Variasta keväällä 2011 valmistuneiden työllistyminen. Anne Karjalainen & Harri Sinkko

Variasta keväällä 2011 valmistuneiden työllistyminen Anne Karjalainen & Harri Sinkko Heinäkuu 2011

Julkaisija Vantaan kaupunki Työllisyyspalvelut Tietopalvelut, selvityksiä nro 61, C12 : 2011 Teksti Anne Karjalainen, Harri Sinkko Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan kaupungin paino 10/2011 ISBN 978-952-443-363-1 ISSN-L 1799-702X ISSN 1799-7011 (painettu) ISSN 1799-7569 (verkkojulkaisu)

Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan Vantaan ammattiopisto Variasta keväällä 2011 valmistuneiden opiskelijoiden työnhakukeinoja, työnsaantia ja asenteita työelämää kohtaan. Tulokset perustuvat touko-kesäkuun 2011 vaihteessa opiskelijoille tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 183 oppilasta. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa, millaiseksi opiskelijat kokevat omat työllisyysnäkymät, mitä keinoja he työnhaussa käyttävät, kuinka monella on työpaikka tiedossa valmistuessa, ja mitä kautta he ovat sen löytäneet. Lisäksi selvitettiin, mitä asioita opiskelijat kokivat tärkeäksi työelämässä ja miten he suhtautuvat yrittäjyyteen. Raportin loppuun on koottu johtopäätökset kyselyn tuloksista ja ehdotuksia valmistuvien opiskelijoiden työnhaun ja työllisyyden edistämiseksi.

Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Vantaan ammattiopisto...3 3. Kyselyyn vastanneet...3 4. Työllisyysnäkymät...4 5. Työnhaun kriteerit...7 6. Työnhaku ja ohjaus... 11 7. Työllistyminen... 12 8. Jatko-opiskelu... 15 9. Yrittäjyys... 15 10. Loppupäätelmät... 18 LIITE 1 Kyselylomake... 20 LIITE 2 Variasta 6/2011 valmistuneiden määrä aloittain... 26 Taulukot... 27

1. Johdanto 3 Vantaan kaupungin työllisyysasioiden neuvottelukunta antoi maaliskuussa 2011 toimeksiannon tutkia rakennetyöttömyyttä sekä alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyyttä Vantaalla. Tutkimus tehdään ajalla 14.3.-31.12.2011. Osana tutkimusta tehtiin kysely Vantaan ammattiopistosta (Varia) keväällä 2011 valmistuville opiskelijoille. Kyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden työllistymistä, asenteita, työnhakukeinoja sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Kysely oli avoinna Varian opiskelijoiden intranet-sivuilla 23.5.-10.6.2011. Opettajia pyydettiin varaamaan aikaa kyselyn tekemiseen oppitunnin tai muun kokoontumisen yhteydessä. Lisäksi kyselylomakkeesta tehtiin paperiversio niitä oppilasryhmiä varten, joilla ei ollut sopivaa tilaisuutta päästä atk-luokkaan oppitunnin yhteydessä. Kyselyyn vastasi 185 opiskelijaa. Tässä raportissa esitellään kyselystä saadut tulokset ja niiden pohjalta tehdyt toimenpideehdotukset nuorten työnhaun ja -saannin edistämiseksi. 2. Vantaan ammattiopisto Vantaan ammattiopisto Varia on Vantaan kaupungin omistama oppilaitos. Opiskelijoita on noin 3800, joista nuoria 2700 ja aikuisopiskelijoita 1100. Toimipisteitä on neljä. Nuorisokoulutusta järjestetään kuudella opetusalalla: kulttuurin opetusala, liikenteen opetusala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala, sähkötekniikan opetusala sekä tekniikan opetusala. Opetusaloilla on yhteensä 36 perustutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. Kesäkuussa 2011 oppilaitoksesta valmistui 572 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta opiskelijaa (liite 2). 3. Kyselyyn vastanneet 1 Variasta keväällä 2011 valmistuneet -kyselyyn vastasi 185 opiskelijaa 16 eri koulutusohjelmasta. 76 heistä vastasi netissä ja 109 opiskelijaa vastasi kyselyn paperiversioon. Kaksi paperiversiovastausta hylättiin sopimattomien vastausten takia. Kaikista koulutusohjelmista ei saatu vastauksia johtuen muun muassa lukukauden loppuun sijoittuvista työssäoppimisjaksoista. Koulutusohjelmista, joista vastauksia saatiin, vastanneiden määrät vaihtelivat. Tämä on huomioitava kyselyn tuloksia tulkittaessa. Runsaslukuisimmin edustettuna ovat lähihoitajat (52 vastaajaa), parturi-kampaajat (25 vastaajaa) ja kokit (18 vastaajaa). Muiden koulutusohjelmien vastaajien määrä vaihteli 1-13 välillä. Koulutusohjelmien, joista vastauksia on alle viisi, vastaukset on yhdistetty raportissa ryhmään muut. Kyselyyn vastanneiden määrä koulutusohjelmittain autonkuljettaja 10 ompelija 8 kokki 18 parturi-kampaaja 25 kokki, erityisopetus 8 putkiasentaja 7 koneistaja/levyseppähitsaaja 9 suurtalouskokki 8 lentoasemahuoltaja 10 talonrakentaja 13 lähihoitaja 52 ryhmä muut 2 7 maalari 8 yhteensä 183 Taulukko 1. Kyselyn vastanneet koulutusohjelmittain. 1 Vastaajien taustatiedot: taulukot 1-3 2 Ryhmään muut kuuluvat automaatio-/sähköasentajat, elektroniikka-asentajat, ICT-asentajat ja sähköasentajat

4 183 vastanneesta 66 prosenttia oli naisia ja 34 prosenttia miehiä. Vastaajista 141 oli vantaalaisia (77 %). Ulkopaikkakuntalaisista eniten oli helsinkiläisiä, joita oli 24 opiskelijaa (). Viisi opiskelijaa oli Tuusulasta, kolme Espoosta ja muilta paikkakunnilta yhteensä 10 opiskelijaa. Eniten vieraspaikkakuntalaisia oli parturi-kampaajan, lentoasemahuoltajan ja kokkien koulutusohjelmissa. Vähiten vieraspaikkakuntalaisia oli putkiasentajan ja talonrakentajan koulutusohjelmissa sekä ryhmässä muut. 84 prosenttia vastaajista oli siirtynyt opintoihin peruskoulusta. Parturi-kampaajista noin puolet oli suorittanut lukion, kun taas muissa koulutusohjelmissa lukion käyneitä oli vain muutama. Aiempi toisen asteen ammatillinen tutkinto oli viidellä prosentilla vastaajista. Näistä suurin ryhmä oli lähihoitajat, joista 12 prosentilla oli aiempi ammatillinen tutkinto. 4. Työllisyysnäkymät 3 Enemmistö opiskelijoista piti oman alan Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymiä varsin positiivisina. 61 prosenttia vastaajista piti näkymiä hyvinä ja 12 prosenttia erittäin hyvinä. Keskimäärin joka viidennen mielestä varialaisten työllisyysnäkymät olivat kohtalaiset. Huonoina näkymiä piti vain kolme prosenttia vastaajista. Parhaimpina Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymiä pitivät lähihoitajat ja parturikampaajat. Huonoimpina näkymiä pitivät ompelijat, kokkien erityisopetuksen opiskelijat sekä ryhmän muut vastaajat. Heidän mielestä näkymät olivat valtaosin kohtalaiset ja muutamien mielestä huonot. Omat työllisyysnäkymät nähtiin parempina kuin oman alan valmistuneiden näkymät yleensä. 28 prosentin mielestä näkymät olivat erittäin hyvät ja noin puolet piti näkymiä hyvänä. Parhaimpina omia näkymiään pitivät putkiasentajat, lähihoitajat, parturi-kampaajat ja talonrakentajat. Huonoimpina omia työllisyysnäkymiä valmistumisen jälkeen pitivät ompelijat, joista lähes 40 prosenttia oli sitä mieltä, että näkymät olivat huonot. Miten arvioisit omia työllisyysnäkymiä valmistumisen jälkeen? maalari (n=8) 75 % ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) 40 % 44 % autonkuljettaja (n=10) 20 % 20 % 10 % lentoasemahuoltaja (n=10) 30 % 20 % erittäin hyvät kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) putkiasentaja (n=7) 61 % 42 % 33 % 57 % 63 % 48 % 56 % 29 % 39 % 10 % 11 % 14 % hyvät kohtalaiset huonot erittäin huonot en osaa sanoa puuttuva talonrakentaja (n=13) 46 % 15 % muut (n=7) 14 % 29 % 43 % 14 % YHTEENSÄ (n=183) 28 % 49 % 19 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 1. Opiskelijoiden arvio omista työllisyysnäkymistä. 3 Taulukot 4-5

5 Vapaamuotoiset kommentit tukivat positiivisia työllisyysnäkymiä useimmilla aloilla. Toisaalta alan hyvistä työllisyysnäkymistä huolimatta juuri oman suuntautumisalan työ ei ollut aina itsestään selvää. Kommenteissa mainittiin usein oman aktiivisuuden sekä työssäoppimispaikan/työharjoittelun tärkeys työn saannissa. "No ei työllistymisen uskoisi olevan kovin hankalaa kun kerta hoitajista on huutava pula joka paikassa." - lähihoitaja - "Töitä on tarjolla hyvin ja lähitulevaisuudessa vielä enemmän, kun ihmiset jäävät eläkkeelle. Aina työ ei vastaa koulutusohjelman suuntautumislinjaa" - lähihoitaja - "Tarjolla ei ole paljon koulutusta vastaavaa työtä" - ompelija - "Työharjoittelupaikasta voi saada töitä" - ompelija - "Työpaikka löytyy jo" - putkiasentaja - "Työssäoppiminen on hyvä juttu, niiden kautta saa hyvin edettyä" - parturi-kampaaja - "Työllistyminen vaatii aikaa ja tahtoa työpaikan etsimisessä. Mahdollisuudet työllistymiseen ovat hyvät mikäli paneutuu etsimiseen" - parturi-kampaaja - "Perustin oman yrityksen jo ennen valmistumista...töitä on riittänyt, kun nöyrästi tekee." - maalari - "Mukavaa työllistyä, työllistyn toistaiseksi koko kesäksi" - maalari - "Riippuu paljon itse oppilaista, mutta kaiken kaikkiaan tosi hyvät." - talonrakentaja - " Työllistyminen on mahdollista, jos hoitaa työssäoppimisessa asiat hyvin." - talonrakentaja - "Varma työpaikka intin jälkeen" - lentoasemahuoltaja - "ON JO DUUNI JEA!" - lentoasemahuoltaja - "Helppoa" - autonkuljettaja -

Työpaikkojen määrä Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla 4 6 Oman alan työpaikkatarjontaa Vantaalla pidettiin melko hyvänä. 15 prosenttia kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että työpaikkoja on erittäin paljon ja 41 prosentin mielestä niitä on melko paljon. Noin joka neljännen mielestä työpaikkoja oli kohtalaisesti ja 7 prosenttia arveli oman alan työpaikkoja olevan vain vähän. Vantaan työpaikkatarjontaa pitivät parhaimpana lähihoitajaopiskelijat ja parturikampaajat. 87 prosenttia lähihoitajaopiskelijoista ja 76 prosenttia parturi-kampaajista oli sitä mieltä, että Vantaalla on erittäin paljon tai melko paljon oman alan työpaikkoja. Myös autonkuljettajista, lentoasemahuoltajista ja putkiasentajista enemmistö oli sitä mieltä, että työpaikkoja on paljon. Tyytymättömimpiä Vantaan työpaikkatarjontaan olivat maalarit ja ompelijat. Myös enemmistö talonrakentajista ja kokeista oli sitä mieltä, että työpaikkoja on Vantaalla vain kohtalaisesti tai vähän. Kun tarkastelualuetta laajennettiin koko pääkaupunkiseudulle, 78 prosenttia opiskelijoista oli sitä mieltä, että työpaikkoja on erittäin paljon tai paljon. Vähän työpaikkoja arveli olevan vain muutama ompelija. Hieman muita varovaisempia pääkaupunkiseudun työpaikkojen määrässä olivat myös putkiasentajat ja maalarit. Minkä verran Vantaalla on mielestäsi oman alasi työpaikkoja? maalari (n=8) ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) 16 % 60 % 16 % autonkuljettaja (n=10) lentoasemahuoltaja (n=10) kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) 20 % 10 % 17 % 6 % 29 % 60 % 56 % 58 % 30 % 30 % 17 % 8 % erittäin paljon melko paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan en osaa sanoa koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 11 % 33 % 33 % 11 % 11 % puuttuva putkiasentaja (n=7) 57 % 14 % 29 % talonrakentaja (n=13) 8 % 15 % 54 % 15 % 8 % muut (n=7) 43 % 14 % 14 % 29 % YHTEENSÄ (n=183) 15 % 41 % 26 % 7 % 10 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 2. Opiskelijoiden oma arvio alan työpaikkamäärästä Vantaalla. 4 Taulukot 6-7

7 5. Työnhaun kriteerit 5 58 prosenttia kaikista vastanneista oli tehnyt opiskeluaikana oman alan töitä työssäoppimisjaksojen lisäksi. Eniten töitä olivat tehneet talonrakentajat, maalarit, suurtalouskokit ja autonkuljettajat. Näistä opiskelijoista yli 70 prosenttia oli työskennellyt opiskeluaikana. Vähiten () alakohtaisia töitä opiskeluaikana olivat tehneet ompelijat. Oletko tehnyt oman alan töitä opiskeluaikana? (muu kuin työssäoppiminen) maalari (n=8) 75 % ompelija (n=8) 88 % parturi-kampaaja (n=25) 36 % 64 % autonkuljettaja (n=10) 70 % 30 % lentoasemahuoltaja (n=10) 60 % 40 % kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) 56 % 75 % 67 % 44 % 31 % kyllä ei puuttuva koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 56 % 44 % putkiasentaja (n=7) 57 % 43 % talonrakentaja (n=13) 77 % 23 % muut (n=7) 43 % 57 % YHTEENSÄ (n=183) 58 % 42 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3. Opintojen ohella työskennelleiden osuus koulutusaloittain. Ammattialoilla, joilla oli työskennelty paljon opiskelun ohessa, ei työn saantia kuitenkaan pidetty sen helpompana kuin aloilla, joilla oli työskennelty vähemmän. Esimerkiksi parturikampaajista opintojen aikana oli työskennellyt 36 prosenttia ja maalareista 75 prosenttia, mutta yli puolet parturikampaajista piti työnsaantia helppona ja maalareista sitä mieltä oli vain 13 prosenttia. Helpoimpana koulutusta vastaavan työn saantia pitivät lähihoitajat ja autonkuljettajat. Myös parturi-kampaajista, koneistaja/levyseppähitsaajista ja putkiasentajista yli puolet piti työn saantia helppona. Vaikeimpana koulutusta vastaavan työn saamista pitivät ompelijat, joista 63 prosenttia oli sitä mieltä, että koulutusta vastaavan työn saaminen on vaikeaa. Muissa koulutusohjelmissa työnsaantia pitivät vaikeana vain yksittäiset vastaajat. Erittäin vaikeana työnsaantia ei pitänyt kukaan. 61 prosenttia kaikista opiskelijoista halusi työllistyä sille alalle, jota opiskeli. 20 prosenttia oli hieman epävarmoja ja viisi prosenttia ei halunnut työllistyä opiskelemalleen alalle. Oman opiskelualan töitä halusivat tehdä etenkin autonkuljettajat, koneistaja/levyseppähitsaajat, parturikampaajat ja putkiasentajat. Epävarmimpia olivat ompelijat. Myös maalareista, lentoasemahuoltajista ja suurtalouskokeista puolet oli epävarmoja halukkuudesta työllistyä omalle opiskelualalleen. 5 Taulukot 8-12

8 Haluatko työllistyä sille alalle, jolle olet valmistumassa? maalari (n=8) ompelija (n=8) 88 % parturi-kampaaja (n=25) 72 % 12 % 8 % 8 % autonkuljettaja (n=10) lentoasemahuoltaja (n=10) kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) 61 % 65 % 90 % 11 % 11 % 8 % 10 % 17 % 23 % kyllä ehkä en en osaa sanoa puuttuva koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 78 % 22 % putkiasentaja (n=7) 71 % 14 % 14 % talonrakentaja (n=13) 62 % 23 % 8 % 8 % muut (n=7) 71 % 29 % YHTEENSÄ (n=183) 61 % 20 % 5 % 6 % 7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden halukkuus työllistyä omalle alalle. 88 prosenttia kaikista opiskelijoista haluaisi kokopäivätyötä. Osapäivätöistä olivat kiinnostuneimpia ompelijat, maalarit, suurtalouskokit ja kokkien erityisopetuksen koulutusohjelman opiskelijat. Vähiten osapäivätöistä olivat kiinnostuneet autonkuljettajat ja putkimiehet. Vuorotyötä olivat valmiita tekemään puolet lähihoitajista ja maalareista. Muilla linjoilla kiinnostus vuorotyötä kohtaan oli vähäisempää. Keikkatöistä olivat kiinnostuneimpia maalarit (88 %), ompelijat (75 %) sekä suurtalouskokit () ja kokkien erityisopetuslinjan opiskelijat (). Provisiopalkattua työtä haluaisivat tehdä lähinnä maalarit ja parturi-kampaajat, joista joka neljäs oli valmis työskentelemään provisiopalkalla. Muilla aloilla kiinnostus provisiopalkattua työtä kohtaan oli vähäistä. Työnhakualueet 6 63 prosenttia kaikista vastaajista haki tai aikoi hakea töitä Vantaalta. Helsinki oli toiseksi suosituin työnhakualue. Sen valitsi 52 prosenttia vastaajista. Espoon kiinnostavuus yksittäisenä työnhakualueena oli vähäinen, sillä sen valitsi vain 12 prosenttia opiskelijoista. Koko pääkaupunkiseudulta töitä haki tai aikoi hakea 26 prosenttia ja muilta alueilta noin 9 prosenttia vastaajista. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta hakivat töitä lähinnä parturi-kampaajat ja lähihoitajat. Suosituin työnhakualueyhdistelmä oli Vantaa-Helsinki -alue, jonka valitsi noin 30 prosenttia vastaajista. Ainoastaan Vantaan työnhakualueeksi valitsi 18 prosenttia ja ainoastaan Helsingin työnhakualueeksi valitsi 6 prosenttia. Vantaa oli suosituin hakualue lentoasemahuoltajille (100 %), suurtalouskokeille (88 %) ja ryhmän muut opiskelijoille (86 %). Ompelijoille, kokkien erityisopetuksen koulutusohjelma opiskelijoille, parturi-kampaajille ja maalareille Helsinki oli Vantaata suositumpi työnhakualue. Koko pääkaupunkiseudulta hakivat töitä useimmiten maalarit, talonrakentajat ja autonkuljettajat. 6 Taulukko 13

9 % 100 % Miltä alueilta haet / aiot hakea töitä? (monivalinta) 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % maalari ompelija parturi-kampaaja autonkuljettaja lentoasemahuoltaja kokki kokki, erityisopetus Vantaa Helsinki Espoo Koko pääkaupunkiseutu Muu en osaa sanoa % 100 % Miltä alueilta haet / aiot hakea töitä? (monivalinta) 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % suurtalouskokki lähihoitaja koneistaja/ levyseppähitsaaja putkiasentaja talonrakentaja muut YHTEENSÄ (n=183) Vantaa Helsinki Espoo Koko pääkaupunkiseutu Muu en osaa sanoa Kuva 5. Vastaajien työnhakualueet koulutusaloittain.

10 Työpaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä Opiskelijoilla oli mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta siitä, mitkä asiat heille ovat tärkeitä työpaikan valinnassa. Kysymykseen vastasi 70 opiskelijaa. Eniten mainintoja saivat hyvä työilmapiiri ja hyvä sijainti. Viihtyisäksi mielletty työpaikka houkuttelee hakijoita. Työpaikan tulisi myös sijaita lähellä kotia tai hyvien kulkuyhteyksien päässä. Tärkeinä asioina mainittiin myös palkka sekä mielekkäät ja vaihtelevat työtehtävät. Työvälineiden ja -tilojen on oltava asianmukaisessa kunnossa ja työajat sopivat. Muina työpaikan valintaan vaikuttavina tekijöinä mainittiin muun muassa koulutus- ja etenemismahdollisuudet sekä työnantajan luotettavuus. "Työpaikan sijainti, palkka, työtoverit, työkuva." - elektroniikka-asentaja - "Palkka, työtehtävä" - lentoasemahuoltaja - "Työyhteisön hyvä ilmapiiri, hyvä palkka, työmatka, työajat..." - lähihoitaja - "Alallani on usein erittäin huono työilmapiiri ja tämän takia hyvä työyhteisö on tärkeä." - lähihoitaja - "Siedettävä työmatka on aika tärkeä, ja myös se miten työyhteisössä otetaan vastaan uusi työntekijä" - lähihoitaja - "Ensisijaisesti töitä omalta alalta. Työtehtävien monipuolisuus/haasteellisuus." - ompelija - "Työaika on tärkeä. Riittävä toimeentulo ja työmatka." - ompelija - "Työajat ja hyvät tilat." - kokki - "Sijainti, työpaikan ilmapiiri, tilat, käytännöt, käytettävät tuotteet, erilaiset työsopimus-vaihtoehdot (palkallinen vuokratuoli)" - parturi-kampaaja - "Työilmapiiri, palkka, sijainti, työnkuva" - parturi-kampaaja - "hyvät kulkuyhteydet, monipuolinen työnkuva, hyvä työporukka" - maalari - "Melko helpot ja sujuvat kulkuyhteydet yleisillä" - maalari - "työilmapiiri, joustot, työ itsessään" - koneistaja/levyseppähitsaaja - "Mahdollisimman lähellä, hyvä työilmapiiri, suomalainen firma/yhtiö." - talonrakentaja - "palkka" -talonrakentaja -

11 6. Työnhaku ja ohjaus 7 70 prosenttia kaikista opiskelijoista oli sitä mieltä, että heillä on riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä. Kahdeksalla prosentilla vastaajista ei mielestään ollut riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä. Tyytyväisimpiä omiin työnhakutietoihin olivat koneistaja/levyseppähitsaajat, parturikampaajat, autonkuljettajat ja lentoasemahuoltajat. Ompelijoista 38 prosentilla ei mielestään ollut riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä. Muissa ryhmissä tyytymättömiä tietoihinsa oli korkeintaan 15 prosenttia, mutta lähes kaikista ryhmistä löytyi vähintään yksi opiskelija, jolla ei mielestään ollut riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä. Onko sinulla mielestäsi riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä? maalari (n=8) 75 % ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) 80 % 16 % autonkuljettaja (n=10) 80 % 10 % 10 % lentoasemahuoltaja (n=10) 80 % 10 % 10 % kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) 72 % 6 % 22 % kyllä ei suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) 71 % 21 % en osaa sanoa puuttuva koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 89 % 11 % putkiasentaja (n=7) 71 % 29 % talonrakentaja (n=13) 62 % 15 % 23 % muut (n=7) 57 % 14 % 29 % YHTEENSÄ (n=183) 70 % 8 % 15 % 7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 6. Kyselyyn vastanneiden arvio omista tiedoista työnhakumenetelmissä. 37 prosenttia opiskelijoista oli mielestään saanut ohjausta työpaikan etsimisessä melko paljon tai erittäin paljon. Jonkin verran ohjausta arvioi saaneensa 31 prosenttia opiskelijoista. 20 prosenttia oli saanut ohjausta mielestään vähän tai ei lainkaan. Paljon ohjausta työpaikan etsimiseen olivat saaneet mielestään lentoasemahuoltajat, koneistaja/levyseppähitsaajat ja autonkuljettajat. Vähän työnhakuohjausta olivat mielestään saaneet ompelijat (63 %), maalarit () ja ryhmän muut opiskelijat (43 %). Toisaalta haasteellisen työtilanteen vuoksi ompelijoilla voi olla myös tarvetta suurempaan ohjausmäärään verrattuna aloihin, joilla on helppo työllistyä. 7 Taulukot 14-15

12 Kuinka paljon olet mielestäsi saanut ohjausta työpaikan etsimisessä? maalari (n=8) ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) autonkuljettaja (n=10) lentoasemahuoltaja (n=10) kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) putkiasentaja (n=7) talonrakentaja (n=13) muut (n=7) YHTEENSÄ (n=183) 8 % 40 % 28 % 63 % 8 % 16 % 10 % 60 % 20 % 10 % 20 % 70 % 10 % 11 % 39 % 39 % 11 % 63 % 10 % 17 % 31 % 12 % 10 % 21 % 22 % 56 % 22 % 14 % 43 % 29 % 14 % 8 % 23 % 31 % 23 % 15 % 14 % 9 % 14 % 28 % 43 % 31 % 14 % 16 % 14 % 7 % erittäin paljon melko paljon jonkin verran vähän en lainkaan en osaa sanoa puuttuva 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Opiskelijoiden arvio saamastaan työnhakuohjauksen määrästä. 7. Työllistyminen 8 Vastaajista 114 eli 62 prosenttia ilmoitti, että heillä on työpaikka valmistumisen jälkeen. Parhaiten töitä olivat saaneet talonrakentajat, joista kaikki olivat työllistyneet. Hyvin työllistyneitä olivat myös lentoasemahuoltajat (80 %), parturi-kampaajat (76 %) ja lähihoitajat (73 %). Huonoiten olivat työllistyneet ompelijat (), kokkien erityisopetuskoulutusohjelman oppilaat (25 %) ja kokit (28 %). Onko sinulla työpaikka valmistumisen jälkeen? maalari (n=8) 63 % ompelija (n=8) 63 % parturi-kampaaja (n=25) 76 % 12 % 12 % autonkuljettaja (n=10) 70 % 20 % 10 % lentoasemahuoltaja (n=10) 80 % 10 % 10 % kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) 28 % 22 % kyllä ei suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) 73 % 23 % en osaa sanoa puuttuva koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 56 % 11 % 33 % putkiasentaja (n=7) 71 % 14 % 14 % talonrakentaja (n=13) 100 % muut (n=7) 29 % 43 % 29 % YHTEENSÄ (n=183) 62 % 24 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Työpaikan saaneet opiskelijat koulutusaloittain. 8 Taulukot 16-24

13 Suurimmalla osalla työpaikan saaneista (89 %) työpaikka vastasi koulutusta. Vakituisen työpaikan oli saanut 32 prosenttia. Eniten vakituisen työpaikan saaneita oli koneistaja/levyseppähitsaajissa (80 %), lentoasemahuoltajissa (63 %) ja parturi-kampaajissa (58 %). Määräaikaisia kaikista työpaikoista oli 44 prosenttia. Putkiasentajista kaikki ja lähihoitajista 61 prosenttia työllistyi määräaikaisiin työsuhteisiin. Noin joka viides paikka oli kesätyö. Kesätöihin olivat työllistyneet etenkin ryhmän muut opiskelijat, maalarit ja kokit. Työsuhteen kesto maalari (n=5) 20 % 40 % 40 % parturi-kampaaja (n=19) 58 % 21 % 16 % 5 % autonkuljettaja (n=7) 29 % 43 % 14 % 14 % lentoasemahuoltaja (n=8) kokki (n=5) 20 % 63 % 40 % 40 % vakituinen määräaikainen lähihoitaja (n=38) 16 % 61 % 24 % kesätyö koneistaja/levyseppähitsaaja (n=5) putkiasentaja (n=5) 80 % 100 % 20 % keikkatyö puuttuva talonrakentaja (n=13) 46 % 15 % muut (n=9) 22 % 33 % 44 % YHTEENSÄ (n=183) 32 % 44 % 22 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Työllistyneiden opiskelijoiden työsuhteen kesto koulutusaloittain. Koulutusohjelmien, joissa työllistyneitä on alle viisi, vastaukset sisältyvät ryhmään muut. Lähes kaikki työpaikat (89 %) olivat kokopäivätyötä. Osa-aikatöihin oli työllistynyt yksittäisiä henkilöitä eri koulutusohjelmista. Työllistyneet olivat löytäneet työpaikkansa lähinnä Vantaalta (58 %) ja Helsingistä (30 %). Vantaata useammin Helsinkiin olivat työllistyneet parturi-kampaajat, kokit ja putkiasentajat. Espooseen työllistyi vain kaksi kyselyyn vastanneista. Muihin kuntiin työllistyi noin 10 prosenttia vastaajista. Suhteellisesti eniten heitä oli lähihoitajissa ja talonrakentajissa. Muista koulutusohjelmista muille paikkakunnille työllistyi yksittäisiä henkilöitä. Ylivoimaisesti paras tapa löytää töitä oli työssäoppimispaikka. Keskimäärin puolet työllistyneistä löysi työpaikkansa työssäoppimispaikan kautta. Työllistyneistä putkiasentajista kaikki työllistyivät työssäoppimispaikan kautta ja koneistaja/levyseppähitsaajistakin 80 prosenttia. Talonrakentajista työssäoppimispaikan kautta työnsä oli löytänyt 62 prosenttia. Noin joka viides kaikista työllistyneistä oli löytänyt työnsä suoraan työnantajalta kysymällä ja 12 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön www.mol.fi-sivuston kautta. Eniten mol.fi:n kautta töitä olivat löytäneet lähihoitajat ja parturi-kampaajat. Suhdeverkoston kuten myös aiemman työnantajan kautta töitä löysi 11 prosenttia vastaajista. Työvoiman vuokraus- ja välityspalvelujen kautta työllistyi vain yksi henkilö.

14 69 kyselyyn vastanneella opiskelijalla () ei ollut tietoa työpaikasta. Oppilaiden yleisin syy työpaikan puuttumiseen oli, ettei työtä ole etsitty (32 %). 23 prosentin mielestä työllistymisen este oli työkokemuksen puute ja 17 prosenttia ei ollut löytänyt kiinnostavaa työtä. Alan heikkoon työmarkkinatilanteeseen olivat tyytymättömiä etenkin ompelijat. Lähihoitajilla yleisimmäksi työllistymisen esteeksi mainittiin työkokemuksen puute. Sukupuolta ja terveydentilaa piti syynä työpaikan puuttumiseen vain kolme prosenttia kaikista vastaajista. 22 prosenttia vailla työpaikkaa olevista odotti vastausta työpaikkahakemukseensa. Lähihoitajissa heitä oli 43 prosenttia. Myös kokeista kolmasosa odotti vielä vastausta työpaikkahakemukseen. Vailla työpaikkaa olevat olivat etsineet eniten töitä työ- ja elinkeinoministeriön www.mol.fisivuilta (45 %), työssäoppimispaikoista (26 %) ja yritysten/organisaatioiden internet-sivuilta (). Työvoiman vuokraus- tai välityspalveluista töitä oli etsinyt vain neljä prosenttia. Vajaa viidennes vastanneista ei ollut etsinyt töitä mistään. Työnhakua aikoi jatkaa hieman alle puolet työtä vailla olevista henkilöistä. 10 prosenttia aikoi jatkaa opiskelua joko omalla tai jollain muulla alalla. 13 prosenttia aikoi mennä armeijaan/siviilipalvelukseen. 10 prosenttia ei tiennyt jatkosuunnitelmistaan. Opiskelijoiden työnhakupaikat Työssäoppimispaikasta Suoraan työnantajalta kysymällä Työministeriön Internet-sivusto (w w w.mol.fi) Suhdeverkoston kautta (sukulaiset, ystävät, tutut) Aiempi työnantaja Muuta kautta Oppilaitos Muu Internet-palvelu Yrityksen/organisaation Internet-sivusto Työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 60 % Työpaikan saaneet Ei tietoa työpaikasta Kuva 10. Työnhakupaikat työpaikan saaneilla ja ilman työpaikkaa olevilla vastaajilla (prosenttiosuus vastaavasta ryhmästä).

8. Jatko-opiskelu 9 15 Noin 40 prosenttia kaikista vastaajista halusi jatkaa opiskelua tulevaisuudessa, seitsemän prosenttia ei aikonut opiskella enempää. Noin puolet ei osannut sanoa haluaako opiskella tulevaisuudessa. Eniten opiskeluhaluja oli talonrakentajilla, lähihoitajilla, ompelijoilla ja parturikampaajilla. Vähiten opiskelusta tulevaisuudessa olivat kiinnostuneet lentoasemanhuoltajat. 46 prosenttia jatko-opiskelusta kiinnostuneista halusi halusi opiskella samaa alaa ja 22 prosenttia jotain muuta alaa. Muut eivät osanneet sanoa, mitä haluaisivat opiskella. Oman alan jatkoopintoja halusivat tehdä etenkin ompelijat, lähihoitajat ja talonrakentajat. Muista aloista kiinnostuneita löytyi eniten maalareista, parturi-kampaajista, kokeista ja lähihoitajista. Kiinnostavina ammatteina mainittiin muun muassa muusikko, poliisi, lentomekaanikko, lentäjä, eläinlääkäri, kehitysvamma-hoitaja ja liikunta-alan ammatit. Muutama kampaaja halusi monipuolistaa opintojaan opiskelemalla meikkaaja-maskeeraajaksi ja teatterimaskeeraajaksi. 9. Yrittäjyys 10 Viimeisenä aihealueena kysyttiin opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan. Vastausten perusteella ainakin yksi opiskelijoista oli ennättänyt jo oman yrityksen perustaakin. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 15 prosenttia oli kiinnostunut yrittäjyydestä paljon tai erittäin paljon. 39 prosenttia oli kiinnostunut jonkin verran ja 22 prosenttia ei ollut kiinnostunut yrittäjyydestä. Viidennes ei osannut kertoa mielipidettään. Eniten kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan oli talonrakentajilla ja maalareilla. Myös kokeista ja autonkuljettajista noin viidennes oli kiinnostunut paljon tai erittäin paljon yrittäjyydestä. Jonkin verran kiinnostuneiden osuus oli suurin lähes kaikissa koulutusohjelmissa. Yrittäjyydestä vähiten kiinnostuneita oli lähihoitajissa, koneistaja/levyseppähitsaajissa, putkiasentajissa ja ryhmän muut opiskelijoissa. Oletko kiinnostunut yrittäjyydestä? maalari (n=8) ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) autonkuljettaja (n=10) lentoasemahuoltaja (n=10) kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) putkiasentaja (n=7) talonrakentaja (n=13) muut (n=7) YHTEENSÄ (n=183) 63 % 10 % 10 % 10 % 44 % 30 % 60 % 16 % 10 % 28 % 40 % 30 % 17 % 6 % 39 % 22 % 17 % 6 % 11 % 33 % 44 % 35 % 33 % 11 % 57 % 29 % 14 % 8 % 46 % 8 % 14 % 43 % 29 % 14 % 9 % 6 % 39 % 22 % 20 % erittäin paljon paljon jonkin verran en ole kiinnostunut en osaa sanoa puuttuva 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 11. Opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan koulutusaloittain. 9 Taulukot 25-26 10 Taulukot 27-29

16 Opiskelijoista lähes puolet (46 %) oli sitä mieltä, että heillä ei ole riittävästi tietoa yrittäjyydestä. Noin joka viidennellä oli mielestään riittävästi tietoa yrittäjyydestä ja 30 prosenttia ei osannut sanoa. Eniten riittävät tiedot omaavia oli lentoasemahuoltajien, parturi-kampaajien ja koneistaja/levyseppähitsaajien koulutusohjelmissa. Yrittäjyystiedot olivat mielestään riittämättömät etenkin ompelijoilla, ryhmän muut opiskelijoilla, kokeilla ja suurtalouskokeilla. En osaa sanoa -vastauksia oli suhteellisen paljon. Onko sinulla riittävästi tietoa yrittäjyydestä? maalari (n=8) ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) autonkuljettaja (n=10) lentoasemahuoltaja (n=10) kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) suurtalouskokki (n=8) lähihoitaja (n=52) koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) putkiasentaja (n=7) talonrakentaja (n=13) muut (n=7) YHTEENSÄ (n=183) 75 % 36 % 30 % 40 % 17 % 20 % 28 % 10 % 30 % 61 % 63 % 48 % 33 % 56 % 14 % 29 % 57 % 54 % 71 % 21 % 46 % 32 % 40 % 30 % 22 % 27 % 11 % 8 % 29 % 28 % kyllä ei en osaa sanoa puuttuva 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 12. Opiskelijoiden arvio omista yrittäjyystiedoista. Lisätietoa yrittäjyydestä halusi 17 prosenttia kaikista opiskelijoista, 31 prosenttia ei halunnut lisätietoa ja puolet ei osannut sanoa mielipidettään. Eniten lisätietoa yrittäjyydestä halusivat ompelijat, talonrakentajat ja suurtalouskokit. Lähes kaikista koulutusohjelmista löytyi lisätietoa haluavia. Ei-vastauksia oli suhteellisen paljon koneistaja/levyseppähitsaajilla, putkiasentajilla, lentoasemahuoltajilla ja kokeilla. En osaa sanoa -vastausten määrä oli korkea kaikissa ryhmissä. Haluatko lisää tietoa yrittäjyydestä? maalari (n=8) ompelija (n=8) parturi-kampaaja (n=25) 8 % 16 % 68 % 8 % autonkuljettaja (n=10) 30 % 30 % 40 % lentoasemahuoltaja (n=10) 40 % 60 % kokki (n=18) kokki, erityisopetus (n=8) 17 % 39 % 44 % kyllä ei suurtalouskokki (n=8) en osaa sanoa lähihoitaja (n=52) 15 % 44 % puuttuva koneistaja/levyseppähitsaaja (n=9) 11 % 44 % 44 % putkiasentaja (n=7) 29 % 43 % 29 % talonrakentaja (n=13) 46 % 15 % 31 % 8 % muut (n=7) 14 % 29 % 57 % YHTEENSÄ (n=183) 17 % 31 % 47 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 13. Opiskelijoiden halukkuus saada lisätietoa yrittäjyydestä

Opiskelijoilla, jotka halusivat lisätietoa yrittäjyydestä, oli mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta siitä, mitä lisätietoa he haluavat. Suuri osa palautetta antaneista halusi lisätietoa perusasioista lähtien. 17 "Kaikkea mitä siihen liittyy." - suurtalouskokki - "Vaikkapa perusteet" - elektroniikka-asentaja - "kaikkea" - kokki - "talous asiat ja verojen maksut" - kokki - "Kaiken mahdollisen" - lähihoitaja - "tarkemmin, yleisesti mitä kaikkea yrittäjyyteen kuuluu ja miten voi ryhtyä yrittäjäksi" - lähihoitaja - "Tarkempaa perustietoa miten perustaa yritys." - lähihoitaja - "Yrittäjyyskurssi" - ompelija - "perustamisesta ja haasteista" - ompelija - "Yel+muut" - parturi-kampaaja - "Koulutukseen pitäisi ehdottomasti sisältyä yrittäjyyskoulutus" - maalari - "Kaikkea" - maalari - "yleistietoa" - koneistaja/levyseppähitsaaja - "lisätietoja perusasioista, arkipäivistä firmassa" - talonrakentaja -

10. Loppupäätelmät 18 Variasta keväällä 2011 valmistuneet -kyselyyn vastasi 183 opiskelijaa 16 eri koulutusohjelmasta. Vastaajat pitivät omia työllisyysnäkymiään varsin positiivisina. Omat näkymät olivat usein positiivisemmat kuin arvio alalta valmistuneiden työllistymisestä yleensä. Kaikista positiivisimmat näkymät olivat putkiasentajilla, lähihoitajilla, koneistaja/levyseppähitsaajilla, talonrakentajilla ja parturi-kampaajilla. Sen sijaan ompelijoiden ryhmässä työllistyminen nähtiin selvästi muita ryhmiä vaikeammaksi. Koko pääkaupunkiseudun työpaikkatarjonnan koki vähintään melko hyväksi 77 prosenttia kaikista vastaajista. Kohtalaiseksi tilanteen näkivät lähinnä ompelijat. Maalarit ja putkiasentajat suhtautuivat työpaikkatarjontaan pääkaupunkiseudulla hieman muita negatiivisemmin, mutta he työllistyivät hieman keskimääräistä paremmin. Työpaikan valintakriteereistä tärkeimpiä olivat työpaikan sijainti ja työilmapiiri. Nuorille oli tärkeää, että työpaikka on viihtyisä. Työnantajan maineella on merkitystä ja uuden työntekijän hyvää perehdyttämistä pidettiin tärkeänä. Tärkeäksi koettiin myös, että työpaikka sijaitsee kodin lähellä tai sujuvien liikenneyhteyksien päässä. Monisuuntaisten ja sujuvat liikenneyhteyksien kehittäminen olisikin tärkeää, sillä se laajentaisi potentiaalista työnhakualuetta. Kolmella neljästä vastaajasta oli oman arvion mukaan riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä. Työnhakuohjausta suunniteltaessa olisi huomioitava, että vaikeasti työllistyvillä aloilla oli tarvetta suurempaan määrään työnohjausapua kuin aloilla, joilla työllistyminen oli helppoa. Lisäksi jokaisesta koulutusohjelmasta löytyi opiskelijoita, joilla ei omasta mielestä ollut tarpeeksi tietoa työnhakumenetelmistä. Työnhaunohjauksessa tulisi antaa lisätukea sitä tarvitseville. Työnhakuohjausta tulisi olla saatavilla helposti myös valmistumisen jälkeen. Nykyisiä työnhakuun liittyviä Internet-sivustoja ja sosiaalisen median sivustoja kannattaisi hyödyntää tehokkaasti työnhaunohjauksessa. Niitä tulisi kehittää entistä asiakaslähtöisemmiksi. Internetissä voisi antaa helposti ja nopeasti ensiapua työnhakupulmiin opiskelijoille, vastavalmistuneille ja muille työnhakijoille. Kyselyssä saadun palautteen perusteella tarvetta olisi esimerkiksi cv-malleille, työhaastatteluohjeille ja ylipäätänsä paikalle, jossa voi helposti kysyä erilaisista työnhakuun liittyvistä asioista. Neuvontaa voisi antaa myös henkilökohtaisesti sähköpostitse tai keskustelupalstan muodossa. Lisäksi Internet-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa voisi markkinoida entistä aktiivisemmin rekrytointitapahtumia, rekrytointisivustoja, koulutus- ja kurssitarjontaa ja muita työllistymistä edistäviä asioita. Kaikista vastanneista 62 prosenttia oli saanut työtä. Parhaiten olivat työllistyneet talonrakentajat, lentoasemahuoltajat, parturi-kampaajat ja lähihoitajat. Huonoiten työllistyivät ompelijat ja kokit. Lähes kaikki työllistyneet olivat saaneet koulutusta vastaavaa työtä. Saadut työpaikat sijaitsivat lähinnä Vantaalla ja Helsingissä. Espooseen työllistyi valmistuvista vain kaksi. Suurin osa opiskelijoista myös haki töitä pääosin Vantaalta ja Helsingistä. Espoon ja muiden lähikuntien kiinnostavuus työnhakualueina oli melko alhainen. Työnhakua Vantaa-Helsinki -akselin ulkopuolelta olisi aktiivisesti edistettävä, sillä se lisäisi työnsaantimahdollisuuksia ja monipuolistaisi työpaikkatarjontaa. Tärkein työnsaantikanava oli opiskeluajan työssäoppimispaikka, jonka kautta suurin osa opiskelijoista oli työllistynyt. Työssäoppimispaikkoihin ja työharjoittelumahdollisuuksiin on panostettava myös tulevaisuudessa, sillä se on ensisijainen keino löytää työpaikka. Oppilaitoksen ja yritysten välistä yhteistyötä on kehitettävä ja lisättävä entisestään, sillä se avaa paremmat mahdollisuudet työllistyä, ja toisaalta, yritykset saavat tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. Töitä saaneet opiskelijat olivat myös käyttäneet työnhaussa enemmän aiempia kontaktejaan työnantajiin ja työssäoppimispaikkoihin kuin ilman töitä olevat vastaajat.

Henkilöstövuokraus- ja työnvälitysyritysten kautta ei kyselyyn vastanneet työpaikkoja saaneet, eivätkä ne myöskään olleet erityisen suosittuja työnhakukanavia. Näiden käyttöä ja markkinointia tulisi kuitenkin lisätä, sillä yritykset käyttävät henkilöstövuokraus- ja työnvälitysyritysten palveluja yhä kasvavassa määrin, ja se voi olla hyvä keino päästä työelämässä alkuun. Suuri osa vastaajista koki, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa yrittäjyydestä. Myös en osaa sanoa -vastausten määrä oli yrittäjyyttä koskevissa kysymyksissä suuri. Lisätietoa haluttiin yrittäjyyden perusteista alkaen käytännönläheisesti. Koulutusohjelmien yrittäjyysopinnoissa tulisi painottaa käytännönläheisyyttä, vahvistaa positiivisia asenteita yrittäjyyttä kohtaan ja kannustaa yrittäjyyteen. Yrittäjyysopinnoissa tulee huomioida oman ammattialan mahdollisuudet ja tuoda esille esimerkkejä ja käytäntöjä tosielämästä. Yrittäjyyteen on kannustettava myös valmistumisen jälkeen. 19

LIITE 1 Kyselylomake 20 Variasta valmistuneet 2011 -kysely Hyvä Varian opiskelija, tämä kysely on osa Vantaan kaupungin tekemää tutkimusta työllisyydestä ja työttömyydestä Vantaalla. Yhtenä tärkeänä kohderyhmänä ovat nuoret. Tällä kyselyllä haluamme kartoittaa Variasta valmistuneiden työllistymistä ja työelämään liittyviä asenteita. Osallistumisesi on tärkeää! Vastaaminen vie noin 10-15 minuuttia. 1. Kulttuurin opetusala Graafinen suunnittelija Korjausrakentaja Maalari Näyttelyrakentaja Ompelija Parturi-kampaaja Puuseppä Liikenteen opetusala Ajoneuvoasentaja Autokorinkorjaaja Autonkuljettaja Lentoasemahuoltaja Lentokoneasentaja Varastonhoitaja, erityisopetus Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kokki Kokki, erityisopetus Leipuri-kondiittori Matkailuvirkailija Suurtalouskokki Tarjoilija Sosiaali- ja terveysala Lähihoitaja Sähkötekniikan opetusala Automaatioasentaja/sähköasentaja Elektroniikka-asentaja Hienomekaanikko ICT-asentaja Tekniikan opetusala Ilmanvaihtoasentaja Koneistaja/levyseppähitsaaja Putkiasentaja Sähköasentaja Talonrakentaja Turvallisuusvalvoja Muu, mikä? 2. Sukupuoli Mies Nainen 3. Kotipaikkakunta Vantaa Helsinki Espoo Kerava Tuusula Nurmijärvi Muu, mikä?

21 4. Aiempi koulutus peruskoulu lukio toisen asteen ammatillinen tutkinto muu, mikä? 5. Miten arvioisit yleisesti oman alasi Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymiä? erittäin hyvät hyvät kohtalaiset huonot erittäin huonot en osaa sanoa 6. Miten arvioisit omia työllistymisnäkymiä Variasta valmistumisen jälkeen? erittäin hyvät hyvät kohtalaiset huonot erittäin huonot en osaa sanoa 7. Tähän voit kirjoittaa kommentteja työllistymisestä 8. Minkä verran Vantaalla on mielestäsi oman alasi työpaikkoja? erittäin paljon melko paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan en osaa sanoa 9. Minkä verran pääkaupunkiseudulla on mielestäsi oman alasi työpaikkoja? erittäin paljon melko paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan en osaa sanoa 10. Oletko tehnyt oman alan töitä opiskeluaikana? (muu kuin työssäoppiminen) kyllä en 11. Onko koulutusta vastaavan työn saaminen mielestäsi erittäin helppoa helppoa ei helppoa ei vaikeaa vaikeaa erittäin vaikeaa en osaa sanoa

12. Haluatko työllistyä sille alalle, jolle olet valmistumassa? 22 kyllä ehkä en en osaa sanoa 13. Minkälaista työtä ottaisit vastaan? Voit valita useita vaihtoehtoja kokopäivätyötä osapäivätyötä vuorotyötä keikkatyötä provisiopalkattua työtä 14. Olisitko valmis tekemään jotakin muuta kuin oman alasi työtä? kyllä ehkä en en osaa sanoa 15. Miltä alueilta haet / aiot hakea töitä? Voit valita useita vaihtoehtoja Vantaa Helsinki Espoo Koko pääkaupunkiseutu muu, mikä? en osaa sanoa 16. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä työpaikan valinnassa? 17. Onko sinulla mielestäsi riittävästi tietoa työnhakumenetelmistä? kyllä ei en osaa sanoa 18. Oletko saanut mielestäsi riittävästi ohjausta työpaikan etsimisessä? erittäin paljon melko paljon jonkin verran vähän en lainkaan en osaa sanoa 19. Millaista lisäohjausta tai apua haluaisit oppilaitokselta työpaikan etsimiseen?

20. Onko sinulla työpaikka valmistumisesi jälkeen? 23 kyllä ei (siirry kysymykseen 25) en osaa sanoa (siirry kysymykseen 25) Kysymykset 21-25 koskevat vastaajia, joilla ON tiedossa työpaikka valmistumisen jälkeen. 21. Vastaako työpaikka koulutustasi? kyllä osittain ei en osaa sanoa 22. Työn kesto määräaikainen vakituinen kesätyö keikkatyö 23. Työaika kokopäivätyö osa-aikatyö 24. Työpaikan sijaintikunta Vantaa Helsinki Espoo Kerava Tuusula Nurmijärvi Muu, mikä? 25. Miten löysit työpaikan? (Siirry tämän kysymyksen jälkeen kysymykseen 29) Voit valita useita vaihtoehtoja. yrityksen/organisaation Internet-sivusto työministeriön Internet-sivusto (www.mol.fi) muu Internet-palvelu? Mikä sivusto? työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu työssäoppimispaikasta TE-toimisto lehti-ilmoitus suoraan työnantajalta kysymällä suhdeverkoston kautta (sukulaiset, ystävät, tutut) oppilaitos aiempi työnantaja muuta kautta? mitä? Kysymykset 26-28 koskevat vastaajia, joilla EI ole tiedossa työpaikkaa valmistumisen jälkeen. 26. Mikä mielestäsi vaikuttaa siihen, että et ole löytänyt työtä? Voit valita useita vaihtoehtoja. alueellinen työmarkkinatilanne alan heikko työmarkkinatilanne työkokemuksen puute sukupuoli suhdeverkoston puute terveydentila henkilökohtaiset syyt en ole löytänyt kiinnostavaa työtä en ole halunnut toimia työelämässä muu syy, mikä? en ole etsinyt töitä odotan vielä vastausta hakemukseeni työpaikasta

24 27. Mitä kautta olet etsinyt töitä? Voit valita useita vaihtoehtoja. yrityksen/organisaation Internet-sivusto työministeriön Internet-sivusto (www.mol.fi) muu Internet-palvelu? Mikä sivusto? työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu työssäoppimispaikasta TE-toimisto lehti-ilmoitus suoraan työnantajalta kysymällä suhdeverkoston kautta (sukulaiset, ystävät, tutut) oppilaitos aiempi työnantaja muuta kautta? mitä? en mistään 28. Mitä aiot tehdä seuraavaksi? haen edelleen töitä jatkan opiskelua omalla alalla jatkan opiskelua jollain muulla alalla, mikä ala? menen armeijaan/siviilipalvelukseen jään äitiyslomalle jotain muuta, mikä? en tiedä 29. Haluatko jatkaa opiskelua tulevaisuudessa? kyllä ei en osaa sanoa 30. Jos kyllä, niin mitä haluat opiskella? saman alan jatko-opintoja muuta alaa, mitä? en osaa sanoa

25 31. Oletko kiinnostunut yrittäjyydestä? erittäin paljon paljon jonkin verran en ole kiinnostunut en osaa sanoa 32. Onko sinulla mielestäsi riittävästi tietoa yrittäjyydestä? kyllä ei en osaa sanoa 33. Haluatko lisää tietoa yrittäjyydestä? kyllä, mitä tietoa? ei en osaa sanoa 32. Haluatko vielä kommentoida kyselyn aihetta tai antaa palautetta kyselylomakkeesta? Kiitos vastauksestasi!

LIITE 2 Variasta 6/2011 valmistuneiden määrä aloittain 11 26 Toimipiste valmistuneiden määrä Ojahaantien toimipiste Elintarvikealan perustutkinto 14 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 13 Kone- ja metallialan perustutkinto 12 Matkailualan perustutkinto 11 Sähköalan perustutkinto ja lukio 4 Sähköalan perustutkinto 59 Rälssitien toimipiste Autoalan perustutkinto 45 Lentokoneasennuksen perustutkinto 27 Logistiikan perustutkinto 38 Talvikkitien toimipiste Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 61 Tennistien toimipiste Catering-alan perustutkinto 21 Hiusalan perustutkinto 23 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 45 Kone- ja metallialan perustutkinto 18 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 14 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 52 Rakennusalan perustutkinto 34 Sähköalan perustutkinto 15 Talotekniikan perustutkinto 40 Turvallisuusalan perustutkinto 26 Yhteensä 572 11 http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;216;6450;10369;10373;146781

Taulukot Kyselyn aineisto koulutusohjelmittain. "Muut" -opiskeluala sisältää alat: automaatioasentaja/sähköasentaja, elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja ja sähköasentaja. 27 Taulukko 1. Vastaajien sukupuoli. Sukupuoli Mies Nainen puuttuva Yht. n % n % n % n Maalari - - 8 100 - - 8 Ompelija - - 8 100 - - 8 Parturi-kampaaja - - 25 100 - - 25 Autonkuljettaja 7 70 2 20 1 10 10 Lentoasemahuoltaja 10 100 - - - - 10 Kokki 9 50 9 50 - - 18 Kokki, erityisopetus 1 13 7 88 - - 8 Suurtalouskokki 3 38 5 63 - - 8 Lähihoitaja 2 4 50 96 - - 52 Koneistaja/levyseppähitsaaja 8 89 1 11 - - 9 Putkiasentaja 5 71 2 29 - - 7 Talonrakentaja 11 85 2 15 - - 13 muut 6 86 1 14 - - 7 Yhteensä 62 34 120 66 1 1 183 Taulukko 2. Vastaajien kotipaikkakunta Kotipaikkakunta Vantaa Helsinki Espoo Kerava Tuusula Nurmijärvi muu Yht. n % n % n % n % n % n % n % n Maalari 6 75 2 25 - - - - - - - - - - 8 Ompelija 5 63 2 25 - - - - - - - - 1 13 8 Parturi-kampaaja 15 60 6 24 - - - - 2 8 - - 2 8 25 Autonkuljettaja 7 70 - - 2 20 - - - - - - 1 10 10 Lentoasemahuoltaja 6 60 3 30 - - - - - - - - 1 10 10 Kokki 11 61 3 17 1 6 - - 1 6 2 11 - - 18 Kokki, erityisopetus 6 75 2 25 - - - - - - - - - - 8 Suurtalouskokki 6 75 2 25 - - - - - - - - - - 8 Lähihoitaja 45 87 2 4 - - 1 2 2 4 - - 2 4 52 Koneistaja/levyseppähitsaaja 8 89 1 11 - - - - - - - - - - 9 Putkiasentaja 7 100 - - - - - - - - - - - - 7 Talonrakentaja 12 92 1 8 - - - - - - - - - - 13 muut 7 100 - - - - - - - - - - - - 7 Yhteensä 141 77 24 13 3 2 1 1 5 3 2 1 7 4 183 Taulukko 3. Vastaajien aiempi koulutus Aiempi koulutus 2.ast. amm. peruskoulu lukio tutkinto muu puuttuva Yht. n % n % n % n % n % n Maalari 6 75 2 25 - - - - - - 8 Ompelija 7 88 1 13 - - - - - - 8 Parturi-kampaaja 11 44 13 52 1 4 - - - - 25 Autonkuljettaja 9 90 - - 1 10 - - - - 10 Lentoasemahuoltaja 10 100 - - - - - - - - 10 Kokki 18 100 - - - - - - - - 18 Kokki, erityisopetus 7 88 - - - - - - 1 13 8 Suurtalouskokki 8 100 - - - - - - - - 8 Lähihoitaja 43 83 2 4 6 12 1 2 - - 52 Koneistaja/levyseppähitsaaja 9 100 - - - - - - - - 9 Putkiasentaja 7 100 - - - - - - - - 7 Talonrakentaja 13 100 - - - - - - - - 13 muut 6 86 - - 1 14 - - - - 7 Yhteensä 154 84 18 10 9 5 1 1 1 1 183

Taulukko 4. Vastaajien arvio oman alan Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymistä. Miten arvioisit yleisesti oman alasi Variasta valmistuneiden työllisyysnäkymiä? erittäin hyvät hyvät kohtalaiset huonot erittäin huonot en osaa sanoa puuttuva Yht. n % n % n % n % n % n % n % n Maalari - - 4 50 3 38 - - - - - - 1 13 8 Ompelija - - - - 5 63 3 38 - - - - - - 8 Parturi-kampaaja 3 12 20 80 1 4 - - - - 1 4 - - 25 Autonkuljettaja 1 10 7 70 2 20 - - - - - - - - 10 Lentoasemahuoltaja - - 8 80 2 20 - - - - - - - - 10 Kokki 1 6 11 61 6 33 - - - - - - - - 18 Kokki, erityisopetus - - 1 13 5 63 1 13 - - - - 1 13 8 Suurtalouskokki - - 6 75 - - - - - - 2 25 - - 8 Lähihoitaja 16 31 33 63 3 6 - - - - - - - - 52 Koneistaja/levyseppähitsaaja - - 7 78 1 11 - - - - 1 11 - - 9 Putkiasentaja - - 5 71 2 29 - - - - - - - - 7 Talonrakentaja 1 8 7 54 4 31 - - - - 1 8 - - 13 muut - - 2 29 4 57 1 14 - - - - - - 7 Yhteensä 22 12 111 61 38 21 5 3 - - 5 3 2 1 183 Taulukko 5. Vastaajien arvio omista työllisyysnäkymistä. Miten arvioisit omia työllistymisnäkymiä Variasta valmistumisen jälkeen? erittäin hyvät hyvät kohtalaiset huonot erittäin huonot en osaa sanoa puuttuva Yht. n % n % n % n % n % n % n % n Maalari 1 13 6 75 1 13 - - - - - - - - 8 Ompelija - - 2 25 3 38 3 38 - - - - - - 8 Parturi-kampaaja 10 40 11 44 4 16 - - - - - - - - 25 Autonkuljettaja 2 20 5 50 2 20 - - - - - - 1 10 10 Lentoasemahuoltaja 3 30 5 50 2 20 - - - - - - - - 10 Kokki - - 11 61 7 39 - - - - - - - - 18 Kokki, erityisopetus - - 4 50 3 38 - - - - 1 13 - - 8 Suurtalouskokki 1 13 5 63 1 13 - - - - 1 13 - - 8 Lähihoitaja 22 42 25 48 5 10 - - - - - - - - 52 Koneistaja/levyseppähitsaaja 3 33 5 56 1 11 - - - - - - - - 9 Putkiasentaja 4 57 2 29 - - - - - - 1 14 - - 7 Talonrakentaja 5 38 6 46 2 15 - - - - - - - - 13 muut 1 14 2 29 3 43 1 14 - - - - - - 7 Yhteensä 52 28 89 49 34 19 4 2 - - 3 2 1 1 183 Taulukko 6. Vastaajien arvio oman alan työpaikkojen määrästä Vantaalla. erittäin paljon Minkä verran Vantaalla on mielestäsi oman alasi työpaikkoja? melko paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan en osaa sanoa puuttuva Yht. n % n % n % n % n % n % n % n Maalari - - - - 4 50 2 25 - - 2 25 - - 8 Ompelija - - - - 3 38 3 38 - - 2 25 - - 8 Parturi-kampaaja 4 16 15 60 1 4 - - - - 4 16 1 4 25 Autonkuljettaja 2 20 5 50 3 30 - - - - - - - - 10 Lentoasemahuoltaja 1 10 6 60 3 30 - - - - - - - - 10 Kokki 3 17 1 6 10 56 3 17 - - - - 1 6 18 Kokki, erityisopetus - - 3 38 4 50 - - - - 1 13 - - 8 Suurtalouskokki - - 3 38 3 38 - - - - 2 25 - - 8 Lähihoitaja 15 29 30 58 4 8 - - - - 2 4 1 2 52 Koneistaja/levyseppähitsaaja 1 11 3 33 3 33 1 11 - - 1 11 - - 9 Putkiasentaja - - 4 57 1 14 - - - - 2 29 - - 7 Talonrakentaja 1 8 2 15 7 54 2 15 - - 1 8 - - 13 muut - - 3 43 1 14 1 14 - - 2 29 - - 7 Yhteensä 27 15 75 41 47 26 12 7 - - 19 10 3 2 183

Taulukko 7. Vastaajien arvio oman alan työpaikkojen määrästä pääkaupunkiseudulla. erittäin paljon Minkä verran pääkaupunkiseudulla on mielestäsi oman alasi työpaikkoja? melko paljon kohtalaisesti vähän ei lainkaan en osaa sanoa puuttuva Yht. n % n % n % n % n % n % n % n Maalari - - 4 50 3 38 - - - - 1 13 - - 8 Ompelija - - 1 13 4 50 2 25 - - 1 13 - - 8 Parturi-kampaaja 14 56 8 32 2 8 - - - - 1 4 - - 25 Autonkuljettaja 7 70 2 20 1 10 - - - - - - - - 10 Lentoasemahuoltaja 1 10 4 40 4 40 1 10 - - - - - - 10 Kokki 7 39 8 44 2 11 - - - - - - 1 6 18 Kokki, erityisopetus 3 38 3 38 2 25 - - - - - - - - 8 Suurtalouskokki - - 6 75 - - - - - - 2 25 - - 8 Lähihoitaja 21 40 29 56 - - - - - - 1 2 1 2 52 Koneistaja/levyseppähitsaaja 1 11 6 67 1 11 - - - - 1 11 - - 9 Putkiasentaja 1 14 2 29 3 43 - - - - 1 14 - - 7 Talonrakentaja 2 15 8 62 2 15 - - - - 1 8 - - 13 muut 2 29 2 29 1 14 - - - - 2 29 - - 7 Yhteensä 59 32 83 45 25 14 3 2 - - 11 6 2 1 183 Taulukko 8. Vastaajien oman alan työskentely opiskeluaikana (pl. työssäoppimisjaksot). Oletko tehnyt oman alan töitä opiskeluaikana? (muu kuin työssäoppiminen) kyllä en puuttuva Yht. n % n % n % n Maalari 6 75 2 25 - - 8 Ompelija 1 13 7 88 - - 8 Parturi-kampaaja 9 36 16 64 - - 25 Autonkuljettaja 7 70 3 30 - - 10 Lentoasemahuoltaja 6 60 4 40 - - 10 Kokki 10 56 8 44 - - 18 Kokki, erityisopetus 4 50 4 50 - - 8 Suurtalouskokki 6 75 2 25 - - 8 Lähihoitaja 35 67 16 31 1 2 52 Koneistaja/levyseppähitsaaja 5 56 4 44 - - 9 Putkiasentaja 4 57 3 43 - - 7 Talonrakentaja 10 77 3 23 - - 13 muut 3 43 4 57 - - 7 Yhteensä 106 58 76 42 1 1 183 Taulukko 9. Vastaajien arvio koulutusta vastaavan työn saamisesta. Onko koulutusta vastaavan työn saaminen mielestäsi erittäin helppoa helppoa ei helppoa, ei vaikeaa vaikeaa erittäin vaikeaa en osaa sanoa puuttuva Yht. n % n % n % n % n % n % n % n Maalari - - 1 13 2 25 1 13 - - 4 50 - - 8 Ompelija - - - - 3 38 5 63 - - - - - - 8 Parturi-kampaaja 1 4 13 52 7 28 1 4 - - 3 12 - - 25 Autonkuljettaja 1 10 6 60 2 20 - - - - - - 1 10 10 Lentoasemahuoltaja - - 4 40 6 60 - - - - - - - - 10 Kokki - - 7 39 10 56 1 6 - - - - - - 18 Kokki, erityisopetus - - 1 13 5 63 - - - - 2 25 - - 8 Suurtalouskokki - - 4 50 4 50 - - - - - - - - 8 Lähihoitaja 9 17 30 58 11 21 1 2 - - - - 1 2 52 Koneistaja/levyseppähitsaaja - - 5 56 3 33 - - - - 1 11 - - 9 Putkiasentaja - - 4 57 2 29 - - - - 1 14 - - 7 Talonrakentaja 1 8 4 31 7 54 - - - - 1 8 - - 13 muut - - 2 29 2 29 1 14 - - 2 29 - - 7 Yhteensä 12 7 81 44 64 35 10 5 - - 14 8 2 1 183