Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2017-00051 TTI Rastas Taru(LVM), Kaivola Tuomas(LVM) 15.02.2017 JULKINEN Asia Komission tiedonanto Euroopan datavetoisen talouden rakentamisesta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi 10.1.2017 tiedonannon Euroopan datavetoisen talouden rakentamisesta. Samalla se käynnisti tiedonannon teemoista julkisen kuulemisen, joka jatkuu 26.4.2017 asti. Kuulemisen tulosten pohjalta komissio tarkastelee tarvetta jatkotoimille ja mahdollisille uusille aloitteille. Datan sijaintirajoitteiden osalta komissio käynnistää keskustelut jäsenvaltioiden kanssa. Tiedonanto on osa Euroopan komission digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa (E 21/2015, LiVL 2/2015). Tiedonanto luo merkittävän mahdollisuuden datatalouden perustan kehittämiselle EU:ssa. Tiedonannossa ehdotetut toimet ovat oikeansuuntaisia ja yleisesti kannatettavia. Komission tiedonanto sisältää suuren joukon kuulemisia, joilla komissio määrittelee ehdotettavia toimia. E-kirjeen kannat antavat pohjaa Suomen vastauksiin kuulemisessa. Julkisten kuulemisten perustella mahdollisesti muotoutuviin toimenpide-ehdotuksiin voidaan ottaa lisäksi kantaa tarvittaessa asian käsittelyn edetessä. Datatalouden edelläkävijänä Suomi haluaa, että Euroopan digitaaliset sisämarkkinat toteutuvat kunnianhimoisten toimien, sääntelyn ja eri aloitteiden yhteensovittamisen sekä yhteentoimivien markkinoiden kautta. Suomi pitää erityisesti tärkeänä, että toimet edesauttavat dataperusteisen digitaalisen liiketoiminnan syntymistä ja vahvistavat datan käyttäjien mahdollisuuksia hallita heitä itseään koskevia tietoja. Suomi katsoo, että EU-tason yhteistyön tulee suuntautua laajasti datan hyödyntämistä edistäviin toimiin ja sektorit ylittävään tarkasteluun, jotta digitaalisista sisämarkkinoista muodostuu tehokkaat, oikeudenmukaiset ja toimivat. Suomen kannalta datan saatavuuden ja siirrettävyyden painotus perusteettomien datan sijaintirajoitusten poistamisen rinnalla on kannatettava suunta. Datan vapaa liikkuvuus tulee olla pääsääntö sisämarkkinoilla. Datan vapaa liikkuvuus periaatteena tulee huomioida kaikessa EU-sääntelyssä siten, ettei sääntelyllä estetä tämän periaatteen toteutumista. Datan liikkuvuuden mahdollisina esteinä on tunnistettava myös jäsenvaltioiden hajanaiset säädökset, hallinnolliset päätökset ja viranomaiskäytännöt.
2(8) Suomi suhtautuu siten myönteisesti muun kuin henkilötietoja koskevan datan vapaata liikkumista estävien perusteettomien sijaintirajoitusten poistamiseen EU:n sisämarkkinoilla. Tähän on löydettävä tarkoituksenmukaisin ratkaisu ensisijassa jo olemassa olevan sääntelyn perusteella ja vain tarvittaessa uuden sääntelyn avulla. Perusteltujen sijaintirajoitusten tulee olla selkeästi poikkeustapauksia ja niillä tulee olla vahvat laissa määritellyt perusteet. Suomi pitää tärkeänä, että tulevissa toimissa keskitytään niihin toimenpidekokonaisuuksiin, joilla voidaan parantaa dataa innovatiivisesti hyödyntävän digitaalisen liiketoiminnan edellytyksiä. Näin ollen Suomelle on tärkeää, että aloitteessa keskitytään edistämään datan käyttöä, saatavuutta ja kokonaisvaltaista yhteentoimivuutta. Jos datatalouden sääntely-ympäristöä on tarpeen kehittää, lähtökohtaisesti on ensin tarkasteltava mahdollisuuksia selkeyttää olemassa olevaa sääntelyä. Keskeiset teknologiset läpimurrot, kuten suurten tietoaineistojen analyysi, keinoäly, mobiliteetti, lohkoketjut, pilvipalvelut ja esineiden internet sekä näihin perustuvat digitaaliset prosessit ja palvelut perustuvat datan sujuvalle hyödyntämiselle verkostoissa ja arvoketjuissa. Uusien teknologioiden ja innovaatioiden edistämisessä uuden lainsäädännön tarpeellisuus tulee arvioida huolella ja ensisijaisesti tarkastella muita keinoja, kuten sopimusmekanismien ja standardien kehittämistä. Suomi pitää tärkeänä, että datan tuottajien ja käyttäjien asemaa tarkastellaan laajasti ja, että dataa käsittelevissä arvoketjuissa eri osapuolten oikeudet ja vastuut selvitetään sekä pyritään määrittelemään selkeästi. Samalla tulisi varmistaa, ettei EU:n säädöstyössä luoda uusia yksinoikeuksia datan hallintaan. Julkisen ja yksityisen sektorin datan saatavuutta tulisi parantaa, ja datan yhdistelyä sekä jakamista tulisi helpottaa esimerkiksi kannustamalla toimijoita keskinäiseen mallisopimusten, ekosysteemien tai luottamusverkostojen kehittämiseen. Datan saatavuutta ja yhteentoimivuutta tulisi edistää muun muassa avoimiin rajapintoihin (API) kannustamalla ja yleisen edun vaatiessa myös niihin velvoittamalla. Myös semanttista yhteentoimivuutta tulee luoda kiinnittämällä huomiota metadatan laatuun ja datan oikeellisuuteen. Suomi haluaa korostaa myös tutkimuksen, koulutuksen ja osaamisen merkitystä eurooppalaisen datatalouden kehittämisessä. Avoimet lisenssit, julkisilla varoilla rahoitettujen tieteellisten julkaisujen ja sovellutusten lähdekoodien avoimuus edistäisivät datan hyödyntämistä. Suomi haluaa edistää innovatiivisten dataratkaisujen ja -alustojen käyttöönottamista. Erilaiset kokeilut ja pilotit ovat tässä yhteydessä tärkeässä asemassa. Tavoitteena on oltava globaalien standardien ja toimintamallien kehittäminen eurooppalaisten vaatimusten tasolle esimerkiksi datan hallinta- ja käyttöoikeuksien osalta. Datan kokonaisvaltaisen yhteentoimivuuden ja hyvän hallinnan edistämiseksi huomiota tulee kiinnittää datan ja tietosisältöjen ymmärrettävyyteen sekä sopivien teknisten standardien valintaan. Standardointi on keskeistä myös datan siirrettävyyden edistämisessä, jossa valmistelun tulee olla toimijavetoista ja näitä sitouttavaa. Tiedonannossa on esitetty toimenpiteitä datan vapaan liikkuvuuden, saatavuuden ja siirrettävyyden parantamiseksi sellaisen datan osalta, jota ei koske henkilötietolainsäädäntö. Tämän ohella olisi selkeytettävä, missä määrin henkilötiedon ja muun datan käyttöä voi tarkastella kokonaisuutena. Tämä tarkoittaisi datan yhdistelyä sellaisten datamallien avulla, joissa huomioidaan tietosuoja, tietoturva ja yksilöiden oikeudet. Tällaisia malleja voivat olla oletusarvoinen tietosuoja ja muut datan käsittelyä
mahdollistavat mekanismit, kuten anonymisointi, sähköinen tunnistaminen ja suostumukset. 3(8) Pääasiallinen sisältö Henkilötietoa ja muuta dataa sisältävien aineistojen hallintaa tulee kehittää kohti ihmiskeskeistä datan hallinnan ja käytön mallia (omadata). Omadata mallissa yksilöllä on oikeudet ja kontrolli itseään koskevaan dataan sekä mahdollisuus jakaa sitä tai antaa lupaa siirtää sitä luottamiinsa digitaalisiin palveluihin ja alustoihin. Ihmiskeskeisellä datan hallinnalla luodaan yhteentoimivuutta sekä minimoidaan palvelulukkojen syntymistä dataa hyödyntävien alustojen kehittyessä. Malli sovittaa siten yhteen korkeat tietosuojavaatimukset, datan saatavuuden edistämisen, liiketoiminnan sekä avointen dataekosysteemien syntymisen. Suomi pitää tärkeänä, että kokeiluilla edistetään myös datan käytettävyyttä ja siirtoa yli järjestelmä- ja organisaatiorajojen esimerkiksi omien tietojen hallinnassa, reaaliaikataloudessa, automaattiajamisessa ja mobiilidatan hyödyntämisessä. EU:n t&krahoitusta on suunnattava laajojen kokeilujen käynnistämiseksi näillä alueilla. Suomi pitää myös tärkeänä, että datatalouden rakentamista seurataan kokonaisuutena, ottaen huomioon EU:n digitaalisen sisämarkkinastrategian lisäksi digitalisaatioon vaikuttavat EU- ja kansalliset hankkeet. Seurannassa on keskeistä ennakoida kunkin käynnissä olevan hankkeen osavaikutus datatalouden kehityksen edellytyksiin. Komission tiedonannossa esittämät toimenpidekokonaisuudet tarjoavat mahdollisuuden vahvistaa eurooppalaisen digitaalisen liiketoiminnan edellytyksiä ja EU:n asemaa globaalissa datataloudessa. Tiedonannon vaikutus riippuu sen pohjalta tehtävien aloitteiden sisällöstä. EU:n datatalouden arvo vuonna 2014 oli 257 miljardia euroa (1,85 % BKT:stä) ja vuonna 2015 272 miljardia euroa (1,87 % BKT:stä). Komission arvion mukaan vuonna 2020 EU:n datatalouden arvo kasvaa 643 miljardiin euroon (3,17 % BKT:stä), jos politiikkatoimet ja lainsäädäntö ovat sille suotuisia. Datataloudessa on siis huomattava kasvun mahdollisuus. Datan sijainnille asetetaan kuitenkin komission mukaan yhä enemmän rajoituksia, ja se haluaa puuttua tähän kehitykseen. Henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevat esteet on poistettu unionin henkilötietolainsäädännöllä, mutta muiden kuin henkilötietojen osalta vastaavaa sääntelyä ei ole. Epävarmuutta aiheuttavat myös se, että datan hyödyntämisessä omistajuus-, saatavuus-, siirrettävyys-, yhteentoimivuus- ja vastuukysymykset eivät ole selviä. Tiedonannossaan komissio esittelee toimintasuunnitelmaansa Euroopan datatalouden vahvistamiseksi. Tiedonannon keskeisimmän osan muodostaa komission käynnistämä julkinen kuuleminen: datan sijaintirajoituksista jäsenvaltioissa. datan saatavuudesta ja siirrosta datan siirrettävyydestä, yhteentoimivuudesta ja standardointitarpeista vastuusäännösten soveltuvuudesta esineiden internetiin ja automaattisiin järjestelmiin.
4(8) Kuulemisten jälkeen komissio arvioi tarpeen mahdollisille jatkotoimenpiteille ja uusille aloitteille. Komissio aloittaa myös keskustelut jäsenvaltioiden kanssa niiden asettamista datan sijaintirajoituksista. Keskustelujen jälkeen komissio voi käynnistää perusteettomista datan sijaintirajoituksista täytäntöönpanotoimia jäsenvaltioita vastaan ja tarvittaessa se voi esittää uusia aloitteita. Datan vapaa liikkuvuus: perusteettomien datan sijaintirajoitusten poistaminen Komissio toteaa, että datan säilyttämistä ja käsittelyä tulisi koskea periaate datan vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltiot eivät saa asettaa perusteettomia sijaintirajoituksia datalle. Periaate perustuu EU:n perussopimusten ja unionin lainsäädännön mukaisiin velvollisuuksiin turvata palveluiden tarjoamisen vapaus ja vapaa sijoittautumisoikeus. Nykyiset ja tulevat datan sijaintirajoitukset pitäisi oikeuttaa osoittamalla niiden tarpeellisuus ja toimien pitäisi olla suhteellisia oikeutetun yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tällainen oikeutettu etu on esimerkiksi kansallinen turvallisuus. Datan sijaintirajoitukset määritellään julkisen vallan asettamiksi vaatimuksiksi sijoittaa data tietylle maantieteelliselle alueelle tai lainkäyttöalueelle, kun dataa säilytetään tai käsitellään sähköisessä muodossa. Asetetut sijaintirajoitteet voivat koskea niin julkista kuin yksityistä sektoria. Julkisen vallan asettamat sijaintirajoitukset voivat olla peräisin niin lainsäädännöstä, viranomaispäätöksistä ja -ohjeista kuin hallinnollisista käytänteistä. Perusteettomat sijaintivaatimukset ovat vastoin unionin sisämarkkinoiden palveluiden tarjoamisen vapautta sekä vapaata sijoittautumisoikeutta, jotka turvataan niin unionin perussopimuksissa kuin niiden pohjalta annetussa lainsäädännössä. Datan saatavuus ja siirto Komission käynnistämien kuulemisten tavoitteena on löytää mahdollisimman tehokkaat keinot, jotta parannetaan anonyymin koneiden tuottaman datan saatavuutta. helpotetaan ja kannustetaan edellä mainitun datan jakamista. suojataan investointeja ja omaisuuseriä, mutta kuitenkin niin, että hyödyt jakaantuvat oikeudenmukaisesti arvoketjussa. estetään luottamuksellisten tietojen paljastuminen. minimoidaan palveluloukkujen syntyminen. Komission käynnistämissä kuulemisissa keskustellaan erilaisista keinoista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos olemassa oleva sääntely ei osoittaudu riittäväksi, muita mahdollisia keinoja voivat esimerkiksi olla: yritysten ohjeistus ja kannustaminen muun kuin henkilötiedon jakamiseen liikesalaisuus- ja tietokantadirektiivien sekä tekijänoikeuslainsäädännön nojalla, edesauttaa avointen ohjelmistorajapintojen (API) käyttöä, mallisopimuslausekkeet, mahdollisesti yhdistettynä kohtuuttomien ehtojen mitätöintiin yritysten välisissä sopimuksissa, mahdollistaa julkisen vallan pääsy dataan julkisen edun perusteella, esimerkiksi tilastotietoihin tai liikennetietoihin, sekä edesauttaa datan parempaa saatavuutta ja yhdistelyä tutkimustarkoituksiin,
5(8) luoda uusi datan tuottajan oikeus muun kuin henkilötiedon osalta asianmukaisine poikkeuksineen datan saatavuuden osalta (henkilötietojen osalta noudatetaan henkilötietolainsäädäntöä) sekä kehittää käytäntöjä datan saatavuuden parantamiseksi vastiketta vastaan oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Datan saatavuuden ja siirron osalta komissiolla on lisäksi käynnissä tietokantojen oikeudellisesta suojasta koskevan direktiivin (96/9/EY) sekä kuluttaja- ja kilpailuoikeudellisen direktiivien uudelleenarviointi (direktiivi kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 93/13/ETY sekä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi 2005/29/EY). Komissio julkaisi tiedonannon taustaksi valmisteluasiakirjan, jossa esitellään edelläkävijäjäsenvaltioiden toimenpiteitä. Suomi on yksi neljästä mainitusta jäsenvaltiosta, ja sen osalta on tuotu esille ehdotus liikennekaareksi sekä omadata-malli. Datan siirrettävyys, yhteentoimivuus ja standardit Datan siirrettävyydelle tarkoitetaan sitä, että kuluttajat ja yritykset voivat helposti siirtää tietonsa yhdestä järjestelmästä toiseen. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679) antaa rekisteröidyille oikeuden vaatia tietojen siirtämistä tietyissä tilanteissa. Muun kuin henkilötietojen osalta vastaavaa vaatimusta ei ole. Datan siirrettävyyden edistämisen osalta mahdollisia toimenpiteitä voivat esimerkiksi olla: kehittää sopimusehtosuosituksia, jotka helpottavat palveluiden vaihtamista kehittää oikeutta datan siirtoon, niin että se koskisi myös yritysten välisiä tilanteita sektorikohtaiset kokeilut ja standardit. Datan siirrettävyys liittyy datan yhteentoimivuuteen. Yhteentoimivuudella tarkoitetaan sitä, että digitaaliset palvelut pystyvät vaihtamaan dataa keskenään saumattomasti. Jotta datan siirrettävyys voidaan toteuttaa käytännössä, tarvitaan standardeja. Komissio toteaa, että se on sitoutunut tukemaan standardien kehittämistä ja käyttöönottoa. Vastuukysymykset Komissio kartoittaa kuulemisten kautta nykyisten vastuusäännösten soveltuvuutta esineiden internetin ja automaattisten järjestelmien osalta. Näissä toimintaketjut ovat monimutkaisia, erilaiset sensorit keräävät tietoa ja esineet voivat tehdä ratkaisuja automaattisesti. Vastuukysymysten osalta komissiolla on lisäksi käynnissä tuotevastuudirektiivin (85/374/ETY) uudelleenarviointi. Kokeilut ja testaus Ennen kuin lopullisia päätöksiä tehdään datan saatavuudesta ja vastuukysymyksistä, komissio halua tarkastella sääntöjen soveltuvuutta käytännössä. Komissio tarkastelee, voitaisiinko kokeiluja tukea Horizon 2020 - ohjelmasta.
6(8) Yhden testausvaihtoehdon tarjoaa automaattiajaminen (CAD, connected and autonomous dirving). Toinen testausvaihtoehto voisi olla Copernicus-ohjelman ympärille rakentuva dataekosysteemi. Komissio haluaakin käynnistää kokeiluita yhdessä kiinnostuneiden jäsenvaltioiden kanssa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on komission tiedonanto. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kyseessä on komission tiedonanto. Mahdolliset ehdotukset käsitellään niiden luonteen vaatimassa menettelyssä. Euroopan parlamentti keskusteli lyhyesti tiedonannosta 19.1.2017. Viestintäjaoston (EU19) ja liikennejaoston (EU22) kirjallinen käsittely 27.1. - 2.2.2017. Digitaalisten sisämarkkinoiden ministeriöverkostolle esittely (18.1) ja kuuleminen 27.1. - 2.2.2017. Avoin kuulemistilaisuus sidosryhmille 27.1.2017. Ei aiempaa käsittelyä. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön tulevat arvioitaviksi vasta mahdollisten lainsäädäntöehdotusten antamisen yhteydessä. Taloudelliset vaikutukset Tiedonannolla ei ole tässä vaiheessa taloudellisia vaikutuksia Suomen kannalta. Talousvaikutukset tulevat tarkemmin arvioitavaksi siinä vaiheessa, jos ehdotuksia annetaan. Komission on tiedonannossaan arvioinut, että vuonna 2020 EU:n datatalouden arvo kasvaa 643 miljardiin euroon (vuonna 2015 272 miljardia euroa), jos politiikkatoimet ja lainsäädäntö ovat datataloudelle suotuisia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Datan saatavuuteen, siirtoon ja käyttöön liittyviä kysymyksiä sisältyy sektorikohtaiseen EU-sääntelyyn. Komissio on tiedonannossa nostanut esille muun muassa teollis- ja tekijänoikeus-, tietokanta- ja liikesalaisuuslainsäädännön sekä kilpailu-, kuluttaja- ja sopimusoikeuden. Tietoturvan osalta EU-sääntelyssä on huomioitava verkko- ja tietoturvadirektiivi (2016/1148). Tietosuojan osalta on huomioitava EU:n tietosuojaasetus (2016/679) ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi (2002/58/EY), joka on ehdotettu korvattavaksi asetuksella (COM(2017) 10 final). Vastuukysymyksissä keskeinen lainsäädäntö on EU:n tuotevastuudirektiivi (85/374/ETY). Kansallisella tasolla huomioitavia sektorikohtaisia sääntelyalueita ovat esimerkiksi tiedonhallinnon yleislainsäädäntö, ehdotettu laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta
hyödyntämisestä, henkilötietolaki (22.4.1999/523) sekä tietoyhteiskuntakaari (7.11.2014/917). 7(8) Datakysymykset nousevat esille myös kansainvälisissä kauppasopimuksissa. Koska digitaalinen kauppa ei tunne rajoja, datatalouden kysymyksiä tulisi käsitellä kokonaisvaltaisesti myös ulkomarkkinanäkökulmat huomioiden. Tiedonanto kytkeytyy julkisen ja yksityisen datan alueille, mutta datan näkeminen kokonaisuutena edellyttää myös tutkimusdatan sisällyttämistä liitännäisenä alueena. Tiedonannon vaikutukset tiedesektorilla voivat olla merkittävät ja datatalouden edistäminen auttaa myös avoimen tieteen toimintatapojen leviämistä. EU:n tasolla huomioitavia muita aloitteita tai ohjelmia ovat muun muassa Horisontti 2020 -ohjelma, Eurooppalainen pilvipalvelualoite (EOSC), Euroopan Uusi Osaamisohjelma (Skills Agenda) sekä Eurooppalaiset standardit (ICT Standardisation Priorities for the Digital Single Market). Asiakirjat COM(2017) 9 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Taru Rastas, viestintäneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 029 534 2617 Tuomas Kaivola, ylitarkastaja, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 029 534 2366 EUTORI-tunnus EU/2017/0465 Liitteet COM(2017) 9 final Viite
8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi viestintäpolitiikka, tietoyhteiskunta LVM EUE, OKM, OM, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK