AUDIT-TESTIN KÄYTTÖ ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖN SEULONNASSA VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA VUOSINA VANTAAN KAUPUNKI. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. JULKAISUJA 1:2017.
ISBN 978-952-443-564-2 ISSN 1457-4047 Vantaan kaupunki, 2017 2
AUDIT-TESTIN KÄYTTÖ ALKOHOLIN ONGELMAKÄYTÖN SEULONNASSA VANTAAN KAUPUN- GIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA Jyrki Kettunen 1, Lauri Kuosmanen 2,3, Heli Bäckmand 2, Jari Savolainen 1, Niklas Uusitalo 1, Sonja Rosenqvist 1, Mia Malmila 3 1 Yrkeshögskolan Arcada Ab, Helsinki 2 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 3 Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelut Vastuukirjoittaja: Jyrki Kettunen, terveystieteiden dosentti, FT, Yrkeshögskolan Arcada Ab, Jan-Magnus Janssonin aukio 1, 00560 Helsinki, FIN, sähköposti: jyrki.kettunen@arcada.fi 3
Sisällys Tutkimuksen tausta ja tarkoitus...5 Suomalaisten alkoholin kulutus ja terveyshaitat...5 Alkoholihaittojen varhainen toteaminen ja hoito...5 Tutkimusaineisto ja menetelmät...6 Tulokset...6 Pohdinta...8 Kirjallisuus...11 4
TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Vantaan kaupunki ja Arcada ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi Vantaalla. Osana 2014-2015 toteutettua Vaikuttavat tavat (VATA) -hanketta kartoitettiin vantaalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden/potilaiden alkoholin riskikäytön havaitsemista rekisteritietojen avulla. Tämän raportin lisäksi alkoholin riskikäyttöä kartoittaneessa osahankkeessa on aiemmin julkaistu kaksi opinnäytetyötä (Rosenqvist 2015, Uusitalo 2015). SUOMALAISTEN ALKOHOLIN KULUTUS JA TERVEYSHAITAT Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -väestötutkimuksen mukaan 1982 1985 miehistä eri koulutusryhmissä 26 % - 36 % ilmoitti juoneensa vähintään kahdeksan annosta alkoholia viikossa. Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella vastaavat osuudet olivat jo 41 % - 42 %. Myös naisilla alkoholin kulutus on kasvanut ja erot koulutusryhmien välillä ovat pienentyneet tutkimusjakson lopussa; 1980-luvulla 10 % - 17 % ja 2010-luvun alussa 26 % - 29 % ilmoitti juoneensa vähintään viisi alkoholiannosta viikossa. Suomalaisten alkoholinkulutus näyttää tasa-arvoistuneen viime vuosikymmeninä. (Helldán ym, 2013) Suomalaisten alkoholinkulutus on määrältään eurooppalaista keskitasoa, mutta ongelmia meillä aiheuttaa humalahakuinen juominen. Vaikka kansalaistemme alkoholinkulutus on kokonaisuutenakin kasvanut, niin alkoholin käyttö on kasautunut; eniten juova kymmenen prosenttia väestöstä juo puolet kaikesta alkoholista (Mäkelä ym, 2010). Suomessa kuolee vuosittain alkoholimyrkytykseen lähes 600 ihmistä ja alkoholi on yhteydessä moniin terveysongelmiin (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito suositus 2015). ALKOHOLIHAITTOJEN VARHAINEN TOTEAMINEN JA HOITO Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Sekä yksilön, perheen että yhteiskunnan kannalta olisi suotavaa, että alkoholin ongelmakäyttö havaitaan ennen kuin siitä aiheutuu haittoja. Seulonnassa voidaan vapaiden kysymysten ohella voidaan käyttää strukturoituja kyselyitä, kuten kymmenen kysymyksen Audit (Alcohol use disorders identification test) (Saunders ym, 1993), tarkentamaan ja helpottamaan haastattelua. Haastattelun lisänä voidaan tarpeen mukaan tehdä kliininen tutkimus ja laboratoriokokeita. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa on käytössä osana asiakkaiden / potilaiden elämäntapakartoitusta Audit-kysely ja tarpeen mukaan lyhytneuvonta vähentämään 5
alkoholin käytön haittoja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa vuosina 2012 ja 2014 tehtyjen Audit-kyselyiden määrä ja tulos, niiden tekopaikka ja niitä tekevät ammattiryhmät. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyödyksi kehitettäessä sosiaali- ja terveyspalveluiden vastaanottotoimintaa, jotta alkoholin liikakäyttö huomataan ja siihen voidaan puuttua mahdollisimman varhain ja näin vähentää alkoholin liikakäytön haittoja. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Aineisto kerättiin Vantaan kaupungin sosiaali-ja terveyspalveluiden käyttämästä sähköisestä potilastietojärjestelmästä (Graafinen Finstar potilastietojärjestelmä). Järjestelmä on terveydenhuollon järjestelmä ja näin päihdepalveluiden Audit-kirjaukset eivät tallennu tähän järjestelmään. Tutkittavana olivat ne vantaalaiset, jotka olivat vuonna 2012 tai 2014 käyneet kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden vastaanotolla ja joiden täyttämä Audit-kyselyn tulos oli kirjattu sähköiseen rekisteriin. Alkoholiongelmaisen hoito -Käypä hoitosuosituksen (2015) mukaan optimaalisin Audit-pisteytyksen (0 40) seulontaraja on suomalaisilla miehillä vähintään 8 ja naisilla 6 pistettä. Tässä tutkimuksessa käytettiin kyseisiä sukupuolikohtaisia rajoja. Ikääntyneiden, 65 vuotta täyttäneiden, kohdalla on suositeltu käytettäväksi seulontarajana > 5 pistettä (Aalto ym, 2011). Kyseisen seulontarajan mukainen jakauma on raportoitu tässä tutkimuksessa. TULOKSET Audit-kirjauksia, joista rekisteriin oli merkitty kyselyn pistemäärä, oli 11839 kappaletta vuonna 2012 ja 10899 kappaletta vuonna 2014. Audit-kirjauksia tehtiin vuonna 2014 kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2012 (taulukko 1). Tarkasteltaessa Audit-testin tulosta tarkkailuvuosina kaikilla tutkituilla niin sukupuolivakioitu pistemäärä oli vuonna 2014 hieman alempi kuin vuonna 2012 (keskiarvojen erotus -0.17 pistettä, 95 %:n luottamusväli -0.27, -0.07, p=0.001). Sukupuolittain analysoituna vuosien 2012 ja 2014 tuloksen keskiarvojen erotus oli tilastollisesti merkitsevä vain naisilla (2.9 vs. 2.7, p=0.001). Tarkasteluvuosina Audit-kirjauksista sukupuolikohtaisen seulontarajan ylityksiä naisilla (>6/40) oli hieman useampi kuin joka kymmenes ja miehillä (>8/40) noin neljäsosa kirjauksista ylitti seulontarajan. Taulukossa 1 on kuvattu Audit-testin pistemäärät sukupuolittain sekä niiden tutkittujen osuus, jotka ylittivät sukupuolikohtaisen seulontarajan. 6
Taulukko 1. Tehtyjen Alcohol Use Disorders Identification (Audit) kirjausten määrä, testituloksen keskiarvo ja alkoholin sukupuolikohtaisen seulontarajan ylittäneiden kirjausten osuus vuosina 2012 ja 2014. 2012 2014 Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Kirjaukset; n 8645 3194 11839 8146 2753 10899 Keskiarvo (SD) 2.9 (3.2) 5.8 (5.4) 3.7 (4.1) 2.7 (3.1) 5.6 (5.5) 3.5 (4.0) 1 Seulontaraja; n (%) 1070 (12.4) 826 (25.9) 1896 (16.0) 908 (11.1) 648 (23.5) 1556 (14.3) 1 Seulontaraja naisilla vähintään 6 (0-40) ja miehillä vähintään 8 (0-40) pistettä. Kun seulontarajan ylityksiä katsotaan ikäryhmittäin, niin nuorilla (< 18 v.) tehdyistä kirjauksista 19.3 %:lla (56/290), työikäisistä 15.1 %:lla (3245/21476) ja eläkeikäisistä (65 v. täyttäneet) 15.5 %:lla (151/972) raja ylittyi. Kun eläkeikäisten (naiset ja miehet) seulontarajana käytettiin > 5, niin raja ylittyi 22.1 %:lla (215/972). Rekisterikirjauksista tehtiin terveydenhoitajan (th) vastaanotolla 10519 (88.9 %)vuonna 2012, sairaanhoitajan (sh) vastaanotolla 617 (5.2 %), perus- ja lähihoitajan (ph/lh) vastaanotolla 367 (3.1 %) ja lääkärin vastaanotolla 333 (2.8 %) kappaletta. Vastaavasti vuonna 2014 kirjauksia tekivät th 9532 (87.9 %), sh 752 (6.9 %), ph/lh 115 (1.1 %) ja lääkäri 437 (4.0 %) kappaletta. Tarkasteltaessa seurantavuosina sh:n vastaanotolla kirjattuja seulontoja niin miehille (n=682) tehdyistä Audit-testeistä 49.0 % ja vastaavasti naisille (n=687) tehdyistä testeistä 37.0 % ylitti seulontarajan. Tulos on samansuuntainen lääkärin vastaanottokirjauksissa; miehet (n=320) 48.8 %, naiset (n=450) 30.9 %. Kun Audit-kirjauksia tarkastellaan palveluittain, niin Audit-kirjauksia tehtiin erityisen paljon sekä äitiysneuvoloissa (2012, 3348 kpl; 2014, 3096 kpl) että lastenneuvoloissa (2012, 3102 kpl; 2014, 2474 kpl). Kouluterveydenhuollon käyntien yhteydessä oli raportoitu 2435 Auditkirjausta vuonna 2012 ja vastaavasti 2731 kirjausta 2014 (kts. kuvat 1 ja 2). Opiskeluterveydenhuollossa 2012 ja 2014 tehdyistä 865 kirjauksista 36.3 % ylitti rajan. Tässä ryhmässä miesten Audit-kirjausten keskiarvo oli naisten vastaavaa korkeampi (6.9 vs. 4.7, p<0.0001). Kouluterveydenhuollossa, jossa kirjattiin 5166 Audit-tulosta, raja ylittyi 415:ssä (8.0 %) kirjauksessa. Kyseiset rajan ylittäneet kirjaukset olivat niiden koululaisten vanhempien tuloksia, jotka olivat osallistuneet kouluterveydenhuollossa tehtyyn terveystarkastukseen. Avosairaanhoidossa miehillä (n=902) tehtyjen kirjauspisteiden keskiarvo oli naisten (n=854) vastaavaa korkeampi (8.2 vs. 4.4, p<0.0001). Avosairaanhoidossa useampi miehillä kuin naisilla tehty mittaustulos ylitti myös sukupuolikohtaisen seulontarajan (43.8 % vs. 33.2 %, p=0.003). 7
Kuvat 1 ja 2. Vuoden 2012 (ylempi kuva) ja 2014 (alempi kuva) Audit-kirjaukset palveluittain. POHDINTA Tämän rekisteritutkimuksen tarkoituksena oli raportoida Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vastaanotolla vuosina 2012 ja 2014 alkoholin ongelmakäytön seulomiseksi tehdyt Audit-kyselyt. Analysointikelpoisia kyselyitä tallennettiin kunnan rekisteriin hieman yli 10 000 kappaletta kumpanakin tarkasteluvuotena. Kirjattujen kyselyiden pistemäärän perusteella naisilla noin yksi kymmenestä kirjauksesta ja miehillä neljäsosa kirjauksista viittasi alkoholin ongelmakäyttöön. Arvioitu on (Seppä 2003), että terveydenhuollon naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 % on alkoholin ongelmakäyttäjiä. Audit-kysely on pätevä ja toistettava menetelmä tunnistamaan sekä riskihenkilöitä että ongelmakäyttäjiä (Dybek ym, 2006). Tässä rekisteritutkimuksessa käytettiin Alkoholiongelmaisen hoito -Käypä hoitosuosituksen (2015) mukaisia Audit-kyselyn seulontarajoja. Käytetyssä rekisteripoimintavasta johtuen tässä tutkimuksessa ei voitu tunnistaa yksittäistä henkilöä. Näin ollen joukossa lienee henkilöitä, joilla on useampi kuin yksi Audit-tulos, joka on kirjautunut erillisenä havaintona. Tästä tutkimuksen heikkoudesta huolimatta tulos alkoholin ongelmakäyttäjien määrästä on yhtenevä aiempien arvioiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten asenteilla on tärkeä merkitys päihdetyön onnistumiseksi. Laadukkaan päihdetyön toteutukseen onkin julkaistu laatukriteerit 8
(Päihdetyö-ryhmä 2006). Alkoholiongelmaisen hoito -Käypä hoitosuosituksen (2015) mukaan potilaan tullessa vastaanotolle on elämäntapakyselyn, kuten ruokailu- ja liikuntatottumusten ohessa luontevaa kysyä myös päihteiden käyttö. Vantaalla Auditseulontaa oli tehty erityisesti neuvolakäyntien yhteydessä. Tämä selittää osin sen, että naisille tehtiin lähes kolminkertainen määrä seulontoja, vaikka alkoholin ongelmakäyttö on miehillä naisia yleisempää. Erityisesti opiskeluterveydenhuollossa ja avosairaanhoidossa puolestaan näkyy seulontojen teko kohdennetusti. Näissä palveluissa seulontarajan ylittäneiden suhteellinen osuus oli selvästi suurempi kuin tutkituilla keskimäärin. Huomionarvoista on, että suhteutettuna Audit-kirjausten määrä potilastietojärjestelmän mukaisiin kontaktien määrään, Audit-kirjausten määrä vaikuttaa vähäiseltä. Alhon (2017) väitöskirjatyön mukaan ammattilaiset käyttivät alkoholinkäytöstä kysyessään ennemmin vapaamuotoista keskustelua kuin arviointimenetelmää, ja kysyminen perustui enemmän työntekijän omaan arvioon kuin organisaation ohjeisiin. Sekä yksilön alkoholinkäytön seurannassa, että kuntalaisten alkoholikäytön muutoksen seurannassa on perusteltua käyttää numeerisia mittareita. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna tutkimuksen tulos heijastellee Audit-seulontojen tekotapaa. Terveydenhoitajien vastaanotolla, esimerkiksi osana terveystarkastuksia, tehtiin valtaosa kirjauksista. Luonnollisesti seulontarajan ylittäneiden kirjausten suhteellinen osuus oli tällöin alhaisempi kuin tilanteessa, jossa Audit-kysely tehdään harkinnanvaraisesti. Osana elämäntapoja tehtävänä selvityksenä on hyvä mahdollisuus tavoittaa myös henkilöitä, joilla alkoholin käyttö voi muodostua ongelmaksi. Vantaan kaupungin sairaanhoitajien ja lääkäreiden yhteensä kirjaamia Audit-tuloksia oli keskimäärin alle 10 kappaletta työpäivää kohden seuranta-aikana. Tiedossa ei ole, kuinka paljon eri ammattiryhmien potilaillaan teettämistä Audit-kirjauksista ei kirjaudu rekisteriin, vaan kirjataan esim. potilastietoihin. Karlsson ym. 2013 ovat raportoineet päihdetapauslaskennat Suomessa vuosilta 2003, 2007 ja 2011. Päihdetapauslaskennassa kerätään yhden vuorokauden aikana tietoja kaikesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (pois lukien lasten päivähoito) tapahtuvasta päihdeehtoisesta asioinnista. Päihde-ehtoisella asioinnilla tarkoitetaan niitä asiointeja, joissa henkilökunta arvioi asiakkaan olevan päihtynyt tai päihteiden ongelmakäyttäjä tai jos asiointiin liittyy jokin päihteiden kertakäyttöön liittyvä haitta. (Karlsson ym. 2013) Edelleen Karlssonin ja kumppaneiden (2013) mukaan laskenta tavoittaa hyvin päihteiden ongelmakäyttäjiä. Kun vuoden 2011 laskennassa kysyttiin, millä kriteereillä asiakas oli valikoitunut päihdetapauslaskentaan, niin 85 prosentissa tapauksista asiakkaan katsottiin olleen päihteiden ongelmakäyttäjä. Sen sijaan suuri riskikäyttäjien ryhmä näyttäisi jäävän tämän tutkimuksen ulottumattomiin. (Karlsson ym, 2013) Edellä kuvatun päihdelaskentaseurantatulosten perusteella voi todeta, että päihdepotilaan kohtaaminen on yleistä terveyspalveluissa ja seuranta-aikana näiden potilaiden määrä on kasvanut. Karlssonin ja kumppaneiden mukaan vuonna 2011 59 % päihde-ehtoisista asioinneista suuntautui avopalveluihin ja terveydenhuollossa päihde-ehtoiset asioinnit olivat lisääntyneet erityisesti terveyskeskusten avohoidossa ja vuodeosastoilla. Em. havainnot 9
viittaavat siihen, että sairaanhoidon vastaanotoilla onkin suotavaa kysyä potilaan alkoholinkäytöstä osana terveystapoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että Vantaan kaupungin sosiaali-ja terveyspalveluissa tehdään alkoholin ongelmakäytön seulomiseksi tarkoitettuja Audit-kyselyjä pääasiassa terveystarkastusten yhteydessä. Jatkossa on perusteltua selvittää, miten alkoholin ongelmakäytön seulonta toteutuu tällä hetkellä sairaanhoidossa, miten ongelmakäyttäjiä tuetaan alkoholin käytön vähentämiseksi ja mikä on toimenpiteiden vaikuttavuus. 10
KIRJALLISUUS Rosenqvist S. Användning av AUDIT test - En litteraturstudie. - Yrkeshögskolan Arcada 2015. Vapaasti luettavissa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2015060912901. Uusitalo N. AUDIT-testets bruk i Vanda stads öppenvård- hur ser verkligheten ut? : En kvantitativ studie om AUDIT-testets bruk i Vanda stads öppenvård åren 2012 och 2014. Yrkeshögskolan Arcada 2015. Vapaasti luettavissa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk- 2015121320453 Helldán Anni, Helakorpi Satu, Virtanen Suvi, Uutela Antti. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 21/2013, 204 sivua. Helsinki 2013. ISBN 978-952-302-050-4 (painettu), ISBN 978-952-302-051-1 (pdf) Mäkelä Pia, Mustonen Heli, Tigerstedt Christoffer. Suomi juo: Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2010 Alkoholiongelmaisen hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 10.2.2017). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi Saunders J.B., Aasland O.G., Babor T.F., de la Fuente J.R., Grant M. (1993) Development of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): WHO Collaborative Project on Early Detection of Persons with Harmful Alcohol Consumption--II. Addiction 88:791-804 Aalto M., Alho H., Halme J.T., Seppa K. (2011) The Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) and its derivatives in screening for heavy drinking among the elderly. Int J Geriatr Psychiatry 26:881-5. DOI: 10.1002/gps.2498 Seppä K. Alkoholiongelman varhaistoteaminen. Kirjassa: Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s. 57-63 Dybek I., Bischof G., Grothues J., Reinhardt S., Meyer C., Hapke U., John U., Broocks A., Hohagen F., Rumpf H.-J. (2006) The Reliability and Validity of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) in a German General Practice Population Sample. Journal of Studies on Alcohol 67:473-481. DOI: 10.15288/jsa.2006.67.473 Päihdetyö-ryhmä. Laatutähteä tavoittelemassa. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Kuopio ja Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES) 2006. Alho L. Clients Alcohol Screening and Brief Intervention in Primary Health Care and Social Services. University of Eastern Finland, Faculty of Health Sciences. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Number 404. 2017. 11
Karlsson T, Kotovirta E, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.). Alkoholi Suomessa - Kulutus, haitat ja politiikkatoimet. Raportti 13/2013. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2013 12
ISBN 978-952-443-564-2 ISSN 1457-4047 Vantaan kaupunki