Muistio 1 (5) 5.5.2017 Maakuntauudistus 15Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen työryhmän kokous Aika perjantai 5.5.2017 klo 08.00 09.00. Paikka Kajaanin kaupungintalo (os. Pohjolankatu 13), kokoustila Leino, huom. kokoukseen on mahdollista osallistua Lync-neuvotteluna Osallistujat Työryhmän jäsen, asema ja organisaatio Aki Räisänen, pj. luottamushenkilö aki.k.raisanen@gmail.com Yrjö Sorvari luottamushenkilö, vpj. sorvariys@gmail.com Heikkinen Matti, siht. perhepalvelujohtaja matti.heikkinen@kainuu.fi Vasemmistoliitto Kristillisdemokraatit Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Työryhmän varajäsenet x - Raili Myllylä, luottamushenkilö, VAS railianneli.myllyla@gmail.com x - Evelyn Hynynen, KD info@rauhanmajatalo.fi x - Tuija Holttinen, lakimies tuija.holttinen@kainuu.fi Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, esa.ahonen@kainuu.fi Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, eija.tolonen@kainuu.fi Mikko Timonen, terveysjohtaja mikko.timonen@kainuu.fi Pirjo Mäkeläinen lakimies pirjo.makelainen@avi.fi Janne Heikkinen, riskienhallintapäällikkö janne.heikkinen@kaipe.fi Mikko Saari sivistysjohtaja, Kajaani mikko.saari@kajaani.fi Tarmo Pekola, liiketoimintajohtaja, Attendo, Puolanka tarmo.pekola@attendo.fi Raimo Härkönen, luottamushenkilö, Suomussalmi raimo.harkonen59@gmail.com Marja Mäntymaa pääluottamusmies marja.mantymaa@kainuu.fi Tiina Törrö varapääluottamusmies tiina.torro@kainuu.fi Muut osallistujat: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kainuun pelastuslaitos JUKO ry Tehy ry - x Jukka Angerman, ensihoitopäällikkö, jukka.angerman@kainuu.fi - - Jaana Mäklin, vastuualuepäällikkö jaana.maklin@kainuu.fi - - Eija Alatalo, vt. toimitusjohtaja, eija.alatalo@kainuu.fi - Hannele Havanka, - aluehallintoylilääkäri hannele.havanka@avi.fi x - Anssi Parviainen, pelastusjohtaja anssi.parviainen@kaipe.fi Anneli Kinnunen, Kuhmo, x - luottamushenkilö anneli.kinnunen@kalevalantt.fi Ilkka Horto, luottamushenkilö, - - Paltamon kunta ilkka.horto@paltamo.net - - Kalevi Valtanen, luottamushenkilö Sotkamo kale.valtanen@gmail.com x - Anna-Kaisa Kyllönen anna-kaisa.kyllonen@kainuu.fi x - Sari Tervo sari.tervo@live.fi
Muistio 2 (5) 5.5.2017 Maakuntauudistus Asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 08:00. 2 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi 3 Valinnanvapauspilotin valmistelu Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi. Esitys: Valmisteluryhmä on käsitellyt valinnanvapauspilotin valmistelua 24.4.2017 kokouksessaan ja valmisteluryhmä totesi pitävänsä tärkeänä, että Kainuun sote valmistelee yhtymähallituskäsittelyään varten ja Puolangan kunnan suostumuksella sote-valinnanvapauden pilotointia koskevan hakemuksen myöhemmin saatavien hakumenettelyä koskevien ohjeiden perusteella valtion päätettäväksi. STM on julkaissut ennakkotietoa valinnanvapauspilottien valmistelua varten, ks. http://alueuudistus.fi/artikkeli/- /asset_publisher/1271139/valinnavapauspilotit-tukemaan-uudistuksentoimeenpanoa. Keskustellaan valinnanvapauspilotin valmistelusta. Päätös: 4 Esivalmistelun loppuraportti Valinnanvapauspilotin valmistelu on aloitettu Kainuun sotessa, valmistelijana on terveysjohtaja Mikko Timonen. Tässä vaiheessa todennäköistä on, että kokeilussa pilotoidaan vähintään sote-keskuksen suoran valinnan palvelujen rajattua palveluvalikoimaa. Pilotin piirissä olevat palvelut tulee yhtiöittää ennen pilotin aloittamista. STM:n ohjeistuksen mukaan kuntayhtymä hyväksyy ennen pilotin alkua mukaan otettavat yksityiset toimijat palvelusetelimallilla (ei siis noudateta valinnanvapauslain mukaista ilmoittautumis-hyväksymis-sopimus-mallia). Pilotointiin sisältyy mahdollisuus pilotoida myös henkilökohtaista budjettia. Tässä vaiheessa voi olla tarkoituksenmukaista, että henkilökohtaisen budjetin pilottia ei sisällytetä tähän kokeiluun. Esitys:
Muistio 3 (5) 5.5.2017 Maakuntauudistus Luonnos loppuraportiksi on tallennettu Extranetiin. Työryhmä voi kommentoida ja täydentää loppuraporttia ennen 19.5.2017. 5 Kuntoutuksen tulevaisuus ja huomiointi maakuntavalmistelussa Esitys: Kela ja Kuntaliitto ovat järjestäneet keskustelutilaisuuden kuntoutuksen tulevaisuudesta 27.4.2017. Esityslistan liitteenä tilaisuuden materiaalit, jotka merkitään tiedoksi. Päätös: 6 Muut esille tulevat asiat Kuntoutuksen kokonaisuuden näkökulmasta kuntoutusjärjestelmään sisältyy edelleen useita järjestelmätason ongelmia, joita ovat muun muassa 1) työnjako kunnan ja Kelan välillä, 2) sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen päällekkäisyys, 3) toimeentuloturvaan sisältyvät eriarvoisuuden ongelmat. Maakuntavalmistelun kannalta olennaisia haasteita: - kuntoutuksen kokonaisvaltaisuus ja samalle taholle vastuu suunnittelusta, pääsystä ja rahoituksesta vs. valinnanvapauden ja yhtiöittämisen vaikutukset - miten kuntoutuksen rahoitusvastuut jakautuvat? - mitkä tahot vastaavat eri elämäntilanteissa olevien kuntoutuksesta (kasvupalvelulaki maakunnan rooli työllisyyden hoidossa) - miten kuntoutuksen rahoitus turvataan ja miten yleiskatteellinen maakunta-vos tukee kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista? - kuntoutusosaamisen säilyminen ja uudistuminen - miten ehkäistään osaoptimointi? Maakuntavalmistelun kuntoutukseen sisältyvät olennaiset haasteet liittyvät yleisemminkin sote- ja maakuntavalmisteluun. 6.1 Lausuntopyyntö ensihoitopalvelun uudistuksista Kainuun soten hallintoylilääkäri Esa Ahonen on pyytänyt työryhmän jäseniltä huomioita ensihoitopalvelun uudistuksiin liittyvästä lausuntopyynnöstä. Terveydenhuoltolain muutos on tulossa voimaan 2019, jolloin maakunta järjestää ensihoitopalvelun. Ensihoitoon sisältyy tällöin myös potilassiirrot, jotka edellyttävät jatkuvaa valvontaa ja hoitoa.
Muistio 4 (5) 5.5.2017 Maakuntauudistus Ensihoitokeskus (46 ) tulee olla yhteistyöalueella. Laissa luetellut ensihoitokeskuksen tehtävät edellyttävät ensihoitokeskuksen henkilöstön lisäresursointia, mikä voi lisätä yhteistyömaakuntien kustannuksia. On vaikea arvioida miten mahdolliset kustannukset jaetaan ja mitä mahdolliset kustannukset kokonaisuudessaan olisivat. Hyvä on, että palvelutasopäätökset valmistellaan laajemmalla alueella (mm. päivystysrakenne, ensihoidon voimavarat). Yhteen sovittamisen osalta tavoittamisviiveissä tulee olemaan eri alueilla eroja ja on epäselvää, harmonisoidaanko ensihoidon toiminta ja kriteerit minimin mukaisesti vai ylläpidetäänkö esimerkiksi nykyistä ensihoidon palvelutasoa. Kiireetön ambulanssipalvelu ja potilaiden siirtokuljetukset (73 ): ensihoitopalvelut kuulumattomat potilassiirrot tulee maakunnan kilpailuttaa. Tämä tulee oleellisesti lisäämään ensihoidon/maakunnan taloudellisia kustannuksia. Maakunnalla tulee olla oikeus halutessaan kilpailuttaa tai järjestää kiireetön ambulanssipalvelu omana toimintana itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. STM:n asetus ensihoitopalvelusta muuttuu joiltakin osin ja voimaantulo on 1.1.2018. Vastuu toiminnasta on jatkossakin terveystoimella ja toiminnan tulee olla läpinäkyvää ja kustannustehokasta. Palvelutasopäätöksen riskiluokat muuttuvat (ydintaajama, taajama, jne.), mutta noudattelevat nykyistä käytäntöä, minkä ei pitäisi tuoda suuria muutoksia. Tavoittamisaikojen määrittelyssä (7 ) on suuri haaste: tavoittamisaika määritellään vasta ensihoidon yksikön saamasta hälytyksestä siihen, kun ensimmäinen yksikkö ilmoittaa olevansa kohteessa. Todellinen tavoittamisaika tulisi laskea siitä tilanteesta, kun asiakas ottaa yhteyttä hätäkeskukseen ja ensihoidon yksikkö on kohteessa. Koska saman alueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko erityisvastuualueella, korostaa palvelutason määrittely erityisvastuualueella mikäli palvelutaso määritellään matalaksi, laskee se ensihoidon tasoa myös Kainuussa. Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstön (8 ) näkökulmasta Kainuussa tarvitaan työpareina sairaanhoitajia ja ensihoitajia, jotta pitkien välimatkojen vuoksi pystytään tuottamaan korkealaatuista ensihoitoa. Ensivasteyksikön miehityksen vaatimusta lasketaan asetuksessa, mikä voi heikentää olemassa olevaa palvelutasoa. Palvelutason laskeminen voi lisätä Kainuun alueen kustannuksia, mikäli huonokuntoisia potilaita joudutaan matalan palvelutason vuoksi siirtämään yliopistosairaaloihin jatkohoitoon. Asiaa käsitellään vielä alatyöryhmässä.
Muistio 5 (5) 5.5.2017 Maakuntauudistus 7 Seuraavat kokoukset 8 Kokouksen päätös Ei sovittuja seuraavia kokouksia. Työryhmän jatkovalmistelua jatketaan myöhemmin tarkemmin ilmoitettavan mukaisesti. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 09:00. Kajaanissa 5.5.2017 Matti Heikkinen sihteeri Liitteet Liite 1. Kuntoutuksen tulevaisuus -tilaisuuden materiaalit Jakelu Työryhmän jäsenet ja varajäsenet muutosjohtaja Harri Mattila (tiedoksi) Valmisteluryhmän jäsenet (tiedoksi) Kainuun liiton kirjaamo (tiedoksi) viestintäryhmän sihteeri Arja A. Korhonen (tiedoksi) Valmistelutyöryhmien sihteerit (tiedoksi)
Näkökulmia kuntoutukseen Kelan ja Kuntaliiton seminaari 27.4.2017 Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio
Kuntoutus käsitteenä Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, yleensä pitkäjännitteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on erilaisten toimenpiteiden kokonaisuus ja saattaa koostua esimerkiksi ohjauskeskusteluista, työkokeiluista tai -valmennuksesta, puheterapiasta, apuvälinepalveluista tai työolosuhteiden suunnittelusta. (Lähde: Wikipedia) 2
Kuntoutuksen perinteinen nelijako 1/2 Lähde: Järvikoski 2014 Lääkinnällinen kuntoutus pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1991) Kasvatuksellinen kuntoutus sisältää kaikki ne tukimuodot, joilla vammaisuuden ja pitkäaikaisen sairauden yksilön sosiaaliselle ja kulttuuriselle kehitykselle mahdollisesti asettamat esteet pyritään voittamaan. Tavoitteena on tukea ihmisen kehitysprosessia, kasvua ihmisyyteen ja vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen kasvatuksen ja kuntoutuksen monialaisin menetelmin, ohjaamalla ja valmentamalla. (Kuusinen 2009) 3 10.6.2014 Ellen Vogt
Kuntoutuksen perinteinen nelijako 1/2 Lähde: Järvikoski 2014 Sosiaalinen kuntoutus tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. (www.stm.fi, 8/2013) on prosessi, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä - kykyä selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Näissä selviytymistä voidaan auttaa muun muassa helpottamalla asumista, liikkumista sekä yleistä osallistumista, huolehtimalla taloudellisesta turvallisuudesta ja tukemalla sosiaalisia verkostoja. (www.sosiaaliportti.fi) Ammatillinen kuntoutus on se osa kuntoutuksesta tai kuntoutusprosessista, jossa toteutetaan ammatillisia tai työhön liittyviä toimenpiteitä: vajaakuntoisen henkilön ohjausta, ammatillista koulutusta, työkokeilua, työpaikkakokeilua, työhönvalmennusta tai muita toimenpiteitä. (ILO, 1955) on kaikki se toiminta, joka auttaa terveysongelmaista ihmistä pysymään työssä tai palaamaan työhön. (Waddell, Burton ja Kendall 2008) 4 10.6.2014 Ellen Vogt
Nykyinen kuntoutusjärjestelmä Koetaan sekavaksi ja pirstaleiseksi Kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa keskenään Järjestelmän eri osa-alueet ovat osittain päällekkäisiä ja limittäisiä» Esim. lääkinnällinen kuntoutus kunta vs. Kela» Esim. ammatillinen kuntoutus Kela vs. työeläkelaitokset» Esim. ammatillinen kuntoutus vs. sosiaalinen kuntoutus Järjestelmän vaikuttavuudessa ja eri osajärjestelmien välisessä yhteistyössä on puutteita Henkilöstön osaamisessa ja palvelujen järjestämisen käytännöissä on puutteita 5 10.6.2014 Ellen Vogt
Haaste 1: Perinteinen nelijako ei ole aidosti asiakaskeskeinen, vaan syvästi järjestelmä- ja rahoitusvastuukeskeinen Haaste 2: Perinteisesti koko järjestelmä toimii yksilön vajavaisuuksia sekä henkilökohtaisia puutteita korostaen ja niiden korjaamiseen keskittyen Haaste 3: Koko kuntoutusjärjestelmään ja sen eri kokonaisuuksiin keskeisesti liittyvä polutusajattelu = yhdessä järjestelmässä kerrallaan kulkeminen aiheuttaa tehottomuutta ja viivästyttää kuntoutumista Haaste 4: Eri järjestelmissä toimivilta ammattilaisilta puuttuu osaamista eri järjestelmien yhteensovittamisesta asiakkaiden osallisuuden, kuntoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi 6 10.6.2014 Ellen Vogt
Kuntoutuksen vastuutahoja ja keskeisiä toimijoita Kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto, sairaanhoitopiirit ja erikoissairaanhoito Kuntien opetustoimi ja varhaiskasvatus, nuorisotoimi Kela Työeläkelaitokset Liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset TE-hallinto Valtiokonttori Vakuutuskuntoutus Kuntoutuksen palveluntuottajat Sosiaali- ja terveysjärjestöt Oppilaitokset Jne. 7 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kunnan kuntoutusvastuuseen liittyvät yleislait Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) vanha sosiaalihuoltolaki (710/1982) Nuorisolaki (1285/2016)» Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014)» Koordinaatiovastuu 8 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kunnan kuntoutusvastuuseen liittyviä erityislakeja Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Lastensuojelulaki (417/2007) Mielenterveyslaki (1116/1990) Päihdehuoltolaki (41/1986) Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta (1184/1988) Laki eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta (1039/1997) 9 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kunnan vastuista yhteenvetona Kunnalla on keskeinen rooli kuntoutuksen järjestämisessä ja kuntoutukseen pääsyssä Kuntoutus on perinteisesti (kunnissa) ollut terveydenhuoltopainotteista ja -lähtöistä» Diagnoosi- ja lääkärikeskeisyys Uudemmassa lainsäädännössä myös sosiaalihuollolle asetettu erittäin paljon kuntoutukseen liittyviä tehtäviä» Toimintakyky- ja ongelmalähtöisyys Kunnan vastuu pitkäaikaistyöttömistä on kasvanut merkittävästi 2000-luvun alusta lukien» Kunta voi vähentää työmarkkinatuen rahoitusvastuutaan suoraan vain tarjoamalla kuntouttavaa työtoimintaa» Aktivointisuunnittelu ei rinnastu kuntoutussuunnitteluun edes typlaissa Kasvatuksellista kuntoutusta ei juurikaan tunnisteta itsenäisenä toimintana lainsäädännössä 10 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Järjestelmien erillisyys ja katkoksellisuus tuo haasteita kunnan toiminnalle ja kuntoutuksen vaikuttavuudelle Lääkinnällisen kuntoutuksen osalta roolijako Kelan kanssa on epäselvä ja keinotekoinen» Kuntoutussuunnittelu kunnassa vs. päätöksenteko Kelassa» Hoidollinen kuntoutus vs. lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia» Hoidolla ja terapialla eri vastuutaho Sosiaalisen kuntoutuksen sisältö ja tavoitteet menevät päällekkäin ammatillisen kuntoutuksen kanssa» Esim. kuntouttava työtoiminta ja nuorten työpajatoiminta vs. Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut Muut järjestäjätahot voivat päättää, että asiakas kuuluu kunnan kuntoutus- ja hoitovastuun piiriin» Kunnalla ei ole veto-oikeutta» Esim. tapaturma- ja liikennevakuutus, lääkinnällinen kuntoutus Kunnan palveluissa on osaamisvajeita ja resurssipuutteita kuntoutukseen liittyen 11 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Asiakkaiden kuntoutuksen aikainen toimeentuloturva vaihtelee Asiakkaat ovat eri järjestelmissä eri asemassa kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan suhteen» Asiakkaan etuudet ja toimeentulo kuuluvat osaksi kuntoutusta vain joissain kuntoutusmuodoissa Esim. opiskelu tai työhönvalmennus ammatillisena kuntoutuksena tulona kuntoutusraha Ei sanktioita, jos esim. kuntoutus keskeytyy» Toiset osallistuvat sisällöltään vastaaviin kuntoutustoimenpiteisiin, mutta heidän tulonaan on ensisijaisesti työttömyysturva Esim. pitkäaikaistyöttömät ja kuntouttava työtoiminta tai päihdeongelmaisen avokuntoutus Seurauksena usein työttömyysturvan sanktio, mikäli kuntoutus keskeytyy Tapaturma- ja liikennevakuutuksen sekä työeläkuntoutujan asema on turvattu merkittävästi työelämän ulkopuolella olevia tai työelämään kiinnittymättömiä paremmin 12 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kuntoutuksen tulevaisuus?
Kuntoutusuudistuksen tavoitteet osana soteuudistusta Kuntoutuksen tulisi jatkossa olla kokonaisvaltaista» Eri kuntoutusmuotoja tulisi voida saada ja nivoa yhteen kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan» Kuntoutujan toimeentuloturva tulisi olla turvattu kaikissa eri kuntoutusmuodoissa Kuntoutukseen pitäisi päästä ja se pitäisi aloittaa varhemmin» Kuntoutukseen suunnittelusta, pääsystä ja rahoituksesta tulisi vastata sama taho» Kuntoutukseen pääsyä ei saisi haitata rahoittajan etsintä (vrt. lääkinnällisen kuntoutuksen lainsäädännön tavoite) Kuntoutuksen osaamista tulisi vahvistaa ja osaamisen säilyminen tulisi varmistaa» Kaikkialla tulisi olla käytössä näyttöön perustuvia vaikuttavia kuntoutuspalveluita» Lääkärikeskeisyydestä aitoon monialaiseen kuntoutussuunnitteluun Kuntoutuksen vaikuttavuuden seuranta tulee olla kaikilla toimijoilla systemaattista» Kuntoutuksen vaikuttavuus/kustannus-hyöty -tutkimuksen roolin vahvistuminen» Asiakaskohtaisten palveluprosessien kokonaiskustannusten tarkastelun lisääminen 14 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Sote-uudistuksessa tulee ratkaista Miten järjestämme kuntoutuspalvelut tulevaisuudessa niin, että em. tekijät toteutuvat?» Valinnanvapauden ja yhtiöittämisen vaikutukset? Kenen/minkä tahojen tulisi vastata eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kuntoutuksesta?» Kasvupalvelulaki vs. typ-laki?» Kunnan ja maakunnat roolit työllisyyden hoidossa? Miten turvataan kuntoutuksen rahoitus tulevassa järjestelmässä tarkoituksenmukaisella tavalla?» Miten työmarkkinatuen rahoitusvastuu tulisi ratkaista?» Miten yleiskatteellinen maakunta-vos turvaa kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista? Miten turvataan kuntoutuksen osaamisen säilyminen ja uudistuminen uudessa järjestelmässä?» Välttämättömät hoidolliset tai huollolliset toimenpiteet vs. pitkäkestoiset kuntoutusprosessit? Miten ehkäistään osaoptimointi eri toimijoiden välillä?» Vakuutusperusteiset toimijat vs. julkiset järjestäjä/tuottajatahot» Palveluntuottajien kermankuorinta? 15 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kuntoutus uudistuu Maakuntien johdon tapaaminen 27.4.2017 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja etuuspäällikkö Seija Sukula 1
2 Kelan kuntoutus
3 Kelaan ohjautui 109 740 kuntoutujaa
Kelan eri lakiperusteiden (KKRL 6, 9 11 a ja 12 ) mukaisen kuntoutuksen rahoitus Arvio kuntoutuksen kustannuksista ja rahoituksesta 2017 2021 1 ja toteuma 2016 Sairausvakuutus: Sairaanhoitovakuutus 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Kuntoutuspalvelumenot yhteensä, milj. 351,7 372,6 379,5 394,3 405,0 414,8 Kuntoutuspalveluiden rahoitus yhteensä Valtio, milj. 161,6 293,9 309,0 318,3 275,4 272,3 Vakuutetut, milj. 190,1 78,7 70,5 76,0 129,6 142,5 Valtio, % 46 % 79 % 81 % 81 % 68 % 66 % Vakuutetut, % 54 % 21 % 19 % 19 % 32 % 34 % 4 1 Aktuaari- ja talouspalveluryhmän helmikuun 2017 päivitetyssä arviossa on huomioitu KIKYsopimuksen vaikutukset sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen kuntoutuspalvelumenojen rahoitukseen
5 Kuntoutujien lähtötilanne on yksilöllinen
Saajien lukumäärä Eri ikäisille erilaista kuntoutusta 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 Kelan kuntoutuksen saajat lakiperusteittain vuonna 2016 (vuosi-ikäryhmät) Vaativa lääkinnällinen kuntoutus (28 258) Ammatillinen kuntoutus (19 534) Kuntoutuspsykoterapia (31 409) Harkinnanvarainen kuntoutus (34 174) Saajia yht. 109 743 600 400 200 0 6 Ikä
Kelan kuntoutujat ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna (kaikki lakiperusteet) Yli 64- vuotiaat kuntoutujat 7
8 Työelämässä vai poissa työelämästä?
Kelan kuntoutuspalvelujen kustannukset 352,3 milj. euroa 9 Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen koulutus 2,1 -Ammattikoulutus 1,6 -Korkeakouluopiskelu 0,4 Tyk-kuntoutus 13,1 KIILA-kuntoutus 0,2 Ammatilliset kuntoutuskurssit 5,7 Työhönvalmennus 6,8 Ammatillinen kuntoutusselvitys 5,3 Työ- ja koulutuskokeilu 2,2 Apuvälineet 1,3 Kuntoutuspsykoterapia Aikuisten psykoterapia 39,3 Nuorten psykoterapia 18,8 Kustannukset vuonna 2016 Milj. euroa 58,0 64,6 36,8 Kustannukset yhteensä 352,3 milj. euroa 193,0 Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Fysioterapia 75,9 Puheterapia 49,1 Toimintaterapia 28,1 Musiikkiterapia 5,9 Moniammatillinen yksilökuntoutus 19,1 Sairausryhmäkohtaiset kurssit 6,3 Psykoterapia 6,1 Neuropsykologinen kuntoutus 1,6 Harkinnanvarainen kuntoutus Kuntoutuskurssit yht. 39,3 -ASLAK-kurssit 9,7 -Tules-kurssit 10,7 -Typo-kurssit 4,0 -Mielenterveyskuntoutuskurssit 3,8 Moniammatillinen yksilökuntoutus 11,5 Sopeutumisvalmennuskurssit 8,4 Kehittämistoiminta 4,5 Ammatillinen kuntoutusselvitys 0,1 Tyk-kuntoutus 0,4 Neuropsykologinen kuntoutus 0,4
10 Kuntoutuksesta tulee kustannuksia
Lukumäärä Kuntoutuspalveluja saaneiden lukumäärä 1 000 asukasta kohti maakunnittain vuonna 2016 sekä sairastavuusindeksi vuonna 2015 Sairastavuusindeksi 35,0 140,0 30,0 120,0 25,0 100,0 20,0 80,0 15,0 60,0 10,0 40,0 5,0 20,0 0,0 0,0 Ammatillinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen kuntoutus Sairastavuusindeksi (vakioitu) 11 Kuntoutuja on voinut saada useampien lakiperusteiden mukaista kuntoutusta
Kuntoutuspalveluja saaneiden lukumäärä maakunnittain vuonna 2016 Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Kymenlaakso Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Kainuu Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Saajien lukumäärä Ammatillinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen kuntoutus 12 Kuntoutuja on voinut saada useampien lakiperusteiden mukaista kuntoutusta
Kuntoutusta vuonna 2016 saaneiden muiden etuuksien käyttö Perustoimeentulotuki (1-2.2017) Vammaisetuudet Matkakorvaukset Lääkeostot Yksityinen tutkimus/hoito Opintotuki Työttömyyspäiväraha Kuntoutusraha Sairauspäiväraha Muu eläke (vain Kelan eläkkeet) v. 2015 Työkyvyttömyyseläke (Kela--ETK) v. 2015 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 % Kuntoutusta saaneet Vertailuryhmä 13
14 Kelan kuntoutus uudistuu
Kuntoutuksen kokonaisrahoitus Rissanen 2013
Kuntoutuksen prosessi Kelassa Tutkimus ja kehittäminen Hyvät tulokset jalkautetaan palveluihin Uusia palveluita - mm. etäkuntoutus, maahanmuuttajien kuntoutus ja sektorien välinen yhteistyö Budjetointi / rahavirrat Budjettien valmistelu erilaisilla aluejaolla mm. maakunnat, valtakunnallinen Laaja tilastollinen tausta-aineisto väestötasolla Tuotteistaminen ja laatukriteerien määrittely Tällä hetkellä n. 140 erilaista palvelua Yhteistyötä palvelukuvausten valmistelussa on uudistettu Palvelumuotoilua uudistetaan vuosina 2017-2018 segmentointi, palvelupaketit, palvelulupaus 16
Jatkuu, 17 Rekisteröitymismenettely Vuosittain kilpailutetaan 30-40 palvelua Rekisteröitymismenettely otetaan käyttöön vuodesta 2019 alkaen Mahdollisuus yhdistää yleisiin SOTE rekistereihin Palvelusetelikokeilussa kehitetty menettelyä Toimeenpano ja sopimushallinta Tällä hetkellä n. 6 000 sopimusta erilaisten palveluntuottajien kanssa Palveluntuottajien ohjaus valtakunnallisesti Sopimushallinnan ja yritysmuutosten yhtenäiset prosessit Asiakkaan ohjaus kuntoutukseen Terveydenhuolto, sosiaalitoimi, työvoimatoimistot, TYP-toiminta, ohjaamot jne Kelan sairauspäiväraha- työkyvyttömyys-, vammaistuki- ja toimeentulotukietuuksien prosessit Asiakkaan valintaa tukee palveluvaaka Tiedot palveluista, palveluntuottajista ja jonotilanne Tiedot palvelun laadusta Asiakkaan arvio palvelusta
Jatkuu 18 Kuntoutuspäätösten tekeminen Vuosittain n. 141 000 päätöstä Valtakunnallisesti yhtenäiset kuntoutuspäätösten linjaukset Asiakas voi valittaa päätöksestä Kokeiltu ns. KOPPI-suorapäätösmallia Palvelujen valvonta ja seuranta Käytössä kuntoutuja- ja palveluntuottajakohtaiset tilastot Kehitetyt ja testatut AKVA-tuloksellisuuden seuranta ja KAARIasiakaskysely Seuranta järjestetty hakemuksen saapumisesta palvelujen toteutumisen seurantaan Kelalla on valmiit järjestelmät ja rekisterit Järjestelmät palvelujen toimeenpanoon ja asiakkaiden päätöksentekoon Mahdollisuus yhdistää tiedot terveydenhuollon rekistereihin
19 Rekisteröitymismenettely ja asiakkaan valinta
20
21
Ehdotuksia Kelan roolista tulevaisuudessa Kela järjestää nykyiset kuntoutuspalvelut Lisäksi Kelalle vastuu nuorten sosiaalisen kuntoutuksesta Otetaan käyttöön kolmen kevyen päätöksen malli Rekisteröintimenettelyllä kaikki palvelun kriteerit täyttävät palveluntuottajat voivat ilmoittautua Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerien laajentaminen tai vaativan ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen yhdistäminen Kelalla vastuu koko sopeutumisvalmennuksesta Kelalla valtakunnallinen vastuu kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta Valtakunnallinen yhteistyö maakuntien kanssa väestön kuntoutustarve saatavuuskriteerit palveluvalikko Jos rahoitusvastuu maakuntiin > Kela voi toimia palveluiden järjestäjänä 22
Lisätietoa Kelan kuntoutus asiakkaille http://www.kela.fi/kuntoutus Kelan kuntoutuksen palvelukuvaukset http://www.kela.fi/palvelukuvaukset Kuntoutuksen kehittämistoiminta http://www.kela.fi/kehittamistoiminta 23