Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta Lapin yliopistosta vuonna 2008 valmistuneille maistereille Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2011
SISÄLLYS 1. TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA... 4 2. TYÖMARKKINATILANNE KYSELYHETKELLÄ... 7 3. TYÖN LAATU... 8 4. TYÖURA 2008-2009...11 5. KOULUTUKSEN ANTAMAT VALMIUDET...13 6. TULEVAISUUDEN TAVOITTEET...15 2
Saatteeksi Työelämä- ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä 2009 seurantakyselyn Lapin yliopistosta vuonna 2008 valmistuneille maistereille. Sijoittumisseuranta valaisee, minkälaisissa työtehtävissä maisterit ovat toimineet valmistumisen jälkeen, miten yliopistokoulutuksen merkitys koetaan oman työuran näkökulmasta ja miten tyytyväisiä ollaan suoritettuun tutkintoon, kun valmistumisesta on kulunut vuosi. Seurantakyselyn tulokset kertovat akateemisen koulutuksen osumatarkkuudesta työmarkkinoilla, työurien vaiheista ja työn laadullisista tekijöistä. Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit eli alumnit antavat arvokasta työelämäpalautetta tutkintojen vaikuttavuudesta, laadusta ja osumatarkkuudesta työmarkkinoilla. Kysely on osa valtakunnallista sijoittumisseurantaa, jossa on mukana 12 korkeakoulua. Yhteenvetoraporttiin on koottu keskeisimmät tulokset Lapin yliopiston seuranta-aineistosta. Kyselyyn vastasi 354 Lapin yliopistossa tutkintonsa suorittanutta.* Sijoittumisseurannasta löytyy tietoa myös työelämä- ja rekrytointipalvelujen kotisivuilta: www.ulapland.fi/rekry Tiedot on tarkoitettu tiedekunnan henkilökunnalle hyödynnettäväksi mm. opiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksen kehittämisessä. Sijoittumisseurannan tuloksia käsitellään tiedekuntien laatusiltakeskusteluissa, joissa työnantajat, Lapin yliopistosta valmistuneet, opiskelijat ja opettajat arvioivat yhdessä tutkintokoulutusta työelämän näkökulmasta. Tavoitteena on, että tutkinnot vastaavat mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita ja valmistuneet työllistyvät koulutusta vastaavasti. Otan mielelläni vastaan palautetta seurantatutkimuksen kehittämiseksi ja annan tarvittaessa lisätietoja sijoittumisseurannasta. Satu Peteri työelämä- ja rekrytointipalvelut Satu.Peteri(at)ulapland.fi puh. 040 701 3833 *Vuonna 2008 valmistui huomattavasti tavallista enemmän maistereita, sillä vanhan tutkintorakenteen mukaan opintonsa loppuun suorittavien oli valmistuttava 31.7.2008 mennessä. 3
1. TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA Kyselyn kohderyhmänä olivat Lapin yliopistossa vuonna 2008 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Kysely lähetettiin 698* maisterille, joista 354 vastasi. Vastausaste oli 51 %. Vastasi Valmistui Vastaus- Tutkinto Pääaine aste% Hallintotieteiden maisteri (HTM) Hallintotiede 15 26 58 Julkisoikeus 11 23 48 Laskentatoimi 1 6 17 Markkinointi 2 2 100 29 57 51 Kasvatustieteen maisteri (KM) Aikuiskasvatus 14 19 74 Kasvatustiede** 36 64 56 Luokanopettajan ko 34 77 44 84 160 53 Oikeustieteen maisteri (OTM) Oikeustiede 61 159 38 Taiteen maisteri (TaM) Kuvataidekasvatus 20 40 50 Mediatiede 18 29 62 Tekstiiliala 3 8 38 Teollinen muotoilu 16 27 59 Vaatetusala 9 19 47 Graafinen suunnittelu 9 21 43 75 144 52 Yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Johtaminen 6 11 55 Kansainväliset suhteet 8 16 50 Kuntoutustiede 3 3 100 Matkailututkimus 16 30 53 Markkinointi - 1 0 Sosiaalipolitiikka 1 1 100 Sosiaalityö 38 55 69 Sosiologia 10 23 44 Valtio-oppi 1 1 100 83 141 59 Kauppatieteiden maisteri (KTM) Laskentatoimi Markkinointi 12 10 22 20 27 47 60 37 46 Lay yhteensä 354 708 50 * Vuonna 2008 Lapin yliopistosta valmistui kaikkiaan 708 maisteria. Osa yhteystiedoista puuttui, joten kysely lähetettiin 698:lle. **Sisältää myös valmistuneet pääaineesta Kasvatustiede, erityisesti mediakasvatus (2 valmistunutta) 4
Vastanneet tutkinnoittain Lkm % Hallintotieteiden maisteri 29 8 Kasvatustieteen maisteri 84 24 Kauppatieteiden maisteri 22 6 Oikeustieteen maisteri 61 17 Taiteen maisteri 75 21 Yhteiskuntatieteiden maisteri 83 23 Yhteensä 354 100 Lapin yliopiston opiskelijoista valtaosa oli naisia. Suhteellisesti eniten miehiä valmistui vuonna 2008 kauppatieteen, taiteen ja hallintotieteen maisteriksi ja naisia puolestaan yhteiskuntatieteen ja kasvatustieteen maisteriksi. Vuonna 2008 maistereiden ikä valmistuessa oli melko korkea, johtuen osaksi siitä, että vanhan tutkintojärjestelmän mukainen tutkinto tuli suorittaa loppuun 31.7.2008 mennessä. Vanhassa tutkintojärjestelmässä opintoaikoja ei oltu rajoitettu kuten nykyisessä kaksiportaisessa tutkintorakenteessa, joten opiskelijat pystyivät olemaan työelämässä pitkiäkin aikoja opintojen ohella. Vain noin 11% kaikista tutkinnon suorittaneista ei ollut kartuttanut lainkaan oman alan työkokemusta opintojen aikana. Lähes puolella kokemusta oli vähintään vuosi, ja yli kolme vuotta oman alan työkokemusta oli noin viidesosalla. Sukupuoli Mies 31% 15% 23% 31% 11% 36% 22% Nainen 69% 85% 77% 69% 89% 64% 78% LKM 29 84 60 75 83 22 353 Ikäjakauma valmistuessa alle 25 v. 3% 12% 13% 1% 4% - 7% 25 29 v. 28% 30% 62% 40% 34% 59% 40% 30 34 v. 24% 10% 12% 33% 16% 18% 18% väh. 35 v. 45% 49% 13% 25% 47% 23% 35% LKM 29 84 60 75 83 22 353 Ka, vuotta 33,7 37 29,2 32,6 37,3 32,2 34,2 5
Työskentely opintojen aikana (tutkinnon alaan liittyvä työ, kk) Ei yhtään 20% 5% 16% 10% 13% 9% 11% 1-6 kk 24% 33% 26% 22% 20% 9% 24% 7-12 kk 12% 25% 22% 12% 23% 14% 19% 12 24 kk 8% 17% 21% 18% 17% 18% 17% 25 36 kk 12% 5% 10% 5% 14% 18% 10% Yli kolme vuotta 24% 14% 5% 33% 14% 32% 19% LKM 25 76 58 73 71 22 325 Ka, kk 24,6 28 14,1 31,6 20,8 29,1 24,5 Myös maistereiden valmistumisajankohdassa näkyy vanhan tutkintoasetuksen mukaan tutkintonsa suorittaneiden määrä. Tammi-kesäkuussa valmistui selkeä enemmistö, 82%, koko vuoden maistereista. Valmistumiskuukausi tammi-maalis 21% 12% 23% 5% 10% 9% 12% huhti-kesä 52% 71% 59% 81% 67% 86% 70% heinä-syys 7% 11% 16% 5% 14% - 10% loka-joulu 21% 6% 2% 8% 8% 5% 7% LKM 29 84 61 75 83 22 354 Vuosi valmistumisen jälkeen lähes 60% valmistuneista asui Lapin- tai Oulun lääneissä. Suhteessa eniten Lappiin jäi kasvatustieteen maistereita, kun taas Oulun lääni veti runsaasti erityisesti yhteiskuntatieteen ja hallintotieteen maistereita. Muualle Suomeen tai ulkomaille sijoittuivat erityisesti oikeustieteen, taiteen ja kauppatieteen maisterit. Asuinlääni syksyllä 2009 Lappi Oulu Muu Yhteensä HTM 41% (12) 31% (9) 27% (8) 100% (29) KM 52% (44) 18% (15) 30% (25) 100% (84) OTM 12% (7) 22% (13) 67% (40) 100% (60) TaM 20% (15) 12% (9) 68% (51) 100 % (75) YTM 40% (33) 43% (36) 17% (14) 100% (83) KTM 41% (9) 9% (2) 50% (11) 100% (22) Lay yht. 34% (120) 24% (84) 42% (149) 100% (353) 6
2. TYÖMARKKINATILANNE KYSELYHETKELLÄ Vuosi valmistumisen jälkeen lähes kaikki maisterit olivat työssä tai muussa toiminnassa. Päätyönantajana oli useimmiten kunta, kuntayhtymä, yksityinen yritys, valtionyhtiö tai valtio. Vakituinen kokoaikatyö 38% 33% 32% 47% 55% 82% 44% Määräaikainen kok.aikatyö 34% 45% 53% 19% 23% 5% 32% Osa-aikatyö 3% 4% 1,5% 5% 5% 5% 4% Yrittäjä* - - 5% 3% - - 1% Apurahalla työskentely - - - - - - - Keikkahommia** - - 1,5% 5% 1% - 2% Työttömänä 17% 5% 1,5% 3% 9% - 5% Työllistetty, työharjoittelu tai työvoimakoulutus - - 1,5% 1% - - 1% Päätoiminen opiskelu - 4% 1,5% 4% - - 2% Perhevapaa 7% 7% 1,5% 9% 4% 9% 6% Asevelvollisuus tai siviilipalvelus - - - - - - - Muu työmarkkinatilanne*** - 2% - 3% 4% - 2% LKM 29 84 60 74 82 22 351 * Itsenäinen yrittäjä/ammatinhatjoittaja/freelancer ** Tekee keikkahommia tai on useita työsuhteita (työskentelee verokortilla) *** Eläkkeellä, hoitaa kotia ja perhettä, omaishoitaja, tuntityöntekijä, välivuosi Työmarkkinatilanne syksyllä 2009 Yrittäjä 1 % Työtön* 6 % Muu 10 % Työssä 83 % *sisältää myös työharjoittelussa tai työvoimakoulutuksessa olevat sekä työllistetyt 7
Päätyönantaja Yksityinen yritys tai valtionyhtiö 24% 10% 33% 56% 14% 77% 31% Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos 36% 73% 2% 23% 58% 14% 39% Valtio, valtion liikelaitos 24% 5% 50% 1% 10% 5% 15% Yliopisto 4% 4% 3% 10% 7% - 6% Järjestö, seurakunta, säätiö, itsenäinen julkisoik. laitos tai yhteisö 12% 4% 5% 3% 10% 5% 6% Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. - 1% 5% 1% - - 2% Ammattikorkeakoulu - - 2% 3% 3% - 2% Muu - 3% - 3% - - 1% LKM 25 78 58 71 73 22 327 3. TYÖN LAATU Pääasiallisin työtehtävien luonne Opetus tai kasvatus 4% 67% - 34% 9% 14% 27% Lainopillinen työ 12% - 83% - - 5% 16% Sosiaali- ja terveysalan työ 12% 8% - - 51% 5% 14% Hallinto- ja suunnittelu 32% 15% 2% 4% 16% 5% 11% Viestintä- ja mediatyö - 1% - 20% 3% 9% 6% Rahoitus ja taloushallinto 16% 1% 2% - 4% 32% 5% Tuotekehitys ja suunnittelu 4% 1% 2% 17% 1% - 5% Asiakaspalvelu ja myyntityö 4% 5% 2% 4% 6% - 4% Kaupalliset tehtävät (osto, myynti, markkinointi) 8% - - 1% 3% 27% 3% Tutkimus - - 5% 1% 4% - 2% Taiteellinen työ - - - 9% - - 2% IT-alan työ 8% - - 1% - - 1% Tuotannolliset tehtävät - - - 3% - - 1% LKM 25 78 58 70 70 22 323 8
Mediaanipalkka kaikilla tutkinnon suorittaneilla oli 2787. Korkeimmat mediaanipalkat olivat hallintotieteen ja kauppatieteen maistereilla, alhaisimmat kasvatustieteen maistereilla. Ero korkeimman ja alhaisimman mediaanipalkan välillä oli alle 600. Naisten ja miesten palkkojen mediaanin ero puolestaan oli noin 300. Bruttopalkka syyskuussa 2009 (sis. kaikki lisät) HTM KM OTM TaM YTM KTM YHT. alle 2000 e 6% 5% 13% 11% 5% 5% 8% 2000 2499 e 17% 40% 25% 19% 15% 10% 23% 2500 2999 e 22% 24% 15% 28% 52% 20% 30% 3000 3499 e 33% 16% 25% 28% 17% 35% 23% 3500 3999 e 11% 8% 12% 8% 6% 20% 9% 4000 e - 11% 6% 10% 6% 6% 10% 7% Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % LKM 18 62 52 53 66 20 271 Keskiarvo 3187 2755 2776 2808 2830 3172 2847 Mediaani 3125 2546 2850 2800 2739 3050 2787 Bruttopalkka syyskuussa 2009, naiset ja miehet 3 200 3 000 3 044 3 000 2 800 2 600 2 778 2 706 Naiset Miehet 2 400 Keskiarvo Mediaani 9
Onko toiminut valmistumisen jälkeen esimiestehtävissä Kyllä, tällä hetkellä 27% 16% 8% 14% 16% 18% 15% Kyllä, mutta ei tällä hetkellä 8% 3% 2% 7% 13% 5% 6% Ei 65% 81% 90% 79% 71% 77% 78% LKM 26 79 59 72 75 22 333 Esimiestehtävissä toimiminen 21% Toiminut tällä hetkellä tai aiemmin esimiestehtävissä Ei ole toiminut esimiestehtävissä 78% Noin joka viides vastanneista oli toiminut tai toimi parhaillaan esimiestehtävissä. Eniten esimiestehtävissä olivat toimineet hallintotieteen maisterit. 10
4. TYÖURA 2008-2009* Valmistumisen jälkeen haku koulutusta vastaavaan työhön oli keskimäärin alle 5 kuukautta ja melko tasainen kaikkien tutkintojen kesken. Työttömyyskokemuksia oli keskimäärin kolmasosalla valmistuneista, vähiten kauppatieteen maistereilla ja eniten oikeustieteen maistereilla. Työuran ensimmäinen vuosi Hakuaika koulutusta vastaavaan työhön** Työ- tai virkasuhteiden lukumäärä Työttömänä valmistumisen jälkeen*** Työttömyysaika keskiarvo (kk) keskiarvo (lkm) % keskiarvo (kk) HTM 5,5 1,8 32 6,4 KM 5,0 2,0 32 3,4 OTM 4,9 2,5 39 3,6 TaM 5,2 1,9 36 5,0 YTM 4,7 1,8 27 7,1 KTM 4,2 1,5 9 3,0 Lay yht. 4,9 2,0 32 4,8 *Tutkinnon suoritusajankohta: lukuvuosi 2008. Kyselyajankohta: syyskuu 2009. **Hakuaika ensimmäisen tutkintoa/koulutustasoa vastaavaan työpaikkaan *** Oletko ollut työttömänä työnhakijana valmistumisesi jälkeen? Yliopistotutkinto oli suurimmalla osalla joko pätevyysvaatimuksena tai käytännössä vaatimuksena syksyn 2009 työhön. Poikkeuksena kuitenkin taiteen maisterit, joista hieman yli puolet ilmoitti tehtävänsä soveltuvan muillekin kuin yliopistotutkinnon suorittaneille. Yliopistotutkinto oli edellytyksenä syksyn 2009 työhön Yhteiskuntatieteiden maisteri (N=73) Taiteen maisteri (N=70) Oikeustieteen maisteri (N=58) Kauppatieteiden maisteri (N=22) Kasvatustieteen maisteri (N=77) Hallintotieteiden maisteri (N=25) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % Kyllä, pätevyysvaatimuksena Kyllä, käytännössä Ei, tehtävä sopisi muillekin kuin yliopistotutkinnon suorittaneille 11
Enemmistöllä tehtävien vaatimustaso vastasi koulutustasoa. Parhaiten työn kokivat vastaavan koulutustasoa oikeustieteen sekä kauppatieteen maisterit. Työtehtävien ja koulutuksen vaativuustason vastaavuus syksyllä 2009 Yhteiskuntatieteiden maisteri (N=73) Taiteen maisteri (N=70) Oikeustieteen maisteri (N=57) Kauppatieteiden maisteri (N=22) Kasvatustieteen maisteri (N=76) Hallintotieteiden maisteri (N=25) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työn vaativuustaso on koulutustasoa selvästi alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani. Työn vaativuustaso on koulutustasoa osittain alhaisempi Työ on koulutustasooni nähden vaativampaa 12
5. KOULUTUKSEN ANTAMAT VALMIUDET Vastanneista lähes kaikki kokivat voivansa hyödyntää yliopistossa opittuja taitoja työssään, ja lähes 90% oli vähintään melko tyytyväinen yliopistotutkintoonsa työuran kannalta. Kaksi kolmasosaa oli tutkintoonsa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen. Keskimäärin tyytyväisimpiä olivat oikeustieteen ja kauppatieteen maisterit, mutta tyytyväisyyserot tutkintojen välillä eivät olleet kovin suuria. Eniten työssä koettiin tarvitsevan kykyä itsenäiseen työskentelyyn, suomen kielen viestintätaitoja, sosiaalisia taitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä Yhteiskuntatieteiden maisteri (N=73) Taiteen maisteri (N=71) Oikeustieteen maisteri (N=58) Kauppatieteiden maisteri (N=22) Ei voi hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran / osittain Hyödyntää jatkuvasti Kasvatustieteen maisteri (N=78) Hallintotieteiden maisteri (N=25) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % Tyytyväisyys yliopistotutkintoon työuran kannalta (ka )* Erittäin tyytymätön 3% 0% 0% 4% 2% 0% 2% Tyytymätön 7% 1% 0% 4% 7% 0% 3% Hieman tyytymätön 10% 11% 3% 13% 4% 5% 8% Melko tyytyväinen 17% 25% 22% 28% 19% 18% 22% Tyytyväinen 28% 40% 40% 33% 28% 41% 35% Erittäin tyytyväinen 34% 23% 35% 18% 40% 36% 30% LKM 29 80 60 72 81 22 344 Ka 4,6 4,7 5,1 4,4 4,8 5,1 4,7 *1=erittäin tyytymätön, 6=erittäin tyytyväinen 13
Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen / Lay yht. (tieto-taitoarviot) Oman alan tehtävien käytännön taidot -2,0 3,2 5,2 Neuvottelutaidot -1,8 3,3 5,1 Organisointi- ja koordinointitaidot -1,5 3,6 5,1 Esiintymiskyky -1,4 3,6 5,0 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot -1,3 4,0 5,3 Joustavuus ja sopeutumiskyky -1,3 4,0 5,3 Ongelmanratkaisutaidot -1,2 4,1 5,3 Luovan ajattelun taidot -1,2 3,5 4,7 Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot -1,2 3,1 4,3 Esimiestaidot -1,1 2,5 3,6 Projektinhallintataidot -1,1 3,1 4,2 Tieto- ja viestintätekniikan hallinta Suomen kielen viestintätaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi -1,0-1,0-1,0 2,3 3,9 4,9 4,4 5,4 3,3 Erotus Opinnot kehitti Merkitys työssä Lainsäädännön tuntemus -1,0 3,5 4,5 Toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä -0,9 2,8 3,7 Oppimiskyky -0,7 4,4 5,1 Kyky itsenäiseen työskentelyyn -0,6 5,0 5,6 Tiedonhankintataidot -0,5 4,7 5,2 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus -0,5 2,4 2,9 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot -0,4 4,4 4,8 Englannin kielen viestintätaidot 0,0 3,8 3,8 Oman alan teoreettinen osaaminen 0,1 4,7 4,6 Muiden kielten viestintätaidot 0,3 2,2 1,9 Ruotsin kielen viestintätaidot 0,7 2,6 3,3-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 1=erittäin puutteellisesti/ei lainkaan tärkeä 6=erinomaisesti/erittäin tärkeä Kyselyllä kartoitettiin* vastaajien näkemyksiä erilaisten tietojen ja taitojen merkityksestä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu oli kyseisiä taitoja kehittänyt. * Miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti * Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 = tärkeä, 6 = erittäin tärkeä 14
6. TULEVAISUUDEN TAVOITTEET Yli puolella oli tällä hetkellä tai tulevaisuudessa opiskelutavoitteita. Heistä suurin osa tähtäsi jatkotutkintoon tai johonkin pätevöittävään koulutukseen, kuten opettajan pedagogisiin opintoihin. Lähes 70% oli tyytyväisiä nykyisiin tehtäviinsä tai ilmoitti todennäköisesti etenevänsä nykyisellä alalla. Opiskeleeko tai aikooko opiskella lähitulevaisuudessa*, % Ei aio opiskella lähitulevaisuudessa lisää 46% Aikoo hakea opiskelemaan tai aloittaa muuten opinnot 31% Opiskelee tällä hetkellä tai on tiedossa opiskelupaikka 23% *Vastauksia 341 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Tutkintotavoite mikäli opiskelee/aikoo opiskella Tohtori- tai lisensiaatin tutkinto 29% 14% 41% 43% 28% 0% 28% Maisterintutkinto 10% 10% 30% 21% 14% 14% 16% Kandidaatintutkinto 0% 2% 4% 0% 2% 0% 2% Ylempi AMKtutkinto 0% 0% 0% 2% 0% 0% 1% AMK-tutkinto 5% 10% 0% 0% 0% 0% 3% Jokin muu pätevöittävä koulutus (esim. 14% 36% 7% 14% 32% 43% 25% pedagogiset) Muu tutkintotavoite 29% 16% 15% 14% 16% 43% 18% Useampi tutkintotavoite 14% 12% 4% 5% 8% 0 8% LKM 21 58 27 42 50 7 205 15
Uratavoitteet seuraavan viiden vuoden aikana Tulee todennäköisesti etenemään nykyisellä 64% 22% 61% 31% 37% 72,7% 41% alalla On tyytyväinen nykyiseen tehtävätasoon 4% 41% 20% 33% 22% 13,6% 26% ja työn sisältöön Aikoo yrittäjäksi - 3% 2% 3% 3% - 2% Suunnittelee vaihtavansa alaa 14% 11% 3% 11% 10% 13,6% 10% Muu uratavoite 18% 24% 14% 20% 27% - 20% Useampi uratavoite - - - 1% 1% 1% LKM 28 79 59 70 78 22 336 Uratavoitteet seuraavan viiden vuoden aikana Suunnittelee alanvaihtoa 10 % Aikoo yrittäjäksi 2 % Muu tai useampi uratavoite 21 % Tyytyväinen nykyisiin tehtäviin 26 % Todennäköisesti etenee nykyisellä alalla 41 % 16