Bifurkaatiot dierentiaaliyhtälöissä. Systeemianalyysin. Antti Toppila laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Samankaltaiset tiedostot
Bifurkaatiot Pro gradu Olli-Pekka Hyttinen Itä-Suomen yliopisto

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Vaimennetun heilurin tilanyhtälöt on esitetty luennolla: θ = g sin θ r θ

Tehtävä 4.7 Tarkastellaan hiukkasta, joka on pakotettu liikkumaan toruksen pinnalla.

6. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

Kvadraattinen kuvaus ja ympyrän kierto

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

17. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

1 Di erentiaaliyhtälöt

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Jos siis ohjausrajoitusta ei olisi, olisi ratkaisu triviaalisti x(s) = y(s). Hamiltonin funktio on. p(0) = p(s) = 0.

3.3 Funktion raja-arvo

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Diskreettiaikainen dynaaminen optimointi

2 Funktion derivaatta

Y (z) = z-muunnos on lineaarinen kuten Laplace-muunnoskin

Symmetrisistä ryhmistä symmetriaryhmiin

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia. 1. Tarkastellaan väitettä

Avaruuden R n aliavaruus

Matemaattinen Analyysi

3. kierros. 2. Lähipäivä

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

1 Kompleksitason geometriaa ja topologiaa

Insinöörimatematiikka D

Esteet, hyppyprosessit ja dynaaminen ohjelmointi

Matematiikka B2 - TUDI

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

Y (s) = G(s)(W (s) W 0 (s)). Tarkastellaan nyt tilannetta v(t) = 0, kun t < 3 ja v(t) = 1, kun t > 3. u(t) = K p y(t) K I

Osoita, että kaikki paraabelit ovat yhdenmuotoisia etsimällä skaalauskuvaus, joka vie paraabelin y = ax 2 paraabelille y = bx 2. VASTAUS: , b = 2 2

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7


Differentiaaliyhtälöt II, kevät 2017 Harjoitus 5

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus

Harha mallin arvioinnissa

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

MS-C1420 Fourier-analyysi osa I

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

MS-C1420 Fourier-analyysi osa I

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Matematiikan tukikurssi

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI Johdanto

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

2 Funktion derivaatta

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

Sini- ja kosinifunktio

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008

Topologia I Harjoitus 6, kevät 2010 Ratkaisuehdotus

Päättelyn voisi aloittaa myös edellisen loppupuolelta ja näyttää kuten alkupuolella, että välttämättä dim W < R 1 R 1

5. Z-muunnos ja lineaariset diskreetit systeemit. z n = z

C = {(x,y) x,y R} joiden joukossa on määritelty yhteen- ja kertolasku seuraavasti

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

HYPERBOLINEN JA KVASIHYPERBOLINEN GEOMETRIA

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

. Kun p = 1, jono suppenee raja-arvoon 1. Jos p = 2, jono hajaantuu. Jono suppenee siis lineaarisesti. Vastaavasti jonolle r k+1 = r k, suhde on r k+1

Kanta ja Kannan-vaihto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

Esimerkki 1.1. Kahdeksikkopolku α: u (sin u, sin 2u) on helppo todeta injektioksi

keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 1 b 3 a 5

TASON YHTÄLÖT. Tason esitystapoja ovat: vektoriyhtälö, parametriesitys (2 parametria), normaalimuotoinen yhtälö ja koordinaattiyhtälö.

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Ympyrän yhtälö

x = x x 2 + 2y + 3 y = x + 2y f 2 (x, y) = 0. f 2 f 1

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

ẋ(t) = s x (t) + f x y(t) u x x(t) ẏ(t) = s y (t) + f y x(t) u y y(t),

Ratkaisut vuosien tehtäviin

Ratkaise tehtävä 1 ilman teknisiä apuvälineitä! 1. a) Yhdistä oikea funktio oikeaan kuvaajaan. (2p)

Insinöörimatematiikka D

5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

F dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause

1 + b t (i, j). Olkoon b t (i, j) todennäköisyys, että B t (i, j) = 1. Siis operaation access(j) odotusarvoinen kustannus ajanhetkellä t olisi.

Transkriptio:

Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 1/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007 Bifurkaatiot dierentiaaliyhtälöissä Antti Toppila 18.04.2007

Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 2/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007 Sisältö Johdanto Poincarén kuvaus Esimerkki Bifurkaatiotyyppejä Satulasolmubifurkaatio Jakson kaksinkertaistava bifurkaatio Hopn bifurkaatio Kumoutumattomat ilmiöt Kotitehtävä

Johdanto Dierentiaaliyhtälöiden bifurkaatioiden tutkiminen mielekästä Kvalitatiivinen käyttäytyminen Herkkyys parametreille Kääntäen voidaan kokeiden perusteella tehdä päätelmiä systeemiä kuvaavasta dynamiikasta Käsitelty diskreettiaikaisia systeemeitä: tarvitaan menetelmä jatkuva-aikaisille systeemeille Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 3/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007

Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 4/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007 Poincarén kuvaus Sovellusidea 1/4 Olkoon v R n, f : R n R n ja γ jaksollinen rata autonomiselle dierentiaaliyhtälölle v = f (v ) Valitaan radalta γ piste v 0 ja määritellään pisteen läpi n 1 dimensioiselle levylle D Poincarén kuvaus T

Poincarén kuvaus Sovellusidea 2/4 Huomataan: Piste v 0 kuvauksen T kiintopiste tai jaksollinen piste joss v 0 dierentiaaliyhtälön jaksollisella radalla Jatkuva riippuvuus alkutilasta (kirjan teoreema 7.16): lineaarinen analyysi riittää Voidaan osittaa: Yleistäminen mahdollista koko radalle γ! Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 5/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007

Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 6/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007 Poincarén kuvaus Sovellusidea 3/4 Lopputulos: Voimme soveltaa diskreettien systeemien menetelmiä tutkimalla Poincarén kuvauksella bifurkaatioita dierentiaaliyhtälöille v = f a (v), (1) missä v R n ja a on skalaari parametri

Poincarén kuvaus Sovellusidea 4/4 Seuraavat käsitteet luonnehtivat ratoja: Määritelmiä Jacobin matriisin D v T (v 0 ) ominaisarvot (n 1 kpl) ovat jaksollisen radan γ (Floquet) kertoimet Jaksollinen rata γ on puoleensa vetävä (attracting) jos γ:n kaikki kertoimet kompleksitason yksikköympyrän sisäpuolella ja torjuva (repelling) jos kertoimet yksikköympyrän ulkopuolella. Jos osa sisäpuolella ja osa ulkopuolella niin γ on satula. Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 7/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007

Poincarén kuvaus Esimerkki 1/2 Napakoordinaateissa systeemi ṙ = br(1 r) (b > 0) θ = 1 Poincarén kuvaus janalle L, joka säteen θ = θ osa (onnekkaasti osataan laskea): r n+1 = r n e 2π b 1 r n + r n e 2π b Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 8/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007

Poincarén kuvaus Esimerkki 2/2 Havaitaan: Rata r = 1 on jaksollinen ja puoleensa vetävä (ṙ = 0, kun r = 1 ja ṙ > 0(< 0) yksikköympyrän sisällä (ulkona)) Poincarén kuvaukselle r = 1 jaksollinen ja puoleensa vetävä rata (tarkemmin kotitehtävässä) Päätelmä: Poincarén kuvauksella ja dierentiaaliyhtälöllä samanlainen käyttäytyminen kaikkilla θ. Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 9/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007

Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 10/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007 Bifurkaatiotyyppejä Dierentiaaliyhtälöiden käyttäytymisessä voidaan havaita samantyyppisiä herkkyyksiä parametrien muutoksille kuin diskreeteissä tapauksissa Ratojen tyypit voivat muuttua Jaksollisten ratojen määrä voi vaihdella Poincarén kuvauksen perusteella voidaan suorittaa luokittelu kuten normaalisti

Bifurkaatiotyyppejä Satulasolmubifurkaatio (Satula-attraktoribifurkaatio) Alussa systeemillä ei ole jaksollisia ratoja Parametria kasvatetaan ja jaksollinen satulasolmurata C ilmestyy Satulasolmurata erkanee kahteen jaksollisen rataan C 1 ja C 2 Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 11/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007

Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 12/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007 Bifurkaatiotyyppejä Jakson kaksinkertaistava bifurkaatio Systeemillä jaksollinen rata C 1, jonka yksi kerroin välillä ( 1, 0). Parametria kasvatetaan, kerroin ylittää arvon -1 ja uusi rata C 2 erkanee. Rata C 2 kietoutuu kahdesti Möbius-nauhan ympärille.

Bifurkaatiotyyppejä Hopn bifurkaatio 1/3 Tutkitan napakoordinaateissa systeemiä ṙ = r(a r 2 ) θ = 1 Alkutila r = 0 tasapainotila kaikilla a Kun a < 0, myös ṙ < 0 ja kaikki ratkaisut häviävät origoon Kaikilla a > 0 on olemassa jaksollinen ratkaisu r = a Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 13/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007

Bifurkaatiotyyppejä Hopn bifurkaatio 2/3 Havaitaan, että syntyy polku jaksollisia ratoja Määritelmä Olkoon v tasapainopiste yhtälölle (1) kun a = ā. Sanomme, että jaksollisten ratojen polku haarautuu (bifurcates) pisteestä (ā, v), jos on olemassa jatkuva jaksollisten ratojen polku joka suppenee tasapainopisteeseen kun a = ā. Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 14/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007

Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 15/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007 Bifurkaatiotyyppejä Hopn bifurkaatio 3/3 Ylikriittinen Hopn bifurkaatio Bifurkaatiorata eli bifurkaatioarvon tasapainotila stabiili Siirtymä jaksolliseen käyttäytymiseen tasainen Alikriittinen Hopn bifurkaatio Bifurkaatiorata epästabiili Siirtymä jaksolliseen käyttäytymiseen askelmainen Yllä olevilla voidaan selittää jaksollisen käyttäytymisen syntyä, joten ne ovat tärkeitä kokeellisia bifurkaatiotyyppejä

Kumoutumattomat ilmiöt Hysteresis 1/2 Hysteresis: systeemin käyttäytymisen muutoksen riippuminen kahden attraktorin yhteisesiintymisestä samalla parametrin arvolla Seurauksena kumoutumattomia ilmiöitä Systeemi reagoi muutokseen riippuen sen suunnasta (vrt. kananmunan keittäminen) Ilmiötä voidaan tutkia alikriittisillä Hopn bifurkaatioilla Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 16/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007

Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 17/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007 Kumoutumattomat ilmiöt Hysteresis 2/2 Kuvan alikriittisessä Hopn bifurkaatiossa tapahtuu bifurkaatio kun a = 0 tasapainopolusta r = 0 Tasapainotila muuttuu epästabiiliksi ja polku epästabiileja jaksollisia ratoja haarautuu. Bifurkaatiokaavio näyttää erään hystereettisen polun

Esitelmä 21 Antti Toppila sivu 18/18 Optimointiopin seminaari Kevät 2007 Kotitehtävä (a) (Kirjan tehtävä T11.15) Tutkitaan kalvon 8 Poincarén kuvausta (i) Osoita, että jono {r n } suppenee kohti arvoa 1 kun n ja r n 0. (1.5 p) (ii) Etsi radan r = 1 Floquet kertoimet (1 p) (iii) Millä b:llä rata r = 1 on stabiili? (0.5 p) (b) Ohessa on erään alikriittisen Hopn bifurkaation kokeellinen bifurkaatiokaavio. Selitä miten kaaviosta ilmenee systeemin dynamiikka. Piirrä havainnollistava kuva. (2 p) Kokeellinen bifurkaatiokaavio Hopn bifurkaatiopisteen ympäristössä