Mikrobit eri rakenteista otetuissa materiaaleissa Teija Meklin, Helena Rintala ja Marja Hänninen
Aineisto noin 6000 vaurioepäilynäytettä neljä materiaaliluokkaa perustuen annettuihin tietoihin ulkoseinärakenteet (n=2841) alapohja- ja maanvastaisen seinän rakenteet (n=787) katto ja yläpohjarakenteet (n=275) yleiset sisätiloihin liittyvät rakenteet (mm. väliseinä, välipohja, n=1932)
Taustaa selvitykselle Materiaalinäytteiden mikrobianalyyseille toimenpiderajat samat riippumatta rakenteesta tai materiaalista Maaperäkontaktin / ulkoilman vaikutus? Suoraviljely mukana analyysimenetelmänä viranomaisohjeissa Asumisterveysasetus ja soveltamisohje yleisesti käytetty analyysimenetelmä Mikrobioni Oy
Analyysimenetelmä Suoraviljelymenetelmä
Analyysimenetelmä 2 % mallasuuteagar (M2) ja dichloran-18-gycerol-agar (DG18) homeille ja hiivoille tryptoni-hiivauute-glukoosi-agar (THG) bakteereille Inkubointi+25 o C, 7 vuorokautta /home-ja bakteeripesäkkeiden laskenta ja hometunnistus sädesienipesäkkeiden laskenta vielä 14 vuorokauden inkuboinnin jälkeen Tulos on semikvantiivinen ja ilmoitetaan + -asteikolla
Tuloksen tulkinta = ei mikrobeja, alle määritysrajan + = 1-<30 homepesäkettä, vähän mikrobeja ++ = 30-49 homepesäkettä ja/tai indikaattorimikrobeita, epäily +++ = 50 homepesäkettä ja/tai 20 sädesienipesäkettä, selvä mikrobikasvu +++, yksinomaan bakteerien pesäkemäärä >75, epäily
Tulokset Homeiden pesäkemäärien Bakteerien pesäkemäärien mediaanit mediaanit DG18-alustalla eri eri rakenteissa rakenteissa 1=ulkoseinä, 2=alapohja ja maanvastainen seinä 3=katto- ja yläpohjarakenteet, 4=sisätiloihin liittyvät rakenteet
Ohjearvot ylittävien tulosten osuudet eri rakenteissa pesäkkeiden kokonaismäärä ulkoseinä alapohja, maanvastainen seinä katto/yläpohja sisätilat 50,M2 50, DG18 20, sädesienet 28 % 43 % 25 % 32 % 41 % 57 % 32 % 39 % 17 % 24 % 7,6 19 %
Yleisimpien mikrobien esiintymisfrekvenssit (%) ulkoseinä alapohja, maanvastainen seinä katto/yläpohja sisätilat M2 DG18 M2 DG18 M2 DG18 M2 DG18 Penicillium sp. 68 69 74 75 66 69 65 68 Cladosporium sp. 23 39 11 22 19 46 11 22 Aspergillus sp. 20 11 13 18 3,6 7,3 13 13 hiivat 9,5 6,7 5,6 3,3 15 12 7,5 6,0 steriilit 21 16 19 17 24 22 16 12 sädesienet/ THG 43 53 28 47
Yleisimpien indikaattorimikrobien esiintymisfrekvenssit (%) ulkoseinä alapohja, maanvastainen seinä katto/yläpohja sisätilat M2 DG18 M2 DG18 M2 DG18 M2 DG18 Acremonium sp. 5,5 3,5 8,9 6,5 4,7 0,7 4,9 2,8 A. fumigatus 4,9 2,0 6,5 2,7 A. ryhmä Restr. 16 20 3 10 A. versicolor 21 28 31 40 4 9,5 18 26 Paecilomyces sp. 4,1 2,6 5,3 2,9 9,5 7,3 8,4 6,5 sädesienet/ THG 43 53 28 47
Yhteenveto Eniten ohjearvon ylityksiä, suurimmat pesäkemäärien mediaanit sekä yleisimmin kosteusvaurioindikaattorimikrobeita alapohjarakenteissa ns. taustapitoisuudet tavanomaisestikin suurempia? Johtopäätöstä mikrobikasvusta ei voida tehdä ilman rakennusteknisiä havaintoja Toisaalta Valtaosa tutkituista alapohjan materiaalinäytteistä oli eristemateriaaleja (villaa ja purua) ovatko suorassa kontaktissa maaperään? Lähetetäänkö laboratorioon näytteitä, jotka ovat suorassa maaperäkontaktissa? Onko kysymys kuitenkin merkittävimmistä kosteusvauriohavainnoista alapohjarakenteissa verrattuna muihin rakenteisiin? Mikrobioni Oy
Yhteenveto sisärakenteissa vastaavia tuloksia, kuin katto- ja ulkoseinärakenteissa yleisimmistä mikrobit sädesienet kuten alapohjassa, yleinen myös muissa rakenteissa, huom. sisätilat (Hyvärinen ym. 2002, Reiman ym. 2014) Aspergillus versicolor-selkeästi harvinaisin katto-ja yläpohjarakenteissa (erittäin yleinen useilla materiaaleilla; Andersen ym. 2011) Aspergillus-ryhmäRestricti hyvänä kakkosena ulkoseinärakenteet (vanhemmat ja kuivemmat vauriot, Reiman ym. 2014) Hiivat kattorakenteissa (vastaavasti Reiman ym. 2014) Mikrobikasvuun rakennusmateriaaleissa vaikuttavat useat tekijät. Lähteiden ja materiaalien ohella ilmeinen vaikutus myös kosteus-ja lämpötilaolosuhteissa tapahtuvilla muutoksilla ja vaurion iällä Mikrobioni Oy
Mikrobioni Oy Kiitos