Syrjäytymisen juurilla. Miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1
Sosiaalinen perimä 2
Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus Sikiöaika Lapsuuden olosuhteet Aivot ja stressinsäätely Persoonallisuus, voimavarat ja tunne-elämä Terveyskäyttäytyminen Sosiaaliset suhteet Aikuisiän terveys ja hyvinvointi Kuva mukailtu Koskenvuo 2010 3
Syrjäytymisestä Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden ryhmää Ulkopuolisuus, elämänhallinnan puute ja avuttomuus Suurimmassa vaarassa ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä Kyse myös yhteiskunnallisista olosuhteista Syrjäytyminen siirtyy sukupolvesta toiseen, mutta se ei periydy geneettisesti eikä ole yksilön ominaisuus
Syrjäytymisen hinta Valtiontalouden tarkistusviraston arvio 1 milj./ syrjäytynyt nuori Luvut eivät sisällä henkisen pääoman menetystä Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008
Syrjäytymisen kokonaishinta Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008
Syrjäytyminen etenee vaiheittain Kiinnittyminen yhteiskuntaan Normi 6v 16v Syrjäytymiskuilu 18v 24v Ulkopuolisuuden identiteetti Aika Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008
Syrjäytymisen vai pärjäämisen polku? Päihteet, väkivalta, rikollisuus Huono koulumenestys Epäonnistumisia Huonot kaverit Leimautuminen Rankaiseva kasvatus Opiskelu, työelämä Onnistumisia ihmissuhteissa Menestyminen koulussa, luokkailmapiiri Rakentavia ystävyyssuhteita Tukeva kasvatus Lapsen käytösongelmat
Seuranta 1987 syntyneiden elämästä Aineistona kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet, n. 60 000 lasta Seurattu sikiökaudelta v. 2008 loppuun Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri-, sekä väestörekisteritiedot, lisäksi armeijatiedot sekä tiedot rikollisuudesta Siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa. -Kalevala 9
Ikäluokka 1987 seuranta 21-vuotiaaksi 45 % 40 % pojat tytöt 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Ei peruskoulun psyk esh toimeen- merkintä tuomio sijoitus jälkeistä tai mt-lääke tulotukea rikollisuudesta rikollisuudesta kodin jatkotutkintoa ulkopuolelle 10
Ikäluokka 1987 syntyneet Pohjois-Pohjanmaa Lähde: Kansallinen syntymäkohortti 1987, THL
Ongelmat kasaantuvat kouluttamattomille 60 % 50 % Pojat 70 % vain peruskoulu keskiasteen tutkinto lukio tai korkeakoulututkinto 70 % 60 % 50 % Tytöt 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- Psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- abortti tai lääke tulotukea tai lääke tulotukea Joka toisella, jolla psyk esh tai mt-lääke, hoito jo ennen peruskoulun päättymistä, kouluttamattomista 60 %:lla (yleisimmät dg:t: mielialaongelmat, käytöshäiriöt, oppimisvaikeudet) 12
Tyttöjen ja poikien ongelmat ovat erilaisia 8% 7% 6% pojat tytöt 5% 4% 3% 2% 1% 0% F10-19 F20-29 F30-39 F40-49 F50-59 F60-69 F70-79 F80-89 F90-98 13
Sijoitettuna olleet tarvitsevat erityistä tukea 14
100 % 90 % 80 % Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijöitä ei huost.ottoa huost.otto 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % äidin ika alle 20v. äiti naimaton, leski, eronnut 1987 äiti tupakoinut raskausaikana vanh vain peruskoulu toimeentulotukea äiti psyk.os.hoidossa pitkäaik.ttt HR Pojat 5,0(4,1-6,0) 5,8(4,9-6,9) 5,1(4,5-5,8) 13,9(10,6-18,3) 10,0(8,8-11,4) 4,8(3,9-5,8) Tytöt 3,6(2,9-4,5) 5,4(4,6-6,4) 5,2(4,6-5,9) 11,6(9,0-14,9) 8,3(7,3-9,5) 4,3(3,5-5,3) Kestilä ym. Yhteiskuntapolitiikka 1/2012
Mielenterveysongelmien riskitekijöitä 70 % lapsella ei psykiatrista diagnoosia lapsella psykiatrinen diagnoosi 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % äiti alle 20 v avioero, vanhemman kuolema äidin raskaudenaikainen tupakointi lapsen sijoitus tai huostaanotto vanhemmilla vain peruskoulutus vanhemmat saaneet toimeentulotukea vanhemman psykiatrinen hoito OR 2,3 (2,0-2,7) 2,0 (1,9-2,1) 1,7 (1,6-1,9) 11,1 (10,1-12,2) 1,6 (1,5-1,8) 2,3 (2,1-2,4) 1,8 (1,7-1,9)
Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä aivovamma Niemelä et al. Int J Cancer 2012 isällä aivovamma 17
Ongelmat siirtyvät ylisukupolvisesti 60% 50% Lapsella ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa Lapsella toimeentulotukea Lapsella psyk esh tai mt-lääke Lapsi tuomittu rikoksesta 40% 30% 20% 10% 0% koko ikäluokka vanhemmat saaneet toimeentulotukea vanhemmat vain peruskoulutettuja vanhemman psyk esh avioero vanhemman päihdeongelma 18
Vanhempien ongelmat lasten murheet 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% kaikki lapsella sairaalahoitoja ulkoisten syiden vuoksi lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg lapsella tuomio lapsella vain peruskoulu lapsella toimeentulotukea lapsella käytöshäiriödg lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle 0% vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe 19
Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Vanhempien saama toimeentulotuki 20
Syntymäpainojen keskiarvo Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? 3 600 g 3 500 g 3 400 g 3 300 g 0 1 2-5 6 10 11 20 yli 20 kertaa Vanhempien saama toimeentulotuki
Vanhempien koulutus määrittelee lasten hyvinvointia 45 % 40 % 35 % 30 % university upper secondary lower secondary comprehensive school only 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lapsella vain peruskoulu Lapsella psyk esh tai mt-lääke Lapsella toimeentulotukea Lapsella rikollisuutta Lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle Koulutustaso vain mittari, joka kuvaa laajemmin henkilön ominaisuuksia ja olosuhteita 22
Köyhyyden vaikutukset lasten ja perheiden elämään Toimeentulovaikeudet yleisiä (pienten lasten perheillä eniten lainaa) Työttömyys kohtasi: - Yli 1/3 perheistä, joissa alle kouluikäisiä lapsia (1992) - Joka 4. lasta v. 1993 Joka 5. lapsi vähensi harrastuksiaan tai luopui niistä Toimeentulovaikeudet perheiden ilmapiiri, vanhempien mielialat, vanhempien keskinäinen suhde Kielteinen vaikutus erityisesti äidin suhteeseen lapsiin Salmi ym. 1997
1990-luvun säästöjen vaikutukset lasten ja perheiden elämään Laman vaikutukset ulottuivat lapsiin myös päiväkodin ja koulun kautta Erityisesti henkilöstöresurssien vähentäminen vaikutti: stressi lisääntyi ryhmäkoot kasvoivat yksilöllinen huomioiminen väheni kodin ja koulun yhteistyö heikkeni Puheliaimmat ja sosiaaliset lapset saavat päiväkodissa paremmin äänensä kuuluviin, toimintamalli jatkuu koulussa ja aikuisuuteen asti Salmi ym. 1997, Vuorisalo 2013 24
25 20 Pienituloisissa perheissä asuvat Osuus väestöstä Osuus kaikista alle 18- vuotiaista % 15 10 5 0 Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
Kodinhoitoapu Lähde: Sotkanet 25.10.2012 26
Kouluterveydenhuolto Lähde: Sotkanet 25.10.2012 27
Erityistä tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista 1995-2011, % *Uuteen lainsäädäntöön perustuvaa tehostettua tukea järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Tehostettua tukea saaneiden yleisin tukimuoto oli osa-aikainen erityisopetus. Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus 28
Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaat Lähde:Sotkanet 25.10.2012 29
Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostaanotetut lapset ja nuoret 18000 16000 14000 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-20-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: THL, SOTKAnet
Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet 0 20 -vuotiaat lapset ja nuoret Lähde: Lastensuojelu 2010, tilastoraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 25.10.2012 31
/ 1000 samanikäistä Lasten ja nuorten psykiatrinen laitoshoito 9 8 7 0-6 v. 7-12 v. 13-17 v. 18-24 v. 6 5 4 3 2 1 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: THL, SOTKAnet
Mutta jotain positiivista 33
Osallisuus koulussa parantunut THL Kouluterveyskysely 2013: Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat 34
Koti, koulu ja ystävät ovat hyvinvoinnin perusta THL Kouluterveyskysely 2013: Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat 35
Elintapamuutoksissa myönteinen suunta THL Kouluterveyskysely 2013: Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat 36
Eriarvoisuus on huomattavaa 50 45 40 Lukio AOL 35 30 25 20 15 10 5 0 Terveydentila keskinkertainen tai huono Tupakoi päivittäin Humalajuominen Vähäinen liikunta Huumekokeilu THL Kouluterveyskysely 2013 37
Mielenterveyteen kiinnitettävä huomiota 30 25 20 15 poika tyttö 10 5 0 PK Lukio AOL Merkittävä sosiaalinen ahdistuneisuus THL Kouluterveyskysely 2013 38
Mielenterveysongelmiin täytyy olla apua tarjolla 50 45 40 35 30 25 20 poika tyttö 15 10 5 0 PK Lukio AOL Viimeisen kuukauden aikana kokenut mielialansa usein masentuneeksi, alakuloiseksi tai toivottomaksi THL Kouluterveyskysely 2013 39
Vanhempien työttömyys ja koulutus määrittelevät lasten koulunkäyntiä 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Vaikeuksia tehtävissä Vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ei kumpikaan toinen vanhemmista Vanhempien työttömyys 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% molemmat vanhemmat korkea keskitasoinen heikko Vanhempien koulutus Lähde: THL/Kouluterveyskysely 2000-2011, peruskoulu 8.-9.lk, analyysit Kinnunen & Mäkelä & Selkälä & Vuorijärvi 2013. 40
Hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Alueellinen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvä eriarvoisuus suurta ja lisääntynyt Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvanut Ongelmat peruspalveluissa (eivät vastaa tarpeita eivätkä suosituksia) Yhä useampi lapsi ohjataan erityispalveluihin (erityisopetus, kodin ulkopuolelle sijoitukset, psyk esh lisääntyneet) Mielenterveyden häiriöt merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Tilanne tänä päivänä 41
Kuka ottaisi kädestä kiinni ja vahvistaisi uskoa tulevaisuuteen? Riskitekijöillä ei saa leimata, syrjäytyminen tai pärjääminen on monen tekijän summa Ongelmat kietoutuvat toisiinsa ja kasaantuvat, huomioitava kokonaisuus Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä sujuvaksi Hyvinvointi luodaan arjessa, joten kehitysympäristöt, koti, koulu, kaverit, harrastukset otettava huomioon Hyvä itsetunto ja onnistumisen kokemukset kantavat Kiusaaminen jättää jälkiä Ongelmien näkymistä ei pidä jäädä odottelemaan
Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet Perheiden hyvinvointi lasten hyvinvointi Universaalit, tasa-arvoiset palvelut ja koulutus kaikille lapsille täytyy taata mahdollisuus hyvään elämään Varhainen hyvinvoinnin tukeminen Kehitysympäristöjen tuki, suojaavien tekijöiden vahvistaminen Yksilön hyvinvoinnin ohella tärkeää myös yhteisöjen hyvinvointi Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettava huomioon aikuisten palveluissa Ehkäisevän työn oltava laaja-alaista, keskityttävä kokonaisuuteen ja vastattava todellisiin tarpeisiin Tarvitaan tahtoa, asennetta, toimintaa ja selkeät toimintamallit 14.6.2012 43