen mukaan eri valmistajien ja jopa saman valmistajan eri mallia olevat voimalat tuottava erityyppistä melua. Myös toisaalla rannikolla on tuulivoimaloiden meluvalituksesta johtuvat melumittaukset käynnissä. Voimalat ovat samaa kokoluokkaa (3MW). Alustavissa melumittauksissa todettu tonaalisuusongelma, jota pyritty korjaamaan voimaloiden säädöillä. Lisämittauksilla todennetaan sisätilojen äänitasoja häiritsevyys. Lähin asunto 12 km päässä. On havaittu, että tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevien voimaloiden aiheuttaman todellisen melun välillä on suuri ristiriita. Melu on todellisuudessa nykyisen kokoisissa 3MW tai suuremmissa voimaloissa voimakkaampaa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olettaa. Osa syy tähän on, että voimaloiden valmistajien antamat melun lähtötasoarvot ovat väärin, tai valmistajat eivät luovuta esim. liikesalaisuuteen vedoten riittävästi tietoa voimalan melusta.
Lausunto Suunnitellut tuulivoimalat ovat kokoonsa nähden hyvin lähellä asutusta. Kun huomioidaan edellä mainitut tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät erityispiirteet, melumallien epävarmuustekijät, melumallinnuksen lähtötietojen puutteellisuus sekä kokemusperäinen tieto meluhaitoista riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää tai jopa terveyshaittaa aiheuttavaa melua tai välkevaikutusta on olemassa. Muutos kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- jo terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla n.2km, näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan alle 2km päähän asutuksesta, tulee kaavamääräyksiin tehdä seuraava lisäys; Ennen rakennusluvan myöntämistä tuulivoimaloilla tulee olla ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Perusteluna on se, että tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuu naapuruussuhdelaissa (NaapL 17 ) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Ympäristöluvassa määriteltävien ehtojen avulla toimintaa voidaan säädellä niin, ettei terveyshaittoja pääse syntymään ja haittoja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää. Ympäristölupa antaa oikeusturvaa sekä toiminnanharjoittajalle, että ympäristön asukkaille. Jatkosuunnittelussa ja lupaprosessissa huomioitavia asioita: 1. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin. a. Mallinnuksen lähtötietoina tulee käyttää Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaan ympäristöministeriön mittausohjeen (ympäristöhallinnon ohjeita 3/2014) mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400 14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoja (declared value tai warranted level. b. Mallinnus tulee tehdä ympäristölupaa varten Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.) 2. Mahdollisten valitusten johdosta haittojen selvittämiseksi tehtävät melu ja muut tarpeelliset mittaukset tai selvitykset tulee teettää voimalaitoksen omistajan kustannuksella. Velvoite tulee kirjata lupaehtoihin. 3. Mikäli voimalat rakennetaan, tulee niihin tarvittaessa asentaa myös automatiikka joka pysäyttää ne kun on riski häiritsevän välkkeen syntymiselle. Vastine: Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Ympäristöluvan tarvetta ei siis
voida arvioida kaavaprosessissa eikä kaavakartalla voida esittää määräystä, jonka toimi-, valvonta- ja harkintavalta on eri viranomaistaholla ja eri lainsäädäntöön perustuva. Meluvaikutuksia voidaan arvioida ja seurata ympäristölupamenettelyllä. Ympäristölupa ratkaistaan tuulivoimaloiden osalta yleisenä ympäristöluvan tarpeena kunnan ympäristölupaviranomaisen harkinnan mukaan. Ympäristölupahakemuksessa hakija esittää melutasot ja riittävät selvitykset toiminnan ympäristövaikutuksista. Ympäristöluvan lupamääräyksissä sitten päätetään melutasot ja seurantavelvoitteet. Tuulivoimaloita ei ole otettu ympäristön suojeluasetuksessa niiden toimintojen ja laitosten joukkoon, joilla aina tarvittaisiin ympäristölupa. Lähtökohtaisesti voimalat pyritään sijoittamaan siten, että Ympäristölupaa ei tarvittaisi. Mikäli voimaloiden aiheuttama melu ylittää asetetut ohjearvot, tutkitaan voimaloiden siirtomahdollisuus tai rajoitetaan voimaloiden käyttöä(ympäristölupa) siten, ettei asetetut meluarvot ylity. Kaavassa ei määrätä ympäristöluvan tarpeesta. Tuulivoimalan läheisyydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 db(a) ja asuinrakennusten kohdilla vastaavasti alle 40 db(a), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa melulle asetetut ohjearvot eivät ylity. Melumallinnuksissa on noudatettu Ympäristöministeriön ohjeita. Mikäli valtakunnalliset määräykset/ ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Kaavamääräyksissä todetaan mm. : Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtiovaltioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositusohjearvot. Ennen rakennusluvan myöntämistä on jokaisen voimalan osalta varmistettava, ettei asetetut melurajat ylity. Voimalat sijoitetaan siten, ettei valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ja tuulivoimamelun suunnitteluohjearvot ylity ympäristön asuin- ja lomarakennuksilla Yleiskaavamääräyksiä täydennetään myös seuraavasti: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. Ympäristöministeriön mukaan lakiin ei olla kirjaamassa metrimääräisiä etäisyysvaatimuksia tuulivoimalalta asutukseen, vaan etäisyydet määritellään tehtyjen/tehtävien selvitysten pohjalta. 5. SOININ KUNTA Khall 27.10.2014 Kyyjärven kunta laatii tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa, n. 10 km:n päässä keskustasta. Alueen koko 750 ha Alueelle sijoittuu enintään 9 tuuli voimalaa, joiden napakorkeus on 140 m ja roottoreiden halkaisija 120 m. Osayleiskaava
laaditaan MKRL 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Mahdolliset lausunnot tulee toimittaa 27.10.2014 mennessä. Kaava-aineisto löytyy Internetsivulta www.kyyjarvi.fi Kunnanjohtaja Merkitään tiedoksi että kunnanhallituksen kokousaikataulusta ja kireästä lausuntoaikataulusta johtuen asiaa on valmisteltu virkamiestyönä. Annetussa lausunnossaan Soinin kunta toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Kyyjärven kunnan tuulivoimaosayleiskaavaan. Päätös: Hyväksyttiin. Khall 15.1.2015 Kyyjärven kunnanhallitus on nyt asettanut ko. kaavaehdotuksen nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten ja mahdolliset lausunnot tulee toimittaa 19.1.2015 mennessä. Kunnanjohtaja Soinin kunta toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Kyyjärven kunnan tuulivoimaosayleiskaavaan edellyttäen että kaavalla ei ole yhteisvaikutuksia Soinin tuulivoimayleiskaavoihin. Päätös: Hyväksyttiin. Todettiin, että myös kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo on todennut, että osayleiskaavaluonnoksesta ei ole erityistä lausuttavaa. Vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan. 6. KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS ASIA Kyyjärven kunta on laatimassa Peuranhinnan tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu enintään 9 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on enemmillään 27 MW. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. PELASTUSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Keski-Suomen pelastuslaitos on antanut osayleiskaavan luonnosvaiheessa 24102014 lausunnon, johon Kyyjärven kunta on antanut vastineet 24.11.2014. Vastineessa ilmoitetaan, että palontorjuntaan liittyvät asiat otetaan huomioon toiminnanharjoittajan puolesta. Liitteenä 24.10 2014 annettu lausunto Keski-Suomen pelastuslaitoksen lausunto perustuu pelastusjohtajien 122.2014 kirjeeseen tuulivoimaloiden kaavalausunnoissa huomioitavista asioista (kirje liitteenä) Pelastuslaitos lausuu asiassa vain turvallisuusnäkökulmasta. Keski-Suomen pelastuslaitos toteaa, että rakennettavilla yli 1 MW tuulivoimaloilla tulee noudattaa 600 metrin turvaetäisyyttä asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastointiin,
ellei tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä. Asiakirjoissa on todettu, että alueella ei sijaitse vakituisia asutusta. Tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat Vääränmäen asuin- ja lomarakennukset noin 1-1,5 km:n etäisyydellä idässä lähimmästä voimalasta sekä Järvelän, Keskikylän, Peuranlinnan ja Onnelan asutus noin 1.5-3.5 km:n etäisyydellä kaakossa voimaloista. Pelastuslaki (37912011) edellyttää huolellisuusvelvollisuutta rakennuksen omistajatta ja haltijalta sekä toiminnanharjoittajalta. Pelastuslaki edellyttää edellä mainituilta tahoilta myös omatoimista varautumista sekä pelastussuunnitelman laatimista. Pelastuslaitosten työryhmän selvityksen yhteydessä havaittiin, että tulipalon aiheuttamia onnettomuuksia on tapahtunut useita eri puolilla maailmaa. Onnettomuuksien yhteydessä on havaittu, että konehuonepalojen yhteydessä putoavat tuulivoiman osat aiheuttavat muiden muassa maastopalojen vaaran kuivana aikana. Hankealueella oleva luonto on osan aikaa kalenterivuodesta kohteena erityisen herkkä syttymään myös kipinöistä. Koska pelastusloimella ei ote mahdollisuutta sammuttaa tuulivoimaloiden konehuonepaloa, tulee toiminnanharjoittajan varautua siihen omatoimisesti Käytännössä tämä edellyttää automaattista paloilmoitusta ja kohteeseen soveltuvaa automaattista sammutuslaitteistoa. Tuulivoimaloiden paloturvallisuuden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suositellaan käytettävän Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön opasta SPEK opastaa 28: Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (2013) sekä Flnanssialan Keskusliiton ohjetta Tuulivoimaloiden vahingontorjunta (28.5.2013). Vastine: Lausunnossa tuodaan esille, että yli 1 MW tuulivoimaloille tulee varata yli 600 metrin turvaetäisyys asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin. n tuulivoimapuiston osayleiskaavassa tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat kaikki yli vaaditun 600 metrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta; Vääränmäen asuin-ja lomarakennukset noin 1,2-1,5 km:n etäisyydellä idässä lähimmästä voimalasta sekä Järvelän, Keskikylän, Peuranlinnan ja Onnelan asutus noin 1,5-3,5 km:n etäisyydellä kaakossa voimaloista. Palontorjunta-asiat tullaan huomioimaan toiminnanharjoittajan puolesta. 7. ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO n tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksesta 24.10.2014 antamaansa lausuntoon ja kaavoittajan siitä antamaan vastineeseen viitaten Etelä-Pohjanmaa liitto toteaa, ettei sillä ole osayleiskaavaehdotuksesta muuta lausuttavaa. Vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan.
8. KESKI-SUOMEN MUSEO Keski-Suomen museolle on tullut lausuntopyyntö koskien osayleiskaavaa, jolla mahdollistetaan yhdeksän 3 MW tuulivoimalan kokoinen tuulipuisto Kyyjärven n alueelle. Osayleiskaavan alueelle on tehty kesällä 2014 arkeologinen inventointi, jonka tuloksena kaavaalueelta löytyi yksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltava tervahauta. Tervahauta on merkitty kaavakartalle ja kaavamääräykseen asianmukaisella sm -merkinnällä. Kohde sijaitsee tuleville tuulivoimalapaikoillekin johtavan, jo olemassa olevan tien välittömässä läheisyydessä. Tietä tullaan käyttämään tuulivoimaloiden rakennusvaiheessa. Mahdolliset tiehen kohdistuvat muutokset tulee tehdä niin, että kiinteä muinaisjäännös ei vahingoitu millään muotoa. Keski-Suomen museolla ei ole muuta huomautettavaa osayleiskaavan ehdotukseen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. n tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksen alueella ei ole rakennettua ympäristöä. Alue on pääosin turvetuotantoaluetta tai ojitettua suoaluetta. Lähiseudulle sijoittuu n kylä, jossa on säilynyt joitakin paikallisesti arvokkaita talous- tai asuinrakennuksia Kyyjärven rakennusperintöä kuvastavissa maatilapihapiireissä. Keski-Suomen museolta ei ole pyydetty kaavaluonnoksesta lausuntoa. Kaava-asiakirjoissa ei ole esitetty tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia n kylän alueelle. Keski-Suomen museon mielestä tällainen maiseman tarkastelu olisi kuitenkin hyvä tehdä kylämaiseman paikallisten kulttuurihistoriallisten merkitysten turvaamiseksi. Asutuksen vähäisyys ei ole riittävä peruste jättää maisemavaikutukset selvittämättä. Muilta osin Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotukseen rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Vastine: Ks. Lausunnon 11 vastine, kohta Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön. Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia n kylän alueelle on arvioitu maisemaselvityksen, maisema-analyysin ja kuvasovitteiden avulla. Kuvasovitteita on tehty asutuksen läheisyydestä alueilta, joissa on säilynyt paikallisesti arvokkaita talous- tai asuinrakennuksia mm. n kyläalueelta sekä alueilta, minne voimalat tulevat näkymään ja näin muuttamaan alueen maisemaa. Muutoksen merkittävyys on arvioitavissa kuvasovitteista. Näkyvyyden osalta tuulivoimaloiden merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Järvelän-Keskikylän-n asutukselle sekä vähemmässä määrin Väärämäen asutukselle. Näkyvyyttä rajoittaa alueen puustoisuus, ja lähiympäristön laajemmat näkyvyysalueet ovatkin pääasiassa avonaisia turvetuotanto- ja suoalueita. Keski-Suomen museolta on pyydetty lausunto kaavaluonnosvaiheessa. Lausuntopyyntö on lähetetty 23.9.2014 sähköpostitse osoitteeseen: 'Keski-Suomenmuseo.toimisto@jkl.fi'
9. FINGRID Fingridillä ei ole lausuttavaa kaavaluonnoksesta. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1 999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajilta. Vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan. 10. KARSTULAN KUNTA Khall 12, 19.01.2015 Kyyjärven kunta pyytää oheisilla lausuntopyynnöllä mm. Karstulan kunnan lausuntoa Kyyjärven n tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan 19.1.2015 mennessä. Kyyjärven kunta on laatimassa tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Kaavoitettava alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa, noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Kaavoitettavan alueen koko on noin 750 hehtaaria. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle sijoittuu enintään 9 tuulivoimalaa, joiden napakorkeus on 140 metriä ja roottoreiden halkaisija 120 metriä. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos pidettiin nähtävänä 25.9. 27.10.2014. Kunnanhallitus totesi kokouksessaan 29.9.2014 / 157, ettei sillä ole osayleiskaavaluonnoksesta erityistä lausuttavaa. Tuulivoimapuiston osayleiskaava on asetettu nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten MRL 65 ja MRA 19 mukaisesti. Osayleiskaavaehdotukseen voi tutustua mm. internet osoitteessa http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/kyyjarvi/peuralinna. Päätösehdotus: Kunnanhallituksella ei ole osayleiskaavaehdotuksesta erityistä lausuttavaa. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus yksimielisesti. Vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan. 11. KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tutustunut kyseiseen osayleiskaavaehdotukseen ja toteaa siitä sen käyttöön toimi tettujen asiakirjojen perusteella lausuntonaan mm. seuraavaa: Yleistä
Kyyjärven kunnan luoteisosan alueelle ollaan laatimassa oikeusvaikutteista n tuulivoimapuiston osayleiskaavaa. Kyseinen osa yleiskaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana yleiskaavana, jota voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteina kaavassa osoitettavaksi tulevilla tuulivoimaloiden alueilla (tv -kaavamerkinnät). Osayleiskaavalla on tarkoitus osoittaa tuulivoimaloiden alueet yhteensä 9 tuulivoimalan rakentamiseen. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus maanpinnasta ei saa ylittää tasoa + 215 metriä. Kyseisen laadinnan kohteena olevan osayleiskaavan alue rajoittuu länsi- ja luoteisosistaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueen rajaan ja kyseisen maakunnan alueella Alajärven kaupungin alueen rajaan sekä Keski-Pohjanmaan maakunnan alueen rajaan ja kyseisen maakunnan alueella Perhon kunnan alueen rajaan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointimenettelytarpeen tilanteesta ympäröivällä alueella Yhteysviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään 21.1.2015 päättänyt, että Kyyjärven kunnan keskustan alueen eteläpuolelle ja myös nyt kyseessä olevan n tuulivoimahankkeen vaikutuspiirin alueelle sijoittuvaan Harsunnevan tuulivoimahankkeeseen (aikaisemmin hankkeesta laajempana käytetty nimeä Harsunkankaan tuulivoimahanke) ei tarvitse soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kaavoitus Yleisiin määräyksiin sisällytetty määräys tuulivoimaloiden käytön jälkeisestä voimaloiden purkamisesta tulee poistaa kyseisistä määräyksistä lainvastaisena. Vaikutukset luontoon Nyt kyseessä olevaan n tuulivoimahankkeeseen liittyen on toteutettu maakotkan osalta mittava maastohavainnointi 5.1 2.201 3-30.10.2014 välisenä aikana. Ramboll Oy on lisäksi laatinut lausunnon nyt kyseessä olevan tuulivoimahankkeen vaikutuksista maakotkaan sekä myös arvion tämän n tuulivoimahankkeen ja Perhon kunnan alueelle sijoittuvan Alajoen tuulivoimahankkeen yhteisvaikutuksista. Todellista törmäyskuolleisuutta arvioinnissa on estimoitu etenkin havaintoaineistoon perustuvan materiaalin ja mallinnuksen perusteella. Maastohavaintoihin perustuvan törmäysriskin arvioinnin on katsottava ennustavan selvästi pienempää kotkakuolleisuutta kuin verrattuna kuolleisuuden ennusteen pohjautumista teoreettiseen lentoaktiivisuusmalliin. Lausunnossa tehdylle valinnalle on esitetty perusteluja. Havaintoaineistopohjaisessa arvioinnissa yhtenä ongelmana on pidettävä arvioinnin mustavalkoisuutta. Törmäysriskin kasvamisen ja pienenemisen kannalta on katsottava olevan ratkaisevan tärkeää se, että tapahtuuko kotkan lentäminen hankealueen sisäpuolella vai ulkopuolelle. Välittömästi hankealueen rajan takana lentävä maakotka ei tule vaikuttamaan törmäysriskiin suurentavasti vaan pienentävästi, koska kyseinen tilanne kasvattaa lentotuntien sitä osuutta, jonka maakotka viettää tarkasteltavan hankealueen ulkopuolella. Tähän liittyen ongelmana on pidettävä hankealueen ahdasta rajausta. Hankealueen länsireunalla, jolla maakotkien liikehdintää on pääsääntöisesti havaittu, lähimmät suunnitellut voimalat sijoittuvat vain noin 200-500 metrin etäisyydelle hankealueen rajasta. Mikäli tällaisessa tilanteessa maakotkan havaitaan lentävän useita minuutteja esim. runsaan 500 metrin etäisyydellä juuri hankealueen ulkopuolella, tehtävä havainto pienentää maakotkan törmäysriskiä verrattuna siihen tilanteeseen, että kyseistä havaintoa ei olisi tehty lainkaan. Hankealuetta koskevaan arviointiin liittyvä laajentamistoimenpide tulisi kasvattamaan luonnollisesti myös laskennallista tärmäysriskiä. Tätä ei ole kuitenkaan pidettävä lähtäkohdiltaan itsetarkoituksena toimenpiteenä. Oleellisena on pidettävä sitä, että tehtävän paikannuksen mahdollisen virheen käytännön merkitys on sitä suurempi, mitä lähemmäksi voimaloita riskittömäksi katsotun lennon raja sijoittuu. Muodostuvassa kokonaisuudessa ongelmalliseksi on katsottava se, että ahtaasti rajatun hankealueen läheisyydessä on tehty havaintoja useista lennoista, jotka on tulkittu
tapahtuneeksi kokonaan hankealueen ulkopuolella ja jotka näin pienentävät törmäysriskiä. Tilanne ei olisi lainkaan yhtä ongelmallinen, jos hankealueen ulkopuoliset lennot painottuisivatkin selkeästi etäämmälle hankealueesta ja hankealueen rajamaastossa havaittaisiin vain yksittäisiä, hankalasti tulkittavia lentohavaintoja. Hyvänä puolena teoreettisen lentoaktiivisuusmallin osalta on pidettävä sitä, että mallin perustana on jatkuva muuttuja. Törmäysriskin arvioinnissa lentoaktiivisuus tulee käsiteltäväksi luokittelevana muuttujana, muttakin useissa vyöhykkeissä. Heikkona puolena mallissa on pidettävä sitä, että malli ei ota huomioon maastorakenteen vaihteluita. Sekä nyt kyseessä olevan n tuulivoimahankkeen vaikutuksia että myös tämän n tuulivoimahankkeen ja Perhon kunnan alueelle sijoittuvan Alajoen tuulivoimahankkeen yhteisvaikutuksia arvioitaessa lähtöaineistona on ollut kaksi tunnettua pesäpaikkaa. Kyseisissä paikoissa puussa olevien pesien asuttuna olemisen satunnaisuuden perusteella on pidettävä selvänä, että jossakin nyt kyseessä olevan hankealueen lounais-, länsi- tai pohjoispuolelle sijoittuvalla maastoalueella on myös tuntematon pesäpaikka, eräiden arvioiden mukaan kaksikin pesäpaikkaa. Koska tällä hetkellä ei ole olemassa tietoa siitä, minne nykyiset aktiivisesti käytössä olevat pesäpaikat sijoittuvat suhteessa tunnettuihin pesäpaikkoihin, tulisi n tuulivoimahankeen ja Alajoen tuulivoimahankkeen yhteisvaikutusten lentoaktiivisuusmalliin perustuvassa törmäysriskin arvioinnissa ottaa huomioon myös Alajoen tuulivoimahankealueella sijaitseva pesäpaikka, jolla olevan pesän osalta on aiemmin tapahtunut pesän putoaminen. Kuten laaditussa lausunnossakin todetaan, reviirin vaihtopesien huomioon ottaminen kuvaa reviirin muotoa paremmin kuin yksittäisistä pesistä tehty tarkastelu. Nykyinen pesäpaikka saattaa sijoittua jopa lähemmäksi Alajoen vanhaa pesäpaikkaa kuin muita tunnettuja pesäpaikkoja. Edelleen, mikäli arviointi Alajoen pesän kuulumisesta toiseen reviiriin katsotaan pitävän paikkansa, Alajoen pesäpaikan huomioon ottamista mallinnuksessa on pidettävä erityisen tärkeänä. Maastohavainnointi ja aineiston käsittely sekä mallintaminen on katsottava tehdyn sinänsä perusteellisesti ja kyseiseltä tilannepohjalta tulee vaikutus siltä, että laadittu lausunto lieventää käsityksiä arvioitaessa tuulivoimapuiston johdosta odotettavissa olevia haittavaikutuksia maakotkalle. Edellä esiintuodut ongelmakohdat huomioon ottaen on pidettävä kuitenkin todennäköisenä, että havaintoaineìstoon perustuvassa mallinnuksessa maakotkan lento on tulkittavissa riskittömäksi liian helposti. Epävarmuustekijöitä olisi vähennettävissä harkitsemalla satelliittipaikantimen asentamista reviirin koiraalle, kuten Soinin kunnan Pesolan tuulivoimahankkeen yhteydessä ollaan suunnittelemassa. Tällöin reviirin ja erityisesti hankealueen merkitystä maakotkareviirille olisi mahdollisuus arvioida huomattavasti runsaamman ja tarkemman aineiston perusteella. Tässä tilanteessa ilman tarkempaa lisäaineistoa on katsottava edellytysten puuttuvan kyseessä olevan n tuulivoimahankkeen toteuttamiselle suunnitellussa laajuudessa. Lentoaktiivisuusmallin osalta yhteisvaikutusarviointia tulee täydentää ottamalla mallinnukseen mukaan Alajoen vanha pesäpaikka, sillä havaintoaineiston perusteella kotkan liikehdintää näyttäisi tapahtuvan kyseisen pesäpaikan lähialueillalähes samoissa mittasuhteissa kuin eteläisempienkin pesäpaikkojen ympäristössä. Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön Kyseinen n tuulivoimapuiston osayleiskaava on tarkoitus laatia maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jossa erityisesti määrätään kaavan käyttämisestä tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena. Edellä esiintuodun mukaista maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa laadittaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain 77 b huomioon ottaen huolehtia mm. siitä, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön. Nyt kyseessä olevan osayleiskaavaprosessin aikana on kaavaan liittyvissä neuvotteluissa ja lausunnoissa tuotu ohjeistuksena esille hanketta koskevan maisemaselvityksen laatimistarve. Kaavaehdotuksen kaava-asiakirjoihin ei ole edelleenkään sisällytetty erillistä, asiantuntijan laatimaa
maisemaselvitystä ja maisemavaikutusten arviointia. Mm. kaavaselostuksen sivulta 8 alkavaan, n tuulivoimalahanketta koskevien selvitysten listaukseen ei sisälly mainittua maisemaselvitystä. Kokonaiskorkeudeltaan yli 200 metristen tuulivoimaloiden rakentamistoimilla on katsottava olevan maisemaan kohdistuvia merkittävän tasoisia vaikutuksia. Maisemaan kohdistuvien muutosten arvioinnin suorittamisen saamiseksi mahdollisimman luotettavantasoiseksi, tulee arviointikokonaisuuteen sisällyttää myös ymmärrettävä analyysi maiseman nykytilasta. Kaavaselostuksen kohdassa 2.3.4 Maisema alueen maisemasta on tuotu esille suppeaksi katsottava, lähinnä maankäytöllisiin näkökulmiin pohjautuva sanallinen kuvaus. Varsinaisen maisemaselvityksen puuttuessa maisemavaikutusten arviointiprosessissa lähtötietoina tarvittavaa, tarpeenmukaista analyysiä kuvauksineen ja karttaesityksineen alueen maisemarakenteesta ja maisemakuvasta ei ole käytettävissä. Kyseessä olevan tuulivoimahankkeen maisemavaikutusten arviointi on perustettu näkemäanalyysiin ja havainnekuviin. Laaditun havainnekuvamateriaalin yhteydessä ei ole tuotu esille aineistossa käytettyjen tuulivoimaloiden korkeutta eli vastaako aineistossa käytetty korkeustasotilanne kaavaehdotuksen mahdollistamaa kokonaiskorkeutta +215 metriä. Kaavaasiakirjoista ei myöskään käy ilmi se, millä perusteilla havainnekuvapisteiden valinta on tapahtunut. Mikäli olisi käytettävissä taustamateriaalina maisema-analyysi, antaisi se perusteita havainnekuvapisteiden valitsemiselle. Kaavaselostuksessa kyseisen tuulivoimahankkeen maisemavaikutuksia on luonnehdittu vähäisiksi mm. seudun asumattomuuden ja metsänkäsittelytoimien vuoksi. Alueen syrjäinen ja erämainen sijainti saattaa kuitenkin tietyssä määrin kasvattaa muutosherkkyystilannetta. Tarkastelu perisaatteissa yhtenä yleisenä näkökohtana on myös huomioitava mm. se, että mitä koskemattomampi mahdollisesti ympäristökokonaisuus on, sitä voimakkaammaksi ristiriita alueelle rakennettavaksi suunniteltujen tuulivoimaloiden ja alueen maiseman välillä saattaa muodostua. Esim. alueella suojellut suoalueet huomioon ottaen vaikutukset luonnonmaisemaan saattavat muodostua merkityksellisiksi. Kaavaehdotuksen mukaisen tuulivoimahankkeen vaikutusalueen maiseman ominaispiirteistä, maisemakuvasta, maisemakuvan herkkyydestä ja maisemakuvan muutosten sietokyvystä ei ole katsottava tehdyn kyseessä olevan osayleiskaavan laadinnan yhteyteen sen tasoista maisemaselvitystä, jonka perusteella olisi mahdollisuus arvioida nyt osoitettavaksi suunnitellusta tuulivoimahankkeesta aiheutuvien maisemavaikutusten merkittävyyttä ja hankkeen suhdetta alueen maiseman sietokykyyn. Kyseisen tuulivoimahankkeen ympäristöön Keski-Suomen maakunnan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan sekä Keski-Pohjanmaan maakunnan alueilla sijoittuvien, tiedossa olevien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten arvioinnin riittävyydessä on katsottava olevan puutteellisuuksia. Esim. kaavaselostuksen näkymisen yhteisvaikutuksia koskevaan kuvaan 48 Näkemäanalyysin tulokset liittyen nyt kyseessä olevan Peura-linnan tuulivoimahankkeen ympäristöalueelle sijoittuu kuvassa esiin tuotuja tuulivoimahankkeita useampia tuulivoimahankkeita. Esim. Kyyjärven kunnan alueella on vireillä Harsunnevan ja Hallakankaan tuulivoimahankkeet, joilla on tämän hankkeen kanssa maisemaan kohdistuvia, selvittämis- ja arviointitarvetta omaavia yhteisvaikutuksia. Muita asioita Ympäröivän alueen tämän hetkinen, vireillä oleva tuulivoimahanketilanne ja siitä aiheutuva mahdollinen yhteisvaikutusten arvioinnin täydentämistarve tulee vielä tarkistaa. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue.
Vastine: Kaavoitus Yleisiin määräyksiin sisällytetty määräys tuulivoimaloiden käytön jälkeisestä voimaloiden purkamisesta poistetaan kyseisistä määräyksistä. Vaikutukset luontoon (vastineet Hannu Tikkanen ja Heikki Tuohimaa, Ramboll oy.) ELY:n lausumat on lainausmerkeissä. "Maastohavaintoihin perustuvan törmäysriskin arvioinnin on katsottava ennustavan selvästi pienempää kuolleisuutta kuin verrattuna kuolleisuuden ennusteen pohjautumista teoreettiseen lentoaktiivisuusmalliin" Vaikka ero on näennäisesti selvä, näemme kuitenkin itse mallinnuksilla saatujen tulosten olevan samaa suuruusluokkaa (2-5-kertainen) ottaen huomioon laskelmien taustalla olevat epävarmuudet. Teoreettisen lentoaktiivisuusmallin arvioi maakotkan lentävän suunnittelualueella 33-40 tuntia vuodessa, kun maastohavainnot 8 tuntia (jos kaikki olisi havaittu) 16 tuntia (olettaen että vähintään puolet olisi havaittu). Lentoaktiivisuusmallinnuksen tuloksia arvioitaessa on muistettava se, että malli huomioi vain etäisyyden reviirin keskukseen, eikä reviirin eri osien laadullisia eroja. Todellisuudessa kotkat saalistavat ja liikkuvat kotkan kannalta edullisilla ympäristötyypeillä keskimääristä runsaammin ja epäedullisilla ympäristötyypeillä vastaavasti keskimääräistä vähemmän. Hankealueella kotkia liikkui kattavan maastohavainnoinnin mukaan mallin antamaa ennakko-odotusta vähemmän, mikä viittaa siihen, että alueella ei ole erityistä merkitystä kotkalle. Näemme itse, että laskelmamenetelmien tulokset eivät ole ristiriidassa vaan sopusoinnussa. Johtopäätöksissä menetelmät ovat toisiaan tukevia. "Välittömästi hankealueen rajan takana lentävä maakotka ei tule vaikuttamaan törmäysriskiin suurentavasti vaan pienentävästi, koska kyseinen tilanne kasvattaa lentotuntien sitä osuutta, jonka maakotka viettää tarkastelualueen ulkopuolella." Tässä ELY:n tulkinta on virheellinen. On totta, että käsiteltäessä maastohavaintoja vuosittaisen lentomäärän saamiseksi, on tarkasteltu vain hankealueen sisällä olevia lentoja. Kuitenkaan ulkopuoliset lennot eivät ole vähentämässä tätä arviota, niillä ei ole vaikutusta suuntaan tai toiseen. ".. Ongelmana on pidettävä hankealueen ahdasta rajausta", " Laajentamistoimenpide tulisi kasvattamaan luonnollisesti myös laskennallista törmäysriskiä. Merkille pantavaa kuitenkin on, että kotkat eivät liikkuneet voimaloiden sisäpuolisella alueella. Ratkaisevaa törmäysriskilaskelmassa on tiheys. Vaikka reuna-alueiden mukaan ottaminen kasvattaa lentomäärä, samalla myös pinta-ala laajenee. Tarkastelualueen laajentaminen suuntaan, missä kotkia on lentänyt runsaasti, todennäköisesti kasvattaisi tiheyttä, mutta ei luultavasti vaikuttaisi johtopäätöksiin. Tarvittaessa voimme tehdä vastaavan laskelman myös laajemmalla aluerajauksella sekä täydentää arvioita ELY-keskuksen vaatimuksen mukaisesti huomiomaan myös Alajoen vanha pesäpaikka.
"Oleellisena on pidettävä sitä, että paikannukset mahdollisen virheen käytännön merkitys on sitä suurempi, mitä lähemmäksi voimaloita riskittömäksi katsotun lennon rata sijoittuu". Maastotarkkailuissa tehdään virheitä paikannuksissa. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi kotkien maastotarkkailu vaatii vankkaa ammattitaitoa. Ottaen kuitenkin huomioon seurannan laajuuden, voidaan tämänkaltaisten virheiden merkittävyyden olevan suhteellisen pieni, koska ammattitaitoisten tarkkailijan virheet kumoavat toisiaan laajassa aineistossa. Lisäksi maastohavainnointi pyritään järjestämään siten, että kotkatarkkailun tulokset olisivat mahdollisimman luotettava. " On pidettävä selvänä, että jossakin nyt kyseessä olevan hankealueen lounais-, länsi- ja pohjoispuolelle sijoittuvalla maastoalueella on myös tuntematon pesäpaikka," Tätä on pidettävä mahdollisena, joka on myös Rambollin lausunnossa todettu. Pesän sijaitessa jossakin mainitussa suunnassa, teoreettinen lentoaktiivisuusmalli pikemminkin pienentäisi kuin kasvattaisi n tuulivoima-alueen riskiä (olettaen, että jos pesä tiedettäisiin ja mallissa huomioitaisiin). Alajoen hankkeen aiheuttama riski voisi kasvaa. On oletettavaa, että mahdolliset tuntemattomat pesäpaikat eivät kuitenkaan muuttaisi käsitystä reviirin yleisestä muodosta ja sen painopisteistä. Aiemmin olemassa olleen pesän alueella ei myöskään nähty vuosien 2013-2014 tarkkailuissa mitenkään korostuneesti kotkien lentoja. Näin ollen pesän olemassa olosta ei ole vahvaa näyttöä, vaikka se mahdollista onkin. " lausunto lieventää käsityksiä arvioitaessa tuulivoimapuiston johdosta odotettavissa olevia haittavaikutuksia maakotkalle." Mallinnuksiin ja laskelmiin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka lausunnoissa on tuotu esille. Ottaen huomioon maastoselvitysten laajuuden, käsitys kotkaparin reviirin käytöstä on varsin luotettava. Selvitysten perusteella olemme muodostaneet käsityksen, että n hanke ei ole eri tuulivoimahankkeita verratessa kotkalle erityisen riskialtis. Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavaehdotuksen kaava-asiakirjoihin ei ole sisällytetty erillistä maisemaselvitystä ja maisemavaikutusten arviointia. Maisemaselvitystä ja arviointia on täydennetty ja ne sisältyvät kaavaselostukseen. Maisemaan kohdistuvien muutosten arvioinnin suorittamisen saamiseksi mahdollisimman luotettavan tasoiseksi on arviointikokonaisuutta täydennetty alueen maisemarakenteen ja maisemakuvan kuvauksineen ja karttaesityksineen. Arviointi perustuu tehtyyn maisemaselvitykseen, näkemäanalyysiin ja havainnekuviin, joita on lisätty kaavaselostukseen. Kuvasovitteet on pyritty tekemään kulttuuriympäristön, virkistyksen ja maisema-arvojen kannalta arvokkaimmilta alueilta. Maisemarakenne- ja maisemakuvallista tarkastelua on täydennetty, tunnistettu alueen maiseman ominaispiirteitä, tärkeitä elementtejä ja näkymiä sekä kuvattu niitä karttaesityksin. Muita asioita Kaavaselostuksen yhteisvaikutukset-osaa on täydennetty
MUISTUTUKSET 1. SUOMENSELÄN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS RY (SSLTY) Lausunto (muistutus) Kyyjärven n tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta Luontoselvityksistä Hankealueella on tehty todella monipuoliset ja kattavat luontoselvitykset. Aikaa selvityksiin on käytetty runsaasti ja raportointi on laadukasta. Linnustoselvitysten painopiste olisi kannattanut olla enemmän pesivissä petolinnuissa ja vähemmän muuttolinnuissa. Maakotka ja muut päiväpetolinnut Hankealueen lähistöllä on maakotkareviiri ja lähimmät pesät ovat vain muutaman kilometrin päässä hankealueesta. Kotkat liikkuvat säännöllisesti ja runsaasti aivan tuulivoima-alueen tuntumassa. SSLTY:n tietojen mukaan kaava-alueella on tehty ilmeisen kattavasti kotkien lentoreittiseurantaa. Seurannan raportti on ilmeisesti lajisuojelullisista syistä salattu, mikä on aivan oikein. Tietämättä kotkaseurannan tuloksia emme voi tarkasti arvioida alueen merkitystä maakotkille, vaan joudumme jättämään arvioinnin luontoselvittäjälle ja viranomaisille. Päiväpetolintujen pesimäaikaisesta lentoreittiseurannasta ei ole mainintaa. Ehkä sitä ei ole tehty tai se on salattu. Tuulivoima-alueen länsipuolella on sääksireviiri ja sääksen, kuten myös maakotkan,mehiläishaukan, hiirihaukan ja muiden petolintujen sekä niiden poikueiden lentoreittejä, tulisi seurata kesäkuun loppupuolen ja elokuun alun välisenä aikana. On erittäin tärkeää, että maakotkaseuranta on toteutettu onnistuneesti ja kattavasti. Mikäli maakotkien on havaittu käyttävän säännöllisesti aluetta, ei alueelle tule rakentaa tuulivoimaa. Vaikka kotkat käyttäisivät aluetta vain toisinaan, tulee harkita kannattaako näin lähelle tärkeää kotkaseutua rakentaa tuulivoimaa. Tuulivoimalle sopivia alueita on kotkien kannalta sopivammissakin paikoissa. Mikäli kotkaselvityksen tulokset ovat epävarmoja ja hankkeen suunnittelua halutaan jatkaa, tulee kotkien lentoreittejä seurata lisää keväällä ja kesällä 2015. Lähistön suolinnusto Maakunnallisesti tärkeät lintualueet -hankkeen (MAALI) raportissa http://www.ssl.fi/julkaisut/maali_hankkecn_raportti.html todetaan n länsipuolisten soiden pesivä suolinnusto poikkeuksellisen edustavaksi. Lisäksi nevat ovat osin rimpisiä ja keräävät muuttoaikoina mm. hanhia. Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset Oikein toteutettuna tuulivoima on ympäristövaikutusten kannalta erinomainen energiantuotantomuoto, jota voidaan sijoittaa runsaasti niin, että haitalliset luonto- ja ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. Kuitenkin puistojen yhteisvaikutusten suunnittelun puute on johtamassa voimaloiden rakentamiseen luonto- ja ympäristöarvoja heikentäviin paikkoihin. Myös alle 10 voimalan tuulivoimapuistojen sijainti tulisi suunnitella yhteissuunnitteluna maakuntakaavoituksen tapaan. Maakunnan rajoilla tulee huomioida yhteisvaikutukset naapurimaakuntiin suunniteltujen tai suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen kanssa. Tässä tapauksessa yhteisvaikutukset pohjoispuolisen, vain 3,5 km päässä ja saman maakotkareviirin alueella olevan, Perhon Alajoen alueen kanssa voivat olla merkittäviä.
Vastine: Tuulivoimapuiston alueella on tehty hyvin mittavat maastoinventoinnit vuonna 2014, jolloin on tutkittu kattavasti pesimälinnustoa, muuttolinnustoa, maakotkien lentoreittejä sekä muiden päiväpetolintujen mahdollisia lentoja. Myös muuttolinnustoa koskien on tehtävä riittävät selvitykset, jotta vaikutuksia voidaan arvioida. Samalla havainnoitiin myös kotkien ja muiden petolintujen liikehdintää. Päiväpetolintujen reviirejä on kartoitettu pesimälinnustoinventointien yhteydessä ja tulokset on esitetty pesimälinnustoraportissa. Alueella oli yksi kanahaukkareviiri ja lisäksi maastotöiden aikana tehtiin kaksi lentohavaintoa varpushaukasta ja samoin myös tuulihaukasta. Mitään muita päiväpetolintuja ei havaittu liito-orava-, pesimälinnusto-, kasvillisuus-, kotkaseuranta- ja muuttolintuselvitysten aikana (pois lukien muuttavat yksilöt). Maakotkien liikehdintää seurattiin vuosina 2013-2014 47 päivänä kolmesta eri pisteestä yhteensä 273,5 tuntia. Seuranta käsittää koko vuodenkierron ja otantaa voidaan pitää erittäin kattavana. Kaikki kotkiin liittyvät raportit on salattu suojelullisista syistä. Merkittävän aineiston perusteella kotkat lentävät täysin satunnaisesti hankealueella, sillä lentoja kertyi tuulivoimapuiston alueelta vain muutama koko seurannan ajalta. Tulosten perusteella on myös laadittu asianmukainen törmäysmallinnus, joka osoittaa, että hankkeen vaikutukset ovat erittäin vähäiset. Jatkoseurannalle ei ole tarvetta. Yhteisvaikutuksista yhdessä Perhon Alajoen hankkeen kanssa on lisäksi tehty erillinen törmäysmallinnus. Maakotkaseurantojen aikana on myös havainnoitu muita päiväpetolintuja, mutta huomiota herättäviä havaintoja ei saatu lainkaan. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tarkistettiin vielä suunnittelualueen itäpuolelta mahdollinen sääksen pesä. Huhtikuussa 2015 tehdyn tarkastuskäynnin perusteella Saukkoahon lähellä ei ole sääksen pesää. Lisäksi vuoden 2014 mittavien linnustoselvitysten perusteella mahdollisesti lähellä pesivät sääkset eivät lennä säännöllisesti hankealueen yli, sillä yhtään havaintoa ei ole kertynyt. Hankkeella ei näin ollen katsota olevan erityistä vaikutusta pesiviin sääksiin. 2. Heino Riitta ja Timo Kannanotto Vastustamme n tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä nyt esillä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Taustaa ja perustelumme Kuten Swecon laatimassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan olemme ehdottomasti samaa mieltä, että tuulivoima on ympäristön kannalta hyvä tapa tuottaa energiaa. Suunnitelmassa kerrotaan myös, että tuulivoimalat on sovitettava mahdollisimman hyvin ympäristöön niin luonnon kuin ihmistenkin kannalta. Nyt saatavilla olevien tietojen perusteella tämän tuulivoimapuiston sovittaminen ympäristöön on valmistelultaan puutteellinen. Suunnitelman mukaan lähin tuulivoimala on 1-1,5 km etäisyydellä asutuksesta. Suunnitelmassa ei ole ilmoitettu melu-, valo- ja varjovaikutuksista tarvittavalla tarkkuudella. On todettu vain, että ne on suunnitelmassa mallinnettu matemaattisesti eikä varmuutta mallien toimivuudesta ole. Edellä mainittuja haittavaikutuksia tulisi suunnitelman mukaan seurata käyttöönoton jälkeen. Mutta silloin on jo myöhäistä enää korjata tapahtunutta haittaa ja vahinkoa. Todetaan vain, että asia on nyt näin. Keski-Suomen vaihemaakuntakaavassa n aluetta ei ole osoitettu potentiaaliseksi tuulivoima-alueeksi. Miksi siis valittu kuitenkin?