Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Samankaltaiset tiedostot
Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa

Kielilaissa (423/2003) säädetään

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

ASIANTUNTIJALAUSUNTO Opetusneuvos Leena Nissilä Eduskunnan sivistysvaliokunta

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Henry Hedman tutkija - Kotus henry hedman

Kieliparlamentti , Tieteiden talo. Aiheena Vähemmistöjen kielikoulutus. Ylijohtaja Anita Lehikoinen. Parlamentin alustuspuheenvuoro

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6

SámiSoster ry PL Inari

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Vihreiden kielipoliittiset linjaukset Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Vihreiden kielipoliittiset linjaukset Puoluehallituksen esitys

ARVIOMUISTIO VIITTOMAKIELILAIN TARPEESTA

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

Ylen kielipalvelut. Liikenne- ja viestintävaliokunta Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit // Uppföljningsindikatorer för språkliga rättigheter

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija

Suomen kielipolitiikan ja Kotimaisten kielten keskuksen kuulumisia

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liite VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TOIMENPIDEOHJELMAKSI SAAMEN KIELEN ELVYTTÄMISEKSI

Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017

Kertomus K 18/2017 Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

Emmi Ristolainen Emmi Ristolainen

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

42/2014. Viittomakielilakia valmistelevan työryhmän mietintö

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

Saamelaiskäräjien lausunto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioiva parlamentaarinen työryhmä LVM/1955/05/2015

SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN

Suomen kulttuurivähemmistöt

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki

Perustuslakivaliokunnan kuuleminen K 18/2017 vp hallituksen kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta 2017

Miksi oikeustulkeille tarvitaan erikoistumiskoulutusta?

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Kysymys nro 1 Yleiset huomiot luonnoksesta hallituksen esitykseksi saamen kielilain muuttamisesta

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Kuurojen kulttuuri Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

HE 329/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Perustuslakivaliokunta

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Arvoisa kunnan työntekijä,

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

HALLITUKSEN KERTOMUS KIELILAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISESTA 2017

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari

Romaniasiain neuvottelukunnan luonnos Romanipoliittiseksi ohjelmaksi ( )

Lausunto Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset

Liikenne-ja viestintävaliokunnan lausuntopyyntö , K 8/2015 vp.

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

MIKSi SAAMELAiSiLLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA?

Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Liikenne- ja viestintäministeriö hankki Yleisradio Oy:n päivätyn selvityksen ja antoi oman päivätyn lausuntonsa.

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

1. ERÄISTÄ AJANKOHTAISISTA HANKKEISTA JA TAPAHTUMISTA ILO:n alkuperäiskansasopimuksen nro 169 ratifiointiesteiden poistaminen

Utsjoen kunta Esityslista 1/ Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja

KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE

Syrjintälautakunta asetti Enontekiön kunnalle syrjintäkiellon ja uhkasakon saamelaisten syrjintää koskevassa asiassa

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa

LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta

SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja

Opetushallituksen näkymiä romanien koulutukseen

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Transkriptio:

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen saamelaiset, viittomakieliset ja romanit. Pitkään Suomessa olleita vähemmistöryhmiä ovat myös esimerkiksi juutalaiset ja tataarit. Perustuslain säännös ei kuitenkaan rajoitu koskemaan vain näitä perinteisiä Suomessa olevia vähemmistöjä. Ennen kaikkea maahanmuuttajien yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta on yhä tärkeämpää, että he saavat myös omalla kielellään tietoa viranomaisten toiminnasta ja esimerkiksi siitä, kenen puoleen he voivat kääntyä. Painamalla seuraavista linkeistä voit siirtyä lukemaan lisää vähemmistökielistä ja niitä käyttävien kielellisistä oikeuksista: Saamen kieli Romanikieli Viittomakieli

Saamen kieli Saamelaisilla on perustuslaissa turvattu perusoikeus ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Palvelua saamen kielellä Saamenkielistä palvelua tarjotaan edelleen sattumanvaraisesti, eikä kotiseutualueen kuntien ja valtion viranomaisissa ole riittävästi saamenkielentaitoista henkilöstöä. Saamenkielisen palvelun saaminen edellyttää erityisjärjestelyjä lähes kaikissa viranomaisissa. Viime aikoina on erityisenä huolenaiheena ollut saamen kielten katoaminen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Kotiseutualueen ulkopuolella saamenkielisiä palveluja tarjotaan vapaaehtoisvoimin. Aktiiviset saamelaisyhdistykset ylläpitävät saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria sekä järjestävät saamenkielistä toimintaa. Keskeinen ongelma on, että viranomaiset eivät tarjoa oma-aloitteisesti palveluja asiakkailleen saamen kielellä, vaan asiakkaat joutuvat vaatimaan saamenkielistä palvelua. Olisi tärkeää, että viranomaiset tiedottaisivat oikeudesta käyttää saamen kieltä ja kannustaisivat käyttämään saamea. Saamelaisten kotiseutualueella ei välttämättä ole riittävästi saamenkielentaitoisia virkamiehiä. Esimerkiksi saamenkielinen asiointi puhelimitse voi tämän vuoksi olla hankalaa. Sosiaali- ja terveydenhuolto Tarve saamenkieliseen palveluun sosiaali- ja terveydenhuollossa on suuri. Valtion talousarviosta myönnetään erillinen avustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueella. Avustus on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi. Sosiaalihuollon palveluista parhaiten on toteutunut saamenkielinen päivähoito, jota on saatavilla kaikissa saamelaisalueen kunnissa sekä ainakin Rovaniemellä ja Oulussa. Esimerkiksi Helsingissä perustettiin saamenkielinen päivähoitoryhmä vuonna 2013. Saamenkielistä päivähoitoa on

käytännössä voinut olla vaikea järjestää, koska saamea puhuvia koulutettuja lastenhoitajia on vähän. Myös pätevistä saamenkielisistä aineenopettajista ja saamenkielisestä oppimateriaalista on puutetta. Kielelliset oikeudet perusopetuksessa toteutuvat parhaiten saamelaisten kotiseutualueella. Tiedotus Lapin Kansa aloitti tammikuussa 2012 kokeiluhankkeen, jonka aikana se julkaisee päivittäin uutisia ja muita kirjoituksia pohjoissaamen kielellä painetussa lehdessä ja sen verkkoversioissa. Tärkeitä saamenkielisiä ohjelmia ovat Yle Sámi Radion radio-ohjelmat ja saamenkieliset TV-uutiset, Oddasat, sekä pääosin pohjoissaamenkielinen lastenohjelma, Unna Junná. Saamenkielisten tiedonsaannin kannalta tärkeitä ovat myös television ja radion Internet-lähetykset, jotka ovat toimineet vuodesta 2007 lähtien. Saamelaisradion tarkoituksena on rakentaa mielenkiintoisia Internet-palveluja ja tavoittaa näin etenkin nuorisoa. Alkuun

Romanikieli Romanikieli on uhanalainen kieli, jonka käyttö on uhkaavasti vähentynyt. Romanikieltä puhutaan romaniyhteisön keskuudessa, ja sillä on vahva kulttuurista identiteettiä tukeva merkitys. Suomen romanit puhuvat romanikielen pohjoista murretta, kaaloa. Romanien pääsääntöinen asiointikieli on suomi tai ruotsi. Viime aikoina romaniväestön kiinnostus oman kielen säilyttämiseen ja kehittämiseen on lisääntynyt. Suomen ensimmäinen romanipoliittinen ohjelma luovutettiin sosiaali- ja terveysministerille joulukuussa 2009. Ohjelmassa on useita toimenpide-esityksiä romanikielen aseman parantamiseksi ja romanien kielellisten oikeuksien edistämiseksi. Ohjelman tavoitteena on edistää romanikielen opetusta varhaiskasvatuksessa, vahvistaa romanikielen opetusta perus- ja aikuiskoulutuksessa sekä vahvistaa romanien kielellisten oikeuksien toteutumista. Joulukuussa 2010 hyväksytyn romanipolitiikan linjauksia koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan toimia romanikielen elvyttämiseksi ja sen aseman vahvistamiseksi edistetään. Koulutus Romanikielen opetuksen keskeisenä haasteena on puute pätevistä romanikielen opettajista. Vuoden 2012 alusta alkaen romanikielen tutkimus ja opetus on siirretty Helsingin yliopistoon. Romanikielen yliopistoopetus on merkittävä edistysaskel, sillä se mahdollistaa pätevien romanikielen opettajien valmistumisen tulevaisuudessa. Lisäksi olisi tärkeää panostaa nykyisten romanikielen opettajien täydennyskoulutukseen sekä opettajien pedagogisten valmiuksien vahvistamiseen. Romanikielen opetusaineiston ja romanikielisen kirjallisuuden vähäisyys vaikeuttaa edelleen romanikielen opetusta ja käyttöä. Opetushallitus on tukenut romanikielen taidon elvyttämistä etenkin kielipesätoiminnan avulla. Kielipesätoiminta painottuu romanikielen suulliseen käyttöön, ja osallistujat voivat olla kaikenikäisiä. Tiedonsaanti Romanikielen julkinen käyttö lisää romaniväestön kieli-identiteetin kehittymistä ja vahvistaa romanikielen asemaa käyttökielenä myös yksityisissä yhteyksissä. Viime vuosina romanikielellä ovat ilmestyneet Katekismuksen käännös ja Uuden testamentin osien käännökset sekä uusi romani-suomi -sanakirja.

Yleisradio on vuodesta 1995 alkaen tarjonnut romaneille yhden viikoittaisen ajankohtaislähetyksen, jossa esitetään lyhyt uutiskooste romanikielellä. Tämä Romano Mirits on edelleen ainoa romaneille suunnattu radio-ohjelma. Oikeusministeriö on tehnyt selvityksen romanien kielellisistä oikeuksista vuonna 2014. Voit lukea lisää selvityksestä oikeusministeriön verkkosivuilta. Alkuun

Viittomakieli Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on mainintoja viittomakieltä käyttävien oikeuksista. Esimerkiksi YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi on asetettu siinä tavoitteeksi. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että viittomakielisten oikeuksien toteutumista kehitetään ja mahdollisuus säätää viittomakielilaki selvitetään. Oikeusministeriö asetti lokakuussa 2013 työryhmän valmistelemaan suppeaa, yleistä viittomakielilakia. Tästä lakihankkeesta on enemmän tietoa oikeusministeriön kotisivuilla. Väestörekisteritietoihin voi ilmoittaa äidinkieleksi myös viittomakielen. Tämä on kuitenkin ollut melko harvinaista. Viittomakieltä käyttävien tietoisuus kielellisistä oikeuksistaan on melko vähäistä. Olisi tärkeää, että yhteisön tietoisuutta omista oikeuksistaan ja muun muassa viittomakielistä tiedottamista voitaisiin lisätä. Huoli viittomakieliä käyttävien lasten oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin on syventynyt viittomakielisessä yhteisössä. Tulkkauspalvelut ovat tärkeitä viittomakieltä käyttäville henkilöille. Viranomaisten velvollisuudesta järjestää viittomakielen tulkkausta säädetään eri hallinnonalojen lainsäädännössä. Suomenruotsalainen viittomakieli Suomenruotsalaisen viittomakielen asema on entistä uhanalaisempi. Ilman nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä suomenruotsalainen viittomakieli on vaarassa kadota. Kielen elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittaisiin kiireellisiä toimenpiteitä, pitkäjänteisyyttä ja viranomaisten sitoutumista. Keskeinen kysymys on esimerkiksi se, miten voitaisiin turvata suomenruotsalaisen viittomakielisen lapsen koulunkäynti suomenruotsalaisella viittomakielellä. Suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkien ja tulkkikoulutuksen puuttumisen vuoksi suomenruotsalaiset viittomakieliset joutuvat oppimaan suomalaista viittomakieltä. Suomenruotsalaiset viittomakieliset ovat saattaneet joutua muuttamaan myös Ruotsiin opintojen vuoksi. Edistysaskel on, että nykyisessä viittomakielen lautakunnassa ovat edustettuina molemmat kansalliset viittomakielet, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Alkuun