Sote- ja maakuntauudistus julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämisessä Hallituksen esitykset 15/2017 ja 47/2017 Alivaltiosihteeri, dosentti Tuomas Pöysti Taloustieteen kesäpäivät 8.6.2017 -
-
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Perusoikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen varmistaminen => palveluiden saatavuus Osallisuus ja demokratia Selkeä hallinnon työnjako - 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi
4 8.6.2017 -
9.5.2017 - Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi
9.5.2017 - Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi
Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta arvioidaan lainvalmistelussa 9.5.2017 - Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi
Arviointi vuoropuheluna tutkimuksen kanssa Laaja-alainen systeeminen ja toiminnallinen muutos ei voida arvioida kokonaisuutta kokonaistasapainomallilla tai osittaisen tasapainon malleilla laadullinen kokonaisarviointi ja epävarmuuksien esille tuonti voiko yhteiskuntatieteilijä pitää perusteltuna muutosta: known unknowns and unknown unknows. Kompleksisuuden hallinta Dialogi eri tutkimusten ja selvitysten kanssa Tuotantotaloudellinen tehostamispotentiaalien arviointi Kirjallisuuskatsaus ja kansainvälinen vertailutieto Vertailuasetelma -tarkastelu (integroitujen järjestelmien menokehitys vs. vertailuryhmä) Laadullinen arviointi Best case / worst case -vertailuasetelma (Reaalioptioarvo) Lainsäädännön arviointineuvoston positiivinen vaikutus ja asettama vaatimustaso - 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi
Millä taustaoletuksille arviointi ja julkinen keskustelu perustuu? 9.5.2017 - Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi
Eri näkökulmat ja niiden yhdistäminen Onko suunnitelmatalous aina tehokkaampaa? Organisaatioiden sisäisten transaktiokustannusten huomioon ottaminen Digitaalisen teknologian vaikutus organisaatioiden rakenteeseen ja transaktiokustannuksiin Erikoistumisen merkitys - modulaarinen tuotantorakenne ja arvoketju vs. yhden katon organisaatio Valtiosääntöjuridiikan ratkaiseva merkitys yhteiskunnan kehittämisessä - 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi
Maakuntien rahoitus Yleistä maakuntien rahoituksesta -
-
Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan. Lisäksi maakunnat saavat asiakasja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sotepalvelutarpeiden sekä olosuhdetekijöiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 13 Vuosina 2019 2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein - 8.6.2017
Maakuntien rahoitus 1 (1/2) 14 8.6.2017 -
9.5.2017 - Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi
-
Kustannukset valinnanvapausmallissa - 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi
Miten kustannusten kasvua hillitään? -
Miten kustannuskasvua hillitään? Valtion rahoituksen taso määräytyy väestömäärän ja palvelutarpeen perusteella Parempi tuottavuus ja vaikuttavuus; avainasemassa toimintakäytäntöjen muutokset: digitalisaatio oikea-aikainen apu varhainen tuki perheille uudenlaiset sote-keskukset ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon vähentäminen sairaaloiden uusi työnjako paljon tukea tarvitsevien palveluohjaus. -
20 8.6.2017 -
alueuudistus.fi SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ - 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi