Luentorunko 20.11.2007 1. Realismin ongelmat 2. Nominalismi 3. Trooppiteoria 4. Realismi ja nominalismi: lyhyt tiivistys 5. Teoriat konkreettisista yksilöolioista..(27.11.2007) Rajoitettu/rajoittamaton realismi Ongelma koskee realismin rajoittamatonta muotoa. Realismia voi rajata: toteutuminen itse ei ole universaali, joka vaatii toteutumista. Realismin rajoittamiseksi näyttäisi olevan muitakin syitä. Rajoittamaton vai rajoitettu realismi Vastaako kaikkia ominaisuustermejä universaali? Pitäisikö vain osalle ominaisuustermeistä hyväksyä oma universaali? Esimerkiksi termi balleriina nimeää lajiuniversaalin balleriina. Se näyttää sisältävän universaalit naispuolinen ja balettitanssija. Voidaanko balleriina palauttaa ominaisuuksien naispuolinen ja balettitanssija yhdistelmäksi? Rajoitettu/rajoittamaton realismi Ovatko ominaisuuksista toiset perustavanlaatuisia, primitiivisiä ominaisuuksia, joista muut ominaisuudet ovat johdettu? Primitiiviset ominaisuudet vs. derivatiiviset ominaisuudet. Rajoittaminen on osoittautunut hankalaksi: empirismi? tieteellisesti? reduktionismi/antireduktionismi? Toteutumattomat universaalit: Universalia ante res Universalia ante res (= U. ennen asioita/olioita): universaalien olemassaolo ei riipu partikulaareista olioista. Platonilla ideoilla oli oma riippumaton (ja todellisempi) olemassaolonsa. Terminologiaa: partikulaarit oliot voivat olla osallisina näistä ominaisuuksista. Universalia ante res: ongelmia Ongelma: 1) terveen järjen vastaisuus 2) ominaisuuksien ja olioiden suhde (kopulan regressiongelma) 3) joudutaan olettamaan paljaita partikulaareja (substraatteja) 4) joudutaan olettamaan oma maailma, jossa toteutumattomat universaalit asuvat 1
Toteutumattomat universaalit: Universalia in rebus Universalia in rebus -kannan (= U. asioissa/olioissa) mukaan ykseyttä moneudessa on olemassa, mutta vain yhteydessä yksittäisiin partikulaareihin, terminologia: oliot toteuttavat universaaleja. Aristoteles: yksilöoliot eli substanssit koostuvat materian ja muodon yhdistelmästä. (Armstrong: universaaleja on vain niiden ja konkreettisten olioiden muodostamissa asiaintiloissa.) Universalia in rebus: ongelmia Ongelmat: 1) toteutumattomat ominaisuudet 2) toteuttaminen on kaksipaikkainen relaatio: päättymätön regressi 3) ei-suhdemaista sidettä ei kyetä selittämään Universalia sine rebus? Russell & Blanshard: ei ole yksilöolioita, vain universaaleja. Universalia sine rebus ( U. ilman asioita/olioita ) Yksilöoliot ovat vain universaalien erilaisia yhdistelmiä. Substantiivisten ominaisuustermien käyttö motivoi tätäkin kantaa. Nominalismi Realismi oli positiivinen teoria ominaisuuksista. Nominalismi on eliminativistinen teoria ominaisuuksista: universaaleja ominaisuuksia ei ole, ainoastaan yksilöolioita. <Nomen nominalismi Nominalismin muodot Nominalismia on eri muotoja, joista tässä käsitellään seuraavia: 1. Karu nominalismi 2. luokkanominalismi 3. predikaattinominalismi 4. konseptualismi 5. (trooppiteoria, ei varsinaisesti nominalismia) Tunnistettava ykseys moneudessa selitetään (tai käsitellään) eri tavoin eri muodoissa. Yksilöoliot jaetaan yhteen tai useampaan kategoriaan. Nominalismi: motivaatio Universaaleilla ei ole yhtä selviä identiteettikriteereitä kuin yksilöolioilla. Nominalismi kannattaa säästäväisyyden periaatetta: on turha olettaa enempää kategorioita kuin on tarve. Vilhelm Okkamilainen on tunnetuin nominalisti: Okkamin partaveitsi yksi olevan kategoria riittää. Nominalismissa se on konkreettiset yksilöoliot. Okkamilaisella myös, mutta perusteena oli realismin ristiriitaisuus, ei partaveitsi. 2
Karu nominalismi Maailma on karu, on olemassa vain konkreettisia yksilöolioita (alkeishiukkasia, eliöitä, artefaktoja ). Ominaisuudet eivät ole olemassa. Tunnistettavaa samuus palautuu yksilöolioihin. Yksilöoliot vain ovat erilaisia : mustia, pyöreitä, aineellisia ym. Karu (strutsi-)nominalismi Se, että yksilöoliot ovat jonkinlaisia, on primitiivinen fakta, jota ei voida sen kummemmin selittää. Joskus tätä kantaa kutsutaan strutsinominalismiksi : se työntää päänsä maahan, eikä suostu kohtaamaan yleisiä ominaisuuksia, joita muuten tulisi välttämättä vastaan. Karu nominalismi: ominaisuustermit Kielenkäyttö, jossa subjektiin liitetään ominaisuuksia a on F saa merkityksensä siitä, että a on F. F viittaa a:han ja on totta, jos F pätee a:han. Entä substantiviiset ominaisuustermit (F:yys)? Ne eivät viittaa mihinkään vaan ovat käännettävissä F:iksi, jotka pätevät yksilöolioihin. Puhe ominaisuuksista on epäsuoraa puhetta yksilöolioista. Karu nominalismi: ongelmat 1. Eikö karu nominalismi ole vähän lattea teoria? V: On, mutta se on teoreettisesti hyvä asia. 2. Ehdotettu kääntäminen ei onnistu: puhe ominaisuuksista ei käänny totuuden säilyttävästi puheeksi yksilöolioista. Esimerkki: Huolimattomuus on pahe Kaikki huolimattomat oliot ovat paheellisia olioita. Väitetään, että näiden lauseiden merkitys ei ole sama; vaikka huolimattomat oliot ovatkin paheellisia, se ei ole sama asia kuin että huolimattomuus on paheellisuutta. Karu nominalismi: ongelmat 3. Kääntämistä ei ole onnistuttu systematisoimaan, se etenee tapaus kerrallaan. Ontologinen yksinkertaisuus johtaa eksplanatoriseen monimutkaisuuteen. 4. Emme voi sanoa monesta asiasta juuri mitään. 5. Intuitionvastaisuus: kielletään itsestään selvien asioiden olemassaolo. Luokkanominalismi Ominaisuustermeihin viittaaminen on yritetty systematisoida joukon tai luokan käsitteen avulla. Luokkanominalismi palauttaa universaalit ominaisuusluokkiin, jotka muodostuvat yksilöoliojoukoista: mustuus määrittää tietyn olioiden luokan ja siten yksilöoliojoukon. Joukot ovat abstrakteja entiteettejä, joten luokkanominalismi ei ole aivan yhtä karu kuin karu nominalismi, joka sallii vain konkreettiset yksilöoliot. 3
Luokkanominalismi: ongelmat Luokat ja samankaltaisuus Ongelmat: 1) Joukkojen/luokkien ja ominaisuuksien välinen suhde. Miten voidaan erottaa kaksi luokkaa, joiden jäsenet ovat samat (kordaalisuus ja renaalisuus)? 2) tyhjät joukot ja niiden erottaminen (yksisarviset ja kentaurit) 3) joukot ilman yhteistä ominaisuutta. Vastausyritys: luonto erottaa hyväksyttävät joukot? Valitettavasti rajanveto näyttää mahdottomalta. Samankaltaisuus: 1) joukkoon kuuluvat oliot ovat samankaltaisuussuhteessa S toisiinsa nähden. 2) luokkaan kuuluvat oliot ovat samankaltaisuussuhteessa S tiettyyn mallikappaleeseen nähden. Samankaltaisuussuhde ei itse voi olla universaali. Samankaltaisuussuhde kaksipaikkaisena suhteena johtaa samaan regressiin kuin toteuttaminen kaksipaikkaisena suhteena. S S S (Lewisin nominalismi) David Kellogg Lewisin nominalismi on yhdistelmä luokkanominalismia ja Lewisin mahdollisten maailmojen merkitysoppia. Lewis palauttaa ominaisuudet yksilöoliojoukkoihin, jotka ovat sekä meidän maailmassamme että kaikissa mahdollisissa maailmoissa, jotka ovat kaikki olemassa! Yksisarvisia (ja miten monisarvisia hyvänsä) on olemassa muissa mahdollisissa maailmoissa. Ongelmia: miksi olettaa niin kummallisia asioita kuin kokonaisia maailmoja, jos riittää olettaa universaalit ominaisuudet? Predikaattinominalismi Realismi selittää kielenkäytön universaaleilla, predikaattinominalismi universaalit kielenkäytöllä. Predikaattinominalismi haluaa palauttaa universaalit kielenkäytössä esiintyviin predikaatteihin (tai nimiin, lat. nomen nominalismi ). Kielen ominaisuustermit ( mustuus ) eivät viittaa olemassa oleviin ominaisuuksiin, vaan kielessämme esiintyviin termeihin. Predikaattinominalismin mukaan kielen ominaisuustermit ovat siis metatason termejä. Sanan musta konventionaalinen käyttö lauseissa selittää tunnistettavan moneuden ykseydessä. Predikaattinominalismi Ongelmat: predikaattinominalismi sallii yhtäältä liian monia ja toisaalta liian harvoja ominaisuuksia: 1) Spin, oliko olemassa vai ei ennen termiä spin? 2) Kaikille termeille ei ole olemassaolevaa ominaisuutta ( puhreus ) Predikaattinominalismin ongelmat 3) Epäaidot ominaisuudet: lause kivi, jonka kärpänen ohitti luoko oman aidon ominaisuutensa kärpäsenohittama? Kaikki pitäisi hyväksyä. 4) Samaa tarkoittavat sanat eri kielissä 4
Konseptualismi Muodoltaan kuin predikaattinominalismi, mutta korvaa kielen sanat mielen käsitteillä. Ominaisuustermit mielen sisäisiin kategorisointikykyihin, käsitteisiin. Mitä käsitteet ovat? Ei välitetä siitä Käsitteen MUSTA käyttö selittää tunnistettavan ykseyden moneudessa. Itsenäisiä universaaleja ei ole. Konseptualismi: ongelmat Joskus konseptualismin onkin ajateltu lähestyvän realismia ja tunnustavan universaalit mielen sisäisinä käsitteellisinä kykyinä: universaaleja on vain mielessä, ei maailmassa. Ongelmat vastaavat kuin predikaattinominalismissa paitsi ongelma 4), samaa tarkoittavat sanat eri kielissä. Metatason vaativan nominalismin ongelmat Predikaattinominalismi ja konseptualismi ovat alttiita regressiargumentille: miten predikaatit tai käsitteet voivat olla toistettavia? Jos ne ovat itse universaaleja, nominalismi kaatuu. Jos ne vaativat toistettavuutta varten omat predikaatit tai käsitteet, nämä vaativat taas uudet predikaatit tai käsitteet jne. ad infinitum. Vrt. samankaltaisuusnominalismi Nominalismin perusongelma Mihin käsitteiden ja sanojen käyttö tai luokkien muodostaminen (samankaltaisuussuhde) perustuvat? Eikö maailmassa pitäisi olla jotain, mihin se perustuu? Mikä muu voi olla kyseessä kuin universaalit ominaisuudet? Abstraktit partikulaarit: trooppiteoria Ominaisuuksia on, mutta ne eivät ole yksilöolioiden jakamia yleisiä ominaisuuksia. Ne ovat abstrakteja yksilöolioita, yksilöolioiden erityislaji. Jokaisella oliolla on omat ominaisuutensa, jotka eivät voi olla millään muulla oliolla. Ominaisuusinstanssit (property instances) eli troopit. Trooppiteorian muodot Trooppiteoriaa on kaksi muotoa: 1) Locken trooppiteoria: on sekä konkreettisia yksilöolioita että niiden abstrakteja ominaisuuksia, trooppeja. 2) Stoutin trooppiteoria: on vain trooppeja, konkreettisia yksilöolioita ei ole, ainoastaan trooppien erillisiä yhdistelmiä. 5
Trooppiteorian motivaatio Emme koskaan kohtaa täydellistä samankaltaisuutta yksilöolioissa. Ja vaikka kohtaisimme, identiteetti olisi kvalitatiivista muttei välttämättä numeerista. Voidaan olettaa ominaisuuksia ilman universaalien toistettavuuden ja toteuttamisen ongelmia. Empirismi: sekundaariset kvaliteetit. Trooppiteoria Troopit voivat olla toistensa kanssa kvalitatiivisesti identtisiä, ei ole ykseyttä moneudessa vaan samankaltaista moneutta. Ominaisuustermeillä viittaaminen: mustuus nimeää joko yhden troopin tai trooppijoukon. Toisin kuin luokkanominalismissa, joukkoja koskeva kahden saman ominaisuuden jakavan joukon ongelma ei päde trooppiteoriaan. Renaalisuus ja kordaalisuus ovat eri ominaisuuksia. Trooppiteorian ongelmat Mutta tyhjiä joukkoja koskeva ongelma koskee. Samankaltaisuussuhde ongelmallinen kuten luokkanominalismissa. Locken paljaita yksilöolioita olettava teoria on kyseenalainen. Ominaisuuksien ja olioiden suhteen luonteen selvittäminen kuten realismissa. Salliiko ante res -version? 1 kategoria: vain abstraktit oliot Universalia sine rebus (Russell & Blanshard) Stoutin trooppiteoria 2 kategoriaa: abstraktit ja konkreettiset oliot Universalia ante res/ U. in rebus (Metafyysinen realismi) Luokkanominalismi / Locken trooppiteoria 1 kategoria: Konkreettiset oliot Karu nominalismi / Predikaattinominalis mi/ Konseptualismi 1 kategoria: Universaalit 2 kategoriaa: Universaalit ja yksilöoliot 1 kategoria: Yksilöoliot 6