Psykologiset verkko-ohjelmat lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenneltäessä Katariina Keinonen Psykologi Headsted Oy

Psykologiset verkko-ohjelmat lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenneltäessä Katariina Keinonen Psykologi Headsted Oy

Headsted Oy Kehittää ja toteuttaa verkkohoito-ohjelmia kaikille vapaasti hyödynnettäväksi Luo räätälöityjä verkko-ohjelmia ja hoitomalleja Tarjoaa koulutusta verkkohoito-ohjelmien hyödyntämiseen Taustalla Jyväskylän yliopiston tutkimus Tavoitteena saada näyttöön perustuvat hoidot laajalti saataville matalalla kynnyksellä

Headstedin verkko-ohjelmat Headstedin verkko-ohjelmia hyödynnetty Erityisryhmien hyvinvoinnin ja kuntoutumisen tukena YTHS:n kautta yliopisto-opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi Työhyvinvoinnin tueksi Kiusattujen jälkihoitoryhmien lisänä Elintapamuutoksen tukena Jyväskylän kaupungin psykologipalveluissa Ensimmäistä kertaa äideiksi ja isiksi tulevat

Headstedin verkko-ohjelmat Kaikkien ohjelmien menetelmänä hyväksymis- ja omistautumisterapia Kognitiivisten käyttäytymisterapioiden kolmatta aaltoa Korostuu arvotyöskentely ja hyväksyntä Menetelmä soveltuu sekä oireiden lievittämiseen, että hyvinvoinnin lisäämiseen Käsitellään itselle tärkeiden ja mielekkäiden asioiden tuomista arkeen Harjaannutetaan taitoa käsitellä tunteita ja ajatuksia joustavasti Autetaan löytämään myötätuntoinen suhtautuminen itseen

Headstedin verkko-ohjelmat Tällä hetkellä saatavilla olevat ohjelmat: 1. Hyvän elämän kompassi Mieliala ja tyytyväisyys elämään 2. Jännä juttu Sosiaalinen ahdistuneisuus 3. Työstä stressiä Kuormitus (työssäkäyvälle ja opiskelijalle) 4. Levollinen uni Uniongelmien lievittäminen Kaikki ovat ilmaisia ja vapaasti hyödynnettävissä

Hyväksymis- ja omistautumisterapia Menetelminä prosessien kanssa käytetään metaforia ja kokemuksellisia harjoituksia Voidaan tavoittaa monimutkaisia asioita yksinkertaisen vertauksen kautta Voidaan harjoitella oman kokemuksen kanssa Esimerkkinä Ulkovalo-metafora

HOT verkkohoitojen alueella Soveltuu hyvin itsenäiseen työskentelyyn Yleisluonteisuus Henkilökohtaiselle tasolle tuominen Hankaluuksien ja pahan olon normalisointi Taitojen kehittäminen ohjatusti Taitojen hyödyntämismahdollisuudet

(KKT) Verkkohoidot tällä hetkellä Valmis sisältö, johon liittyy kotitehtäviä ja joka etenee aikataulun mukaan Täysin itsenäisesti, kevyellä tuella tai ohjatusti Ohjaus puhelimitse, sähköpostilla, ohjelmassa, tapaamisten muodossa Etuna kätevyys sekä asiakkaalle, että työntekijälle Mahdollisuus tarjota näyttöön perustuvia hoitoja suuremmille ryhmille Voidaan tavoittaa varhaisemmassa vaiheessa

Verkkohoito suomessa Jyväskylän yliopisto; tutkimus ja ohjelmien kehittäminen Opiskelijan kompassi yliopisto-opiskelijoiden käytössä HUS; Nettiterapiat lääkärin lähetteellä Headsted; kaikille avointen itsehoito-ohjelmien kehittäminen

Verkkohoitojen vaikuttavuus Näyttöä tuetun verkkohoidon vaikuttavuudelle masennuksen, paniikkihäiriön, yleistyneen ahdistuneisuuden ja sosiaalisen ahdistuneisuuden hoidossa verrattuna kontrolliryhmään (n = 22, g =.88; Andrews ym.,2010) Täysin itsenäisillä (masennuksen) hoidoilla vaikutus on maltillisempi (n = 7, d =.28; Cuijpers ym., 2011) Vertailuissa kasvokkaiseen hoitoon ei eroja vaikuttavuudessa (n = 5, Andrews ym. 2010)

Verkkohoitojen vaikuttavuus Opiskelijaterapeuttien toteuttamien ACT-interventioiden vertailututkimuksessa yhtä tehokkaita (Lappalainen ym., 2014) Hoitotulokset pysyvät hyvin yllä 6 ja 18 kuukautta intervention jälkeen.

JÄNNÄ JUTTU Sosiaalisen ahdistuneisuuden ja esiintymisjännityksen verkkohoitomalli headsted.fi/jannitys

Jännä juttu lastensuojelutyössä Nuorista THL:n arvion mukaan 4-11 % kärsii ahdistuneisuushäiriöistä Keskimääräinen alkamisikä sosiaalisen ahdistuneisuuden kohdalla ollut kliinisessä aineistossa 11 vuotta (Last ym., 1992) Verkko-ohjelmat erityisesti lievissä tilanteissa ja monimutkaisissa tilanteissa Samoin aikuisilla lastensuojelutyön kautta tuen piirissä olevilla verkkohoitojen hyödyntämisen mahdollisuus muun tuen ja hoidon lisänä Jännä juttu ohjatusti hyödynnettävissä ahdistuneisuuden kanssa yleisemmin ja myös lasten kanssa työskenneltäessä

Verkkohoidot sosiaalisen ahdistuneisuuden hoidossa Verkkohoidoilla saatu vastaavia tuloksia kuin kasvokkain hoidoissa (d >.80; Titov ym., 2008a, Titov ym., 2008b) Vaikutukset pysyvät yllä 30 kuukauden seurantatutkimuksessa (d > 1; Carlbring ym., 2009) Altistus verkko-ohjelman lisänä ei näytä lisäävän vaikuttavuutta (Carlbring ym., 2007, Tillfors ym., 2008) Välttämiskäyttäytymisen tukeminen vs. hoidon periaatteiden omaksuminen turvalliseksi katsotussa ympäristössä (Andersson, 2009)

Jännä juttu: ACT-verkkohoitomalli Hyväksymis- ja omistautumisterapia ja perinteinen KKT sosiaalisen ahdistuneisuuden hoidossa tasapäisiä (Craske ym., 2014) KKT: Kognitiivinen uudelleenstrukturointi, hengitysharjoittelu, altistus ACT: Hyväksyntä-, mindfulness- ja havainnointiharjoittelu, ahdistuksen kanssa toimiminen Lähestymistavat tehokkaan KKT-hoidon lisäksi tarpeen, sillä kaikki eivät hyödy ja/tai hoidosta jättäydytään pois (Craske ym., 2014, Niles, ym., 2014)

Jännä juttu Ilmainen ja kaikille avoin Koostuu 5 tehtäväosiosta ja alku-/loppusanoista Luettavia tai kuunneltavia harjoituksia, kirjoitustehtäviä ja arvojen mukaisiin tekoihin kannustavia tehtäviä Sisällöissä korostuu havainnointi, hyväksyntä ja aktivointi

Jännä juttu itsenäisesti Suomessa ollut saatavilla 2014 alkaen Rekisteröityneitä käyttäjiä tällä hetkellä yli 2500 241 käyttäjän otos on täyttänyt alku- ja loppukyselyä Käyttäjien ikä 14-74 vuotta (m = 34, SD = 13) Naisia 76 % 94 % suosittelisi ohjelmaa muillekin

% vastanneista n Jännitykseni on lievittynyt 85 73 Olen oppinut hyviä keinoja jännityksen kanssa pärjäämiseen Olen tehnyt muutoksia elämässäni hyvään suuntaan 95 146 82 71 Mielialani on kohentunut 85 72 Itsetuntoni on parantunut 82 61 Jännä juttu itsenäisesti - käyttäjäkokemukset

Jännä juttu itsenäisesti Ohjelmassa mukana Mini-Social Phobia Inventory (Mini-SPIN) Luotettava seulontaväline; tunnistaa 90 % diagnosoidut Kolmen kysymyksen lyhyt versio 17 kysymyksen täydestä versiosta Vältän joidenkin asioiden tekemistä tai muille ihmisille puhumista, koska pelkään että nolaan itseni. Itseni nolaaminen tai tyhmältä vaikuttaminen ovat pahimpia pelkojani. Vältän tekemisiä, joissa olen huomion keskipisteenä. Cut-off 6 pistettä (0-15 vaihteluväli)

Mini-SPIN M(SD) t(217) p d Alkukysely 8,63(2,39) 6,20 <.001.37 Loppukysely 7,66(2,79) Jännä juttu itsenäisesti (n = 218, ohjelmasta tehty keskimäärin 56 % (SD=31,27))

Jännitykseni oireet ja vahvuus on mielestäni vaihdellut ohjelman aikana mutta eiköhän se ole parempaan suuntaan menossa. Harjoitukset auttavat enkä panikoi jännittävässä tilanteessa. Yliopiston ruokalaan olen voinut mennä yksin suuren väkijoukon keskelle ilman suurempia ongelmia. Menin tällä viikolla myös erääseen sosiaaliseen tilanteeseen, jota olen vältellyt koko kevään ja se meni ihan hyvin. Poimintoja kokemuksista Jännitän ihan yhtä paljon kuin ennenkin, fyysiset oireet ovat todella häiritseviä. Olen kuitenkin vähemmän ahdistunut tilanteesta kuin ennen ohjelman aloittamista. En enää jännitä viikkokausia ennen esitystä. En edes menettänyt yöuniani ennen esitystä. Jännitys on normaalimmalla tasolla, eli olen huomannut, että pystyn toimimaan, vaikka jännitys kuuluu äänessä.

Jännä juttu tuettuna Britanniassa UK:n Self Help Services on tarjonnut englanninkielistä versiota tuetusti Hold Your Nerve ohjelman lisänä on tarjottu alku- ja lopputapaaminen ja puhelut Ohjelmaan on sisällytetty PHQ-9 (mieliala), GAD-7 (ahdistuneisuus) ja Mini-SPIN

Mittari M(SD) t(29) p d Mini-SPIN Pre 7,31(3,70) Post 5,93(3,57) 2,68*.012.38 PHQ-9 Pre 9,43(7,02) Post 7,07(6,51) 2,65.013.35 GAD-7 Pre 9,67(6,23) Post 6,27(5,42) 4,15 <.001.58 Hold your nerve tuetusti (n = 30) * df=28

Jännä juttu asiakastyössä Kerätty palautetta ja kokemuksia myös ammattilaisilta Ohjelmaa on suositeltu kokonaisuudessaan tai harjoituskohtaisesti Vastanneista 97 % suosittelisi (n = 71) Eniten nousee esiin helppokäyttöisyys ja kotitehtävämateriaali

Voi tehdä milloin haluaa ja missä haluaa ja edetä omaan tahtiin. Sopii hyvin tueksi myös perinteisille hoitokäynneille. Hyvin tehty ohjelma. Opiskelijoiden palautteet erittäin positiivisia. Poimintoja kokemuksista Helppokäyttöinen, selkeä ja ytimekäs, ei liian pitkiä litanioita. Hyvää perustietoa kaikesta siitä, mistä nopeassa hoitotyössä ei aina ehdi kysyä tai kertoa. Antaa hyvää struktuuria potilaskäynneille ja opiskelija voi jatkaa siitä mihin käynnillä jäätiin

HYVÄN ELÄMÄN KOMPASSI Verkko-ohjelma mielialaongelmien lievittämiseksi ja elämäntyytyväisyyden lisäämiseksi headsted.fi/kompassi

Hyvän elämän kompassi lastensuojelutyössä Laajimmat sovellusmahdollisuudet nuorten ja vanhempien kanssa Voidaan käyttää itsenäisen työskentelyn välineenä (tuella) Mitä nuoremman kanssa hyödynnetään, sitä enemmän ohjausta ymmärryksen tueksi Lisäksi hyödyntämismahdollisuuksia lastensuojelun henkilökunnan alueella Hyvinvoinnin tukeminen ja vaikeiden tilanteiden ja tunteiden käsittely Elämän ja työn mielekkyys Myötätuntoinen suhtautuminen itseen

Verkkohoitojen vaikuttavuus Opiskelijaterapeuttien toteuttamien ACT-interventioiden vertailututkimuksessa yhtä tehokkaita (Lappalainen ym., 2014) Hoitotulokset pysyvät hyvin yllä 6 ja 18 kuukautta intervention jälkeen.

Hyvän elämän kompassi Kuuden viikon ohjelma, jossa sisällöt jaettu taidoittain Headstedin ohjelmista yleisin/laajin Keskittyy arvojen kirkastamiseen ja oman toiminnan valintaan Tärkeänä sisältönä ajatusten ja tunteiden käsittely yleisesti Sovellettavissa moninaisten ongelmien alueella Ennaltaehkäisy + oireiden lievittäminen

Hyvän elämän kompassi Eskoossa Vuoden 2016 aikana kehitettiin hoitomalli HEK:n ympärille Eskoon tuki- ja osaamispalveluissa neuropsykiatrisille asiakkaille Pilottiluonteisesta hankkeesta saatiin hyvin rohkaisevia tuloksia Hankkeen puitteissa luotiin manuaali HEK jää käyttöön

Hyvän elämän kompassi Eskoossa Hyödynnettiin ryhmässä ja yksilöohjauksessa Ohjelmaa tehtiin ohjaten tapaamisissa sairaanhoitajan kanssa ja asumisyksiköissä Asiakkaat kokivat ohjelman mielekkääksi Henkilökunta oli aktiivisessa roolissa soveltamistapojen tunnistamisessa Suunnittelutapaamisten aikana nousi esiin myös uusia tavoitteita kehityshankkeelle Onnistuneen hankkeen takana juuri pitkäjänteinen ja joustava ilmapiiri

Hyvän elämän kompassi itsenäisesti Saatavilla 2014/2015 vaihteesta Käyttäjiä reilu 1500 Alku- ja loppukyselyyn vastanneiden otos 119 Käyttäjien ikä 15-67 vuotta (m = 33, SD = 12,75) Naisia 78 % 90 % suosittelisi muillekin Noin 20 % saa tukea ohjelman läpikäyntiin

Mittari M(SD) t(39) p d SWLS DASS D DASS A DASS S Pre 13,32(3,83) Post 15,39(4,06) Pre 7,75(4,70) Post 4,78(4,19) Pre 11,98(4,98) Post 6,50(5,78) Pre 12,63(4,32) Post 7,80(4,85) -6,80* <.001.52 3,66.001.67 6,92 <.001 1.14 5,24 <.001 1.28 Seurantakysely SWLS ja alku- ja loppukysely DASS-21 * df=118

Poimintoja käyttäjiltä Jos mietit, miten saisit apua esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen tai muihin mieltäsi askarruttaviin asioihin, niin Kompassia kannattaa kokeilla. Ei sieltä tarvitse löytää kuin esimerkiksi yksi hyvä vinkki ja se voi auttaa elämässä jo paljon eteenpäin. Todellakin suosittelisin. Itselleni kompassista on ollut enemmän hyötyä kuin mistään muusta. Kiitos :) Kompassia tehdessä on tullut ainakin itselleni monta ahaa-elämystä siitä, miten jumiutuneet omat ajatukset ja teot ovat. Kompassista voi saada apua näiden jumittumien poistossa.

Hyvän elämän kompassi Ohjelmasta on helppo poimia tietty osio tai alue Mahdollista hyödyntää kotitehtävämateriaalina tai lisätukena Myös hankalissa tilanteissa voidaan käyttää täydentämään muuta hoitoa ja tukea

Eli kenelle ja milloin? Niille asiakkaille, joille verkkosisällön hyödyntäminen on mielekästä Jos mahdollista, tuen kanssa; ainakin pieni kontakti ohjelmaan liittyen Tapaamisten välillä, tapaamisten päätteeksi, tapaamisten sijaan tai niitä odottaessa Toisaalta toive saada tieto ohjelmasta niille, jotka eivät vastaanotolle tule Ensimmäinen askel tilanteen muuttamiseksi Toiveikkuuden herättely Joissain tapauksissa voi olla riittävä

Verkkohoidot lastensuojelutyössä Lasten kanssa kehitystason mukaan ohjelma tai yksittäisiä harjoituksia Nuorten kanssa voidaan jo käyttää kuten aikuisilla Kaikilla ikäryhmillä keskeistä halukkuus itsenäiseen työskentelyyn ja sopimus etenemisestä ja tuesta ohjelman käyttöön Työntekijä voi tukea omaa (työ)hyvinvointiaan ohjelmien avulla Saatavilla myös Työstä stressiä-ohjelma

Lisätietoa ohjelmista ja tulostettavaa materiaalia: www.headsted.fi katariina@headsted.fi

Kirjallisuus/verkkohoidot Andrews, G., Cuijpers, P., Craske, M. G., McEvoy, P., & Titov, N. (2010). Computer therapy for the anxiety and depressive disorders is effective, acceptable and practical health care: A meta-analysis. PLoS One, 5(10) Andersson, G. (2009). Using the internet to provide cognitive behaviour therapy. Behaviour Research and Therapy, 47(3), 175-180. Arch, J. J., Wolitzky-Taylor, K., Eifert, G. H., & Craske, M. G. (2012). Longitudinal treatment mediation of traditional cognitive behavioral therapy and acceptance and commitment therapy for anxiety disorders. Behaviour Research and Therapy, 50(7-8), 469-478. Carlbring, P., Gunnarsdóttir, M., Hedensjö, L., Andersson, G., Ekselius, L., & Furmark, T. (2007). Treatment of social phobia: Randomised trial of internet-delivered cognitivebehavioural therapy with telephone support. The British Journal of Psychiatry, 190(2), 123-128. Carlbring, P., Nordgren, L. B., Furmark, T., & Andersson, G. (2009). Long-term outcome of internet-delivered cognitive behavioural therapy for social phobia: A 30-month followup. Behaviour Research and Therapy, 47(10), 848-850. Craske, M. G., Niles, A. N., Burklund, L. J., Wolitzky-Taylor, K., Vilardaga, J. C. P., Arch, J. J.,... Lieberman, M. D. (2014). Randomized controlled trial of cognitive behavioral therapy and acceptance and commitment therapy for social phobia: Outcomes and moderators. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 82(6), 1034-1048. Cuijpers, P., Donker, T., Johansson, R., Mohr, D. C., Straten, A. v., & Andersson, G. (2011). Self-guided psychological treatment for depressive symptoms: A meta-analysis. PLoS One, 6(6). Last CG, Perrin S, Hersen M, Kazdin AE. DSM-III-R anxiety disorders in children: sociodemographic and clinical characteristics. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1992;31:1070 76. Niles, A. N., Burklund, L. J., Arch, J. J., Lieberman, M. D., Saxbe, D., & Craske, M. G. (2014). Cognitive mediators of treatment for social anxiety disorder: Comparing acceptance and commitment therapy and cognitive-behavioral therapy. Behavior Therapy, 45(5), 664-677 Lappalainen, P., Granlund, A., Siltanen, S., Ahonen, S., Vitikainen, M., Tolvanen, A., & Lappalainen, R. (2014). ACT internet-based vs face-to-face? A randomized controlled trial of two ways to deliver acceptance and commitment therapy for depressive symptoms: An 18-month follow-up. Behaviour Research and Therapy, 61, 43-54. Tillfors, M., Carlbring, P., Furmark, T., Lewenhaupt, S., Spak, M., Eriksson, A.,... Andersson, G. (2008). Treating university students with social phobia and public speaking fears: Internet delivered self-help with or without live group exposure sessions. Depression and Anxiety, 25(8), 708-717. Titov, N., Andrews, G., & Schwencke, G. (2008a). Shyness 2: Treating social phobia online: Replication and extension. Australian and New Zealand Journal of Psychiatry, 42(7), 595-605. Titov, N., Andrews, G., Schwencke, G., Drobny, J., & Einstein, D. (2008b). Shyness 1: Distance treatment of social phobia over the internet. Australian and New Zealand Journal of Psychiatry, 42(7), 585-594.