Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma Loppuraportti

Transkriptio

1 Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma Loppuraportti Soten johtoryhmä Marketta Kupiainen Tarja Saarinen

2 Linjausesitykset Johtoryhmä hyväksyy Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman loppuraportin ja sen jatkotoimenpideehdotukset. Raportti viedään sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta kaupunginhallitukseen käsiteltäväksi mennessä.

3 Ohjelman hallinnointi Ohjelman alkuvaiheessa hallinnollinen vastuutaho oli terveyskeskus, vuodesta 2013 alkaen sosiaali- ja terveysvirasto kaupunginhallitus on merkinnyt raportin tiedoksi ja kehottanut lauta- ja johtokuntia ryhtymään toimenpiteisiin alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Toimenpideohjelman seurantatyöryhmä asetettiin vuonna 2012 ja sitä päivitettiin vuonna Raportoitu kaupunginhallitukselle ja sekä Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman seurantatyöryhmää jatkovalmistelussa kiinnittämään huomiota ikääntyneen väestön alkoholin käyttöön. Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaali- ja terveysvirastoa sekä sosiaali- ja terveyslautakuntaa huolehtimaan toimenpideohjelman loppuraportoinnista sekä tarpeellisiksi katsomiensa jatkoesitysten tekemisestä kaupunginhallitukselle mennessä.

4 Ohjelmassa puututaan erityisesti lasten ja nuorten alkoholin saatavuuteen, käytön ehkäisyyn ja käyttöön. Lisäksi ohjelmassa on toimenpiteitä liittyen alkoholin mainostamisen rajoittamiseen ja alkoholin anniskeluun.

5 Toimenpideohjelman uudet painoalueet Kaupunginhallitus kehotti jatkovalmistelussa kiinnittämään huomiota ikääntyneen väestön alkoholin käyttöön. Audit testien ja puheeksioton tehostamiseksi tulee vahvistaa toimenpiteitä sosiaali- ja terveysvirastossa ja työterveyskeskuksessa. PAKKA-toimintamallin (paikallisen alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikan) toteuttaminen, arviointi ja laajentaminen Ala-ikäisten nuorten raittius ja 18 v täyttävien humalajuominen Helsingin kaupungin tapahtumissa toteutettava alkoholitarjoilu- > toimenpiteen seurantaa vahvistetaan jatkossa.

6 Raittiiden nuorten osuus (%) vuosina

7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien nuorten osuus (%) vuosina

8 Alkoholia kerralla vähintään kuusi annosta tai enemmän, vähintään kerran viikossa juovien osuus % Lähde: Helsingin tietokeskus/ THL, Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -raportit Lähde: Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset Verkkojulkaisu:

9 Audit raskauden ensikäynnillä

10 Alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus (AUDIT-1k) (%) 75+ vuotiaat 2015 Henkilö on ilmoittanut nauttivansa kerralla 6 tai useampia alkoholiannoksia kerran viikossa tai lähes päivittäin Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL, 2015

11 Ohjelman tärkeimmät toimenpiteet

12 Yhteenveto onnistumisista Alkoholinkäyttö on ohjelman aikana vähentynyt Helsingissä, mutta edelleen sitä käytetään muuta maata enemmän. Ohjelma upotettu lasten ja nuorten palvelujen rakenteisiin eri virastoissa ja ohjelman toimeenpano kulkee osana alueellisia hyvinvoinnin koordinaatioverkostoja. Helsingissä ehkäisevää päihdetyötä on tehty systemaattisesti jo pitkään, jonka vuoksi on muodostunut rakenteet ja sovitut käytänteet sekä yhteistyöverkostot. Kumppanuusjärjestöillä on asiantuntemusta, vaikuttamista, palveluja. Ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus upotetaan sotessa kokonaispalvelutarjontaan. Toimintaa kehitetään kohti isompia rakenteita palvelujen uudistamisessa. Audit on yksi terveys- ja hyvinvointi-indikaattori. Ikääntyneiden alkoholinkäytön vähentäminen: Audit-testien tekemistä ja muuta puheeksiottoa matalalla kynnyksellä tehostettu ja henkilökuntaa on koulutettu. Päihdepalvelut on koottu ja linkitetty samalle nettisivulle. Kotihoidon Ikä tuo muutoksia korttikampanja Pakka-toiminta on aloitettu ja tarjontatyöryhmä perustettu. Yhteys turvallisuuteen selkeä. Esim. Pakka-toiminta yhtenä kaupungin turvallisuusohjelman kärkihakkeita.

13 Yhteenveto haasteista Alkoholipolitiikan toteutuksen haasteet ovat erilaiset kuin tupakkapolitiikan. Myös kaupunkitasoisessa ohjelman toteuttamisessa tämä havaittavissa. Korkea poliittinen päätöksentekotaso ja lainsäädännön tuki tarpeellista ohjelman edistämiseksi. Rakenteet (johtaminen, monialaisen työn yhteensovittaminen ja suunnittelu) eivät ole tällä hetkellä ept-lain mukaisia Muiden päihteidenkäytön vähentämisen integrointi osaksi ept-työtä Puheeksioton ja lyhytneuvonnan vahvistaminen sotessa Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen huomioiden eri väestöryhmät suhteessa alkoholinkäytön aiheuttamiin haittoihin Anniskeluun ja henkilöstöön liittyvät tavoitteet toteutuneet osittain

14 Jatkotoimenpide-ehdotukset kaupunkitasoisen ehkäisevän päihdetyön sisällöiksi ja rakenteiksi

15 Perustelut ehkäisevän päihdetyön lain toimeenpanosta Helsingissä Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015 ESAVIN ohjauskirje (ESAVI/11029/ ): Kunnan tulee edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia terveydenhuoltolain mukaisesti: Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien koordinoinnin luonteva paikka on kuntien keskushallinnossa. Sote valmistautuu tuleviin sote- ja maakuntauudistuksen muutoksiin.

16 Ehdotus ehkäisevän päihdetyön johtamiseksi ja koordinoinniksi v osana laaja-alaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Helsingissä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja koordinointia vahvistetaan perustamalla keskushallinnon tai jonkun kuntaan jäävän toimialan koordinoima kaupunkitasoinen hyte-ryhmä. Edelleen valmistellaan sote- ja maakuntauudistuksen edellyttämät yhteistyörakenteet vuosina Helsingin kaupunki nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Toimielimeksi ehdotetaan kaupunginhallitusta

17 Jatkossa kaupunkitasoisesti vahvistettavia sisällöllisiä osa-alueita Lapset ja nuoret aiempaa vahvemmin fokukseen. Tavoitteena on, että ehkäisevä päihdetyö on osa toimialojen perustyötä ja toimintakulttuuria hyödyntäen jo luotuja rakenteita ja toimintatapoja. Tälle on olemassa resurssit ja yhteistyörakenteet. Jatkossa huomioidaan ikääntymiseen ja alkoholinkäyttöön liittyvät erityispiirteet ja riskit, ml. turvallisuusnäkökulma. Uusien toimialojen perustaminen antaa uudenlaiset mahdollisuudet tehdä entistä systemaattisemmin ehkäisevää päihdetyötä Helsingissä kuntalaisten osallisuus huomioiden. Vahvistetaan puheeksioton ja lyhytneuvonnan toteuttamista, seurantaa ja johtamista sote-palveluissa. Pakka -toimintaa jatketaan. Varmistetaan, että henkilökunnan ept-ohjelma kattaa ept-lain sisältöalueet. Ammattihenkilöstön ehkäisevän päihdetyön osaamisen varmistaminen

18 Helsingissä päihde-ehkäisyn uudet tavoitteet ja mittarit vuoteen 2025 määritellään seuraavasti Tavoite Mittari Lähde Alkoholin kokonaiskulutus on alle 10 litraa 100 % alkoholia asukasta kohden (15 vuotta täyttäneet) THL Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma Tosi humalassa.., osuus vähenee sekä käytössä näkyvät erot kaventuvat eri opiskelijaryhmien välillä. Uudeksi seurantakohteeksi otetaan huumausaineet. THL, Kouluterveyskysely 8.ja 9.luokan oppilaat sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1.ja 2. luokan opiskelijat Helsingin asettama oma tavoite Päihteitä kokeilevien luokan oppilaiden osuus vähenee THL, Kouluterveyskysely 4.ja 5.luokan oppilaat Helsingin asettama oma tavoite Kerralla vähintään 6 alkoholiannosta juovien osuus on vuotiaista alle 10 % THL, Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma 65-vuotta täyttäneiden alkoholinkäyttö vähenee THL, Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH Helsingin asettama oma tavoite