Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi EHKÄISE, TUNNISTA, AUTA koulutuspäivä seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta Tampere 16.3.2017 16.3.2017 Suvi Nipuli 1
Hankkeen tausta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään seksuaalisen väkivallan uhrin akuuttia lääketieteellistä ja psykososiaalista hoitoa Jyväskylässä kehitetyn Seksuaalista väkivaltaa kohdanneen hoitomallin (RAISEK) mukaan Istanbulin sopimus l. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta Uhridirektiivi 3 artikla Erityistukipalvelut edellyttää, että uhreille tarjotaan tai kehitetään erityistukipalveluita, jos niitä ei ole muuten julkisina tai yksityisinä palveluina tarjolla. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2016 2019 Vakiinnutetaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja seksuaalisen väkivallan uhrien hoitoketju, joka sisältää sekä akuuttivaiheen lääketieteellisen ja psykososiaalisen tuen että pidempiaikaisen tuen. 16.3.2017 Suvi Nipuli 2
Sairaanhoitopiirikysely Kyselyn tarkoitus Nykytilan selvitys: aikuisten uhrien hoitokäytännöt ja saatavilla oleva tuki sairaanhoitopiireissä Lähetettiin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärille, joka ohjasi kyselyn sairaanhoitopiirissä oikealle taholle (1 vastaus/shp) Kaikki Manner-Suomen sairaanhoitopiirit vastasivat kyselyyn Tietojen lisäksi saimme yhteyshenkilöt sairaanhoitopiireistä, joihin olemme olleet yhteydessä. Kysely havahdutti myös useamman shp:n siihen, että yhtenäisiä käytäntöjä ei vielä ole, mutta ne olisivat tarpeelliset. 16.3.2017 Suvi Nipuli 3
Mitkä asiat kyselyn perusteella toimivat? Raiskaustutkimuksen tekemiseen ja näytteenottoon on ohjeistus ja hoitohenkilökuntaa on koulutettu siihen (SETU/SERI-pakkausta käyttäen) RAP-kansiota hyödynnetään melko usein (15/20) Rikosilmoituksen tekemiseen kannustetaan (18/20) Löytyi sairaanhoitopiirejä, joissa vastausten perusteella on hyvin kirjallista ohjeistusta seksuaaliväkivallan uhrin hoitamiseen, vaikka yhtenäistä hoitoketjua ei ole. 16.3.2017 Suvi Nipuli 4
Merkittävimmät puutteet Eri toimipisteissä erilaisia käytäntöjä kun ei ole yhtenäistä ohjeistusta Ennaltaehkäisyn ja hoitoonohjauksen kannalta ongelmallista on, että seksuaaliväkivallasta ei kysytä. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden tai väkivallan ehkäisyn yhteyshenkilöitä tai koordinaatioryhmiä ei ole jokaisessa shp:ssä. Säännöllisesti koulutusta seksuaaliväkivallan teemoista järjesti puolet sairaanhoitopiireistä. Suuria puutteita: psykososiaalisen tuen tarjoaminen, neuvominen oikeudellisissa asioissa, järjestöjen tarjoaman tuen piiriin ohjaamisessa sekä sairaanhoitopiirin sisällä uhrin tuetussa siirtymisessä palvelusta toiseen Sitaatti vastauksesta: Jatkohoito tapahtuu perusterveydenhuollon eri toimipisteissä. Potilaalle itselle jää paljon muistettavaa ja järjestettävää. Olemme eri tietojärjestelmissä. 16.3.2017 Suvi Nipuli 5
Miksi puutteet pitää korjata? Väkivalta vahingoittaa ja traumatisoi uhria usein syvästi, mutta harva hakee itse apua sosiaali- ja terveyspalveluista ei välttämättä kykene itse hakeutumaan kontrolleihin tai jatkohoitoon seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneet käyttävät muita palveluja, mutta eivät saa tarvitsemaansa apua Tällä hetkellä seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokenut ei saa aina tarvitsemaansa apua palvelujen hajanaisuuden ja puutteiden vuoksi Hyvällä hoidolla voidaan merkittävästi edistää uhrin toipumista ja ehkäistä oireiden kroonistumista ja todennäköisesti säästää myös taloudellisissa kustannuksissa. 16.3.2017 Suvi Nipuli 6
Miksi hoitoketjut? Yhteisesti sovitut kirjalliset menettelytavat lisäävät ammattilaisten avun tarjoamista Järjestetään jo olemassa olevat palvelut yhtenäiseksi saumattomaksi kokonaisuudeksi (koordinointi ja yhteistyö) Saatetaan alueen avaintoimijat yhteen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, kolmas sektori, poliisi) Hoitoketjun luominen myös paljastaa puutteet palveluissa Onko akuuttihoito yhtenäistä? Onko jatkohoitoa olemassa? Mitkä ovat vaikeat rajapinnat palvelusta toiseen siirtymisessä, miten ongelmat ratkaistaan? jne mahdollistaa palveluiden jatkokehittämisen asiakas keskiössä 16.3.2017 Suvi Nipuli 7
Palvelujen kehittäminen, akuuttivaihe Akuuttivaiheen hoidon kehittäminen, esim. tunnistetaan seksuaalisuutta loukkaava väkivalta paremmin esim. muun väkivallan yhteydessä ja sote-kohtaamisissa oikeuslääketieteelliset näytteet otetaan kaikilta, joilta se on ajallisesti mahdollista. Rikosilmoituksen tekeminen ei vaikuta näytteiden ottamiseen. näytteenotto keskitetään tiettyihin toimipisteisiin (välimatkat huomioiden) psykososiaalinen tukeminen ja psykiatrinen tilannearvio uhrin turvallisuuden selvittäminen (turvakotitarve, osastolle yöksi) ja turvallisuuden tunteen huomioiminen (tukihenkilö) akuutin avuntarpeen selvittäminen rikosilmoituksen tekemiseen kannustaminen kirjalliset jatkohoito-ohjeet yhteystietoineen uhrille ja läheisille jatkohoitoon ohjaaminen ja motivointi 16.3.2017 Suvi Nipuli 8
Palvelujen kehittäminen, jatkohoito Vastaanotot keskuksiin ja kuntiin aktiivinen ote: ollaan yhteydessä väkivaltaa kokeneeseen, sovitaan tapaamisesta ja jatkohoitotarpeen kartoittamisesta vastaanottoa voi pitää esim. seksuaaliterveyteen ja väkivalta-asioihin koulutettu seksuaalineuvoja tai -terapeutti, tai muu trauma- ja väkivaltakoulutusta saanut ammattilainen terveyskeskuksessa seurantakäynnit Apua tarjotaan aktiivisesti ja jatkohoitosuunnitelman toteutumista seurataan Varmistetaan, ettei asiakas putoa palvelujen väliin 16.3.2017 Suvi Nipuli 9
Ammattilaisten osaamisen varmistaminen -koulutus, ohjeet, yhteistyö Koulutus osa paikallisen hoitoketjun luomista kaikki ammattiryhmät (lääkäri, hoitaja, poliisi) osaamisen jakaminen alueen sisällä sitoutuminen jatkuvaan täydennyskoulutukseen (alkukoulutus, jatkokoulutus, uusien kouluttaminen) Paikallinen ohjeistus hoidon porrastus, vastuuhenkilöt, paikalliset palveluntarjoajat, työnjaon kuvaaminen, ohjeistuksen ylläpitäminen/päivittäminen Yhteistyö kaikki toimijat tietävät tärkeän roolinsa kunnat & shp, julkinen sektori & järjestöt 16.3.2017 Suvi Nipuli 10
Kiitos! Yhteystiedot: Suvi Nipuli suvi.nipuli@thl.fi Katriina Bildjuschkin katriina.bildjuschkin@thl.fi Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Hyvinvointi-osasto 16.3.2017 Suvi Nipuli 11