Pitkänen Sari, Kesä Mikko, Terävä Kimmo ja Parkkinen Maari. Kehittyvät nuorten työllistämisen keinot Ohjaamoissa

Pitkänen Sari, Kesä Mikko, Terävä Kimmo ja Parkkinen Maari Kehittyvät nuorten työllistämisen keinot Ohjaamoissa

1 SISÄLLYS 1 Johdanto...4 2 Missä Ohjaamot menevät nuorten työllistämisessä?... 5 2.1 Ohjaamojen suhde työllistämiseen ja yritysyhteistyöhön... 5 2.2 Yhteistyön ja työllistämisen tuotteiden ja toimintamallien kärkiteemat... 6 3 Nuoren työnhakuvalmiuksien kehittäminen... 7 3.1 Yksilö- ja ryhmämuotoiset neuvonta- ja valmennustilaisuudet... 7 Ohjaamo Helsingin Pick n Mix Menu... 7 Ohjaamo Vantaan työnhaun palvelukokonaisuus... 7 Ohjaamo Espoon Työnhakubuustit... 8 Ohjaamo Helsingin mentoritreffi t ja duunitreffi t... 9 3.2 Havaintoja työnhakuvalmiuksien tukemisesta... 9 4 Nuoren ja työnantajien kohtaannon parantaminen... 11 4.1 Rekrytointitapahtumat... 11 Ohjaamo Keski-Pohjanmaan Seuraava etappi -rekrytointitilaisuudet... 11 Ohjaamo Kouvolan Speed date ja Duunitreffi t... 12 Ohjaamo Rovaniemen työnantajatreffi t ja alakohtaiset rekrytointitapahtumat... 13 Pääkaupunkiseudun Työnantajatreffi t... 14 Ohjaamo Tampereen Rekrytori ja Nuorille Töitä -tapahtumat... 14 Havaintoja rekrytointitapahtumista... 15 4.2 Digitaaliset ratkaisut nuoren ja työnantajan kohtaannon parantamisessa... 17 Ohjaamo Espoon Work pilots -palvelu... 16 Ohjaamo Lahden Matkalla duuniin -palvelu... 17 Havaintoja digitaalisista ratkaisuista... 19 4.3 Yhteistyö henkilöstöpalveluyritysten kanssa... 20 Lahden Ohjaamon yhteistyö henkilöstöpalveluyritysten kanssa... 20 Vantaan Ohjaamon yhteistyö henkilöstöpalveluyritysten kesken... 20 Havainnot yhteistyöstä henkilöstöpalveluyritysten kanssa... 22 5 Työllistymismahdollisuuksien ja uuden työn etsiminen nuorille... 23 5.1 Kesätyöt... 23 Ohjaamo Keski-Pohjanmaan kesätyökilpailu... 23 Ohjaamo Porvoon Duunitehdas-rekrytointitapahtuma... 24 Havainnot kesätöistä... 25 2

5.2 Piilotyöpaikkojen etsiminen... 26 Ohjaamo Rovaniemen työnetsintämalli... 26 Ohjaamo Porvoon yhteistyö työnetsintää tekevien tahojen kanssa... 27 Ohjaamo Kouvolan yhteistyö nuoret ja työnantajat kohtaanuttavan Duunista toimeen -hankkeen kanssa... 28 Havaintoja piilotyöpaikkojen etsimisestä... 28 6 Työnantajien rekrytointivalmiuksien kehittäminen... 29 6.1 Työnantajalle suunnatun koulutuksen sisältävä toiminta... 29 Ohjaamo Pohjanmaan Duuni, joka puuttui (Jobbet som inte fanns)... 29 Havainnot työnantajien rekrytointivalmiuksista... 32 7 Lopuksi...33 7.1 Miksi Ohjaamojen tulisi edistää nuorten työllistämistä?... 33 7.2 Miten Ohjaamot voivat kehittää nuorten työllistämistä?... 35 7.3 Ohjaamoilla kohti tulevaa... 37 Liite 1. Työllistämistuotteiden kehittämisen toteuttamistapa... 38 Liite 2. Hyvä pomo -koulutuksen sisältö... 39 3

1 Johdanto Ohjaamot ovat osa suomalaista nuorisotakuun toteuttamista. Ohjaamo on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupiste, jonka ydintoimintaan kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, tuki elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämiseen sekä kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen. Ohjaamossa työskentelee monialaisia ammattilaisia, jotka selvittävät nuorten tilannetta ja palvelutarvetta. Ohjaamon ammattilaisten lisäksi nuoria tuetaan eri hallinnonalojen peruspalveluiden ja laajan yhteistyöverkoston avulla. Ohjaamojen yhtenä tavoitteena on toimia yritysyhteistyön linkkinä paikallisten yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen suuntaan sekä edistää työnantajien ja nuorten kohtaamista. Ohjaamo-toiminnan lähtökohtana on, että nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ja palvelumallin kehittäjiä. Kohtaamo - Ohjaamojen tuki ja verkko-ohjauksen kehittäminen hanke on ESR-rahoitteinen vuosina 2014 2017 toteutettava projekti, jota hallinnoi Keski-Suomen ELY-keskus. Kohtaamo-hankkeen tavoitteena on tukea ja kehittää Ohjaamo-palvelujen sekä valtakunnallinen verkko-ohjauspalvelun syntyä. Osana työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien lisäämistä Kohtaamo-hanke on käynnistänyt tutkimus- ja kehittämishankkeen, joka on kohdentunut alle 30-vuotiaiden työllistyvyyttä ja työllistymistä edistävään keinovalikoimaan Ohjaamoissa. Kuntoutussäätiö ja Mikko Kesä Oy ovat toteuttaneet Ohjaamojen työllistämistuotteiden palvelumuotoilua syksyn 2016 ja kevään 2017 välisenä aikana. Toimeksiannon vastaavana tutkijana on toiminut Sari Pitkänen, jonka lisäksi työhön ovat osallistuneet Mikko Kesä sekä Kimmo Terävä ja Maari Parkkinen Kuntoutussäätiöstä. Ohjaamojen työllistämistuotteita on tämän kartoituksen ja palvelumuotoilun osalta kehitetty kymmenessä Ohjaamossa: Lahdessa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Kouvolassa, Rovaniemellä, pääkaupunkiseudun kolmessa Ohjaamossa yhteisesti (Helsinki, Espoo, Vantaa), Porvoossa ja Tampereella. Liitteessä 1 on kuvattu, kuinka prosessissa on edetty. Raportissa esitellään esimerkkejä toimintamalleista, joilla Ohjaamot pyrkivät edistämään nuorten työllistymistä. Kuvatut toimintamallit ovat kehitteillä ja muuttunevat myös ajan myötä. Toimintamallien kuvausten lisäksi raportissa tuodaan esille nuorten, työnantajien ja muiden Ohjaamojen arviointeja palvelumallista. Raportti sisältää myös tutkijoiden aineiston ja kokemusten pohjalta laatimia arvioita ja johtopäätöksiä toimintamallien soveltamisen ja levittämisen edellytyksistä. Raportissa esitellään luvussa 2 työllistämistuotteiden kehittämisen tärkeyttä nuorten sekä Ohjaamon asiantuntijoiden ja työnantajien näkökulmasta. Tämän jälkeen luvussa 3 kuvataan Ohjaamojen suhdetta työllistämiseen ja yritysyhteistyöhön. Luvuissa 4-7 tuodaan esille tapauskuvauksia erityyppisistä kehitteillä olevista palveluista, joita Ohjaamoilla on käytössä nuorten työllistämiseksi. Luvussa 8 esitellään suosituksenomaisena esimerkkinä työllistämistuotteiden kokonaisuus, jonka suuntaan Ohjaamojen kannattaisi työllistämisen ja yritysyhteistyön palvelukokonaisuuttaan kehittää. 4

2 Missä Ohjaamot menevät nuorten työllistämisessä? 2.1 Ohjaamojen suhde työllistämiseen ja yritysyhteistyöhön Keväällä 2017 Ohjaamoja on noin 40. Yritysyhteistyön ja työllistämisen vertailukehittämiseen näistä osallistui 10 Ohjaamoa. Jo vertailukehittämiseen ilmoittautumisten perusteella kävi ilmi, että Ohjaamot olivat varsin eri tilanteissa yritysyhteistyön ja työllistämistuotteiden osalta. Joidenkin Ohjaamojen käytännöt olivat jo noteerattu varsin laajasti ja ne olivat jo leviämässä Suomessa. Toisilla puolestaan oli epävarmuutta voivatko he olla mukana, kun tällä sektorilla otetaan vasta ensi askeleita. Kartoituksessa ja palvelumuotoilussa oli tavoitteena palvella erilaisia Ohjaamoja valmiusasteesta riippumatta. Eritahtiset yritysyhteistyön ja työllistämisen valmiudet ja toimintamallit Ohjaamojen välillä oli ja on kuitenkin syytä huomioida, kun niitä siirretään Ohjaamojen välillä. Ensimmäisen kierroksen työpajoissa tunnistettiin 4 erityyppistä valmiustasoa. Tavoitteena oli hahmottaa erityisesti kehittämisen näkökulmasta millainen on Ohjaamojen nykytila sekä askeleet kohti haluttua toiminnan syvyyttä. Tasoja olivat: 1. tasolla suhde yritysyhteistyöhön ja työllistämiseen on avoimen utelias: Ohjaamossa on aitoa kiinnostusta ja tahtoa avoimen sektorin työllistämismallien ja yritysyhteistyön suuntaan, vaikka myönnetään, että ei ole ehditty asiaan vielä tarttua tai ollaan epävarmoja mitä kaikkea asia tarkoittaa. 2. tasolla suhde on oppiva: Yritysyhteistyötä on tehty esimerkiksi vuorovaikutuksena yksittäisten yrittäjien tai elinkeinoelämän, yrittäjäjärjestöjen tai julkisten elinkeinotoimien kanssa. Tästä on syntynyt uutta ymmärrystä ja ajattelutapaa, jota Ohjaamoissa voidaan levittää ja hyödyntää. Myös kumppanit ovat tietoisempia Ohjaamoista ja niiden mahdollisuuksista. Valtaosalla Ohjaamoista suhde yritysyhteistyöhön ja työllistämiseen on karkeasti ottaen tällä tasolla. 3. tasolla suhde on suunnitelmallinen: Työllistämisen ja yritysyhteistyön erilaisia toimintamalleja on pilotoitu ja mallit on kuvattu suunnitelmiin ja otettu osaksi prosesseja. Ohjaamotoiminta on monilla paikkakunnilla projektimaista ja tämä on eräs syy miksi eri mallit voivat jäädä usein tälle tasolle: Toimenpiteitä tehdään lyhytjänteisesti ja sitoutumiseen jatkotoimenpiteistä ei välttämättä voida itse vaikuttaa. 4. tasolla suhde on toiminnallinen: Työllistämisen ja yritysyhteistyön mallit ovat johdonmukaisesti ja systemaattisesti liitetty osaksi toimintaa. Käytänteillä on selkeä jatkuvuus myös tulevaisuudessa. Toimintojen vakiintuessa sekä nuoret että yritykset oppivat hahmottamaan ja muistamaan mitä palveluita Ohjaamoista saa ja koska esimerkiksi on tapahtumia tiedossa. Käytäntöjä voidaan mitata määrällisesti ja toimintamallit tuottavat mitattavia työllistämisen tuloksia ja vaikutuksia, joita myös voidaan myös arvioida jatkuvasti. 5

Asiantuntijapajojen ja vertaisoppimispajan kyselyn mukaan Ohjaamon tasolla suhde työllistämiseen on yleisimmin oppiva. Osa koki sen toiminnalliseksi. Yksittäisten palveluiden osalta Ohjaamot ovat tavallisimmin oppivassa, suunnitelmallisessa tai toiminnallisessa vaiheessa / suhteessa ja enemmistö haluaa kehittyä toiminnalliseen suuntaan. Vaikka varsinaista arvointia ei tehty, yleisvaikutelmaksi jää, että suurin osa käytännöistä ja Ohjaamoista on suunnitelmallisella tasolla. Ohjaamoissa on kokeiltu runsaasti eri toimenpiteitä, joista on olemassa hyviä kokemuksia ja malleja olemassa. Niiden vakiinnuttamista ja pysyvyyttä kuitenkin hankaloittavat toiminnan ja käytössä olevien resurssien määräaikainen luonne. Suurimmasta osasta käytänteitä on myös liian aikaista tehdä selkeästi mitattavia panos-tuotos tulostarkasteluja. Myönteistä kuitenkin on, että Ohjaamot itse haluavat pyrkiä vakiinnuttamaan toimintaansa toiminnalliselle tasolle. 2.2 Yritysyhteistyön ja työllistämisen tuotteiden ja toimintamallien kärkiteemat Ohjaamojen työllistämisen ja yritysyhteistyön kärkiteemoiksi nousivat: Asiakkaan työnhakuvalmiuksien kehittäminen Nuorten ja työnantajien kohtaannon parantaminen Työllistymismahdollisuuksien ja uuden työn luominen Työnantajien työllistämisvalmiuksien parantaminen Eri käytäntöjä on ryhmitelty yllä olevien kärkiteemojen mukaisesti seuraavassa luvussa 4. Eniten käytäntöjä tuli asiakkaiden työnhakuvalmiuksien kehittämiseen sekä kohtaannon parantamiseen. Jotkut käytännöistä olivat myös tunnistettavissa molemmissa teemoissa. Työllistämismahdollisuuksien ja uuden työn luomisessa Ohjaamojen toimintamahdollisuudet ovat rajallisemmat. Työnantajien työllistymisvalmiuksien parantamisessa ei ollut tunnistettavissa moniakaan erilliskäytäntöjä, joskin tämän sisällöt ovat välillisesti mukana mm. kohtaannon parantamisen teemoissa. Työnantajien teema haluttiin kuitenkin jäsentelyssä pitää erityisesti siitä syystä, että valtaosa Ohjaamoista näki tämän selkeästi uudeksi ja erityisen tarpeelliseksi panostuskohteeksi tulevaisuudessa. 6

3 Nuoren työnhakuvalmiuksien kehittäminen Ohjaamoilla on suhteellisen paljon erilaisia nuorten työnhakuvalmiuksiin liittyviä palveluita. Kaikissa Ohjaamoissa autetaan nuorta henkilökohtaisen tuen ja neuvonnan avulla. Ohjaamot käyttävät työnhakuvalmiuksien tukemisessa myös olevaa palvelutarjontaa, jollaisia ovat esimerkiksi TE-toimistojen uravalmennuspalvelut. Ohjaamot ovat myös käynnistäneet omia toimintamuotoja, jotka on paremmin räätälöity nuorten tarpeisiin. Ohjaamoissa järjestetään työnhaun tueksi erilaisia ryhmätoimintaa, tehdään työnhakuharjoittelua ja harjoitellaan CV:eiden tekoa. Nuorille on myös työllistymistä tukevia valmennuspaketteja, joiden avulla tuetaan nuorten sosiaalisuutta, uskallusta ja tavoitteiden asettamista. Nuorten työnhakuvalmiuksia tuetaan korttikoulutuksilla, joihin on jossakin tapauksissa yhdistetty valmennuksia ja muuta työnhaun tukemista. Tässä luvussa esitetään pääkaupunkiseudulla käytössä olevia työnhakuvalmiuksia tukevia malleja. Pääkaupunkiseudun Ohjaamot järjestävät yhdessä laajamuotoista työllistymiseen johtavaa toimintaa. 3.1 Yksilö- ja ryhmämuotoiset neuvonta- ja valmennustilaisuudet Ohjaamo Helsingin Pick n Mix Menu Helsingin Ohjaamossa on käytössä kaikki Helsingin Ohjaamon palvelut yhteen kokoava palveluvalikko Pick n Mix, jossa mukana ovat myös työllistämiseen liittyvät palvelut. Pick n Mix Menu on palveluvalikko, jossa nuori näkee kerralla palvelut, jotka liittyvät työelämätietouteen, CV:n ja työhakemusten tekoon, ryhmissä tapahtuvaan työhakuun, työhaastatteluharjoituksiin, työnantajatreffeihin, työnhakutapaamisiin, uraohjaukseen sekä työssä aloittamisen (annettavaan) valmennukseen ja tukeen. Palvelutarjotin sisältää listauksen ja lisätietoa työllistymistä tukevista palveluista. Mukana on tietoa mm. TE-hallinnon ajankohtaisista palveluista. Helsingin Ohjaamolla on tiivis yhteys kaupungin elinkeinopalveluihin, joiden kautta nuoret voivat saada yrityskoordinaattorin palveluita. Kaupungin elinkeinotoimi ja Ohjaamo markkinoivat työnantajille mahdollisuutta toteuttaa työllistämispalveluiden kautta yhteiskuntavastuullista rekrytointia tavalla, jolla nuoret saavat hyviä kokemuksia työllistymisestä. Ohjaamo Vantaan työnhaun palvelukokonaisuus Ohjaamo Vantaassa työskentelee kaupungin ja TE-toimiston työntekijöistä koostuva 18-henkinen tiimi. Työnhakua varten on luotu palvelukokonaisuus, jossa nuori saa tilanteensa mukaan tukea hakudokumenttien tekemiseen (CV-boosti), työn hakemiseen ja siinä aktivoitumiseen sekä haastatteluharjoituksiin (Työnhakuboosti) sekä kontakteja työnantajiin (Työnantajatreffi t, mentorointitilaisuudet, walk in -rekryt ja muut rekrytilaisuudet, jotka järjestetään yhteistyössä Helsingin ja Espoon Ohjaamojen kanssa). Viikoittain järjestettävät buustit on suunnattu nuorille, jotka ovat ensisijaisesti hakemassa työpaikkoja, ja niistä osa on suunnattu erityisesti nuorille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. 7

Ohjaamo Espoon Työnhakubuustit Espoon Ohjaamossa monialainen työryhmä on jakautunut vastaanotto-, hyvinvointi-, koulutus-, ja työtiimeihin. Työtiimi koostuu toimijoiden työllistymiseen suuntautuneista työntekijöistä, joita ovat TE-toimiston asiantuntija ja psykologi sekä yritysyhteistyön asiantuntijat. TE-toimiston työntekijä järjestää viikoittain infotilaisuuksia työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneille asiakasjärjestelmästä poimimilleen nuorille. Infoista nuorilla on selkeä polku viikoittaisiin boosteihin tai muuhun toimintaan. Espoo on järjestänyt esimerkiksi yhdessä Helsingin Ohjaamon kanssa ruotsinkielisille nuorille suunnatun rekrytointitilaisuuden. Espoossa järjestetään viikoittain kesätyö- ja työnhakuboosteja, joissa annetaan ohjausta työhaastatteluihin, neuvotaan hakemusten ja CV:eiden tekemisessä, rohkaistaan nuoria hakemaan töitä. Boosteihin voi tulla ajanvarauksella tai ilman. Boosteista nuori voi halutessaan siirtyä korttikoulutuksiin, rekrytointi- tai alakohtaisiin mentorointitilaisuuksiin, walk in -rekryihin ja tai muihin rekrytilaisuuksiin. Noin 35% rekrytilaisuuksiin tulleista nuorista, joista noin kolmannes on maahanmuuttajataustaisia, on saanut töitä. Jatkossa kehitetään myös palvelupolkua niille nuorille, jotka eivät ole työllistyneet Ohjaamon rekrytointitapahtumien kautta. 8

Ohjaamo Helsingin mentoritreffi t ja duunitreffi t Helsingin Ohjaamossa järjestetään työnhakuvalmiuksien parantamiseksi mentoritreffejä ja duunitreffejä. Mentoritreffi t ovat kaksituntisia tilaisuuksia, joita on järjestetty yhdessä Espoon ja Vantaan Ohjaamojen kanssa. Mentoritreffi t muistuttavat toiminnallisena nuorisotyön menetelmänä käytettäviä Elävä ammattikirjasto -mallia, jossa nuoret pääsevät tutustumaan eri aloihin niissä toimivien ammattilaisten kertoessa työn sisällöstä, vaatimuksista ja työhön pääsemisestä. Tiedottamisen lisäksi työssä toimivat ammattilaiset sparraavat nuoria. Mentoritreffejä ja duunitreffejä on järjestetty it-alan ja luovien alojen edustajille. Luovan alan mentoritreffeillä 10 ammattilaista kertoi työstään yli 100 nuorelle, jotka opiskelevat luovaa alaa tai ovat valmistuneet ammattiin. It-alan mentoritreffeille osallistui noin 70 nuorta. 3.2 H avaintoja työnhakuvalmiuksien tukemisesta Nuorten työnhakuvalmiuksien tukeminen on sekä nuorten että työnantajien ja ohjaamojen ammattilaisten mukaan tärkeää. Ohjaamot ovat hyödyntäneet olemassa olevia työnhakuvalmiuksia parantavia toimintamalleja ja kehittäneet uudenlaisia tapahtumia, jotka soveltuvat yleisiä rekrytointitilaisuuksia paremmin nuorelle kohderyhmälle. Ohjaamojen järjestämät työnhakuvalmiuksia parantavat palvelut on tarkoitettu suhteellisen pienelle kohderyhmälle. Ohjaamojen kehittämistä työnhakua tukevista palveluista osa on sellaisia, että niissä keskeistä on mahdollisuus tutustua eri aloihin ja työnantajiin. Tämän tyyppiset palvelut ovat hyödyllisiä etenkin nuorille, jotka etsivät erilaisia uramahdollisuuksia. 9

Ohjaamoille tehdyn vertaiskyselyn mukaan nuorten työnhakuvalmiuksia kehittävät palvelut ovat helposti sovellettavissa olevia ja myös muissa Ohjaamoissa eri nimillä toteutettavia palveluita. Ohjaamojen mukaan erityisen hyödyllisiltä vaikuttavat mentoritreffi t, työnhakubuustit ja nuorille tarkoitettujen palveluiden selkiyttäminen menuksi eli palvelutarjottimeksi. Kiinnostavilta vaikuttavat myös työnhakuvalmennuksen mallit, joissa korostetaan enemmän työelämässä toimisesta ja nuoren omaa vastuuta. Samoin rekrytointitilaisuuksien systemaattisuus ja räätälöinti ovat vertaispalautteen mukaan tärkeitä. Ohjaamojen on tärkeää tehdä yhteistyötä erityisesti oppilaitosten, TE-palveluiden ja kunnan työllisyydenhoidon palveluiden kanssa, jotta nuoret löytäisivät paremmin olemassa olevat työnhakuvalmiuksia tukevat palvelut. Ohjaamot voivat olla kehittämässä entistä paremmin nuorille soveltuvia yksiköllisiä työnhakua tukevia palveluita. Työnhakua tukevissa palveluissa on keskeistä niiden linkittyminen kohtaantoa parantaviin ratkaisuihin. Ohjaamojen henkilökunnalla on oltava osaamista ja tuntemusta paikallisista palveluista, joita nuorille on työnhaun tueksi. Ohjaamojen henkilöstöllä olisi oltava perusvalmiudet nuoren ohjaamiseen työllistymiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamojen henkilöstölle olisi hyödyllistä laatia oma koulutuspaketti ja paikallinen asiantuntijoiden Pick n Mix -palvelu. Tällaisia nuorille ja ammattilaisille tietoja tarjoavia internet-pohjaisia paketteja laaditaan mm. Pohjanmaalla. 10

4 Nuoren ja työnantajien kohtaannon parantaminen 4.1 Rekrytointitapahtumat Ohjaamot toteuttavat rekrytointitapahtumia itse ja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Ohjaamojen kehittämissä rekrytointitapahtumissa on vaihtelua mm. niiden työllistymiskeskeisyyden ja toimialapainotteisuuden perusteella. Ohjaamojen toteuttamissa rekrytointitilaisuuksissa on tyypillistä kuitenkin se, että niissä yhdistyy henkilökohtainen työnhaussa tukeminen työnantajien kohtaamiseen. Niissä on yleensä mahdollisuus tavata rauhallisessa tilanteessa työnantajia, jotka järjestävät nopean työhaastattelun tai ohjaavat keskustelun jälkeen varsinaiseen laajempaan työhaastatteluun. Ohjaamojen toteuttamat toimialakohtaiset rekrytointitilaisuudet ovat hyödyllisiä niille, joilla on jo alan ammatillinen koulutus tai muutoin kiinnostusta alan työtehtäviin. Tässä luvussa esitetään esimerkkejä erilaisia rekrytointitapahtumista, joiden tavoite, toteutus ja kohderyhmä vaihtelevat. Osassa tilaisuuksista painotetaan enemmän tietouden lisäämistä eri ammattialoista, kun toisissa ovat keskeisemmässä asemassa työnantajahaastatteluiden toteutuminen ja työpaikan saaminen. Ohjaamo Keski-Pohjanmaan Seuraava etappi -rekrytointitilaisuudet Keski-Pohjanmaan Ohjaamossa (Kokkola, Kaustinen) nuorten työllistymistä tukee 6 henkilöä. Keski-Pohjanmaan Ohjaamossa järjestetään Seuraava etappi -rekrytointitilaisuuksia. Seuraava etappi -tilaisuuksia järjestettiin aluksi parin kuukauden välein ja sen jälkeen toistakymmentä kertaa vuoden 2017 aikana. Tilaisuudet on tarkoitettu nuorille työnhakijoille ja valmistumassa oleville nuorille. Nuoria tavoitetaan tekstiviesteillä TE-toimiston kautta, somessa sekä tiedottamalla paikallislehdessä. Nuorille järjestettävän tilaisuuden aamupäivällä on vapaata keskustelua, jossa nuoret voivat nostaa esille asiat, joista haluaisivat kuulla. Mukana Seuraava etappi -tilaisuuksissa ovat vähintään TE-toimisto, työnantajat, koulutuksen edustajat ja etsivä nuorisotyö. Edellytyksenä toteuttamiselle on se, että nuoret saavat tiedon tilaisuudesta ja että toimijat tulevat paikalle. 11

Seuraava etappi -tilaisuuksissa kerrotaan nuorille toimialan töistä ja työmarkkinatilanteesta. Tilaisuudet eivät ole niinkään rekrytointitapahtumia vaan tavoitteena on välittää tietoa eri toimialojen tilanteesta. Ensimmäisissä Seuraava etappi -tilaisuuksissa oli mukana eri toimialoja, mutta nyt Ohjaamossa on siirrytty toimialakohtaisten rekrytointilaisuuksien järjestämiseen. Tilaisuudet ovat epämuodollisia ja osallistujaryhmä on pidetty pienenä, jotta nuoret saisivat tilaisuudessa yksilöllistä ohjausta. Mukana on ollut 4-10 nuorta/kerta. Avointen työmarkkinoiden lisäksi nuoria on ohjattu uraohjaukseen ja oppisopimukseen sekä muihin palveluihin kuten etsivän nuorisotyön pariin, yritysneuvojalle ja opinto-ohjaajalle. Nuoret hyötyvät Seuraava etappi -tilaisuuksista saamalla kerralla tietoa erilaisista vaihtoehdoista työttömyyden aikana. Nuoret voivat kysyä omaan tilanteeseensa sopivaa vaihtoehtoa. Nuori saa kontakteja ja verkostoja sekä vertaisiin että työnantajiin. Yhteistyötahot ja Ohjaamo pääsevät tilaisuuksissa kuulemaan toistensa ajankohtaisista asioista. Seuraava etappi -tilaisuuksien myötä tiedottaminen lisääntyy ja yhteinen näkemys vahvistuu. Työnantajat voivat tavata aktiivisia nuoria luonnollisessa ympäristössä ja tilanteessa, jossa ei painoteta niinkään rekrytointia, vaan tiedottamista. Lisäksi työnantajat saavat tietoa heille suunnatuista palveluista, kuten palkkatuesta, Sanssikortista ja oppisopimuksesta. Ohjaamo Kouvolan Speed date ja Duunitreffi t Kouvolan Ohjaamossa järjestetään nuorten ja työnantajien kohtaamista varten Speed date -tilaisuuksia. Ohjaamo järjestää Speed date -tilaisuudet yhdessä TE-toimiston yrityspalveluiden ja elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation Duunista toimeen -hankkeen kanssa. Duunista toimeen -hanke auttaa nuoria ja työnantajia kohtaamaan toisiaan sekä koordinoi kaupungissa käytössä olevaa Work pilots palvelua, johon kaupunki on sponsoroinut 1000 tuntia keikkatyötä yhdistyksille jaettavaksi. Speed date -tilaisuudet ovat kerran kuukaudessa järjestettäviä pikahaastatteluita, joissa on 2-4 työnantajaa paikalla. Nopeilla 15 min työhaastatteluilla pyritään kartoittamaan nuoren soveltuvuutta työhön. Nuoria voidaan työllistää suoraan pika- 12

haastattelun jälkeen tai ohjata jatkohaastatteluun. Tarkoituksena on antaa nuorille työhaastattelukokemusta ja mahdollisuuksia työllistyä. Speed date -tilaisuuksiin osallistuu noin 20-50 nuorta. Heistä työllistyy yleensä suoraan noin 3-4 nuorta. Speed date -tapahtumissa on pohdittu niiden yhteyttä digitaalisiin ratkaisuihin sekä yhteistyöhön henkilöstöpalveluyritysten ja kaupungin työnetsijöiden kanssa. Speed date -tilaisuuksien lisäksi Kouvolan Ohjaamo järjestää yhdessä TE-toimiston ja Duunista toimeen -hankkeen kanssa Duunitreffitrekrytointitapahtuman. Kerran vuodessa järjestettävään Duunitreffittapahtumaan on osallistunut noin 30 työnantajaa. Duunitreffit on luonteeltaan enemmän työpaikkojen esittelyyn painottuva tilaisuus, jossa ei lähtökohtaisesti haastatella nuoria. Ohjaamo Rovaniemen työnantajatreffit ja alakohtaiset rekrytointitapahtumat Rovaniemen Ohjaamon yksi keskeinen tehtävä on tarjota nuorille ja työnantajille kohtaamisen paikkoja. Niitä toteutetaan muun muassa viikoittaisten työnantajatreffien ja toimialoittaisten rekrytointitapahtumien muodossa. Työnantajatreffeillä paikalla on tavallisesti henkilöstöpalveluyrityksiä tai yksittäisiä työnantajia. Tulevan kevään rekrytointitapahtumien teemoina ovat esimerkiksi henkilökohtainen avustajatoiminta, kuljetus-, rakennus- sekä kaupan, palveluiden ja matkailun ala. Näissä kohtaamispaikoissa jo nuoren liikkeelle saaminen on osoittautunut merkittäväksi tekijäksi. Vaikka nuori ei työllistyisikään juuri hakemaansa paikkaan, hänelle löydetään usein jo samassa yhteydessä jokin muu työpaikka tai työllistymistä edistävä vaihtoehto. Tilaisuuksia käytetäänkin yhtenä asiakashankinnan muotona Ohjaamopalveluihin. 13

Pääkaupunkiseudun Työnantajatreffi t Helsingin, Vantaan ja Espoon Ohjaamot järjestävät Työnantajatreffejä, jotka ovat nuorille kohdennettuja rekrytointitilaisuuksia. Treffeihin on liitetty puolen tunnin mittainen nuorten sparraus ennen haastattelutilaisuuden alkamista. Työnantajatreffejä järjestetään lähes viikoittain. Osallistuneista nuorista joka neljäs on työllistynyt työnantajatreffi en kautta. Ohjaamo Tampereen Rekrytori ja Nuorille Töitä -tapahtumat Tampereen Ohjaamo pyrkii hyödyntämään mahdollisimman paljon olemassa olevia nuorten työllistymistä tukevia palveluita, joita on runsaasti tarjoilla. Tampereen Ohjaamo on osallistunut rekrytointi- ja koulutustapahtuma Rekrytorille, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Ohjaamolla on ollut Tampereen messukeskuksella toteutettavalla Rekrytorilla oma näytteilleasettajan paikka, jota on käytetty palvelun markkinointiin. Nuorilla on mahdollisuus osallistua Rekrytorilla CV-videobaariin, joka on tarkoitettu etenkin asiakaspalvelun, myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. CV-videot ovat Rekrytorille osallistuneiden työnantajien käytössä. CV-videot auttavat työnantajia kutsumaan sopivia työnhakijoita varsinaiseen työhaastatteluun. CV-videobaarissa nuoret voivat tehdä viiden minuutin mittaisen työnhakuvideon, jonka työnantajat saavat käyttöönsä vuoden ajaksi. Nuori voi poistaa videon milloin itse haluaa. Nuorille Töitä -tapahtumat Rekrytointi-, yrittäjyys- ja koulutustapahtuma Nuorille Töitä on järjestetty Tampereella vuodesta 2014 alkaen yhteistyössä Pirkanmaan TE-toimiston, Pirkanmaan Yrittäjien, Tampereen kaupungin ja alueen oppilaitosten kanssa. Ohjaamo Tampere ja Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hankkeet ovat sittemmin liittyneet mukaan järjestäjätiimiin. Tapahtuma on ollut myös osa Pirkanmaan Yrittäjien käynnistämää Kaikille nuorille töitä! -kampanjaa ja -verkkopalvelua, jotka ESR-hankkeen päätyttyä laajenivat valtakunnallisiksi ja siirtyivät Elinkeinoelämän keskusliiton alaisuuteen. Nuorille Töitä Pirkanmaa 2017 -tapahtuma tarjoaa työtä ja tietoa nuorille aikuisille. Tilaisuus on suunnattu kaikille alle 30-vuotiaille nuorille aikuisille, jotka etsivät työtä tai koulutusta sekä myös uusia tuulia elämään. Tapahtumassa on paikalla pirkanmaalaisia yrityksiä ja oppilaitoksia sekä tietopisteitä, joita edustavat mm. Ohjaamo, yrittäjyys, Pop Up Työkkäri ja kv-alue, jossa tarjolla on kansainvälisiä työ-, harjoittelu- ja koulutusmahdollisuuksia. 14

Havaintoja rekrytointitapahtumista Työnantajien ja nuorten kohtaannuttamiseksi tarkoitetut tapahtumat ovat vertaiskyselyn mukaan tärkeitä. Ohjaamojen vertaisarvioinnin mukaan lupaavilta kuulostavat toimialakohtaiset rekrytointitilaisuudet sekä kasvokkain tapahtuva keskustelu ja haastattelut työnantajien kanssa ja Seuraava etappi -tapahtumat. Matkalla duuniin -malli tuo vertaisarvioinnin perusteella nopeutta ja joustavuutta, mutta vaatii paljon resurssia. Malli sopii myös osalle nuorista, mutta osa tarvitsee tiiviimpää tukea. Hyvää kohtaannuttavissa tilaisuuksissa on se, että niissä tavataan työnantajia ja madalletaan työnhaun kynnystä, pystytään kartoittamaan erilaisia vaihtoehtoja ja lisäämään mahdollisuuksia työpaikan saamiseen. Tilaisuudet edistävät myös uskallusta ja sosiaalisuutta. Toisaalta tapahtumat edellyttävät paljon valmistelua ja vastaavanlaisia tilaisuuksia on paljon, joten voi olla haasteellista saada työnantajia mukaan tapahtumiin. Palautteen perusteella Ohjaamot voisivat hyödyntää myös toimialojen tilannekatsauksia ja muuta työmarkkinatietoa osallistaessaan nuoria ja työnantajia. Tapahtumien toteuttamista voidaan edistää osallistamalla yrittäjäjärjestöjen puheenjohtajia ja muita verkostoja mukaan. Myös yhteistyö kummiyritysten kanssa voi edistää rekrytointitilaisuuksien toteutumista. 15

Ohjaamojen kannattaa hyödyntää olemassa olevaa tilaisuustarjontaa ja edistää nuorten hakeutumista niihin. Tapahtumia kannattaa hyödyntää myös muun asiakashankinnan välineinä. Nuoria voidaan tavoittaa Ohjaamo-palveluihin tapahtumista ja yrityksiin voidaan luoda asiakassuhteita tai niitä voidaan lujittaa tapahtumien myötä. Rekrytointitilaisuuksissa tulee olla jatkuvuutta ja toistettavuutta, sillä yksittäisiä tapahtumia on haasteellista tuotteistaa ja saada tunnetuksi työantajilla. Rekrytointitapahtumat ja -tilaisuudet kannattaisi pitää mahdollisimman kokonaisvaltaisena, että se tukee erilaisten työllistyjien ja työnantajien tavoitteita. Rekrytointitilaisuuksissa olisi tärkeää, että niissä yhdistyy työnhaussa tukeminen ja yhteys työnantajan aitoon kohtaamiseen. Rekrytointitilaisuuksiin valittavien työnantajien valintaan ja ohjeistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Rekrytointitilaisuuksiin osallistuminen on hyödyllistä kytkeä muuhun nuorten työllistymistä tukevaan Ohjaamon palveluun. 16

4.2 Digitaaliset ratkaisut nuoren ja työnantajan kohtaannon parantamisessa Ohjaamoissa käytetään digitaalisia ratkaisuja osana nuorten palvelupakettia. Ohjaamoissa on käytössä keikkatöitä tarjoavia markkinaehtoisia palveluita kuten WorkPilots ja Treamer. Ohjaamoilla on nuorten ja työnhakijoiden kohtaamispaikoiksi tarkoitettuja alustoja, kuten esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Hyvätyyppi-sivusto. Ohjaamot ovat pyrkineet edistämään sähköisten palveluiden käyttöä esimerkiksi tekemällä yhteistyötä paikallisen yrittäjäjärjestöjen kanssa. Työnantajille on annettu mahdollisuus valmennuspalveluun. Lisäksi Ohjaamot ovat hankkineet kunnan rahoitusosuutta, jota on välitetty sähköisen palvelun kautta järjestöjen ja yksityisten toimijoiden käyttöön. Tässä luvussa esitellään kaksi Ohjaamon muuhun palvelukokonaisuuteen ja nuorten henkilökohtaiseen palveluun yhdistävää digitaalista palvelua. Ohjaamo Lahden Matkalla duuniin -palvelu Matkalla duuniin -palvelu on Lahden Ohjaamossa kehitetty palvelu, joka on leviämässä myös muualle Suomeen. Palvelua voi kuvata nuorten ja yritysten sähköiseksi kohtauspaikaksi. Sitä on ollut jo useamman vuoden ajan kehittämässä laaja verkosto lahtelaisia toimijoita sekä näkyvänä kumppanina myös Lahden Yrittäjät. Matkalla Duuniin -verkkopalvelun lisäksi Lahden Ohjaamolla on Kesällä duuniin -sivusto kesätöiden tarjoamista ja etsimistä varten. Palvelun ydin on esitellä nimettömästi sekä työtilaisuuksia eli yritysten työpaikkailmoituksia että töitä hakevia innokkaita nuoria. Nuorten osalta on kuvattu, mitä töitä nuori hakee, mikä on hänen koulutuksensa, aiempi työkokemuksensa sekä esimerkiksi suoritetut lupakortit. Työnhakijaprofi iliin on myös liitetty palvelupolku, jota kautta nuori voi työllistyä. Palvelupolkuja ovat kokeilupolku (työkokeilu), oppipolku (esim. työkokeilu jatkettuna oppisopimuskoulutuksena), työpolku (suora työllistyminen sekä myös palkkatuki), sekä yrittäjyyspolku. Palvelussa molemmat osapuolet toimivat nimettömästi. Yksittäiset henkilöt ja yritykset voivat kohdata työtä hakevia nuoria Ohjaamon asiantuntijoiden kautta ja opastuksella. Palvelu ilmentää avoimessa ja sähköisessä muodossa Ohjaamoissa omaksuttua henkilökohtaista työotetta. Digitaalinen ratkaisu tukee henkilökohtaista työskentelyä korvaamatta sitä. Ohjausapua tarvitsevien nuorten profi ilit luodaan yhdessä ja nuorista kiinnostunut työnantaja voi luottaa, että kyseisen profi ilin tiedot ovat paikkansapitäviä. Sähköiseen palveluun liittyessään työnantajat saavat lisäksi Matkalla-duuniin valmennuspalvelun. Työnantajilla on mahdollisuus Lahtipakettiin, joka sisältää TE-toimiston palkkatuen, kaupungin Lahti-lisän sekä Matkalla duuniin -työhönvalmentajan palvelun. Maksuttomassa palvelussa työhönvalmentaja auttaa työnantajia sopivan nuoren löytämisessä, taloudellisen tuen saamisessa ja toimii taustatukena nuoren työkokeilun, oppisopimuskoulutuksen, työsuhteen tai yrittäjyyskokeilun aikana. 17

Ohjaamo Espoon Work pilots -palvelu Espoon Ohjaamossa on käytössä Work pilots -palvelu. Espoon kaupunki on ostanut sen kautta nuorille työtunteja. Työtunteja välitetään kunnan lisäksi myös järjestöjen käyttöön. Jatkossa työtunteja voidaan välittää myös yksityishenkilöille, jotka voivat hankkia palvelun kautta apua esimerkiksi kotitaloustöihin. Mukana on 17 järjestöä, jotka käyttävät palveluita tarpeen mukaan. Ohjaamo valvoo, että työntuntien käyttäminen hyödyttää yhdistyksiä tasapuolisesti. Matkalla duuniin -järjestelmä odottaa Espoossa käyttöönottoa. 18

Havaintoja digitaalisista ratkaisuista Ohjaamot ja työnantajat pitävät digitaalisia ratkaisuja hyödynnettävinä, mutta ne edellyttävät käyttöönoton pohdintaa. Digitaalisissa palveluissa on mahdollisuuksia kehittää erityisesti puhelinsovelluksia nuorille. Esimerkiksi lyhytaikaisia työsuhteita välittävä Work pilots ja muut vastaavat palvelut edellyttävät sitä, että Ohjaamon henkilöstö tai sen lähiverkosto osaa opastaa nuoria työmarkkina-asemaan liittyvissä mahdollisissa muutoksissa. Digitaalisia palveluita käyttävien kokemusten mukaan Ohjaamot voivat lisätä palvelun kiinnostavuutta työnantajien keskuudessa sillä, että siellä on nykyistä enemmän nuoria esillä. Palvelua voisi myös selkeyttää keskittyen ydinasiaan eli henkilöprofi ilien esittelyyn. Palvelun tulisi kuitenkin korostaa omaa erityispiirrettään suhteessa markkinoilla oleviin erilaisiin ratkaisuihin. Matkalla Duuniin -palvelun levittäminen on tehty palveluportaaliin mahdolliseksi lisäämällä sinne uusi paikkakunta ja luomalla sinne oma sisältö. Palvelun käyttöön ottavan Ohjaamon tulisi luoda oma mallinsa yhdessä yrittäjien kanssa. Myös nuoria olisi hyvä olla palvelussa heti riittävästi, jotta se herättää työnantajien kiinnostuksen. Ohjaamojen on tärkeää kehittää digitaalisia palveluita, sillä niiden merkitys on kasvanut osana erilaisten palvelukanavien käyttöä rekrytoinnissa. Pienemmillä paikkakunnilla seutukunnalliset portaalit ovat toimivampia kuin paikkakuntakohtaiset ratkaisut. Omien palveluiden kehittämisen ohella tärkeää olisi edistää nuorten valmiutta käyttää erilaisia markkinoilla olevia ratkaisuja sekä lisätä ymmärrystä siitä, mihin käyttötarkoituksiin mistäkin ratkaisuista on hyötyä. Ohjaamojen tulisi linkittää sähköiset ratkaisut sekä työnantajien että nuorten palveluprosesseihin: muusta palvelukokonaisuudesta irralliset digitaaliset palvelut saattavat jäädä vähäiselle käytölle. Digitaalisten palveluiden käyttö edellyttää suunnittelua ja henkilöstöresurssia palvelun ylläpitämiseen, mikä tulee huomioida palvelun käyttöönotossa 19

4.3 Yhteistyö henkilöstöpalveluyritysten kanssa Ohjaamot tekevät yhteistyötä henkilöstöpalveluyritysten kanssa eri tavoin. Ohjaamot järjestävät henkilöstöpalveluyritysten kanssa tilaisuuksia, tekevät asiakasohjausta henkilöstöpalveluyrityksiin ja järjestävät niiden kautta työhaastatteluita nuorille. Luvussa esitellään kaksi työantajille ja nuorille räätälöidysti tukea tarjoavaa toimintamallia, joissa keskeisenä yhteistyötahona ovat henkilöstöpalveluyritykset. Ohjaamo Lahden yhteistyö henkilöstöpalveluyritysten kanssa Lahden Ohjaamossa työskentelee viikon jokaisena päivänä TE-toimiston työntekijä, palveluohjaaja, työhönvalmentaja sekä koulutusohjaaja, jotka auttavat nuoria työhön ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Lisäksi viikoittain Ohjaamo Lahdessa työskentelee useita eri alan asiatuntijoita, kuten TE-toimiston ammatinvalinnanpsykologi ja LAMK:n koulutusohjaaja. Ohjaamo Lahti tekee yhteistyötä henkilöstöpalveluyritysten kanssa. Eri henkilöstöpalveluyritysten edustajista yksi tekee nuorille työhaastatteluita NonstopRekry -palvelussa iltapäivisin ilman ajanvarausta klo 13-16. Henkilöstöalan yrittäjällä on Ohjaamossa käytettävissä oma työhuone, jossa voi toteuttaa työhaastatteluita sekä tehdä rauhassa omaa perustyötään hiljaisempana hetkenä. Työhaastatteluissa nuoret voivat keskustella rekrytoijien kanssa laaja-alaisesti erilaisista työmahdollisuuksista ja kertoa omasta osaamisestaan. Nuoret saavat näin arvokasta työhaastattelukokemusta sekä realistista tietoa henkilöstöalan yritysten toimintaperiaatteista ja eri alan työpaikoista. Henkilöstöalan yritykset pystyvät myös kertomaan nuorille työelämän tarpeista, mahdollisuuksista sekä avaamaan esimerkiksi eri alojen palkkatasoa. Henkilöstöpalveluyrityksille yhteistyö Ohjaamon kanssa on keino saada uusia asiakkaita omiin palveluihin välitettäväksi ja vuokrattavaksi. Yhteistyöhön valikoituneilla henkilöstöalan yrityksillä on tarjolla hyvin erilaisia ja eripituisia työmahdollisuuksia ja piilotyöpaikkoja. Osaan työtehtävistä ei vaadita alan koulutusta. Tärkeää on, että nuoret ja avoimet työpaikat saadaan kohtaamaan ja henkilöstöalan yritykset ovat tähän yksi erinomainen vaihtoehto. Malli on laaja-alaisesti levitettävissä ympäri Suomea. Tällä hetkellä erilaiset etäyhteysmahdollisuudet ovat henkilöstöalan yritysten rekrytointien arkipäivää, joten myös pieniltä paikkakunnilta osallistuminen on mahdollista. Ohjaamo Vantaan yhteistyö henkilöstöpalveluyritysten kesken Vantaan (Nuorten palvelut) Ohjaamo tekee monipuolista yhteistyötä erilaisten henkilöstövuokrausfi rmojen kanssa. Yhteistyökumppaneita on ollut lähemmäs 20. Yritysyhteistyössä yhteistyö henkilöstövuokrausfirmojen kanssa ei poikkea muiden työnantajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Palvelut sisältävät mm. työnantajatreffejä, walk in -rekrytointimahdollisuuksia tai yksittäisiä työnhakuja. Lisäksi fi rmat osallistuvat sparraustapahtumiin. 20

Yhteistyön aktiivisuus vaihtelee, jonkun toimijan kanssa yhteistyö on säännöllistä ja toisten kanssa toimitaan enemmän kausiluonteisesti. Tämä vaihtuvuus syntyy henkilöstövuokrausfi r- man tarjoamien työtehtävien mukaan. Työsuhteet ovat useimmiten määräaikaisia (esim. kesätyöt huhti-syyskuu välisenä aikana), mutta usein nuori työllistyy tätä kautta henkilöstövuokrausyrityksen asiakasyritykseen vakituisemmalla sopimuksella. Usein työnhakijan oma tilanne ja halukkuus vaikuttavat työsuhteen laatuun ja kestoon. Esimerkiksi osa nuorista haluaa 0-tuntisopimuksen ylläpitääkseen vapauden tehdä paljon muuta töiden ohessa tai tehdä useampaan yritykseen keikkaa. Tukien suhteen keikkatyöt voivat myös aiheuttaa ongelmia, jolloin nuoret eivät välttämättä ota keikkoja vastaan. Yhteistyö henkilöstövuokrausfi rmojen kanssa on monin tavoin hyödyllistä. Hyöty näkyy erityisesti työnantajatreffeissä, joissa vuokrafirma voi kartoittaa työnhakijoita usean eri asiakasyrityksen tarpeisiin. Työnhakija saa tätä kautta näkyvyyttä ja erilaisia vaihtoehtoja työllistymiseen. Vantaan Ohjaamon yhteistyö henkilöstövuokrausfi rmojen kanssa perustuu vastuullisuuteen, sillä yhteistyöhön haetaan vastuullisesti ja ammattitaitoisesti nuorten työllistämiseen suhtautuvia yrityksiä. 21

Havainnot yhteistyöstä henkilöstöpalveluyritysten kanssa Vertaistyöpajaan osallistuneet Ohjaamot kokevat henkilöstöpalveluyritysten kanssa tehtävän yhteistyön tärkeäksi, sillä se on kasvava reitti työelämään. Henkilöstöpalveluyritysten toiminta lisääntyy tulevaisuudessa ja Ohjaamot voisivat olla yhteistyön edistämisessä edelläkävijoitä linkittämällä nuoria ja piilotyöpaikkoja tarjoavia yrityksiä. Henkilöstöpalveluyritysten kanssa tehtävää yhteistyötä voitaisiin vahvistaa antamalla yrityksille kannustinrahoitusta. Yhteistyö edellyttää Ohjaamon henkilöstöltä myönteistä suhtautumista henkilöstöpalveluyrityksiin. Henkilöstöpalveluyritysten kanssa tehtävä yhteistyötä pidetään toisaalta hieman ristiriitaisena. Yhteistyö edellyttää yrityksiltä eettisyyttä ja Ohjaamoilta huolehtimista siitä, että nuoret tietävät mihin sitoutuvat. Henkilöstöpalveluyritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä on sovellettavissa se, että Ohjaamo hyödyntää verkostoa eikä ryhdy kehittämään rekrytointipalvelua itse. Nuoren ja henkilöstöpalveluyritysten välisiä haastatteluita voidaan toteuttaa myös verkossa Skypen kautta. Yhteistyömuoto olisi helposti levitettävissä muualle Suomeen, mutta yhteistyöstä kaivataan valtakunnallista keskustelua Ohjaamojen kesken. Henkilöstöpalveluyrityksillä on paljon piilotyöpaikkoja ja myös nuorten kaipaamia lyhyitä osaamisen osoittamisen mahdollistavia työpaikkoja. Osa työpaikoista ei hae henkilöstöä enää muiden väylien kautta. Ohjaamojen on hyödyllistä tehdä yhteistyötä henkilöstöpalveluyritysten kanssa. Ohjaamojen on tärkeää olla tietoinen henkilöstöpalveluyritysten toiminnan kaupallisesta luonteesta ja olla suosimatta toimijoita yksipuolisesti. Eri yrityksillä on usein oma profi ilinsa, joka usein tunnistetaan palveluita käyttävissä yrityksissä. Tämä kannattaakin selvittää ja tuoda esiin myös nuorille itselleen. Yhteistyötä on kuitenkin hyödyllistä käynnistää vaikka harvojen, mutta nuorten työllistämisestä vastuullisesti kiinnostuneiden tahojen kanssa. Ohjaamojen kannattaa sopia henkilöstöpalveluyritysten kanssa pelisäännöistä. Ohjaamot voivat toimia ennakkoluulojen purkajina henkilöstöpalveluyrityksissä tehtävää työtä kohtaan. Nuoria tulee tukea ja opastaa henkilöstöpalveluyritysten kanssa tehtävässä työssä sekä kuunnella nuorilta tulevaa palautetta yhteistyöstä ja työn saamisesta. 22

5 Työllistymismahdollisuuksien ja uuden työn etsiminen nuorille Ohjaamot tekevät tyypillisesti paljon työtä nuorten kesätöiden saamisen eteen. Ohjaamot ovat olleet kehittämässä ja välittämässä kuntien kesätyöseteleitä, joita on jaettu myös pidemmän aikaa työttömänä olleille nuorille. Kesätyöllä on pyritty tukemaan myös nuorten yrittäjyyttä, kuten Forssassa kaupungin nuorelle antamalla rahoituksella ja elinkeinoyhtiön tarjoamalla avulla liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen. Luvussa kerrotaan kahdesta nuorten kesätyöhön liittyvästä palvelusta, jossa korostuu nuorten osallisuus paikallisten työllistymismahdollisuuksien kehittäjänä ja Ohjaamojen tarjoama tuki sille. 5.1 Kesätyöt Ohjaamo Keski-Pohjanmaan kesätyökilpailu Keski-Pohjanmaan Ohjaamo järjestää yhdessä Kokkolan kaupungin työllisyyspalvelujen ja nuorisopalvelujen kanssa kilpailun nuorille kesätöistä. Mallia on otettu Vaasan kaupungilta. Kohteena ovat Kokkolasta kesätyötä hakevat 1996-2000 syntyneet nuoret, joille tiedotetaan mm. toisen asteen oppilaitoksissa. Nuoret saavat suunnitella, millaisia työpaikkoja kaupunki voisi tarjota kesäisin. Toimintaan käytetään kesätyöpalkkaamisen varattuja resursseja. Nuoret voivat osallistua kesätyökilpailuun yksin tai enintään kolmen hengen ryhmissä. Nuoret ehdottavat itselleen sopivaa kesätyötä ja kuvaavat sitä tekstinä, videona tai näiden yhdistelminä. Kuvauksesta on käytävä ilmi ammattinimike, työn hyöty työnantajalle, työn sisältö sekä perustelu, miksi työ sopii idean esittäjälle. Kesätyökilpailun tueksi nuorille on järjestetty nuorisokeskuksessa ideointi-ilta, jossa nuorisotyöntekijät voivat auttaa kesätyön ideoinnissa. Kilpailun voittajat valitsee Kokkolan kaupungin eri toimialoista ja nuorisovaltuustosta koostuva raati. Kesätyökilpailu vaatii henkilön, joka koordinoi markkinoinnin, kilpailuehdotusten vastaanottamisen, valintaraadin koollekutsumisen ja tuen nuorelle idean toteuttamiseen. Edellytyksenä on, että nuoren idea sopii johonkin kaupungin toiminnon alle siten, että työntekijälle voidaan nimetä sopiva esimies. Kilpailun tuloksena parhaiden ideoiden tekijät pääsevät ideoimaansa kesätyöpaikkaan. Kilpailun lisäksi kaupunki tukee nuorten kesätyöllistymistä myöntämällä kesätyöpaikkatukea työnantajille, jotka työllistävät 16-25-vuotiaan nuoren. Kilpailusta hyötyvät nuoret, joilla on esimerkiksi harrastusten kautta opittu taito tai osaaminen, jota he haluaisivat toteuttaa myös kesätyössä. 23

Ohjaamo Porvoon Duunitehdas-rekrytointitapahtuma Porvoon Ohjaamo on tukenut nuorten kesätöiden hakua osallistumalla alkuvuosittain järjestettävään Duunitehdas-rekrytointitapahtumaan. Duunitehdas järjestetään Porvoon työ- ja elinkeinotoimiston, Porvoon kaupungin ja elinkeinoyhtiö Posintran Bestis-hankkeen kanssa. Lisäksi toteutuksessa ovat mukana tiiviisti alueen oppilaitokset. Tapahtumaa järjestävät tahot ovat Ohjaamon yhteistyöorganisaatioita. Ohjaamon varsinaisena roolina on uutena toimijana ollut ohjata tapahtumaan asiakkaitaan ja esitellä toimintaansa Duunitehtaalla. Duunitehdas-rekrytointitapahtumassa nuorilla on mahdollisuus ennen kaikkea tavata työnantajia. Mukana 50 työnantajaa ja noin 2500 työpaikkaa. Nuoret voivat myös tehdä työhakemuksia ja saada apua CV:n laatimiseen. Duunitehtaalla on järjestetty 14-17-vuotialle nuorille työnhakupolku, joka koostuu CV-, kuvaus-, työhakemus- ja vahvuuspisteistä. Nuoret ovat päässeet CV-pisteellä kokoamaan palapelin ansioluettelon rakenteesta ja sisällöstä. Kuvauspisteellä nuoret ovat voineet ottaa kuvan ansioluetteloon. Hakemuspisteellä nuorten työhakemuksia on arvioitu ja he ovat saaneet vinkkejä työhakemuksen kirjoittamiseen. Nuoret ovat päässeet vastaamaan yleisiin työhaastattelussa esitettävään kysymyksiin ja testaamaan kuinka hyvin he ovat pärjänneet työhaastattelussa. Duunitehdas-tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille, sekä työttömille että kesätyönhakijoille. Nuoret ovat osallistuneet ja vaikuttaneet tapahtumaan monin tavoin. Työnhakupolun suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet Haaga- Helian opiskelijat. Ammattiopiston opiskelijat ovat toimineet mm. oppaina, narikan työntekijöinä, näytteilleasettajien taukotiloissa ja tapahtuman somemarkkinoinnissa. Tapahtuman keskeisin tulos on työsuhteiden syntyminen erityisesti kesätöitä hakevien nuorten ja yritysten, mutta myös työttömien ja yritysten kesken. 24

Havainnot kesätöistä Kesätyökilpailut ovat Ohjaamoilta saadun palautteen mukaan malli, joka herättää yrityksiä tarjoamaan kesätöitä nuorille. Kokkolassa käytettävää mallia, jossa nuoria myös tuetaan ideoinnissa, kuvataan innovatiiviseksi ja käyttäjälähtöiseksi tavaksi kesätyöllistämiseen. Suurille työnantajille kesätyökilpailun toteuttaminen on aika vaativaa, mutta voisi toimia myös niissä jossakin toimipisteessä tai toimialalla. Kokemusten mukaan eri tahojen etukäteinen huolellisempi valmistautuminen kesätyötapahtumaan ja sen markkinointi oppilaitoksissa edistäisi kesätyötapahtumien onnistumista entisestään. Ohjaamojen toiminta nuorten kesätyöllistämisen tukena on tärkeää, sillä se on keskeinen väylä myös nuoremmille ikäryhmille työkokemuksen saamiseen. Ohjaamot ovat edistäneet nuorten työkokemuksen saamista kesätyöllistymisen lisäksi erilaisten kuntalisien ja rekrytointitukien avulla. Ohjaamojen on tärkeää tehdä yhteistyötä nuorten työllistämisen ja myös kesätyöllistämisen lisäämiseksi kuntien elinkeinotoimen ja palkkatuesta vastaavien kanssa. 25

5.2 Piilotyöpaikkojen etsiminen Tutkimusten mukaan useimmat työpaikat eivät ole avoimessa haussa virallisten kanavien kautta. Nuorten on vaikea saada töitä avointen työpaikkahakujen kautta, sillä he eivät useinkaan pärjää niissä vähäisemmän työkokemuksensa vuoksi. Nuorilla ei ole myöskään aina uskallusta hakea itse piilotyöpaikkoja soittamalla yrityksiin tai käymällä niissä. Ohjaamot ovat edistäneet piilotyöpaikkojen löytämistä nuorille hankkimalla työnetsijän palvelua, rekrytoimalla tiimiin työnetsijän tai tekemällä yhteistyötä työnetsijäpalvelua tekevän yhteistyötahon kanssa. Esimerkiksi Helsingissä piilotyöpaikkojen etsintää tehdään kahden yrityksen kanssa. Yrityksille on tarjolla Helsinki-lisä yli 300 päivää työttömänä oleville nuorille. Ohjaamo Rovaniemen työnetsintämalli Rovaniemen Ohjaamo tarjoaa työllistymisen edistämiseksi palvelua sekä nuorille että työnantajille. Nuorelle tarjotaan ohjausta omien vahvuuksien tunnistamiseen ja markkinointiin sekä apua työn hakemiseen (cv, hakemukset, harjoitustyöhaastattelut). Säännöllisesti Rovaniemen Ohjaamossa nuorten työllistymisessä auttaa kolme hankkeen asiakasvastaavaa, kaksi kertaa viikossa paikalla oleva TE-asiantuntija, kerran viikossa ostopalveluna toteutettava työllistymisen personal trainer (työhönvalmentaja) sekä kerran viikossa paikalla oleva Klubitalo Roihulan työhönvalmentaja, jonka tehtävänä on auttaa enemmän tukea tarvitsevia nuoria. Ohjaamossa työnetsintämalli on määritelty monen eri työntekijän perustoimenkuvaan. Lisäksi Ohjaamo toimii alustana ja kohtaamispaikkana myös muille työllistymispalveluita tarjoaville toimijoille, kuten hankkeille. Ohjaamo pyrkii myös tunnistamaan työllistämispalveluiden aukkoja ja etsimään niihin ratkaisut joko Ohjaamoverkostosta tai ostopalveluna. Työnantajille tarjotaan mahdollisuutta saada apua rekrytointiprosesseihin ja esimerkiksi palkkatukihakemusten täyttämiseen. Ohjaamossa tehdään myös työnantajakäyntejä, joiden avulla pyritään löytämään nuorille piilotyöpaikkoja sekä työkokeilupaikkoja sekä opastamaan työnantajia työllistämiseen liittyvissä asioissa kuten tukimuotojen hakemisessa. Työnantajakäynneillä työnantajille markkinoidaan toimialakohtaisia rekrytointitapahtumia ja sähköisen Matkalla duuniin -palvelun hyödyntämistä. Rovaniemen Ohjaamo on tehnyt syksyn 2016 aikana yli 200 työnantajakäyntiä. 26

Ohjaamo Porvoon yhteistyö työnetsintää tekevien tahojen kanssa Porvoon Ohjaamo-tiimiin on kuulunut keväästä 2016 alkaen Bestis tukea työllistymiseen hanke sekä nuorten työpajojen yritysyhteistyökoordinaattori, jotka molemmat tekevät paljon yhteistyötä yritysten kanssa. Ohjaamon nuorilla on siten ollut käytössään sekä Bestishankkeen että nuorten työpajojen yritysyhteistyöohjaajan linkit alueen yrityksiin. Käytännössä asiakkaan työllistymisasioissa on voitu konsultoida yritysyhteistyötä tekeviä tiimiläisiä tai asiakkaat on voitu siirtää heidän ohjaukseensa. Muille tiimiläisille on voitu antaa myös suoria vinkkejä yrityksistä, jotka hakevat työvoimaa. Yritysyhteistyötä tekevät henkilöt ovat myös voineet kutsua yrityksiä Ohjaamon tilaisuuksiin. Bestis-hanketta toteuttavat elinkeinoyhtiö Posintra ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Bestis-hanke on jalkautunut alueen yrityksiin ja etsinyt aktiivisesti työpaikkoja yrityksistä. Bestis-hanke on myös koordinoinut Porvoon kaupungin nuorten työllistämiseen myöntämien kesätyösetelien markkinoimista ja jakamista yrittäjille. Siten Ohjaamo on toiminut keskeisenä kesätyöseteleihin ja niiden käyttöön liittyvänä neuvontapaikkana. Bestis-hanke on myös ollut tärkeässä roolissa Ohjaamossa järjestetyssä kesätyöillassa. Yhteistyö työnetsintää tekevien tahojen kanssa edellyttää sitä, että yritysyhteistyöstä tekevät tahot voivat olla osa Ohjaamon tiimiä ja että he ovat sitoutuneita auttamaan juuri Ohjaamon nuoria. Työntekijöiden henkilökohtaiset kontaktit yrityksiin edistävät nuorten sijoittumista sekä työkokeiluihin että työpaikkoihin tehokkaasti. Erityisen suuri merkitys henkilökohtaisilla kontakteilla työnantajiin on silloin, kun etsitään polkua henkilölle, jolla on työllistymisen haasteita. 27

Ohjaamo Kouvolan yhteistyö nuoret ja työnantajat kohtaanuttavan Duunista toimeen -hankkeen kanssa Duunista toimeen -hanke on Kouvolan kaupungin omistaman Kouvolan seudun elinkeinoyhtiö Kouvola Innovationin toteuttama projekti. Duunista toimeen -hankkeen tavoitteena on työllistää nuoria avoimille työmarkkinoille vähintään kahden kuukauden mittaisiin työsuhteisiin. Lisäksi hankkeessa tehostetaan nuorten ohjaustyötä ja kannustetaan yrityksiä palkkaamaan nuoria. Kouvolan Ohjaamo tekee yhteistyötä Duunista toimeen -hankkeen kanssa Duunitreffit-rekrytointitapahtuman järjestämiseksi. Lisäksi Duunista toimeen -hankkeen projektipäällikkö päivystää Ohjaamossa kerran viikossa ja auttaa nuoria löytämään työpaikan, tekemään cv:n ja hakemuksen. Havaintoja piilotyöpaikkojen etsimisestä Vertaisarviointiin osallistuneet Ohjaamot arvioivat piilotyöpaikkojen etsimisen olevan tarpeellisia ja enemmän perehtymistä vaativia malleja. Rovaniemen mallissa pidetään hyvänä sitä, että työllistämisasiat ovat osa kaikkien työntekijöiden työtä. Ohjaamot pitävät hyvänä myös malleja, joissa piilotyöpaikkoja etsitään verkostoitumalla yrityselämän ja muiden toimijoiden kuten kolmannen sektorin kanssa. Lupaavaksi arvioidaan myös Lahdessa suunnitteilla oleva headhunting-tyyppinen rekrytointi, hiljainen haku ja työntekijöiden yksityisten verkostojen hyödyntäminen, sillä kaikkia keinoja toivotaan käytettävän nuorten työllistämisessä. Piilotyöpaikkojen etsinnän malleissa haasteena on epävarmuus, sillä nuorille halutaan tarjota konkreettisia työmahdollisuuksia. Nuoret tarvitsevat Ohjaamojen tukea työpaikkojen löytymiseen. Ohjaamojen on tärkeää kehittää työnetsintään liittyviä palveluita joko osana sen omaa toimintaa tai yhteistyötahojen palveluita hyödyntäen. Sekä nuoret että työnantajat hyötyvät työhönvalmennuspalveluista, jotka tarjoavat tukea työsuhteen alkuvaiheessa. Työnantajilla on tekemätöntä työtä, jota nuori voisi käydä kokeilemassa esimerkiksi vuosina 2017-2018 toteutettavan rekrytointikokeilun kautta. Rekrytointikokeilu on täysin työnantajan ja nuoren välinen sopimus, johon ei tarvita TE-toimiston lausuntoa. 28

6 Työnantajien rekrytointivalmiuksien kehittäminen Ohjaamoilla on toistaiseksi suhteellisen vähän työnantajien työllistämisvalmiuksien parantamiseen liittyviä palveluita. Ohjaamot tekevät yhteistyötä ja tiedon välittämistä elinkeinoelämän kanssa sekä järjestävät infotilaisuuksia työnantajille. Työnantajien valmiuksia työllistää nuoria edistetään myös Ohjaamosta työnantajalle annettavalla tuella, jota tarjotaan nuoren työllistämisen yhteydessä. Työnantajien rekrytointivalmiuksia voidaan edistää myös työn räätälöinnillä. Esimerkiksi Vantaalla projektiharjoittelijoiksi palkattavat nuoret saavat itse määritellä tehtävänsä yhteistyössä työantajan kanssa. Esimerkkinä työantajien rekrytointivalmiuksien kehittämisestä esitellään malli, jossa yhdistyy nuoren osallisuus sekä koko työpaikan tukeminen esimiesvalmennuksella. 6.1 Työnantajalle suunnatun koulutuksen sisältävä toiminta Ohjaamo Pohjanmaan Duuni, joka puuttui (Jobbet som inte fanns) Duuni, joka puuttui (Jobbet som inte fanns) on Ohjaamo Pohjanmaan, Vaasan kaupungin nuorisopalveluiden (nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu Reimari) sekä Vaasan kaupungin henkilöstöpalveluiden yhteistyönä toteuttama kilpailu Vaasan 9-luokkalaisille. Kilpailussa nuoret saavat ideoida yksin tai ryhmissä töitä, joille olisi tarvetta tai kysyntää mutta joita kukaan ei vielä tee. Parhaista ehdotuksista luodaan kesätöitä Vaasan kaupungille tutustu työelämään ja tienaa -toimintamallin mukaisesti. Ohjaamo Pohjanmaa ja Reimari valmentavat kesätöihin valitut nuoret yhdessä Vaasan 4H:n kanssa. Myös esimiehille järjestetään Hyvä pomo -koulutus, jonka avulla koulutetaan kesätyöntekijöiden lähiesimiehiä huomioimaan paremmin nuoren työntekijän kohtaaminen, perehdyttäminen, työn ohjaaminen sekä palautteen antaminen. Ohjaamo-verkoston työntekijät ovat sekä nuoren että hänen työnantajansa tukena koko prosessin ajan. Duuni, joka puuttui -kilpailu toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2015 Vaasan 9-luokilla. Alkusysäyksen kilpailun kehittämiseen antoi Vaasan nuorisovaltuuston aloite tarjota kesätyömahdollisuuksia myös alle 16-vuotiaille nuorille. Nuorisotiedottaja sekä Ohjaamon työntekijä kiersivät yläasteita kertomassa 9-luokkalaisille kesätöiden hakemisesta, CV:n tekemisestä ja työelämän pelisäännöistä sekä esittelemässä myös Duuni, joka puuttui -kilpailua. Vuoden 2016 kesällä Duuni, joka puuttui -kilpailuun tuli yli 140 duuniehdotusta, joista 10 parasta valikoitui kesätöiksi Vaasan kaupungille. Uutta kesän 2017 haussa on se, että kilpailun kautta luotuja kesätöitä voivat hakea vain 14 16 -vuotiaat nuoret tutustu työelämään ja tienaa -mallin mukaisesti. Kilpailun kautta töitä hakevat nuoret haastatellaan muiden kesätyöntekijöiden tapaan. Yhteensä 15 nuorta työllistyi liikuntaleirien apuohjaajiksi, vanhusten liikuntapalveluiden avustajiksi, päivätoiminnan teknologia-avustajiksi sekä päiväkotien temppuratojen suunnittelijoiksi. Duuni, joka puuttui -kilpailuun ovat saaneet osallistua Vaasan kaupungin yläasteiden 9-luokkalaiset joko yksin tai ryhmissä. Oppilaat ovat joko opinto-ohjauksen tunnilla tai verkkokyselyn kautta ideoineet duuneja, joita ei vielä ole mutta joille olisi tarvetta. 29

Kun Duuni, joka puuttui -kilpailun kautta kesätyöpaikan saaneet nuoret on valittu, he osallistuvat Ohjaamon, Reimarin ja Vaasan 4H:n työelämään kaksipäiväiselle valmentavalle kurssille Hyppy työelämään. Nuorten kesätyöntekijöiden esimiehille järjestetään myös Hyvä pomo -koulutus. Molempien koulutusten rungot ovat seuraavassa taulukossa. Liitteessä 2 kuvataan tarkemmin Hyvä pomo -koulutuksen sisältö Taulukko: Hyppy työelämään ja Hyvä pomo -koulutusten sisällöt HYPPY TYÖELÄMÄÄN NUORILLE: Yleistä työnhausta Työhön liittyvät asiakirjat Työelämän pelisääntöjä Työnantajan näkökulma Asiakaspalvelu Erilaiset asiakkaat ja asiakaspalvelijat Haasteelliset asiakaspalvelutilanteet Palaute HYVÄ POMO: Perehdytys Miksi ja mitkä ovat hyödyt? Työpaikkakohtainen perehdytys hyvä huomioida nuoren kanssa Työhön liittyvät asiakirjat Asiakaspalvelu Palaute Kaiken kaikkiaan Duuni, joka puuttui -kilpailun ja sen ympärille rakennetun tukiprosessin eteenpäin vieminen vaatii hyvää yhteistyötä koulujen kanssa sekä mahdollisuutta järjestää nuorille sekä esimiehille koulutusta yhdessä verkoston kanssa. Ilman Vaasan kaupungin henkilöstöpalveluiden vahvaa panosta ja kaupungin työllistämistoimikunnan myönteistä päätöstä osoittaa nuorten palkkakustannukset kaupungin työllistämisbudjetista kilpailun läpivienti ei myöskään olisi mahdollista. Duuni, joka puuttui -kilpailusta sekä sen ympärille rakennetusta tukiprosessista hyötyvät monet eri kohderyhmät. Seuraavassa on listattu lyhyesti eri kohderyhmien näkökulmaa: Hyöty nuorille uusien ideoiden kehittäminen ja niiden kautta työllistymismahdollisuuksien luominen alle 16-vuotiaille taustalla myös yrittäjyyskasvatusta: mitä osaamista nuorilla on, jota ei vielä kukaan tee, mutta jolle voisi olla kysyntää hyppy työelämään -koulutuksesta eväitä tulevaisuuden työelämään Ohjaamon työntekijä on nuoren työntekijän tukena hänen työssäolonsa aikana -> hankkeen työntekijä on tavoitettavissa kysymysten tai ongelmatilanteiden varalta koko työssäoloajan Hyöty Ohjaamoille nuorten työllistymisedellytysten paraneminen koko ikäluokan tavoittaminen koulukiertueiden yhteydessä -> viestintä sekä Ohjaamon toiminnasta että kesätöiden hakemiseen liittyvistä asioista tiivis yhteistyö verkoston eri kumppaneihin 30

Hyöty työnantajille Hyvä pomo -koulutus auttaa kohtaamaan paremmin nuoren työntekijän Hyppy työelämään -koulutuksen käyneet nuoret työntekijät ovat valmiimpia työelämään, he ovat tietoisempia omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä työelämän pelisäännöistä Ohjaamon työntekijä on toisaalta myös työnantajan tukena nuoren työssäolon aikana -> hankkeen työntekijä on tavoitettavissa kysymysten tai ongelmatilanteiden varalta koko työssäoloajan Hyöty yhteistyötahoille eri toimijatahojen kumppanuuden kautta myös kaupungin eri sektoreiden välinen yhteistyö on tiiviimpää Ohjaamon työntekijä on prosessissa tukena kilpailun läpiviennissä, kesätöiden hake-misessa, työntekijän kouluttamisessa, esimieskoulutuksessa sekä taustatukena työs-säoloajan 31

Havainnot työnantajien rekrytointivalmiuksista Vertaisarviointiin osallistuneet Ohjaamot pitävät Duuni joka puuttui -mallia erittäin hyvänä palveluna, joka on tulevaisuuteen suuntautunut idea ja yläasteikäisten omia työmahdollisuuksiaan miettimään saava. Mallissa on hyvää sen ennalta ehkäisevyys ja Ohjaamon välittävä rooli työnantajan ja nuoren välillä. Hyvänä pidetään työpaikalle vietyä ohjausta, sillä työnantajien perehdytys- ja ohjausosaamisessa on puutteita. Duuni joka puuttui -mallissa pidetään kiinnostavana siinä tehtävää oppilaitos- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. Yleisimmin nostetaan esille mallin hyvänä puolena sen osallistava toimintatapa. Konseptia pidetään erittäin hyvänä, mutta resursseja vievänä. Haasteena pidetään sitä, kenen työnkuvaan malli saadaan linkitettyä. Ohjaamot ovat panostaneet selvästi vähiten työantajien rekrytointivalmiuksien kehittämiseen. Työnantajien valmiudet työllistää nuoria eivät ole tällä hetkellä parhaat mahdolliset. Nuoret pitävät erittäin tärkeänä sitä, että työnantajien suhtautumiseen ja osaamiseen panostetaan nykyistä enemmän. Ohjaamojen on tärkeää osallistua tähän nuorten työllistämistä edistävään toimintaan ja toimia nuorten äänen viejänä elinkeinoelämään päin. Ohjaamot tarvitsevat paikallisella tasolla tehtävän yhteistyön lisäksi valtakunnallista tukea työnantajien työllistämisvalmiuksien lisäämiseen. 32

7 Lopuksi 7.1 Miksi Ohjaamojen tulisi edistää nuorten työllistämistä? Suurella osalla haastatelluista nuorista on liian vähäistä ja yksipuolista osaamista siitä, miten töitä saadaan. Työnhaun opit muistuivat mieleen koulun penkiltä, monissa tapauksissa joko yläasteelta tai 2. asteelta. Myös kavereiden kanssa on jaettu tietoa ja netistä sitä myös etsitään. Enemmistö nuorista koki TE-toimiston palvelut kaukaisiksi ja vähemmän kannustaviksi. Nuorten mielestä oma asenne eli avoimuus ja rohkeus tarttua työhön sekä suorat kontaktit työnantajiin puhelimitse tai suorilla tapaamisilla auttavat työnsaannissa. Apu, jota Ohjaamoilta ja Ohjaamoverkostolta on saatu, on koettu vaikuttavan. Nuorta on tarkasteltu Ohjaamossa kokonaisuutena, jossa työllistyminen on yksi ulottuvuus. Nuoret mainitsivat, että työllistymistä vaikeuttaa se, ettei heillä ole tietoa ammattialoista ja niissä tehtävästä työstä. Nuoret eivät myöskään pääse näyttämään omaa osaamistaan, sillä aktiivisesta työnhausta huolimatta nuorilla on vaikeuksia päästä edes työhaastatteluun. Nuoret totesivat, kuinka työmarkkinoilla haetaan hyvää työnhakijaa eikä työntekijää. Nuorten mukaan hyvä keino saada osaamista on ollut esimerkiksi työkokeilu. Eniten nuoret kaipasivat Ohjaamoilta suoria kontakteja työnantajiin. Näitä voidaan edistää monin eri tavoin: etsimällä piilotyötarpeita, toteuttamalla kohtaamista tukevia tapahtumia ja messuja sekä yhteistyöllä henkilöstöpalveluyritysten kanssa. Lisäksi kaivattiin sitä, että päästäisiin työpaikoille konkreettisesti osoittamaan osaamista. Myös työnhaun ja CV:n laatimiseen kaivattiin apua. Työnantajilta nuoret toivoivat enemmän rohkeutta työllistää nuoria ja antaa heille mahdollisuutta näyttää osaamista työntekijänä. Palvelujärjestelmältä nuoret toivoivat enemmän kannustavuutta kuin sanktioita. Työnantajien mielestä nuorten ja työnantajien kohtaamiset voivat vähentää ennakkoluuloja, joita on sekä nuorilla että työnantajilla. Yritysyhteistyötä toivotaan tehtävän jo siinä vaiheessa, kun nuoret ovat oppilaitoksessa. Työantajat korostivat, kuinka eri osa-alueet liittyvät yhteen ja niitä yhteisesti kehittämällä voidaan löytää työpaikkoja tehokkaammin ja saada nuoret tekemään yrityksissä olevaa tekemätöntä työtä. Nuoret tarvitsevat työnantajien mukaan enemmän henkilökohtaista palvelua, sillä työelämätietous voi olla vähäistä. Nuoret tarvitsevat vahvuuksien tunnistamista, vuorovaikutustaitojen kehittämistä ja tietoa työelämän pelisäännöistä. Nuorilla ja työnantajilla on samanlaisia tarpeita ja toiveita. Omaehtoisesti, automaattisesti tai sähköisesti kaikki nuoret eivät työnantajia kohtaa. Tähän voi syynä olla yksinkertaisesti se, että työnhaku on vaikeutunut ja vaatii paljon vaivaa, verkostoja ja omanlaista osaamistakin. Tämä ei tarkoita, että osaamaton tai useiden vastoinkäymisten lannistama nuori työnhakija olisi yhtään huonompi työntekijänä. Apua tarvitsevien nuorten ja työnantajien väliin tarvitaan toimijoita, jotka lähestyvät nuoren avuntarvetta tavoitteellisesti ja kokonaisvaltaisesti. Erilaisten työnhaun toimintamallien lisääntyessä tarvitaan myös paikkaa, josta nuori voi jatkossakin saada luotettavaa, riippumatonta ja riittävän kokonaisvaltaista apua työnsaannin tueksi. Tällaisena näemme Ohjaamo-toiminnan jatkossakin. 33

Ohjaamoilla on samansuuntaisia näkemyksiä kuin yrittäjillä siitä, mitkä ovat tärkeimpiä nuorten työllistämiseen tarkoitettuja tuotteita. Ohjaamot pitävät tärkeimpänä vuorovaikutuksen lisäämistä elinkeinoelämän kanssa esimerkiksi mentoritoiminnan avulla. Myös nuorten työnhakutaitojen kehittäminen sekä nuorten ja yritysten yhteisten rekrytointitapahtumien järjestäminen koetaan tärkeiksi. Työnantajat pitävät kesätöiden järjestämisen lisäksi yleisimmin tärkeinä nuorten ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen lisäämistä, rekrytointitapahtumia sekä piilotyöpaikkojen etsintää ja yritysten ja työnantajien työnhakuvalmiuksien kehittämistä. Sekä Ohjaamot että työnantajat mainitsevat yleisimmin tärkeäksi digitaaliset ratkaisut nuorten ja yritysten kohtaannuttamiseksi. Näkemykset työllistämistuotteiden tärkeydestä Nuorten työnhakutaitojen kehittäminen (esim. CV:t, ansioluettelot, työnhakutilanteet) Nuorten vuorovaikutuksen lisääminen elinkeinoelämän kanssa (esim. mentoritoiminta) 42 % 58 % 58 % 31 % 8 % 4 % Nuorten ja yritysten yhteisten rekrytointitapahtumien järjestäminen 35 % 62 % 4 % Digitaaliset ratkaisut, joissa nuorten ja yritykset löytävät toisensa Yhteistyö henkilöstöpalvelualan kanssa (edistää nuoria hakeutumiaan työnvälitysyritysten palveluun) 4 % 15 % 81 % 54 % 12 % 31 % 4 % Kesätöiden järjestäminen nuorille 19 % 69 % 12 % Nk. Piilotyöpaikkojen etsiminen yrityksistä nuorille Yritysten ja työnantajien työnhakuvalmiuksien kehittäminen (tieto eri tuista ja siitä miten nuoria voi rekrytoida) 23 % 19 % 62 % 65 % 8 % 4 % 19 % Työnantajat (n=16) Nuorten työnhakutaitojen kehittäminen (esim. CV:t, ansioluettelot, työnhakutilanteet) Nuorten vuorovaikutuksen lisääminen elinkeinoelämän kanssa (esim. mentoritoiminta) 19 % 38 % 63 % 50 % 19 % 13 % Nuorten ja yritysten yhteisten rekrytointitapahtumien järjestäminen 38 % 50 % 13 % Digitaaliset ratkaisut, joissa nuorten ja yritykset löytävät toisensa Yhteistyö henkilöstöpalvelualan kanssa (edistää nuoria hakeutumiaan työnvälitysyritysten palveluun) 13 % 31 % 81 % 44 % 13 % 6 % 13 % Kesätöiden järjestäminen nuorille 50 % 38 % 6 % 6 % Nk. Piilotyöpaikkojen etsiminen yrityksistä nuorille Yritysten ja työnantajien työnhakuvalmiuksien kehittäminen (tieto eri tuista ja siitä miten nuoria voi rekrytoida) 38 % 38 % 44 % 44 % 19 % 19 % Tärkein Tärkeä Vähemmän tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa Kuvio 1. Ohjaamojen ja työnantajien näkemykset nuorten työllistämiseen käytettävien keinojen tärkeydestä. 34

7.2 Miten Ohjaamot voivat kehittää nuorten työllistämistä? Ohjaamot ovat ympäri Suomea halukkaita sekä avoimesti jakamaan että myös oppimaan ja omaksumaan hyviä työllistämisen ja yritysyhteistyön käytäntöjä toisiltaan. Varsinainen työ nuorten ja yritysten rajapinnassa on hyvin samankaltaista eikä riipu sinänsä alueesta. Ohjaamojen toimintamalli on kuitenkin tässä suhteessa hyvin erilainen eri puolella Suomea. Erilaisuutta vahvistavat esimerkiksi paikalliset kumppanuusjärjestelyt. Osalla alueista Ohjaamojen varaan on rakennettu varsin itsenäiset työllistämisen ja yritysyhteistyön toimijaverkot ja mallit. Toisaalla taas koko Ohjaamo ja sitä myöten nämäkin mallit integroituvat vahvasti esimerkiksi muuhun kunnalliseen työllisyydenhoitoon. Joissain Ohjaamoissa kumppanuudet on rakennettu puolestaan esimerkiksi elinkeinoyhtiöiden tai tätä varten luotujen projektien varaan. Toinen Ohjaamojen käytäntöjä vahvasti erilaistava asia ovat valitut painopisteet. Kohtaantotilaisuuksia on jossain muodoissa kaikilla, samoin erimuotoisia nuorten työnhakuvalmiuksia edistäviä palveluita. Suora yhteistyö alueen yrityksiin tai välillisesti esimerkiksi henkilöstöpalveluyritysten kanssa on joissain Ohjaamoissa painottanut toimintaa selkeästi omanlaiseksi. Toiminnan historia ja jatkuvuus vaikuttavat myös osaltaan, miten Ohjaamot eroavat toisistaan. Luonnollisesti pidempään toimivilla Ohjaamoilla on edellytykset yritysyhteistyölle osin paremmat kuin sellaisissa Ohjaamoissa, jotka vasta aloittelevat toimintaansa. Kaikille yhteisenä piirteenä oli, että kukin haluaa kehittää Ohjaamoaan vahvasti omista lähtökohdista käsin. Eniten halukkuutta on omaksua malleja, jotka ovat helpoiten istutettavissa omaan toimintakokonaisuuteen. Suoraan kopioimiseen ei ollut halua vaan enemmän haluttiin oppia eri toimintatapojen taustalla olevista oivalluksista ja soveltaa niitä omiin toimintoihin. Toinen havainto oli, että Ohjaamoilla olisi selkeästi parantamista myös omien käytäntöjensä keskinäisessä linkittämisessä toisiinsa. Eri käytäntöjä oli yksittäisissä Ohjaamoissakin useita, mutta niitä toteutettiin osin ad hoc -maisina ja ilman selkeää yhteyttä toisiinsa. Mikäli toimintamalleja haluaa omaksua muilta, suosittelemmekin, että ne perustuisivat oman työllistämisen ja yritysyhteistyön kokonaistoimintamallin ekosysteemin määrittelyyn. Uusia malleja kannattaa käynnistää, mikäli ne tukevat riittävästi muita osa-alueita ja sopivat johdonmukaisesti kokonaisuuteen. Loimme työpajoihin kuvitteellisen esimerkin ekosysteemistä, jossa havainnollistimme asiaa (kuvio 2). Ohjaamot voisivat ryhtyä määrittelemään mikä on heidän omasta mielestään kaikkein tärkein työllistämisen ja yritysyhteistyön toimintamalli. Usein tämä on esimerkiksi tapahtuma tai tapahtumasarja. Tämän ympärille pitäisi rakentaa tiiviimpi yhteys esimerkiksi asiakas- ja kumppanuushankinnan kanssa. Työnetsintä yrityksissä on tärkeää yksittäisenä toimena, mutta täältä voitaisiin kanavoida osallistujia tapahtumiin. Sähköiset ja fyysiset kohtaantoratkaisut tulisi myös linkittää toisiinsa. Työnhakuvalmiuksia sekä työnantajavalmiuksia voidaan myös sparrata erilaisia tapahtumia varten ja tapahtumissa laajemmalle yleisölle niistä voitaisiin kertoa keskitetymmin. 35

Kuvio 2. Esimerkki Ohjaamokohtaisesta ekosysteemistä Ohjaamojen työllistämiseen liittyvät palvelut on aina räätälöitävä paikallisen palvelutarjonnan mukaan. Seuraava listaus on antaa yleisiä vinkkejä siihen, mitä Ohjaamojen kannattaa huomioida nuorten työllistämiseen liittyvien palveluiden kehittämisessä: - kartoita paikallinen nuorten työllistymisen tueksi tarkoitettu palvelutarjonta: mitä on jo olemassa, mitä puuttuu - tee yhteistyötä julkisten ja yksityisten työnvälittäjätahojen kanssa (TE-toimiston, kunnan työllisyydenhoidon, henkilöstöpalveluyritysten) - tee yhteistyötä yritysmaailman edustajien kanssa (yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit) - ota nuoret mukaan palvelun ja sen kautta tehtävien töiden ideointiin - uskalla kokeilla palvelua, sovella tarvittaessa tai kehitä paremmin toimivaa tilalle 36

7.3 Ohjaamoilla kohti tulevaa Osassa Ohjaamoista toiminta on kiinteämpi osa pysyvämpiä työllisyyspalvelurakenteita tai muuta palvelurakennetta, osalla puolestaan projektimaisuus oli toimintaa määräävä rakenne. Vaikka jatkuvuus ei ole kaikissa Ohjaamoissa turvattu, ovat ne kaikkea muuta kuin sammuttelemassa valojaan. Kaikki Ohjaamot olivat ajatuksissaan hyvin tulevaisuussuuntautuneita. Palveluja tarvitaan ja tarpeet ovat pikemminkin lisääntymässä. Maakuntauudistus 2019 voi vaikuttaa myös ohjaamotoimintaan monella tavalla. Maakunta voi halutessaan järjestää ohjaamotoiminnan kaltaista palvelua nuorille. Ohjaamojen hyviä käytäntöjä ja työotetta olisi ulotettavissa myös muiden kohderyhmien palveluihin. Mikäli toimintaa järjestään maakunnan toimesta, muotona voi olla esimerkiksi rakennerahastohankepohjainen kehittämishanketoiminta tai markkinoilta tilattava palvelu. Maakunnallisia mahdollisuuksia oleellisempaa voi kuitenkin olla, miten kunnat itse asemoivat omat elinvoimatehtävänsä ja mikä sija nähdään alueen nuorten auttamisessa työmarkkinoille. Kunnille ohjaamojen kaltaisen toiminnan toteuttaminen näyttää luontevalta: Palvelulla on nähtävissä yhteys kuntien kasvatus- ja opetustehtäviin sekä elinkeinojen kehittämiseen. Kuntien kannalta panostaminen nuoriin kannattaa siis jatkossakin, jotta alue pysyy elinvoimaisena. Oppilaitosten kumppanuus- tai muut roolit ovat myös tulevaisuudessa keskeisiä. Ammatillisen koulutuksen uudistuksilla halutaan vaikuttaa nuorten työllistyvyyteen. Yhtäältä voidaan ajatella, että työelämälähtöisemmät opetussisällöt sitovat nuoret tehokkaammin työhön. Toisaalta taas resurssien väheneminen voi heikentää enemmän apua tarvitsevia nuoria. Toimiva ja ennakoiva yhteistyö oppilaitoksiin voi olla jatkossa entistä tärkeämpi osa ohjaamotoimintaa. Elinkeinoelämäsidosta on Ohjaamoissa syytä edelleen vahvistaa riippumatta siitä minkälaisilla hallinnollisella työnjaolla ja resurssiperustalla toimitaan. Yhteydet elinkeinoelämään ja työpaikoille rakentuvat jo nyt Ohjaamojen itsensä näköisillä palveluilla ja tuotteilla. Niistä voidaan erottaa paljon yhtäläisyyksiä ja hyviä käytäntöjä opeiksi ja jaettavaksi. Näyttää siltä, että yhtenäinen kansallinen toimintamalli kykenee parhaiten kokoamaan ja motivoimaan toimijat jakamaan omaa osaamistaan muille. Tätä osaamista jalostetaan omiin paikallisiin tarpeisiin istutettuihin yritysyhteistyön ja työllistämisen malleihin. Jaetun osaamisen kehittämiselle on tarvetta jatkossakin ja tähän luontevaa olisi edelleen kansallinen koordinaatio. 37

Liite 1. Työllistämistuotteiden kehittämisen toteuttamistapa Työllistämistuotteiden kehittämistä on tehty perehtymällä nuorten työllisyyttä edistäviin keinoihin sekä tukemalla Ohjaamojen tuotekehitystä asiantutija- ja asiakasraadeilla sekä kyselyillä ja haastatteluilla. Ohjaamojen työllistämistuotteita koskevaa aineistoa on koottu seuraavilla tavoilla: a) syksyn 2016 aikana toteutetut asiantuntija- ja asiakasraadit ja alkuvuodesta 2017 toteutetut asiantuntijatyöpajat. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 50 nuorta ja 50 Ohjaamon työntekijää. Nuorille tarkoitetussa työpajassa annettiin tietoa työllistymiseen liittyvistä asioista sekä kuunneltiin nuorten mielipiteitä siitä, mitkä keinot auttaisivat nuoria työllistymisessä. Ohjaamojen henkilöstön kanssa työpajoissa käytiin läpi nuorten esittämiä keinoja ja Ohjaamojen asiantuntijoiden tunnistamia nuorten työllistymistä tukevia malleja ja aihioita, joiden voisi edelleen kehittää ja kuvata hyviksi käytännöiksi ja muille Ohjaamoille jaettavaksi. b) nuorilta saatiin lisäksi täydentävää palautetta: haastatteluihin osallistui noin 15 nuorta c) yrityksiltä koottiin kyselyin ja haastatteluin (noin 20) palautetta. Palautteen antajina olivat työnantajat itse, henkilöstöpalvelualan yritykset ja muut työnvälitystahot sekä kunnallisen elinkeinoyhtiön edustajat. Ohjaamojen vertaistyöpajan yhteydessä koottiin kyselyaineisto, jossa saatiin täydentävää palautetta 15 Ohjaamosta ja 2 muulta toimijalta yhteensä 26 palautetta. 38

Liite 2. Hyvä pomo -koulutuksen sisältö Perehdytys Miksi ja mitkä ovat hyödyt? Hyvä perehdytys luo perustan työnteon sujumiselle. On tärkeää, että nuori oppii heti työsuhteen alussa oikeat työkykyä ja terveyttä edistävät toimintamallit. Perehdyttäminen voidaan jakaa varsinaiseen perehdyttämiseen sekä työnopastukseen. Monipuolisen ja kattavan perehdyttämisen merkitys korostuu kesätyöntekijöillä. Heidän tiedolliset ja taidolliset valmiutensa toimia työympäristössä eivät ole samanlaisia kuin pidempään työssä olleilla. Lisaksi kesätyöntekijöillä ei välttämättä ole kokeneiden työntekijöiden tukea samalla tavalla kesälomien aikana Hyödyt työtehtävät opitaan nopeammin virheet, tapaturmat ja onnettomuudet vähenevät työyhteisössä viihtyminen lisääntyy työntekijöiden stressi vähenee työteho ja työn laatu paranevat hävikki pienenee myönteinen asennoituminen työhön ja työyhteisöön lisääntyvät poissaolot ja vaihtuvuus vähenevät onnistunut perehdytys luo myönteisen kuvan yrityksestä/organisaatiosta onnistuneet kesätyökokemukset lisäävät nuorten halua jatkaa tulevaisuudessa samalla alalla Mikä on perehdyttämisen tavoite? Keskeisin tehtävä on muodostaa kesätyöntekijöille kattava sisäinen malli (skeema) tulevasta kesätyöstä. Mallilla tarkoitetaan ihmisen päänsisäistä kuvaa tai karttaa siitä, miltä ulkoinen maailma näyttää ja miten eri asiat ovat suhteessa toisiinsa. Ihmisen tunteet, arvot, tieto ja oppiminen vaikuttavat sisäisiin malleihin. Esimerkiksi vihainen henkilö arvioi tapahtumia eri tavalla kuin rentoutunut Kesätyöntekijöillä mallin tulisi sisältää tietoa ainakin omasta vastuualueesta työyhteisön ja oman työn tavoitteista koko työprosessista, omasta tehtävästä työprosessin osana sekä prosessin häiriöistä ja muutoksista työmenetelmistä, materiaaleista ja työvälineistä työnjaosta, omasta asemasta ja yhteistyösuhteista Vaasan kaupungin kesätyöhän perehdytys ja nuorten suojeleminen: http://intra.vsa. vaasa.fi /henkilostopalvelut/ajankohtaista/muuta/kesatyontekijan_perehdyttaminen- Introduktion_av_sommarjobbare.pdf 39

Työpaikkakohtainen perehdytys hyvä huomioida nuoren kanssa Oma ja työyhteisön asenne on tärkeä: kesätyöntekijä kulkee vakituisen kanssa ja muut auttavat -asenne 1) Ennen työn aloittamista Työtehtävien läpikäynti Työsuhdeasioiden läpikäynti: mm. työaika-asiat ja niiden noudattaminen, palkka, lisät, lomat, eläke, ylityöt ja mahdollinen koeaika Lisätietojen antajat työhön liittyvissä asioissa (kuka ja puh.) 2) Vastaanotto ja perehdyttämisen käynnistäminen Perehdyttäjän/perehdyttäjien valinta/nimeäminen ja kirjallinen perehdytysohjelma (check list) Työsopimus: kaikille tehdään kirjallinen työsopimus Verokortti: miksi pitää olla verokortti => työpaikan saamisen yhteydessä ilmoitettu sen tarve Palkanmaksuun liittyvät asiat (koska palkka maksetaan, tilinumero) Perehdytysohjelman esittely ja muokkaaminen työntekijän erityistarpeiden mukaan Henkilöstön, oman työyksikön ja luottamushenkilöiden esittely Työterveyshuollon esittely ja toiminta sairaustapauksissa: poissaolot ja niistä ilmoittaminen (kenelle ja miten) Työpaikkaruokailun toiminnan esittely ja työn tauotus Työtodistus: on annettava kaikille ja myös kerrottava nuorelle, että hän voi halutessaan pyytää arvion työpanoksestaan 3. Tehtäväkohtainen työnopastus Yksityiskohtainen koneiden, laitteiden ja työvälineiden esittely ja saatavuus Koneiden ja laitteiden oikea käyttö sekä toiminta vika- ja häiriötilanteissa Työsuojelullisten asioiden esittely ja saatavuus (mm. suojalaitteet, ensiapuvälineet ja toiminta onnettomuustilanteessa) Työturvallisuus ja miten asia esitetään: selkeät kirjalliset ohjeet, myös esimerkein (miksi): kiipeäminen, kemikaalit, turvakengät, koneet ja laitteet Asiakaspalvelu Palvelun olemus: sisäiset ja ulkoiset asiakkaat Hyvä asiakaspalvelu: mitä se tarkoittaa kyseisessä työssä Omat vahvuudet asiakaspalvelussa, missä olen hyvä, oma työ on arvokasta 40

Palaute Palautteen antamisen tärkeys organisaation kehittämisessä: siihen on varattava aikaa ja kerrottava, että se on yksi viimeisistä työtehtävistä => voimme kehittää omaa toimintaa vieläkin parempaan Perehdyttäminen on vuorovaikutteinen prosessi Asioista kertomisen lisäksi avoin, aktiivinen ja vuorovaikutteinen ilmapiiri tehostavat perehdyttämisprosessin onnistumista. Hyödynnä perehdytettävän aiempaa osaamista prosessin aikana Selvitä perehdytettävän odotukset ja tavat oppia tehokkaimmin Keskustele uuden tiedon merkityksestä ja sen soveltamisesta. Suhtaudu tyhmiinkin kysymyksiin neutraalisti Anna perehdytettävän kokeilla mahdollisuuksien mukaan itse Ole kannustava ja kerro, miksi jokin asia meni hyvin 41