JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA Kaupunkirakennelautakunnan 20.12.2016 273 hyväksymät tavoitteet ovat 1. Arjen helppous 1 LUONNOS 9.3.2017 2. Mukava ja elinvoimainen kaupunki 3. Taloudellinen kaupunki 4. Ympäristön tärkeiden arvojen turvaaminen 2 3 4 1
JOHDANTO 1 2 3 4 Täydennysrakentamisohjelman tarkoitus Täydennysrakentamisella tavoitellaan tiiviimpää ja taloudellisempaa kaupunkirakennetta. Tiiviimmässä kaupungissa matkat ovat lyhyempiä, tekniikan ja liikenteen verkostot suppeampia ja tehokkaammassa käytössä, ja palvelut paremmin saavutettavissa. Täydennysrakentamisohjelma koskee asuinrakentamista kantakaupungin yhtenäisellä asemakaava-alueella. Ohjelmalla toteutetaan Joensuun kaupungin strategioita, ohjelmia ja visioita, kuten esimerkiksi kaupunkirakenneohjelmaa, ydinkeskustan symmetrisen kaupungin kehitysvisiota ja kestävän energian käytön toimintasuunnitelmaa (SEAP Joensuu 2015), joissa on päätetty toteuttaa tiiviistä ja taloudellista kaupunkia. Ohjelmaa käytetään kaupungin sisäisenä ohjeena toteuttamiselle. Se tuo esiin muutostarpeita paitsi asemakaavoihin myös yleiskaavoihin. 2
JOHDANTO 1 2 3 4 Vuorovaikutuksen ja päätöksenteon vaiheet - aloitusseminaari / paneelikeskustelu (elokuu 2016) - kyselyt tavoitekysely, chat-keskustelut asukasyhdistysten edustajille ja nuorisovaltuutetuille, ilmianna ruma paikka kysely (syyskuu 2016 - helmikuu 2017) - tavoite- ja ideatyöpaja kaupunkirakennelautakunnalle, palvelusektoreille ja keskeisille viranomaisille (1.11.2016) - tavoitteiden hyväksyminen, kaupunkirakennelautakunta (20.12.2016 273) - kaupunginvaltuuston ja kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu (20.2.2017) - luonnoksen nähtäville asettaminen (9.3.2017) - yleisötilaisuus (15.3.2017) - verkkochat (16.3.2017) - ehdotuksen laatiminen - hyväksymiskäsittely 3
Sisällysluettelo Lähtötiedot 1. Arjen helppous - Tavoitteet - Toimenpiteet - Taustaa 2. Mukava ja elinvoimainen kaupunki - Tavoitteet - Toimenpiteet 3. Taloudellinen kaupunki - Tavoitteet - Toimenpiteet - Taustaa 4. Ympäristön tärkeiden arvojen turvaaminen - Tavoitteet - Toimenpiteet 1 2 3 4 4
LÄHTÖTIEDOT 1 2 3 4 Lähtötietoina ohjelman laatimisessa on käytetty mm. - olemassa olevien tärkeimpien palveluiden sijaintia ja mahdollisesti muuttuvista sijainneista tehtyjä tai valmisteltavana olevia päätöksiä, - nykyisiä bussireittejä ja suunniteltuja jalankulun ja pyöräilyn pää- ja aluereittejä, jotka ovat käytössä vuoteen 2030 mennessä, - tavoitekyselyissä, seminaarissa ja chateissä saatuja mielipiteitä, - maastokäynneillä ja ilmakuvien avulla tehtyjä havaintoja, - yleiskaavoja ja olemassa olevia yleiskaavatasoisia selvityksiä, sekä - kaupunkirakennelautakunnan ja kaupunginhallituksen iltakoulussa esille tulleita näkökohtia 5
LÄHTÖTIEDOT 1 2 3 4 TAVOITEKYSELY JA ILMIANNA RUMA PAIKKA -KYSELY Esimerkkejä esitetyistä toiveista Terveyspalvelut, koulut ja päiväkodit tulisi vastaajien mukaan sijaita pyöräilyetäisyydellä Päivittäistavarakaupan halutaan löytyvän läheltä (kävelyetäisyydeltä) Myös virkistysalue tulisi löytyä kävelyetäisyydeltä Täydennysrakentaminen keskustan tuntumaan, jotta kaupunkimaisuus kasvaa Kaupungin ilmettä voidaan parantaa täydennysrakentamisella Vanhojen rakennusten säästäminen: kerroksellisuus, omaleimaisuus, ilmeikkyys Asuinalueiden väleihin huomio, jotta kaupungista saadaan yhtenäisempi Viheralueet ovat joillekin asumispaikan valinnassa keskeinen tekijä Isojen omakotitonttien tiivistäminen (jakaminen, paritalot) keskustan tietämillä Rakentamisen laatu tärkeää (esim. sisäilma), ei seniorikeskustaa Ruma paikka kyselyssä vastaukset hajaantuivat 6
LÄHTÖTIEDOT 1 2 3 4 Tavoitekyselyn karttakoontia - kaikki vastaajat yhteensä Mitä kaupungin ominaispiirteitä tulisi erityisesti vaalia: Mitkä alueet tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle: Unelmiesi asuinpaikka Joensuussa: Mitä paikkoja tulisi täydennysrakentaa: Kyselyssä tuli esiin yksimielisyys rannan merkityksestä viihtyisyyden kannalta. Rannoilla on unelmien asuinpaikkoja, vaalittavia ominaispiirteitä ja rakentamisen ulkopuolelle jätettäviä alueita - mutta myös täydennysrakentamiseen esitettyjä paikkoja. Kyselyssä tuli esiin myös toiveita ympäristön laadulle. Haasteena miten toteutetaan mukava kaupunki? Vastaajilla oli mahdollisuus vastauksena kuhunkin kysymykseen laittaa kartalle useita pisteitä. 7
Tähän kartta Ilmianna ruma paikka -kysely LÄHTÖTIEDOT 1 2 3 4 Tavoitekyselyssä ja Ilmianna ruma paikka -kyselyssä nousivat esiin Arvot ja elinympäristön laatutekijät: rantojen aktivoiminen, luonto, maisema Alueita, jotka houkuttelevat asuinpaikkana tai voivat parantua täydentämällä 1. Ruutukaavakeskusta -> keskustan yleiskaavan toteuttamisen edistäminen 2. Parantamista ja uudistamista kaipaavat asuinalueet -> lisärakentamista rakennusten tai infran kunnostuksen yhteydessä, isompi rakennusoikeus, tonttien jakaminen jne. 3. Rannan, keskustan ja Rantakylän läheiset alueet 8
JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA 1 1. ARJEN HELPPOUS Asuinrakentaminen on pääosin asemakaava-alueiden täydennysrakentamista etäisyydet säilyvät lyhyinä. Täydennysrakentamisella lisätään asukasmääriä joukkoliikenteen laatukäytävien ja pyöräilyn pääreittien vaikutusalueilla. Täydennysrakentaminen toteutetaan niin, että lähipalveluihin pääsee kävellen, ja muihin tärkeisiin palveluihin kävellen, pyörällä tai bussilla. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt nämä tavoitteet 20.12.2016 273 9
ARJEN HELPPOUS 1 TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Asukkaita lisätään alueille, missä palvelut ovat hyvät ja missä asukkaiden lisäys antaa mahdollisuuden parantaa palvelutarjontaa. Rakentaminen vaiheistetaan julkisten koulu- ja päiväkotipalveluiden kantokyvyn mukaan. Jalankulku-, pyöräily- ja bussiyhteyksiä parannetaan, että palveluiden hakeminen kauempaakin on mahdollista myös ilman henkilöautoa. 1. Helpon arjen tähtivyöhykkeet Täydennysrakentamiskohteita toteutetaan aktiivisesti lähipalveluiden saavutettavuuden ydinalueilla. Näillä alueilla päivittäistavarakauppa, päiväkoti ja alakoulu ovat alle 1 km etäisyydellä tai lähipalveluiden saavutettavuuden ydinalueita yhdistävä bussireitti on alle 200 m etäisyydellä. Täydennysrakentamisessa hyödynnetään tehokkaasti rakentamattomia alueita ja pyritään yhtenäiseen, nykyistä kaupunkimaisempaan ympäristöön, alueen luonteeseen sopivalla tavalla. 2. Pyöräilyn ja bussiliikenteen ykkösvyöhykkeet Täydennysrakentamiskohteita toteutetaan joukkoliikenteen ja pyöräilyn laatukäytävien varressa, alle 400m etäisyydellä parhaista bussireitistä (1, 2, 3, 4) ja pyöräilyn suunnitelluista pääreiteistä. Pyritään yhtenäiseen, nykyistä kaupunkimaisempaan ympäristöön laatukäytävien varsilla. 3. Lähipalveluiden hyvät vyöhykkeet Lähipalveluiden hyvillä vyöhykkeillä, joilla alakouluun on alle 1,5 km, edistetään kerrostalotonttien lisärakentamista, pientalotonttien jakamista, paritalojen, pienkerrostalojen ja esteettömien sivuasuntojen rakentamista ja lisätään rakennusoikeutta. Lähtökohtana täydentämiselle on näiden alueiden ja kortteleiden nykyinen käyttötarkoitus. 4. Tiedotetaan kerrostalo- ja pientaloalueiden asukkaille ja taloyhtiöille täydennysrakentamisen hyödyistä ja asemakaavan muuttamisen mahdollisuudesta. Kohdistetaan jatkossa erityistä neuvontaa asunto-osakeyhtiöiden täydennysrakentamiseen. Neuvonnan ja tiedottamisen resurssointi suunnitellaan ja ratkaistaan vuoden 2017 aikana. 5. Ohjelmoidaan arjen vyöhykkeiden asukasmäärien tavoiteltava kehitys MATO-20 ohjelmassa vuosittain osana kaikkea asuntorakentamista. Täydennysrakentaminen huomioidaan osana alueellista ja ikäryhmittäistä väestöennustetta, jolloin se tulee huomioiduksi palvelutarpeiden ennakoinnissa ja palveluiden suunnittelussa. 10
ARJEN HELPPOUS 1 Arjen helppous on esimerkiksi sitä, että ei ole pakko lähteä autolla hakemaan ruokaa tai viemään lapsia kouluun ja päiväkotiin, ja että keskustaan on hyvät bussiyhteydet ja turvalliset pyörätiet. TAUSTAA Lähipalvelut saavutettavissa kävellen Etäisyys päiväkotiin alle 1 km, päivittäistavarakauppaan alle 1 km, alakouluun alle 1,5 km. Lähipalveluina tarkasteltiin kauppaa, päiväkotia ja alakoulun sijaintia, ja etsittiin alueita joilla nämä ovat alle kilometrin etäisyydellä. Alakoulun etäisyytenä tarkasteltiin myös puoltatoista kilometriä, joka sekin on merkittävästi parempi kuin lain koulukyyditysvaatimus 5 km tai 1-2 luokilla sovellettu 3 km. Estevaikutusta tarkasteltiin pääteiden, radan ja vesistöjen osalta. 11
ARJEN HELPPOUS 1 TAUSTAA Lähipalvelut saavutettavissa kävellen Etäisyys päiväkotiin alle 1 km, päivittäistavarakauppaan alle 1 km, alakouluun alle 1,5 km. Alakoulu ja kauppa etäällä. Päivittäistavarakauppaa ei vielä ole. Karhunmäki-Uutela välillä uusien alueiden palvelut ovat vielä kehittymättömät. Karhunmäen koulu on lähellä ja Opotan palveluvyöhyke laajenisi lounaaseen, jos radan ali tehtäisiin pyörätiealikulku. Palvelut eivät välttämättä oikeasti parane, jos Karhunmäen koulu on täysi. Radan alikulku palvelisi virkistysreittejä. Reijolassa palvelut sijaitsevat lähellä toisiaan ja muodostavat yhtenäisen alueen, jolla kolme tarkasteltua lähipalvelua ovat saavutettavissa kävellen. Jos palvelut olisivat hajallaan, ei tällaista yhtenäistä vyöhykettä olisi. Alakoulu ja kauppa etäällä, päiväkoti lähellä. 12
ARJEN HELPPOUS 1 Jos kaikkien kolmen lähipalvelun tulee sijaita alle 1 km etäisyydellä, haittaa arjen helppoutta eniten alakoulun saavutettavuus ja toiseksi eniten lähikaupan saavutettavuus. Päiväkoteja on kattavasti. Lähipalveluiden kannalta parhaat alueet tummanvihreällä. Rakentaminen tulee vaiheistaa niin, että palvelujen kapasiteetti riittää. Alakoulu ja päiväkoti ovat etäällä Pilkosta ja Kydöstä vaikka kauppoja on Pilkon länsiosassa. Lisäalikulut eivät paranna tilannetta, Siilaisissa ei ole täydentäviä palveluita. Työpaikka-alueita. Alakoulu yli 1,5 km etäisyydellä, kaupan palvelut alkavat olla etäällä. Lähikauppa etäällä Linnunlahden lounaisosasta. Myös alakoulu kaukana. TAUSTAA Alakoulu yli 1,5 km etäisyydellä. Alueet, joilta etäisyys päiväkotiin, päivittäistavarakauppaan ja alakouluun on alle 1 km tai alle 1,5 km. Alakoulu melko etäällä joen molemmin puolin. Päiväkoti yli 1 km etäisyydellä. Alakoulu etäällä. Karhunmäki on vielä palveluiltaan kehittymätön. Lähikauppa lisäsi arjen helppoutta myös Opotan eteläosassa. 13
ARJEN HELPPOUS 1 Nykyinen rakenne ja liikennejärjestelmä muodostavat edellytykset kestävälle liikkumiselle pitkälle tulevaisuuteen, kattaen tämän täydennysrakentamisjakson. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan lisäämällä asukkaita alle 400 ja erityisesti alle 200 m etäisyydelle bussireiteistä palvelutason ja kannattavuuden parantamiseksi. Liikkuminen nähdään entistä enemmän palveluna, mikä tuonee uusia keinoja palveluiden saavuttamiseksi ja vähentänee kiinteiden bussireittien merkitystä. TAUSTAA Etäisyys pyöräilyn tavoiteverkon pää- tai aluereiteistä on 400 m ja bussireiteistä alle 200 m. Pysäkkien sijaintia ei tarkasteltu. Bussilinjojen 200 m vyöhykkeet kattavat alueen, jolla on tärkeitä palveluita ja ydinkeskustan palvelut. Sen ulkopuolella pyöräilyn pää- ja aluereitit kattavat laajoja alueita Siilaisissa, Pilkon länsipuolella, Kanervalassa, Mutalassa ja tämän pohjoispuolella, Rantakylän pohjoisosassa, Multimäen suunnalla, Niinivaara-Asevelikylä välissä, Karhunmäellä, sekä ranta-alueilla Penttilässä ja Karsikossa. 14
ARJEN HELPPOUS 1 TAUSTAA Etäisyys pyöräilyn tavoiteverkon pää- tai aluereiteistä on 400 m ja bussireiteistä alle 200 m. Pysäkkien sijaintia ei tarkasteltu. Vuoteen 2030 mennessä käytössä olevat pyöräilyn ja jalankulun pää- ja aluereitit helpottavat liikkumista ja parantavat muiden tärkeiden palveluiden saavutettavuutta Reijolan suunnassa. Kun pyöräilyaika pitenee, on hyvin palveleva bussiyhteys sitä tärkeämpi mitä kauempana keskustasta asutaan. Muut tärkeät palvelut ja keskustan palvelut sijaitsevat hyvin bussireittien varrella, joten ne ovat saavutettavissa. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan lisäämällä asukkaita alle 400 ja erityisesti alle 200 m etäisyydelle bussireiteistä palvelutason ja kannattavuuden parantamiseksi. 15
ARJEN HELPPOUS 1 TAUSTAA Vaihtoehtoinen tarkastelu Muiden tärkeiden palveluiden saavutettavuus kävellen, pyörällä tai bussilla, jos etäisyys bussireitistä on alle 400 m Pysäkkien sijaintia ei tarkasteltu. - Pyöräilyn ja jalankulun pää- ja aluereitit kattavat lähes täysin bussireittien 400 m vyöhykkeen ja parantavat palveluiden saavutettavuutta Kanervalassa, Mutalassa ja tämän pohjoispuolella, Rantakylän pohjoisosassa, Multimäen suunnalla, Niinivaara-Asevelikylä -välissä, Karhunmäellä, sekä ranta-alueilla Penttilässä ja Karsikossa. Muut tärkeät palvelut ja keskusta sijaitsevat lähellä bussireittejä, ja ovat suhteellisen hyvin saavutettavissa. 16
2. MUKAVA JA ELINVOIMAINEN KAUPUNKI 2 Täydennysrakentamisella luodaan kaunista, vireää, viihtyisää ja monimuotoista kaupunkia. Täydennysrakentamisella lisätään monimuotoisuutta, kohtaamispaikkoja ja tapahtumia. Rakennuttajat sitoutetaan toteuttamaan kaunista ja laadukasta kaupunkiympäristöä. Täydennysrakentamisella parannetaan alueiden houkuttelevuutta palveluja asuinrakentamisinvestointien ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt nämä tavoitteet 20.12.2016 273 17
MUKAVA JA ELINVOIMAINEN KAUPUNKI 2 Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI Mukavuutta ja elinvoimaa lisätään kunnostamalla alueita ja reittejä, uudistamalla rumiksi koettuja paikkoja, ja ohjaamalla lisää asutusta alueille, joiden tuntumassa on tai minne halutaan tapahtumapaikkoja. Elinvoimaisuutta lisätään palveluiltaan puutteellisilla alueilla lisäämällä sinne asukkaita ja varaamalla palveluille ja pienyrityksille tilaa. 1. Lisätään rantareittejä, rannan läheisiä tapahtuma-alueita ja vapaa-ajanpalveluita. Kiinnostavuutta vapaa-ajanpalveluiden lisäämiseen ja yrittäjyyteen on enemmän, jos lähialueille saadaan lisää asukkaita - siis lisää asiakkaita - asuinalueita tiivistämällä. 2. Ohjataan täydennysrakentamista ensin alueille, jotka paranisivat täydennysrakentamalla, ja jotka eivät ole kiistanalaisia (esimerkiksi käyttötarkoituksen muutosalueet, teiden ja ratojen lähialueet jne). 3. Viihtyisyyden ja yrittäjyyden mahdollisuuksien parantaminen asetetaan aina tavoitteeksi täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä. 4. Tontinluovutusehdoissa otetaan merkittävissä kohteissa ja keskeisillä alueilla aina hinnan ohella kriteeriksi toteutuksen laatu. Toimintatapa linjataan seuraavassa maapoliittisessa ohjelmassa. 5. Otetaan prosenttitaideperiaate käytännöksi kaikessa kaupungin tontinluovutuksessa yhtiömuotoiseen asuntorakentamiseen. Käytäntö on osoittautunut Penttilänrannassa toimivaksi. 6. Yksityisten hakemissa asemakaavan muutoksissa edellytetään hakijalta asiantuntevaa suunnittelua ja sitoutumista hyvään laatutasoon toteuttamisessa. Uudistetaan maankäyttösopimusten sisältöjä laadun ohjaamisen helpottamiseksi. Linjaus huomioidaan seuraavassa maapoliittisessa ohjelmassa ja sen pohjalta laadittavissa maankäyttökorvaus- tai maankäyttösopimusperiaatteissa. 7. Merkittävän täydennysrakentamisen yhteydessä tehdään aina ympäristön parantamista alueelle. Parantamistoimet suunnitellaan yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Parantaminen voi koskea esimerkiksi puistoja, leikkija liikuntapaikkoja, katuja ja muita väyliä. Toimintatavasta tehdään tarkempi suunnitelma, josta päätetään seuraavan maapoliittisen ohjelman yhteydessä tai erikseen vähintään kaupunkirakennelautakunnassa. 8. Tuodaan rakennetun ympäristön arvoja ja kauniita näkymiä entistä enemmän esille ja säilytetään merkittävät tapahtumat mahdollistavat alueet kaupungissa. 18
3. TALOUDELLINEN KAUPUNKI 3 Olemassa olevaa infraa ja palveluita käytetään tehokkaasti. Taloudellisuutta parannetaan kaupungin, asukkaiden ja yritysten kannalta, ja luodaan taloudellisia houkuttimia täydennysrakentamiselle. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt nämä tavoitteet 20.12.2016 273 19
TALOUDELLINEN KAUPUNKI 3 TOIMENPITEET Toimenpiteet tavoitteiden TAVOITTEIDEN toteuttamiseksi TOTEUTTAMISEKSI Kaupungin kannalta täydennysrakennettavat alueet ovat edullisia, kun hyödynnetään valmista infraa, nykyiset palvelut riittävät ja rakentamista vaiheistetaan. Asukkaiden kannalta taloudellista on lisärakennusoikeus ja tontin jakomahdollisuus. Asunto-osakeyhtiöissä hyödytään käyttämällä lisärakennusoikeudesta saatava tulo peruskorjauksiin, ja taloyhtiölle tässä yhteydessä tehtävistä vuokrattavista asunnoista saatava tulo alentamaan osakkeenomistajien vastiketta. Yrittäjien kannalta on taloudellista rakentaa asuntoja, jotka menevät hyvin kaupaksi, ja asukasmäärän kasvun myötä lisääntyvät kaupan ja palveluiden mahdollisuudet. 1. Edistetään voimassa olevien kaavojen toteutumista. Selvitetään ja päätetään keinot kaavoitettujen, mutta rakentamattomien tai vajaasti rakennettujen tonttien toteuttamiseksi. Linjataan seuraavassa maapoliittisessa ohjelmassa mm. rakentamiskehotuksen ja korotetun kiinteistöveron käyttö. 2. Täydennysrakennetaan alueita edullisuusjärjestyksessä ja huomioidaan koulujen kapasiteetti. Kaupungin ja veronmaksajien kannalta edullisilla alueilla infra on olemassa ja alue on kaupungin omistuksessa. Alueet saattavat olla kaupunkirakenteen välialueita tai kohtia, joilla rakentamista on vain toisella puolella tietä. 3. Suunnataan lisä- ja täydennysrakentamista, tiedottamista ja neuvontaa alueille, joilla on muutenkin peruskorjaustarpeita rakentamisajankohdasta johtuen. 4. Suunnitellaan ja toteutetaan asunnon vaihtamisen kiertoa nopeuttavia toimia. Viritetään keskustelu muunnettavista asunnoista ja elinkaariasumisen mahdollisuuksista. Kerrostalorakentaminen mahdollistaa esim. yhteistilat palveluasumiselle, joka vapauttaa omakotitaloja lapsiperheille hyviltä alueilta. Pientaloalueilla lisätään rakennusoikeutta, mikä mahdollistaa sivuasunnon esimerkiksi itsenäistyvälle lapselle, opiskelijalle tai seniorille. Uusilla alueilla asemakaavassa mietittävä mahdollisuus noin 25-50 kem 2 sivuasunnon sijoittamiseen tontille. 5. Rakennetaan entistä korkeampia kerrostaloja. Tarjotaan täydennysrakentamisalueilta monipuolisia ja vaihtelevan kokoisia toteuttamiskohteita. 20
JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA TALOUDELLINEN KAUPUNKI 3 Täydennysrakentamisen valmistelu tulee tehdä oikea-aikaisesti, alueen infran ja rakennusten peruskorjaustarpeisiin perustuen. Oikea-aikainen keskustelu asukkaiden kanssa -> kuntokartoitus -> täydennysrakentamisen mahdollistava asemakaava ja infran kunnostussuunnitelma -> oikeaan ajoitukseen ja vaiheistukseen perustuvan yhteisen edun ja taloudellisen hyödyn löytäminen. TAUSTAA Peruskorjausikään tulleita alueita voi kartoittaa rakentamisajankohdan ja rakennusosien teknisen käyttöiän perusteella. 1960-70-luvun rakennukset ovat nyt putkiremontti-iässä, ja kymmenen vuoden kuluessa myös 1980-luvun rakennukset. 21 Alustava luonnos 16.2.2016
4. YMPÄRISTÖN TÄRKEIDEN ARVOJEN TURVAAMINEN 4 Täydennysrakentamisen yhteydessä turvataan tärkeiden luonto-, virkistys-, kaupunkikuva- ja maisema-arvojen säilyminen. Rakennetaan tehokkaasti, huolellisesti suunnitellen ja tilaa säästäen, jolloin alueita jää enemmän rakentamisen ulkopuolelle. Huomioidaan harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon liittyvät arvot ja turvataan asukkaille merkityksellisten paikkojen säilyminen. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt nämä tavoitteet 20.12.2016 273 22
ARVOJEN TURVAAMINEN YMPÄRISTÖN TÄRKEIDEN 4 TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Ympäristön arvoista tärkeimpiä ovat eri laeissa esiin nostetut kohteet ja arvot. Merkityksellisistä paikoista tärkeimmät ovat yhtenäiset kaupunginosapuistot, vesistöjen rannat ja tunnettujen tapahtumien paikat. Rantojen saaminen vilkkaaseen ulkoilukäyttöön on paras keino rantojen arvojen turvaamiseksi. Kauniita, hoidettuja paikkoja ei turmella. 1. Rakennetaan lisää rantareittejä ja tuodaan niiden lähelle asutusta. Kauniit vesinäkymät ovat houkuttelevia. Käytetään rantoja yhteisinä alueina ja kohtaamispaikkoina. Avataan näkymiä uusista ja olemassa olevista asuintaloista vesistöihin. 2. Turvataan kaupunginosapuistojen, muiden tärkeiden viheralueiden ja ulkoilureittien jatkuvuus täydennysrakentamisen yhteydessä, lähtökohtana viherkaavan linjaukset. 3. Lisätään ympäristön arvostusta osana täydennysrakentamiseen liittyvää tiedottamista ja neuvontaa. Ideoidaan toimintaa mm. koulujen, päiväkotien ja asukasyhdistysten kanssa. Huolehditaan erityisesti sellaisista alueista, joiden rakentamiseen tai kunnossapitoon asukkaat ovat itse osallistuneet. 4. Kohdennetaan täydennysrakentamista alueille, joiden käyttöönotto ei varaa nykyistä enempää maata rakentamiskäyttöön. Näitä ovat esimerkiksi käyttötarkoitukseltaan muuttumassa olevat rakennetut alueet, melualueet, jotka voidaan rakentamisen yhteydessä suojata melulta, ja paikat, jotka paranevat täydennysrakentamalla ja uudistamalla. Supistetaan teknisten verkkojen tarvitsemaa tilaa aina kun se on mahdollista (esimerkiksi kaapeloimalla ilmajohtoja). 23
JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA 1 2 3 4 Joensuussa tunnelma tiivistyy - kun väki lisääntyy niin pidot paranee Ohjelman laatijat: Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö / Juha-Pekka Vartiainen ja Jukka Haltilahti Sweco Ympäristö Oy / Kristiina Strömmer ja Kimmo Vähäjylkkä Kansikuva Joensuun kaupunki, Mainostoimisto Fabrik - - Valokuvat Kristiina Strömmer 24