Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma EK-ARTU

Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma EK-ARTU

2 SISÄLTÖ 1 Projektin PÄÄTAVOITE, tausta ja tarkoitus... 3 2 HANKEKUVAUS... 4 2.1 Hankkeen organisoituminen ja vastuiden jakaminen (Työvaihe 1)... 4 2.2 Nykytilan arviointi, toimintaympäristöanalyysi (Työvaihe 2)... 5 2.3 Analyysin ja päätelmien arviointi (Työvaihe 3)... 5 2.4 Turvallisuussuunnitelman laatiminen (Työvaihe 4)... 5 2.5 Turvallisuussuunnitelman toimeenpano (Työvaihe 5)... 6 2.6 Turvallisuussuunnitelman seuranta ja arviointi (Työvaihe 6)... 6 3 HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET ja aikataulu... 7 4 Hankerahoitus... 9 Lähdeluettelo... 9

Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma -hanke 3 1 PROJEKTIN PÄÄTAVOITE, TAUSTA JA TARKOITUS Päätavoite. Hankkeen päätavoite on 1) laatia turvallisuussuunnitelma Etelä- Kymenlaakson kuntiin Valtioneuvoston (8.5.2008) sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti, 2) jalkauttaa ohjelma käytäntöön ja 3) tuottaa tiedot päivittyvään valtakunnalliseen ARTU -ohjelman (Arjen turvallisuus) toimintamalliin. Hankeaika: 1.2.2012 31.12.2013. Kustannukset: 154 400 Tausta: Valtioneuvoston periaatepäätös 8.5.2008 sisäisen turvallisuuden ohjelmasta asettaa Suomen tavoitteeksi olla Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Valtakunnallisia väestön arjen turvallisuuden haasteita ovat kunta- ja valtiontalouden kehitys, palvelujärjestelmän ylläpitäminen, kasvava polarisaatio eri ihmis- ja asukasryhmien välillä sekä lisääntyvä maahanmuutto. Keskeisiä kymenlaaksolaisia turvallisuusriskejä ovat liikenne- ja rajaturvallisuus, alkoholi- ja muut päihdehaitat, väkivalta, häiriökäyttäytyminen ja rikollisuus, onnettomuudet ja tapaturmat, syrjäytyminen ja elämäntapasairaudet, ympäristö- ja yhdyskuntaturvallisuus mukaan luettuna tietoturvallisuus. Tarkoitus: Hankkeen tarkoitus on tukea Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnittelua Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden mukaisesti, maastouttaa ohjelma ja aikaansaada jatkuvasti päivitettävä valtakunnallinen Arjen turvallisuuden ARTU -ohjelma käyttöön. Kymenlaakson AMK:n tavoitteena on koordinoida kuntien turvallisuusstrategian tuottamista. Hankkeessa tehdään alueen kuntien turvallisuuden nykytilan analyysi, tunnistetaan seutukunnan keskeiset vaarat ja uhkat. Saatujen tietojen perusteella tuotetaan kuntien ja alueen riskianalyysi sekä samalla selvitetään kuntien, seutukunnan ja maakunnan nykyiset toiminta- ja kehittämisstrategiat. Riskianalyysia ja alueen kehittämissuunnitelmia hyödyntäen laaditaan toimenpidesuunnitelma ja arviointikriteerit alueen väestön turvallisuuden edelleen kehittämiseksi. Toimenpidesuunnitelma vastuutetaan ja aikataulutetaan sekä laaditaan seuranta- ja arviointijärjestelmä kriteereineen siten, että se on sovellettavissa samalla valtakunnallisen ARTU -järjestelmän (Arjen turvallisuuden) ohjelmaan ja mittariin. Turvallisuuden edistämisen suunnitelma toteutetaan päähankkeen yhteydessä.

4 2 HANKEKUVAUS Alueen kehittämisen ja yhteistyön koordinoimiseksi pyritään turvallisuussuunnittelun voimavarat kohdistamaan akuuttien ongelmien ratkaisemiseen ja lähivuosien väestön arjen turvallisuuden edistämiseen. Resurssien rajallisuudesta johtuen turvallisuussuunnittelu toteutetaan mahdollisimman hallittuna kehittämisprosessina, jossa prosessin eri osat ja vaiheet tukevat toisiaan ja johtavat luontevasti seuraavaan prosessin vaiheeseen. Turvallisuussuunnitelman prosessimainen eteneminen varmistaa yhteistyön toimivuutta ja avoimuutta. Avoimuuden lisäämisen tavoitteena on varmistaa alueen kuntien ja väestön laaja sitoutuminen turvallisuussuunnittelun toimintaympäristö- ja riskianalyyseihin sekä niiden perusteella tehtyihin päätelmiin ja päätöksiin. Turvallisuussuunnittelun avoimuudella varmistetaan myös viranomaisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden sitoutuminen turvallisuussuunnitteluun. 2.1 Hankkeen organisoituminen ja vastuiden jakaminen (Työvaihe 1) Turvallisuussuunnistelua ja toteutusta seuraa ohjausryhmä, johon kuuluvat kunnanjohtajat, poliisi ja pelastusjohtajat, rajavartiosto ja puolustusvoimien esikunnan johtoa sekä sosiaali- ja terveysalan johtajat. Turvallisuussuunnittelusta vastaavat Etelä-Kymenlaakson kuntiin perustettavat työryhmät, johon kuuluvat kuntien johtajat tai heidän nimeämänsä edustajat sekä poliisi- ja pelastustoimen edustaja. Turvallisuussuunnitteluun osallistuvat turvallisuuden keskeisten toimijoiden edustajat, rajavartiolaitoksen edustajat tarpeen mukaan, keskeisten vapaaehtoisjärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Turvallisuussuunnittelusta vastaavat työryhmät koordinoivat 1) paikallista toimintaa ja 2) päättävät yhteisten tavoitteiden määrittelystä, 3) yhteistyön organisoimisesta, 4) yhteistyön toteuttamisesta ja 5) yhteistyön tulosten seurannasta ja 6) raportoinnista. Paikallisen toimintaympäristön analyysin ja riskianalyysin avulla paikallistetaan ongelmat ja ilmiöt, joihin vaikuttamalla väestön ja Etelä- Kymenlaakson kuntien turvallisuutta edistetään. Lopputuloksena on vahvistettu Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitteluorganisaatio. Turvallisuusorganisaatiosta on tiedotettu päähankkeen tiedotussuunnitelman mukaisesti.

5 2.2 Nykytilan arviointi, toimintaympäristöanalyysi (Työvaihe 2) Toimintaympäristön analyysissä käytetään monipuolisesti hyväksi eri viranomaisten ja muiden toimijoiden tuottamia tilastotietoja sekä asukkaille tehtyjen kyselyjen tuloksia. Paikallinen toimintaympäristön analyysi ja riskikartoitus tehdään turvallissuunnittelukierroksen käynnistämiseksi kuntien nykyisen valtuustokauden aikana. Etelä-Kymenlaakson kuntien toimintaympäristöanalyysissä verrataan alueen tilannetta myös niihin ilmiöihin, jotka ovat valtioneuvoston vahvistamassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Lopputuloksena on Etelä-Kymenlaakson kuntien ja seudun toimintaympäristöanalyysi, riskien kartoitus sekä niiden pohjalta tehdyt päätelmät ja valtakunnallinen vertailu. 2.3 Analyysin ja päätelmien arviointi (Työvaihe 3) Turvallisuussuunnitelman kohteina ovat ne ilmiöt ja asiat, jotka paikallisen toimintaympäristön analyysin ja riskien kartoituksen seurauksena arvioidaan tärkeimmiksi alueen turvallisuutta heikentäviksi seikoiksi. Turvallisuussuunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja toimeenpano varmistetaan vuosittain. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma -hankkeen ohjausryhmä, alueella toimivat elinkeinoelämän edustajat, kolmannen sektorin vapaaehtoisja kansalaisjärjestöt sekä yksityiset yritykset arvioivat toimintaympäristön analyysin, riskien kartoituksen sekä niiden perusteella tehdyt päätelmät. Alueen asukkaille tiedotetaan tuloksista. Heillä on mahdollisuus keskusteluun ja palautteen antamiseen (asukastilaisuudet, Internet). Palautteiden perusteella toimintaympäristöanalyysi ja päätelmät tarkistetaan. Vuoropuhelu asukkaiden turvallisuudesta sitouttaa väestöä vastuunottoon omasta ja toisten turvallisuudesta. Lopputuloksena on Etelä-Kymenlaakson toimintaympäristöanalyysin, riskien kartoituksen sekä päätelmien palautteet, arviointi ja korjaustoimenpiteet. 2.4 Turvallisuussuunnitelman laatiminen (Työvaihe 4) Hankkeen tavoitteena on saada turvallisuuden varmistaminen osaksi jokaisen kuntalaisen ja kuntien normaalia toimintaa, tukemaan kuntien tulostavoitteita sekä kuntien elinkeinotoiminnan ja elinympäristön kehittämistä. Tavoitteena on turvallisen elinympäristön luominen ja ylläpito sekä sellaisen olotilan saavuttaminen, jossa kunnan asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien oman toiminnan turvallisuusriskit ovat pienimmillään, ilkivallan, rikollisuuden, vahinkojen

6 ja onnettomuuksien ehkäisy on tehokasta sekä elintaso- ja elämäntapasairauksia ehkäisy tuloksellista. Samalla säästetään kustannuksia sekä edistetään alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Turvallisuussuunnitteluun osallistuville (kuntien eri viranomaiset, poliisi, pelastustoimi) on asetettu tulostavoitteet kunkin toimialan johtamis- ja ohjausmenettelyn mukaisesti. Kaikkia tulostavoitteita yksi viranomainen ei pysty toteuttamaan, joten turvallisuusyhteistyö tehdään hankkeen rakenteita hyödyntäen. 2.5 Turvallisuussuunnitelman toimeenpano (Työvaihe 5) Turvallisuussuunnitelma varmistaa osaltaan elinkeinoelämän toiminnan turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelmaan kootaan yhteen jo olemassa olevat hankkeet, suunnitelmat ja ohjelmat sen lisäksi, että siinä vahvistetaan käynnistettävät uudet väestön turvallisuutta edistävät suunnitelmat. Turvallisuustyöllä pyritään takaamaan kunnan oma ja kunnan alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen toiminta ja toiminnan häiriöttömyys, jolloin säästetään kustannuksista, joita rikollinen toiminta tai onnettomuudet aiheuttavat. Samalla parannetaan myös alueen kilpailukykyä. Perusteet turvalliselle elinympäristölle luodaan jo siinä vaiheessa, kun päätetään asuntopoliittisista tavoitteista ja alueen kaavoittamisesta rakennustarkoituksiin. Asuntopolitiikka ja maankäytönsuunnittelu ovat kunnan tärkeimpiä välineitä toiminnallisesti ja sosiaalisesti turvallisen elinympäristön luomiseksi. Käytännön turvallisuustyö on ennaltaehkäisevää toimintaa onnettomuus- ja vaaratilanteiden, vahinkojen ja rikollisen toiminnan torjumiseksi. Käytännön turvallisuustyö on kunta- ja toimiala- sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä. 2.6 Turvallisuussuunnitelman seuranta ja arviointi (Työvaihe 6) Turvallisuussuunnitelman seurannan ja arvioinnin tavoitteena on lisää turvallisuustyön hallittavuutta, vähentää päällekkäisyyksiä, varmistaa tiedonkulku sekä seurata ja arvioida turvallisuuden edistymistä alueellisesti ja verrata valtakunnallisesti. Tavoitteiden saavuttamista ja toimenpiteiden tuloksia seurataan turvallisuuden eri ulottuvuuksien perusteella, raportoidaan poikkihallinnollisesti ja tarkastellaan sektoreittain elinkeinoelämän tarpeista lähtien. Kyse on siten raportista, jossa kuvataan miten turvallissuunnitelmaa toteutetaan yhdessä. Turvallisuussuunnitelma ja vuosittaiset toimeenpanosuunnitelmat laaditaan paikallisesti vahvistetun organisaation toteuttamana. Turvallisuustyö on osa kunnan

7 normaalia toimintaa. Se tukee kunnan tulostavoitteita sekä kunnan elinkeinotoiminnan ja elinympäristön kehittämistä. Turvallisuustyön ja turvallisuussuunnittelun tuloksia seurataan ja arvioidaan Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma -hankkeen etenemisen ajan. Sen jälkeen väestön turvallisuustilannetta seurataan ja arvioidaan ARTU - ohjelmaan päivittyvien tietojen avulla alueellisesti ja verrataan valtakunnallisesti. Hankkeen aikana tuloksista raportoidaan toiminnasta vastaaville, hanketyöhön osallistuville, päättäjille ja väestölle. Lisäksi seurataan ja arvioidaan yhteistyön rakenteita ja organisointia toiminnan jatkuvuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. Hankkeen ensimmäisessä työvaiheessa luodaan hankkeen seurannan ja arvioinnin kriteerit ja sovitaan toteutuksen seurantamenetelmät. 3 HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA AIKATAULU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelman tavoitteena on: 1. Tehdä nykytilan analyysi ja tunnistaa seudun kuntien keskeiset vaarat ja uhkat 2. Tuottaa saatujen tietojen perusteella kuntien ja seudun riskianalyysi 3. Selvittää kuntien, seutukunnan ja maakunnan nykyiset kehittämisstrategiat 4. Tuottaa riskianalyysien avulla ja kuntien kehittämisstrategioita hyödyntäen toimenpidesuunnitelma ja arviointikriteerit turvallisuuden edelleen kehittämiseksi 5. Vastuuttaa ja aikatauluttaa toimenpidesuunnitelma sekä seuranta- ja arviointijärjestelmä 6. Toteuttaa turvallisuuden edistämisen toimenpideohjelma palvelemaan elinkeinoelämän turvallisuuden varmistamista koko maakunnassa 7. Seurata suunnitelman toteutusta, arvioida ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmaa 8. Varmistaa seudun turvallisuuden jatkuva valtakunnallinen vertaaminen ja edelleen kehittäminen seuranta- ja arviointitietojen avulla päivittyvässä ARTU -ohjelmassa Työvaiheet 1-3 Toimenpiteet 1.2.2012-31.12.2012 1. Projektipäällikkö tuottaa yhdessä kunkin kunnan määrittelemän turvallisuustyöryhmän kanssa nykytila-analyysin kuntien ja seudun väestön arjen turvallisuutta uhkaavista vaaroista ja uhkista sekä hankkeen seurantaan arviointikriteerit 2. Projektipäällikkö yhdessä kuntien työryhmien puheenjohtajien ja tilastoasiantuntijoiden kanssa laatii saatujen tietojen perusteella kuntien omat ja alueen yhteisen riskianalyysin

3. Hanketyöntekijät tuottavat sisällön analyysin kuntien, seudun ja maakunnan kehittämisstrategioiden turvallisuuden edistämisen toimenpiteistä 4. Hanketyöntekijät yhdessä kuntien työryhmien puheenjohtajien kanssa kokoavat saatujen tietojen perusteella toimenpidesuunnitelman, arviointikriteerit toteutuksen seurantaan, aikataulun ja vastuuhenkilöt turvallisuussuunnitelman toteuttamiseksi Työvaiheet 4-6 Toimenpiteet 1.1.2013-31.12.2013. 5. Projektipäällikkö, kuntien tiedotusasiantuntijat ja työryhmien puheenjohtajat varmistavat tiedonkulun ja toimivan palautejärjestelmän kuntien päättäjien ja väestön kanssa Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman suositusten mukaisesti. 8 6. Projektipäällikkö, osa-aikainen tutkija, kuntien tiedotusasiantuntijat ja työryhmien puheenjohtajat yhdessä vastuuhenkilöiden kanssa maastouttavat turvallisuussuunnitelman, seuraavat ja arvioivat toteutusta ja tietojen päivittymistä valtakunnallisessa ARTU -ohjelmassa osana laajempaa elinkeinoelämän turvallisuuden varmistamista 7. Projektipäällikkö ja osa-aikainen tutkija tuottavat hankkeen tuloksena kirjallisen turvallisuussuunnitelman ja yhdessä elinkeinoelämän turvallisuushankkeen toimijoiden kanssa tieteellisen julkaisun päähankkeen loppuun mennessä 31.12.2013. Tulokset: 1. Etelä-Kymenlaakson kuntien ja seudun turvallisuussuunnitelma Valtio neuvoston (8.5.2008) sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti maastoutettuna 2. ARTU -ohjelman (Arjen turvallisuus -ohjelman) päivittämisen jatkuva toimintamalli 3. Julkaisut (2) turvallisuussuunnitelman toteutuksesta ja maastouttamisesta. PROJEKTIORGANISAATIO Hanke toteutetaan KyAMK:n sosiaali- ja terveysalan toimialueen koordinoimana. Hankkeelle valitaan projektipäällikkö, jonka kompetenssi on määritelty seuraavasti: Laaja-alainen teoreettinen asiantuntemus fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta Kokemus monialaisesta ja moniammatillisesta verkostoyhteistyöstä Taito yhdistää eri toimialojen rajapinnoilta tuotettuja riskianalyyseja ja niihin monialaisesti kehitettyjä vaikuttamisen keinoja Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta hankkeessa ovat myös osa-aikainen tutkija ja osastosihteeri. Etelä-Kymenlaakson kuntien asiantuntijat ovat mukana siltä osin, kun toiminta liittyy heidän oman virkatyön ja toimialan turvallisuuden varmistamiseen.

9 4 HANKERAHOITUS KUSTANNUKSET 2012 2013 Yhteensä Henkilöstömenot 72 500 72 500 145 000 Ostopalvelut (Palvelut, painatus) 1 800 3 100 4 900 Matkakustannukset 800 700 1 500 Aineet, toimistokulut 1 100 1 100 2 200 Muut kustannukset 500 300 800 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 76 700 77 700 154 400 HENKILÖSTÖMENOT 2012 2013 Yhteensä Projektipäällikkö, kokopäiväinen 48 000 48 000 96 000 Tutkija, osa-aikainen 24 000 23 500 47 500 Projektisihteeri, osa-aikainen 500 1 000 1 500 Kustannukset yhteensä 72 500 72 500 145 000 Etelä-Kymenlaakson kuntien väestömäärät 31.7.2011 (Tilastokeskus): Hamina 21 461 Kotka 54 833 Miehikkälä 2 192 Pyhtää 5 364 Virolahti 3 486 RAHOITUS 2012 2013 Yhteensä Cursor/Seutuvaliokunta 33 000 34 000 67 000 Haminan kaupunki 10 750 10 750 21 500 Kotkan kaupunki 27 400 27 400 54 800 Miehikkälän kunta 1 100 1 100 2 200 Pyhtään kunta 2 700 2 700 5 400 Virolahden kunta 1 750 1 750 3 500 RAHOITUS YHTEENSÄ 76 700 77 700 154 400 YHTEYSTIEDOT: Toimialajohtaja Seija Aalto Puh. 044 702 8709 seija.aalto@kyamk.fi Yliopettaja Hilkka Dufva Puh. 044 702 8711 hilkka.dufva@kyamk.fi

LÄHDELUETTELO Dufva Hilkka & Pekkola Juhani. 2010. Turvallisuusjohtaminen moniammatillisissa viranomaisverkostoissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja B 61. ISSN 1239-9094. 10 Kotkan-Haminan seudun seutustrategia 2010 2015. http://www.cursor.fi/instancedata/prime_product_intranet/cursor/embeds/kotkan- Haminan_seutustrategia_27_4_2010.pdf Kymenlaakson maakuntaohjelma 2011 2014. Nupit kaakkoon kohti uutta elinkeinorakennetta http://services.kymenlaakso.fi/www/dimdocumentdownload?action=show&id=3543&fileid=9246 Mankkinen Tarja & Vainio Pasi. Järjestöt mukaan turvallisuussuunnitteluun. Työkirja. Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 4/2010