Hyvät vaikuttajat ja median edustajat Haluamme tässä kertoa siitä, mistä ODA:ssa, yhdessä valtioneuvoston (sote-) digitalisaation kärkihankkeessa on kyse. Toivomme, että tieto hankkeen tavoitteista ja tulevista tuotoksista auttaa huomioimaan sen tuomat mahdollisuudet sote-uudistuksen valmistelussa. Toivomme myös tukea hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen ja siihen, että yhdessä varmistamme toimivan tulevaisuuden hallintamallin ja jatkokehityksen onnistuminen. Espoossa 18.4.2017 Juha Metso, perusturvajohtaja, ODA ohjausryhmän puheenjohtaja Tuula Heinänen, kehittämisjohtaja, ODA projektin omistaja ja koordinaatioryhmän puheenjohtaja Hanna Nordlund, ODA projektinjohtaja
Miksi ja mikä on ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) on hallitusohjelman kärkihanke, jossa digitalisoidaan kokonaisia palveluketjuja perusterveydenhuollossa ja perustason sosiaalipalveluissa. Se tukee Sote-uudistuksen tavoitteita. Rakenteiden ja rahoitusmallien uudistamisen lisäksi tarvitaan toiminnallista uudistumista. Uudistetut ja digitalisoidut toimintamallit kaventavat käytännössä hyvinvointi- ja terveyseroja, parantavat palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitsevät kustannuksia. ODA projektia toteuttaa 14 julkisen (liite 1) toimijan yhteenliittymä. Sen tulevaisuuden hallintamalli on vielä auki johtuen sote-uudistuksen tilanteesta. Kansalaiset saavat syksyyn 2018 mennessä käyttöönsä älykkäitä digitaalisia välineitä tilanteensa arvioitiin, hoidon ja palvelun suunnitteluun ja toteutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Välineet tukevat myös ammattilaisten työtä. Kehitystyön kohteeksi valittujen sosiaali- ja terveysongelmien yhteinen piirre on suuri kysyntä ja mahdollisuus asiakkaan itsensä toteuttamaan ratkaisuun. Palvelujen vaikuttavuutta arvioidaan pilottiprosesseissa ja vuoden 2018 loppuun mennessä palvelukokonaisuus on kansallisesti laajasti käyttöönotettavissa. Palvelukokonaisuus nojaa kansalliseen palveluarkkitehtuuriin ja integroituu Kanta-arkistoon, OmaKantaan ja palveluväylään. Piloteissa rakennetaan asiakkaille mahdollisimman ehyitä palvelupolkuja ja integroidaan ODA:n palvelut tarpeen mukaan esim. sähköiseen palveluohjaukseen ja ajanvaraukseen sekä asiakastietojärjestelmiin. Liitteessä 2 on kuvattu muutamin esimerkein, miten käytännön toimintamallit muuttuvat digitalisaation myötä. Digitalisaation avulla tähdätään laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Tulevaisuuden sotessa ODA voi toimia järjestäjän työvälineenä palvelujen integraation toteuttamiseen yksilön tasolla. Sote-järjestäjä voi halutessaan edellyttää ODA-palvelun käyttöä myös ensisijaisena väylänä palveluihin hakeutumiseen. Mitä ovat ODA:n tuotteet? ODA vahvistaa asiakkaan omatoimisuutta ja palvelujen koordinointia. ODA- palvelujen avulla asiakkaat ovat entistä aktiivisempia toimijoita tehdessään itse palvelutarpeen arviointeja, hyvinvointitarkastuksia ja niihin perustuvaa hyvinvointivalmennusta. Asiakkaille syntyy asiakassuunnitelma, joka hallitsee palvelutarpeen kokonaisuuden ja ohjaa kohti palveluiden toiminnallista integraatiota.
Hyvinvointitarkastus pohjautuu jo usean vuoden käytössä olleeseen sähköiseen terveystarkastukseen, jota on käytetty mm. Elämä pelissä TV-ohjelman tukena. Tarkastuksen sisältöjä on muokattu yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa niin, että se huomioi terveystarpeiden ohella myös toimintakyvyn. Tarkastuksen pohjalta kansalainen voi omatoimisesti rakentaa itselleen itsehoitosuunnitelman tai hakeutua sähköiseen valmennukseen, esim. elämäntapamuutoksiin liittyen. Tarkastustulos voi myös johtaa suositukseen olla yhteydessä ammattilaiseen. Tarkastusta voidaan käyttää palvelupolun osana kun asiakas valmistautuu esim. lääkärin vastaanotolle tai määräaikaistarkastukseen. Hoidon ja palvelun tarpeen arvioinnin työkalut. Hoidon tarpeen itsearviossa asiakas saa itsehoito-ohjeet tai kehotuksen olla yhteydessä ammattilaiseen. Esim. avosairaanhoidossa digitaalisen itsearvion avulla on arvioitu voitavan vähentää ainakin 30% puhelinyhteydenotoista ja vapauttaa n.10% hoitajatyövoimasta asiakkaiden hoitamiseen. Välineitä tehdään niihin terveysongelmiin, jotka ovat yleisiä, ja joiden hoidossa digitalisaatiolla on potentiaalia. Itsearvioinnin työkaluja tehdään myös tavallisiin sosiaalipalveluihin, ensivaiheessa kuljetuspalvelutuen, omaishoidon tuen sekä henkilökohtaisen avun hakemiseen. Yhteiset digitaaliset arviointipohjat todennäköisesti vähentävät asiakkaasta riippumatonta vaihtelua ja siten parantavat palveluiden laatua. Palvelun tuottaminen helpottuu, kun itsearvion tiedot ovat ennakkoon ammattilaisella käytettävissä ja asiakas paremmin valmistautunut. Asiakassuunnitelma Palvelun suunnitteluun ja toteuttamiseen ei toistaiseksi ole välinettä, joka kattaisi palvelutarpeen kokonaisuuden siten, että se olisi asiakkaan ja kaikkien hänen palvelunsa tuottamiseen osallistuvien ammattilaisten käytettävissä. Hoito-, kuntoutus-, palvelu- jne. suunnitelmia tehdään samalle ihmiselle eri organisaatioissa toisistaan tietämättä. Pahimmillaan suunnitelmat ovat keskenään ristiriitaisia eikä asiakas aina ole niistä edes tietoinen. Onnistunut omahoito ja asiakkaan mahdollisuus ottaa itse vastuuta omasta hyvinvoinnistaan edellyttää sitä, että hän osallistuu oman suunnitelmansa tekoon ja saa käyttöönsä kaiken tarvittavan itseään koskevan tiedon. ODA:n asiakassuunnitelman sisältöjä ja toteutusta suunnitellaan yhdessä THL:n, STM:n ja muiden kärkihankkeiden asiantuntijoiden kanssa. Parhaimmillaan kansalainen näkee siinä personoidun näkymän itselleen tärkeistä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tiedoista, palveluista ja suunnitelmista. Asiakas voi antaa luvan tarkastella omaa suunnitelmaansa niille läheisille ja ammattilaisille, joilla on tärkeä rooli hänen tavoitteittensa toteuttamisen kannalta. Ensimmäiset Hyvinvointivalmennukset tukevat elintapamuutoksia ja pitkäaikaissairauksien omahoitoa. Jatkossa valmennuksia voidaan tehdä tarpeen mukaan lisää sen mukaan, mille ilmenee tarvetta. Valmennuksiin voi hakeutua suoraan, hyvinvointitarkastuksen tai digitaalisen itsearvion kautta tai ammattilainen voi ohjata niihin osana hoitopolkua. Tavoitteena on, että myös muissa (julkisissa) palveluissa, kuten esim. Virtuaalisairaalassa kehitettyihin valmennuksiin voi ohjautua ODAn kautta.
Liite 1 ODA projektiin osallistuvat kuntatoimijat ja yhdyshenkilöt Kuntatoimija Yhteyshenkilö Sähköposti Espoo Tuula Heinänen tuula.heinanen@espoo.fi Turku Päivi Sannola paivi.sannola@turku.fi Tampere Mari Lahtinen mari.lahtinen@tampere.fi Oulu Sirkka-Liisa Olli sirkka-liisa.olli@ouka.fi Helsinki Marja-Liisa Lommi marja-liisa.lommi@hel.fi Hämeenlinna Veli-Pekka Rautava veli-pekka.rautava@hameenlinna.fi Joensuu Pekka Penttinen pekka.penttinen@jns.fi Eksote Johanna Tulonen-Tapio johanna.tulonen-tapio@eksote.fi Kuopio Arja Kekoni arja.kekoni@kuopio.fi PHHYKY Lahti Kimmo Kuosmanen kimmo.kuosmanen@lahti.fi Porvoo Kati Liukko kati.liukko@porvoo.fi VSSHP Kaarina Tanttu kaarina.tanttu@tyks.fi KSSHP Sirpa Sundgren sirpa.sundgren@ksshp.fi Sodankylä Maarit Hoppula maarit.hoppula@sodankyla.fi
Liite 2 ODA toiminnalliset pilotit Kunnissa ja kuntayhtymissä digitalisoidaan yhteensä yli 40 asiakasprosessia projektin aikana. Prosessit on jaettu karkeasti kolmeen ryhmään ja taulukossa on kuvattu muutamia esimerkkejä siitä, miten palveluprosessin on suunniteltu toimivan tulevaisuudessa digitaalisessa maailmassa. 1) Palvelun piiriin hakeutumisen prosessi Prosessin nimi Selkäkipu tai muu äkillinen oire Omaishoidon tuki Nykytila Potilas soittaa terveysasemalle ja hoitaja haastattelee puhelimessa (jokainen oman osaamisensa puitteissa, suuri vaihtelu laadussa ja ajankäytössä). Hoitaja antaa ajan ammattilaiselle. Joskus asia voidaan hoitaa puhelimessa ja antaa itsehoito-ohjeet. Viiveitä yhteyden saannissa., Pääsääntöisesti toimii vain virka-aikaan. Viiveitä on myös itse palvelun saannissa. Hoidan sairasta omaistani ja arvelen, että voisin olla oikeutettu omaishoidon tukeen. Selvitän asiaa netissä ja soittamalla kotikunnan viranomaiselle. Prosessit ja kriteerit erilaiset eri kunnissa. Turhia hakemuksia, kielteisiä päätöksiä, jotka aiheuttavat pettymyksiä. Osa jää ilman tukea, vaikka olisi siihen oikeutettu, koska ei ole tietoa ja hakuprosessi on epäselvä. Tulevaisuus Potilas täyttää digitaalisen oirearvion, jonka perusteella hän saa joko itsehoito-ohjeet tai ajanvarausoikeuden soveltuvalle ammattilaiselle. Ohjeistus ko. henkilölle räätälöity, koska järjestelmä hyödyntää esim. Kantaarkistoon vietyjä tietoja. Oirearvio ja ohjeet näkyvät asiakassuunnitelmassa ja ne voivat siirtyä ammattilaiselle esitietona ennen vastaanottokäyntiä, jolloin sekä potilas että ammattilainen ovat paremmin valmistautuneet. Voin täyttää omaishoidon tuen tarpeen arvioinnin kyselyn verkossa ja saada sen perusteella arvion siitä, täyttyvätkö kriteerit omaishoidon tuelle ja linkin hakemuslomakkeeseen. Jos näyttää siltä, että kriteerit eivät täyty, minut ohjataan tarvittaessa olemaan yhteydessä esim. seniorineuvontaan, joka auttaa löytämään tarvittavat palvelut omaan tilanteeseeni. Minulla on lupa tehdä hakemus, vaikka kriteerit eivät kyselyn perusteella täyttyisikään.
2) Paljon /useita eri palveluja tarvitsevan henkilön palvelun suunnittelu, toteutus ja koordinointi Prosessin nimi Nykytila Tulevaisuus Verenpainepotilaan seuranta Pitkäaikaistyöttömän palvelujen yhteensovittaminen Kaikille tehdään määräaikaistarkastus 1-2 vuoden välein. Verenpaineen omaseuranta kotona, potilas tuo mittaustulokset lääkärille tai hoitajalle (unohtuu usein = turha käynti). Tulokset joudutaan kirjaamaan ensin paperille ja laskemaan keskiarvot manuaalisesti. Lab. tutkimusten pyytämiseen ja tulkintaan menee paljon ammattilaisten työaikaa. Vastaanottoaikoja on vaikea saada, ja potilas voi joutua odottamaan aikaa jopa viikkoja. Hoitotulokset huonoja. Kunta on velvollinen maksamaan työttömyyden kustannuksia kun työttömyys on jatkunut yli 300 pv. Monella pitkäaikaistyöttömällä on työllistymistä estäviä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, joihin puuttuminen on osin sattumanvaraista ja työttömän itsensä aktiivisuuden varassa. Tukitoimet käynnistyvät hitaasti ja vasta kun 300 pv täyttynyt. Sosiaali- ja terveydenhuollon prosessit ovat irralliset ja lisäksi työtön asioi TE keskuksessa. Kotimittausten tulokset näkyvät suoraan Omakannassa sekä potilaalle että ammattilaiselle. Määräaikaistarkastus voidaan tehdä kokonaan tai osittain digitaalisesti. Lab. koepyynnöt generoituvat automaattisesti hoitosuunnitelman mukaisina. Potilas tulee vastaanotolle vain jos mittaustuloksissa, lab. kokeissa tai voinnissa on poikkeavaa tai hänellä itsellään on asiaa lääkärille/hoitajalle. Ajanvarauksen voi siinä tapauksessa tehdä sähköisesti tarkoituksenmukaista reittiä (fyysinen/etäkontakti) ja kotimittaukset on aina tehtynä. Hoitotavoitteet näkyvät asiakassuunnitelmassa. Kaikkia työttömiä kannustetaan tekemään digitaalinen hyvinvointitarkastus jo varhaisessa vaiheessa kun työttömyys on alkanut. Jos tarkastuksessa löytyy hyvinvoinnin haasteita tai asiakas itse niin toivoo, hänet ohjataan ammattilaisen puheille ilman viiveitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset osallistuvat asiakkaan tilanteen arvioimiseen ja avun antamiseen yhdessä työllisyyspalveluiden ja te- toimistojen asiantuntijoiden kanssa. Toimenpiteet kirjataan yhteiseen asiakassuunnitelmaan.
3) Määräaikaistarkastus Prosessin nimi Nykytila Tulevaisuus Kouluterveydenhuolto Lakisääteinen tarkastus Työterveyshuolto Lakisääteinen tarkastus Ajanvaraus puhelimella/ sähköisesti /Wilmalla tai th antaa ajat, paljon vaihtoja/peruutuksia. Kaikille yhtä pitkä aika. Paperinen tai sähköinen esitietolomake. 25%:lla on esitietojen mukaan hyvinvointiin liittyviä huolia ja riskejä, 75%:lla ei ole suuria huolia ja ongelmia. Ammattilaisen aikaa kuluu paperinpyöritykseen ja rutiineihin. Käynnillä ei ole riittävästi aikaa paneutua lasta/nuorta/perhettä huolettaviin asioihin. Ongelmat pitkittyvät ja niihin puututaan usein vasta niiden kriisiytyessä. Terveydenhoitajilla on liian vähän aikaa muuhun asiakastyöhön kuin tarkastuksiin. Kaikille yötyötä tekeville tulee tehdä määrävälein terveystarkastus. Terveydenhoitaja on yhteydessä esimiehiin, joilta hän saa listan yötyötä tekevistä henkilöistä. Hän tutustuu henkilöiden terveystietoihin ja lähettää kutsun tarkastukseen. Kutsun mukana menee paperinen esitietolomake. Tutkittava varaa ajan puhelimella ja tulee vastaanotolle tarkastukseen. Mahdolliset suositukset kirjataan työterveyshuollon asiakirjoihin, asiakas itse ei aina saa suunnitelmaa. Määräaikaistarkastukset näkyvät jokaisen asiakassuunnitelmassa, jonka kautta voi myös siirtyä suoraan sähköiseen ajanvaraukseen. Digitaalinen hyvinvointitarkastus täytetään ennen ajan varaamista ja ajan pituus voi vaihdella sen mukaan, onko erityisiä tarpeita vai vain rutiinikäynti. Vastaanotolla painotetaan niitä asioita, joissa on huolia tai riskejä. Tehdään yhdessä asiakassuunnitelma. Terveydenhoitajilta vapautuu aikaa rutiineista lasten/nuorten tarpeista lähteviin tapaamisiin ja auttamiseen. Järjestelmä antaa muistutteen lähestyvästä tarkastuksesta sekä työterveyshuoltoon että henkilölle itselleen. Tarkastettava täyttää hyvinvointitarkastuksen ja saa sen perusteella joko sopivuuslausunnon yötyöhön tai ohjautuu vastaanotolle (sähköinen av). Vastaanotto voidaan toteuttaa käyntinä virtuaalisesti joko etäyhteydessä tai sähköisen viestinvälityksen kautta. Loppupäätelmät kirjataan asiakassuunnitelmaan ja ovat sekä ammattilaisen että asiakkaan käytettävissä.