TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa 2 044 asukasta, eli 47 %. Muualta Suomesta Espoo sai muuttovoittona 1 321 henkeä. Ulkomailta Espoon saama muuttovoitto oli lähtömuuton supistumisen ansiosta kasvanut 683:een eli liki kolminkertaiseksi edellisestä vuodesta. Espoon muuttovoitto pääkaupunkiseudulta oli 2 099 henkeä. Edellisestä vuodesta kasvua oli 11 %:a, kun muuttovoitto kokonaisuudessaan oli lähes kaksinkertaistunut. Helsingin seudun muille kunnille Espoo menetti väestöä eniten Kirkkonummelle. Seudun ulkopuolisellekin Uudellemaalle Espoo kärsi muuttotappiota, mutta muualta Etelä-Suomesta Espoo sai muuttovoittoa. Vuosia eniten muuttovoittoa saaneeseen Suur-Leppävaaraan tuli jälleen suuri muuttovoitto. Toiseksi eniten muuttovoittoa sai Suur-Tapiola ja kolmanneksi eniten Vanha-Espoo. Vain Suur- Kauklahti sai muuttotappiota kunnan rajan ylittävästä muuttoliikkeestä. Kunnan sisällä tehtiin lähes 28 500 muuttoa ja suurimman muuttovoiton muualta Espoosta sai Vanha-Espoo.Kokonaisuudessaankin suurin muuttovoitto (kuntien välisistä ja kunnan sisäisistä muutoista) tuli Vanha-Espooseen. Toiseksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Espoonlahti, Suur-Tapiolan kokonaismuuttotase oli jälleen tappiollinen kunnan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi. Vuonna 2005 syntyi 3 368 lasta, mikä oli hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä kohosi 1 192 henkeen ja luonnolliseksi väestönkasvuksi tuli 2 176 eli kasvu pysyi edellisen vuoden tasolla. Ruotsinkielinen tiivistelmä takasivulla. SISÄLLYS 1 Muuttoliike 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Muuttaneiden koulutustaso 1.4 Espoon sisäinen muuttoliike 1.5 Kokonaismuuttotase suuralueittain 2 Syntyvyys ja kuolleisuus 3 Avioituminen ja avioerot TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Tietoiskussa esitetyt taulukot ovat koostetaulukoita. Tarkemmat tiedot väestönmuutoksista löytyvät kaupungin sisäisen verkon Saurus-verkkotilastotietokannasta osoitteesta http://esa06/px. Verkkotilastotietokantaan on linkki intran etusivulta Omat työkalut -alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Internetissä on kaikille avoin pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen aluesarjat-tilastotietokanta osoitteessa www.aluesarjat.fi. Aluesarjoista löytyy lisää väestötilastoja. Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752
1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä Vuoden 2005 aikana espoolaisten määrä lisääntyi 4 232 hengellä eli 1,9 %:lla. Lisäyksestä oli muuttovoittoa 2 044 asukasta, mikä oli 47 % koko väestömäärän kasvusta. Muista kunnista ja ulkomailta saadun lisäväestön määrä oli noin 960 henkeä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2005 Espooseen muutti noin 750 henkeä edellisvuotta enemmän, mutta Espoosta lähteneitä oli yli 200 henkeä vähemmän. Tulomuuttoja Espoon kantaväestön tuhatta asukasta kohti oli 75, kun vastaava luku edellisvuotena oli 73. Lähtömuuttojen suhteellinen määrä oli laskenut vuodessa 68:sta 66:een. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa 1994-2005. Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm 1994 12 264 10 658 1606 0,88 19 192 184 581 1995 12 608 9 835 2773 1,50 19 881 188 877 1996 13 660 10 659 3001 1,55 21 143 193 754 1997 13 539 11 029 2510 1,26 20 680 198 547 1998 14 250 12 185 2065 1,02 22 125 202 898 1999 14 891 12 423 2468 1,19 22 567 207 315 2000 15 004 13 423 1581 0,75 21 867 211 469 2001 16 157 14 780 1377 0,64 23 853 215 054 2002 16 801 14 238 2563 1,17 24 986 219 217 2003 15 359 14 832 527 0,24 25 902 222 914 2004 16 441 15 395 1046 0,46 27 768 225 852 2005 17 190 15 186 2004 0,87 28 452 229 588 Muuttoliike kunnan sisällä vilkastui vain vähän vuoden 2005 aikana. Kunnan sisäisiä muuttoja oli noin 28 500, mikä oli vajaa 700 muuttoa edellisvuotta enemmän. Asuntoa vaihtaneiden osuus oli noussut hieman, 124 muuttoon kantaväestön 1 000 asukasta kohti. 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus Sekä maan sisäisessä että ulkomaan muuttoliikkeessä Espoosta pois suuntautuvat muutot vähenivät jonkin verran, mutta tulomuuttovirrat vilkastuivat. Muualta Suomesta Espoo sai muuttovoittona 1 321 uutta asukasta, mikä oli noin 520 henkeä edellisvuotta enemmän. Ulkomailta Espoon saama muuttovoitto oli lähtömuuton supistumisen ansiosta kasvanut noin 430:llä 683 henkeen. 2 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006
Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus 1994-2005. Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto 1994 11 711 10 043 1 668 553 615-62 1995 11 914 9 033 2 881 694 802-108 1996 12 704 9 851 2 853 956 808 148 1997 12 680 10 132 2 548 859 897-38 1998 13 232 11 098 2 134 1 018 1 087-69 1999 13 777 11 139 2 638 1 114 1 284-170 2000 13 819 11 925 1 894 1 185 1 498-313 2001 14 582 13 565 1 017 1 575 1 215 360 2002 15 285 13 222 2 063 1 516 1 016 500 2003 13 917 13 707 210 1 442 1 125 317 2004 14 847 14 050 797 1 594 1 345 249 2005 15 329 14 008 1 321 1 861 1 178 683 Lähes koko Espoon saama muuttovoitto vuonna 2005 koostui 19-34 -vuotiaista. Alle kouluikäisistä Espoo sai muuttotappiota, joka oli kuitenkin pienentynyt edellisestä vuodesta. Myös 7-12 - vuotiaista tuli muuttotappiota lähes 100 lapsen verran ja muuttotappio oli lisääntynyt edellisestä vuodesta. Vuosia jatkunut muuttotappio 45 vuotta täyttäneistä oli pienentynyt alle puoleen edellisestä vuodesta. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2005. Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 1 565 9,1 1 583 10,4-18 7-12 565 3,3 660 4,3-95 13-18 747 4,3 596 3,9 151 19-24 4 539 26,4 3 541 23,3 998 25-34 5 679 33,0 4 699 30,9 980 35-44 2 208 12,8 2 115 13,9 93 45-54 1011 5,9 981 6,5 30 55-64 594 3,5 737 4,9-143 65+ 282 1,6 274 1,8 8 Yht. 17 190 100 15 186 100 2 004 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 3
Ikä 0-4 -72 0 2005 2004 5-9 -79-103 10-14 -24-24 15-19 347 400 20-24 502 739 25-29 30-34 254 320 353 660 35-39 75 60 40-44 -23 18 45-49 -33 38 50-54 55-59 60-64 65+ -8-26 -55-86 -88-94 -9 8-400 -200 0 200 400 600 800 Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin 2004-2005. Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,4 % ja Espoosta lähteneistä 7,3 %, mikä on enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Vuonna 2005 ruotsinkielisten muuttotase oli Espoolle tappiollinen 180 hengen verran. Muuttovoittoa saatiin vain ikäryhmästä 25-34 vuotiaat. 4 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006
Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2005 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 87 9,4 132 11,9-45 7-12 27 2,9 47 4,2-20 13-18 31 3,3 56 5,0-25 19-24 248 26,7 291 26,2-43 25-34 311 33,4 288 25,9 23 35-44 90 9,7 125 11,3-35 45-54 48 5,2 84 7,6-36 55-64 51 5,5 55 5,0-4 65+ 37 4,0 32 2,9 5 Yht. 930 100 1 110 100-180 Espoon vuonna 2005 saama muuttovoitto pääkaupunkiseudulta oli lähes 2 100, mikä oli liki 100 henkeä suurempi kuin muuttovoitto kokonaisuudessaan. Edellisestä vuodesta pääkaupunkiseudulta saatu muuttovoitto oli kasvanut 11 %:a, kun koko muuttovoitto oli lähes kaksinkertaistunut vuoden 2005 aikana. Pääkaupunkiseudulta määrällisesti eniten kasvoi Helsingistä saatu muuttovoitto, mutta suhteellisesti eniten edellisestä vuodesta oli kasvanut Vantaalta saatu väestönlisäys. Muuttovoitto Kauniaisista oli supistunut huomattavasti vuoden aikana. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö ja tulokunnittain 2005 Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki 7 132 41,5 5 340 35,2 1 792 Vantaa 1 566 9,1 1 295 8,5 271 Kauniainen 332 1,9 296 1,9 36 PKS yhteensä 9 030 52,5 6 931 45,6 2 099 Hyvinkää 98 0,6 123 0,8-25 Järvenpää 110 0,6 139 0,9-29 Kerava 109 0,6 138 0,9-29 Kirkkonummi 650 3,8 1032 6,8-382 Nurmijärvi 165 1,0 360 2,4-195 Sipoo 31 0,2 64 0,4-33 Tuusula 65 0,4 157 1,0-92 Vihti 228 1,3 379 2,5-151 Muu Uusimaa 674 3,9 1100 7,2-426 Muu Etelä-Suomi 2 128 12,4 1 995 13,1 133 Muut läänit 2 041 11,9 1 590 10,5 451 Ulkomaat 1 861 10,8 1 178 7,8 683 Yhteensä 17 190 100 15 186 100 2 004 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 5
Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti muuttoliikkeen kautta väestöä yhteensä noin 940 henkeä, mikä oli noin 260 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Muuttotappio Kirkkonummelle, jolle Espoo on menettänyt eniten väestöä, oli pienentynyt edellisestä vuodesta lähes 280 hengellä. Myös Hyvinkäälle ja Järvenpäähän kärsitty muuttotappio oli supistunut, mutta tappio muille kehyskunnille oli kasvanut. Myös seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli kasvanut hieman. Sen sijaan muualta Etelä-Suomesta Espoo sai muuttovoittoa jo toisena vuotena peräkkäin ja muista lääneistäkin saatu muuttovoitto oli hieman lisääntynyt. Muuttovoitto ulkomailta oli lähes kolminkertaistunut edellisestä vuodesta. Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2004. Vuosia suurimman muuttovoiton saanut Suur-Leppävaaran suuralue sai jälleen vuoden tauon jälkeen suurimman muuttovoiton. Toiseksi eniten muuttovoittoa sai Suur-Tapiola ja kolmanneksi eniten Vanha-Espoo. Myös Suur-Espoonlahti sai lisäväestöä edellisen vuoden muuttotappion jälkeen. Sen sijaan Suur-Kauklahti ja alue muu sai muuttotappiota. 6 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006
Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2005. Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara 4 676 4 086 590 1,0 Suur-Tapiola 3 251 2 730 521 1,3 Suur-Matinkylä 2 539 2087 452 1,4 Suur-Espoonlahti 2 721 2 432 289 0,6 Suur-Kauklahti 312 322-10 -0,2 Vanha-Espoo 2 892 2 430 462 1,4 Pohjois-Espoo 594 537 57 0,6 Muu alue 205 562-357 -12,4 Koko Espoo 17 190 15 186 2004 0,9 1.3 Muuttaneiden koulutustaso Vuonna 2005 Espooseen muuttaneista vähintään 15-vuotiaista 28 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, 42 %:lla oli keskiasteen tutkinto ja 29 %:lla korkea-asteen koulutus. Jo kuudentena vuotena peräkkäin Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet, sillä heistä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli vain vajaa neljännes. Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla. Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli hieman korkeampi kuin tulomuuttajilla, joskin se oli laskenut hieman edellisen vuoden tasosta. Vajaalla neljäsosalla oli vain perusasteen koulutus, 44 %:lla oli keskiasteen tutkinto ja vajaalla kolmasosalla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa ja heidän osuutensa oli hieman korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 7
Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2005 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keski- Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä 14 898 100. 28,4 42,3 29,3 H:gin seutu 9 143 100. 22,3 43,8 33,9 Muu Suomi 4 280 100. 26,4 50,1 23,6 Ulkomaat 1 861 100. 71,3 10,7 18,0 Lähtömuutto Yhteensä 12 883 100. 24,1 44,2 31,7 H:gin seutu 8 199 100. 23,0 46,0 31,0 Muu Suomi 3 659 100. 23,8 45,5 30,7 Ulkomaat 1 025 100. 35,7 21,6 42,8 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä 2 107 1139 652 316 H:gin seutu 1 024 174 267 583 Muu Suomi 480 224 415-159 Ulkomaat 603 741-30 -108 Muuttovoitoksi jääneen väestön koulutustaso oli kohonnut vuoden 2005 aikana. Nettomuutosta ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 54 %. Keskiasteen tutkinto oli 31 %:lla ja korkeaasteen tutkinto 15 %:lla. Muualta Helsingin seudulta saatu muuttovoitto oli korkeimmin koulutettu; heistä 58 %:lla oli korkea-asteen koulutus. Espoo menetti muulle Suomelle sekä ulkomaille muuttotappiona korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Ulkomaille Espoo menetti jonkin verran myös keskiasteen tutkinnon suorittaneita. 1.4 Espoon sisäinen muuttoliike 1 Jo kolmantena vuotena alue muu sai suurimman muuttovoiton kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. Toiseksi suurimman väestönlisäyksen muualta sai Vanha-Espoo, joka sai muuttovoittoa muilta suuralueilta Suur-Kauklahtea ja Pohjois-Espoota lukuun ottamatta. Kolmanneksi suurimman väestönlisäyksen kunnan sisältä sai Pohjois-Espoo, jonka muuttovoitto tuli lähinnä Suur-Leppävaarasta ja Suur-Espoonlahdesta. Jo vuodesta 1997 Suur-Tapiola on kärsinyt kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä varsin suurta muuttotappiota. Vuonna 2005 sillä oli muuttotappiota kaikille muille suuralueille, eniten Suur- Leppävaaraan ja Suur-Matinkylään. Myös Suur-Leppävaara menetti väestöään muille suuralueille, erityisesti Vanhaan-Espooseen. Suur-Matinkylän muuttotappio kunnan sisällä oli pääsiassa Suur- Espoonlahteen. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v. 1994. Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 8 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006
Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain ja nettomuutto 2005 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 6 870 7 213-343 -0,6 57 057 Suur-Tapiola 4 465 5 112-647 -1,6 41 608 Suur-Matinkylä 3 911 4 095-184 -0,6 32 963 Suur-Espoonlahti 5 733 5 667 66 0,1 48 331 Suur-Kauklahti 627 528 99 1,8 5 594 Vanha-Espoo 4 456 4 248 208 0,6 32 285 Pohjois-Espoo 804 653 151 1,6 9 375 Muu alue 1 586 936 650 22,6 2 878 Koko Espoo 28 452 28 452 0,0 230 088 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Suuralueen sisäisten muuttojen osuus kaikista kunnan sisäisistä muutoista oli noussut edellisen vuoden 52 % :sta jälleen 54 %:iin. Korkeimmat alueen sisäisten muuttojen osuudet olivat Suur- Leppävaarassa, 66 %, Suur-Tapiolassa, 62 %, ja Suur-Espoonlahdessa, 61 % Alhaisin alueen sisäisten muuttojen osuus oli jälleen Suur-Kauklahdessa, jossa 30 % kunnan sisäisistä muutoista tapahtui alueen sisällä. Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 9
Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä 2004. 1.5 Kokonaismuuttotase suuralueittain Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) on vuodesta 1993-2003 saanut Suur-Leppävaara. Vuonna 2004 tilanne muuttui suurimman muuttovoiton tullessa Suur-Matinkylään ja vuoden 2005 suurimman muuttovoiton sai Vanha-Espoo, joka sai lisää väestöä 670 henkeä muuttoliikkeestä joko kunnan sisältä tai ulkopuolelta. Toiseksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Espoonlahti, jonka lisäväestö tuli pääasiassa kuntien välisistä muutoista. Suur-Matinkylän noin 270 hengen muuttovoitto aiheutui kokonaan kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta, sillä alue ei saanut lisäväestöä Espoon sisältä. Suur-Tapiolan kokonaismuuttotase oli jälleen tappiollinen kunnan sisäisen muuttotaseen tappiollisuuden takia. 10 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006
Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2005 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 11 546 11 299 247 0,4 57 057 Suur-Tapiola 7 716 7 842-126 -0,3 41 608 Suur-Matinkylä 6 450 6 182 268 0,8 32 963 Suur-Espoonlahti 8 454 8 099 355 0,7 48 331 Suur-Kauklahti 939 850 89 1,6 5 594 Vanha-Espoo 7 348 6 678 670 2,1 32 285 Pohjois-Espoo 1 398 1 190 208 2,2 9 375 Muu alue 1 791 1 498 293 10,2 2 878 Koko Espoo 45 642 43 638 2004 0,9 230 088-357 650 Muu alue 57 151 Pohjois-Espoo -10 99 208 462 Vanha-Espoo Suur-Kauklahti Sisäinen Ulkoinen 66 289 Suur-Espoonlahti -184 452 Suur-Matinkylä -647 521 Suur-Tapiola -343 590 Suur-Leppävaara -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 Henkeä Kuvio 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2005 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 11
2 SYNTYVYYS JA KUOLLEISUUS Vuonna 2005 syntyi 3 368 lasta, mikä oli 61 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä väheni 63 hengellä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi tuli 2 176 eli lähes sama määrä kuin edellisenäkin vuonna. Taulukko 10. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys 1994-2005. Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 1994 3 057 16,6 905 4,9 2152 11,7 1995 2 941 15,6 970 5,1 1971 10,4 1996 3 003 15,5 1 120 5,8 1883 9,7 1997 2 946 14,8 1 008 5,1 1938 9,8 1998 2 953 14,6 1 003 4,9 1950 9,6 1999 3 001 14,5 990 4,8 2011 9,7 2000 3 143 14,9 1 060 5,0 2083 9,9 2001 3 105 14,4 1 018 4,7 2087 9,7 2002 3 193 14,6 1 022 4,7 2171 9,9 2003 3 300 14,8 1 207 5,4 2093 9,4 2004 3 307 14,6 1 129 5,0 2178 9,6 2005 3 368 14,7 1 192 5,2 2176 9,5 Vuonna 2004 espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys oli laskenut hieman, mutta nousi jälleen hieman vuoden 2005 aikana. Korkein kokonaishedelmällisyys oli edelleen Suur-Kauklahdessa, jossa nainen synnyttäisi nykyisellä hedelmällisyyden tasolla 2,2 lasta elämänsä aikana, kun vastaava luku koko Espoossa oli lähes 2. Toiseksi korkein hedelmällisyys oli Vanha-Espoossa ja alhaisin jälleen Suur-Matinkylässä, jossa nainen synnyttäisi 1,7 lasta nykyisellä hedelmällisyyden tasolla. Kokonaishedelmällisyys oli kohonnut edellisestä vuodesta Suur-Leppävaarassa, Suur-Espoonlahdessa ja Vanha-Espoossa. 12 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006
Taulukko 11. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku 2 2003-2005. Ikäryhmät Kokonais- Suuralue 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 hedelmällisyys Suur-Leppävaara 2003 4,5 50,0 105,6 142,7 63,3 12,5 1 893 2004 8,5 47,2 123,3 129,8 65,9 16,0 1 954 2005 9,0 44,2 118,0 136,1 73,9 14,3 1 977 Suur-Tapiola 2003 1,7 20,9 95,1 145,5 67,0 14,3 1 723 2004 1,7 18,0 94,8 148,4 70,8 12,7 1 732 2005 0,8 16,7 85,8 144,8 77,8 18,4 1 722 Suur-Matinkylä 2003 6,2 36,7 96,9 120,6 67,2 7,0 1 673 2004 6,0 39,3 93,1 128,7 65,2 13,9 1 731 2005 5,9 32,6 107,8 115,1 63,8 13,9 1 696 Suur-Espoonlahti 2003 9,0 50,3 130,2 135,8 63,5 13,6 2 012 2004 4,8 44,5 128,0 150,7 66,5 14,8 2 047 2005 6,2 43,2 123,8 166,0 66,9 14,6 2 103 Suur-Kauklahti 2003 5,9 98,9 192,8 113,1 65,2 14,4 2 452 2004 11,9 97,6 130,4 134,2 67,2 8,8 2 251 2005 5,7 35,4 168,8 159,5 62,2 12,6 2 221 Vanha-Espoo 2003 11,9 70,9 144,0 132,0 76,7 20,8 2 282 2004 13,3 73,2 124,0 122,2 63,4 18,3 2 072 2005 10,5 66,7 127,8 126,9 68,4 41,9 2211 Pohjois-Espoo 2003 4,0 92,3 169,9 128,2 64,8 14,8 2 370 2004 11,0 61,2 137,3 111,9 93,3 26,6 2 207 2005 3,5 60,6 169,4 159,1 58,5 33,2 2 422 Koko Espoo 2003 6,3 46,9 116,6 135,7 66,5 13,6 1 928 2004 6,9 44,1 114,7 133,5 67,1 15,3 1 908 2005 6,5 40,0 115,5 140,0 69,2 15,5 1 933 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti. 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisen hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta 1 000 naista synnyttäisi elämänsä ailkana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 13
TAULUKKO 12. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan 2000-2005. Yhteensä 0-64 -v. 65-74 -v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö 2000 1 060 5,0 307 1,6 221 20,1 532 76,3 2001 1 018 4,7 295 1,5 192 17,1 531 72,8 2002 1 022 4,7 312 1,6 189 16,2 521 68,3 2003 1 207 5,4 298 1,5 215 17,8 694 87,6 2004 1 129 5,0 358 1,7 203 16,2 568 68,5 2005 1 192 5,2 409 2,0 201 15,6 582 66,4 Miehet 2000 533 5,2 199 2,1 133 27,5 201 85,9 2001 520 5,0 186 1,9 116 23,4 218 87,8 2002 530 5,0 212 2,1 123 23,9 195 74,0 2003 580 5,3 181 1,8 131 23,7 268 90,8 2004 596 5,4 231 2,3 120 21,7 245 83,0 2005 616 5,5 272 2,6 123 21,4 221 70,4 Naiset 2000 527 4,9 108 1,1 88 14,3 331 71,4 2001 498 4,5 109 1,1 76 12,1 313 65,0 2002 492 4,4 100 1,0 66 10,1 326 65,3 2003 627 5,4 117 1,1 84 12,1 426 79,7 2004 533 4,6 127 1,2 83 11,9 323 60,4 2005 576 4,9 137 1,3 78 10,9 361 64,1 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli kohonnut hieman vuoden 2005 aikana, mutta nousua oli vain alle 65-vuotiailla, kun tätä vanhemmilla kuolleisuus laski edellisestä vuodesta. Miehillä kuolleisuus oli kohonnut vain vähän ja nousua oli vain alle 65-vuotiailla. Tätä vanhemmilla, erityisesti 75 vuotta täyttäneillä miehillä, kuolleisuus laski. Myös naisilla kokonaiskuolleisuus oli kohonnut kokonaisuudessaan, varsinkin yli 75-vuotiailla. 14 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006
3 AVIOITUMINEN JA AVIOEROT Vuoden 2005 aikana espoolaiset naiset solmivat 1 706 avioliittoa, mikä oli 30 avioliittoa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli hieman laskenut ja oli 80 % vuonna 2005. Toisia avioitumisia liitoista oli 17 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 3%. TAULUKKO 13. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2005. Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 2,1 0,7-31 1,8 20-24 16,3 1,7-227 13,3 25-29 42,3 6,7-597 35,0 30-34 22,8 19,9 11,1 375 22,0 35-39 9,2 21,9 15,6 198 11,6 40-44 3,6 15,5 24,4 106 6,2 45-49 2,6 15,8 22,2 92 5,4 50-54 0,9 9,1 13,3 45 2,6 55-59 0,1 5,4 11,1 23 1,3 60-64 0,1 1,7-6 0,4 65+ 0,0 1,7 2,2 6 0,4 Yht. 100,0 100,0 100,0 1 706 100,0 Lkm 1 364 297 45 Avioliitoista joka toinen solmittiin alle 30-vuotiaina, ensimmäisen avioliiton solmineista naisista 61 % oli tämän ikäisiä. Toista kertaa vihityistä 40 % kuului seuraavaan ikäryhmään, 30-39 -vuotiaat. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista 47 % oli 40-49 -vuotiaita. Avioerojen määrä laski hiukan jo toisena vuotena peräkkäin ollen 634 eroa - seitsemän eroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Avioerojen määrä suhteessa solmittuihin avioliittoihin oli pysynyt ennallaan 38 %:ssa. Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006 15
TAULUKKO 14. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2005 Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 0,4 - - 2 0,3 20-24 3,1 - - 16 2,5 25-29 13,5 3,9-74 11,7 30-34 17,6 10,7-102 16,1 35-39 19,5 21,4 14,3 125 19,7 40-44 16,8 16,5 28,6 108 17,0 45-49 13,5 19,4-90 14,2 50-54 8,1 15,5 14,3 60 9,5 55-59 5,8 6,8 35,7 42 6,6 60-64 1,0 4,0-9 1,4 65+ 0,6 2,0 7,1 6 0,9 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 634 100,0 Lkm 517 103 14 Eronneista 82 %:lla ero oli ensimmäisestä avioliitosta ja 16 %:lle ero oli myönnetty naisen toisesta avioliitosta. Tyypillisimmillään ensimmäinen avioliitto purkautui naisen ollessa 35-44 -vuotias, jolloin purkautui 36% ensimmäisistä avioliitoista. Toisista avioliitoista, jotka päättyivät eroon, 38 % purkautui naisen ollessa 35-44 -vuotias. SAMMANDRAG I början av 2006 hade Esbo 231 704 invånare. På ett år hade antalet esbobor ökat med 4 232, dvs. 1,9 procent. Av denna ökning utgjorde flyttningsöverskottet 2 044 invånare, dvs. 47 procent av hela ökningen. Av denna mängd kom 1 321 personer från andra delar av landet. Utflyttningen inom omflyttningen ökade tack vare flyttningsöverskottet från utlandet till 683, dvs. en nästan trefaldig ökning mot föregående år. Esbos flyttningsöverskott från huvudstadsregionen var 2 099 personer. Ökningen jämfört med föregående år var 11 procent, medan inflyttningsöverskottet i sin helhet nästan fördubblades. Esbo förlorade befolkning till andra kommuner i Helsingforsregionen, mest till Kyrkslätt. Också i förhållande till det övriga Nyland uppvisade Esbo inflyttningsunderskott, men i relation till södra Finland i övrigt konstaterades inflyttningsöverskott för Esbo. Stor-Alberga har i åratal uppvisat det högsta inflyttningsöverskottet, och så skedde också denna gång. Det näst största flyttningsöverskottet noterades för Stor-Hagalund och trea kom Gamla Esbo. Endast Stor-Köklax uppvisade flyttningsunderskott i fråga om flyttningsrörelsen över kommungränsen. Inom kommunen noterades nästan 28 500 flyttningar och det största flyttningsöverskottet från övriga delar av Esbo noterades för Gamla Esbo. Den näst största befolkningsökningen konstateras för norra Esbo. Redan från 1997 har Stor-Hagalund i fråga om kommunens interna flyttningsrörelse drabbats av förhållandevis högt flyttningsunderskott, och så skedde också 2005. Nu förlorade också Stor-Alberga befolkning till andra storområden. Det totalt sett största flyttningsöverskottet (mellan kommuner och inom kommunen sammanlagt) noteras för Gamla Esbo. Näst störst var överskottet för Stor-Esboviken vars befolkningsökning huvudsakligen härrör från flyttningar mellan kommuner i likhet med flyttningsöverskottet för Stor-Mattby. Den totala flyttningsbalansen för Stor- Hagalund uppvisade åter förlust på grund av flyttningen inom kommunen. År 2005 föddes 3 368 barn vilket är något mer än året innan. Antalet döda uppgick till 1 192 personer och den naturliga befolkningsökningen var 2 176 vilket ligger på samma nivå som föregående år. 16 Väestönmuutokset 2005/Tietoisku 9/2006