toy taloustutkimus oy Sitra/Oppivat seutukunnat SEUTUVERKKOJEN KÄYTTÄJÄ- TUTKIMUS 2003 Kooste - tekstitiivistelmä

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN TULOKSISTA...4 2.1 Perustietoa seutuverkkojen käyttäjistä... 4 2.2 Seutuverkkojen käyttäjät ja tietotekniikka-/liikenne...5 2.3 Seutuverkkojen arviointia...8 2.4 Seutuverkkojen käytöstä...9 2.5 Seutuverkkojen käyttäjät ja kaupunki/kunta...11

2 1 JOHDANTO Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy huhti-kesäkuussa 2003 Sitran Oppivat seutukunnat -projektin ja osin tutkittujen seutuverkkojen toimeksiannosta. Tutkittuja seutuverkkoja oli kaikkiaan 16 mutta yhden kohdalla (Suupohja) vastaajamäärä jäi tilastollisesti liian alhaiseksi, jotta sitä olisi voitu tarkastella tutkimusraporteissa erikseen. Tutkimuksen tulokset on raportoitu sekä seutuverkoittain että kaikki vastaajat yhdessä (tämä yhteenvetoraportti). Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sekä seutuverkkojen että laajemminkin tietotekniikan ja Internetin käyttöä sekä omaksumisen astetta seutuverkkojen käyttäjien keskuudessa. Kohderyhmä, tutkimus- ja otantamenetelmä Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat tutkittavien seutuportaalien ja kansalaisverkkojen käyttäjät tutkimusajankohtana. Kaiken kaikkiaan tutkimukseen vastasi hyväksytysti 4785 seutuverkkojen käyttäjää. Tutkimukseen saattoi osallistua joko suomen tai ruotsin kielellä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin e-mail-informoitua Internet-kyselyä tai pop up -kyselyä seutuverkosta riippuen. Ensiksi mainitussa menetelmässä lähetettiin seutuverkkojen toimittaman sähköpostirekisterin perusteella sähköpostitse palvelun käyttäjille tutkimuskutsu, jonka jälkeen tutkimukseen suostuvat osallistuivat tutkimukseen Internetin välityksellä, käyttäjätunnuksin ja salasanoin suojatussa CAWI-ympäristössä (Computer Aided Web Interview). Pop up -kyselyssä tiedonkeruu tapahtui suoraan verkkopalvelun yhteydessä satunnaisesti valittujen vastaajien keskuudessa. Vastaajien poimintaan käytettiin verkkopalvelujen etusivuja ja tutkimuskutsu esitettiin kävijän saapuessa ko. sivulle. Suostuneet ohjattiin edelleen kysymyslomakkeelle. Tutkimuskutsun esittäminen vain kertaalleen yhdelle palvelun käyttäjälle sekä moninkertaisen vastaamisen estäminen toteutettiin cookie-tiedostoja hyväksikäyttäen. Raportointi ja t-testi Tutkimustulokset on raportoitu atk-taulukoiden lisäksi grafiikkana päätuloksista sekä tässä yhteenvetoraportissa myös tekstiyhteenvetona. Tutkimuksen aineisto on käsitelty Taloustutkimuksessa erityisesti markkinatutkimustiedon analysointiin tarkoitetulla atk-ohjelmistolla. Tulostuksessa on käytetty T-testiä, joka mittaa kunkin taulukkoelementin kohdalla, poikkeaako luku jäännösryhmästä enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on merkitsevä.

3 2 TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Tämä tiivistelmä perustuu yhdistelyyn tutkittujen seutuverkon käyttäjien vastauksista ja edustaa sikäli laajempaa, valtakunnallista kokonaiskuvaa seutuverkkojen käyttäjistä. Vastaajia oli yhteensä 4785. Kaikki päätulokset on esitetty jäljempänä tässä raportissa graafisin kuvioin. 2.1 Perustietoa seutuverkkojen käyttäjistä Keskimäärin seutuverkkojen käyttäjistä lievä enemmistö eli 55 % on naisia. Muutamassa seutuverkossa miehillä on kuitenkin enemmistö - näin on esimerkiksi Itä-Turun OSKUssa, jossa on myös ilmeisesti paljon maahanmuuttajia käyttäjinä. Em. seikka näkyy Itä-Turussa myös äidinkielijakaumassa, jossa on peräti 27 % muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. Ruotsinkielisten osuus korostuu puolestaan etenkin saariston (MEBB) ja Kehä 5:n OS- KUissa sekä Pohjanmaan maakuntaportaalissa. Seutuverkkojen ikäjakauma noudattelee muuten melko hyvin normaalijakaumaa mutta alle 20-vuotiaiden osuus on korostunut, johtuen nimenomaan heidän suuresta osuudestaan kansalaisverkkojen käyttäjissä. Seutuportaalien käyttäjissä ei puolestaan alle 20-vuotiaita kovin paljoa ole. Keskimäärin 42 % seutuverkkojen käyttäjistä käy kokopäivätyössä, seutuportaalien käyttäjistä jopa yli 60 %. Kansalaisverkkojen käyttäjistä yli 30 % on opiskelijoita/koululaisia, jonka vuoksi kokopäivätyössä käyvien osuus on pienempi. Myös eläkeläisten osuus on kansalaisverkoissa seutuportaaleja selvästi suurempi (9 % vs. 4 %). Kaikista seutuverkkojen käyttäjistä on 35 % kuntasektorin ja 41 % yksityisen sektorin palveluksessa valtion ja järjestöpuolen työllistäessä kumpikin 8 % vastaajista. Naisista peräti 44 % on töissä kuntasektorilla kun taas miehistä enemmistö, 51 % on töissä yksityisellä sektorilla. Reilu kolmannes (36 %) kaikista vastaajista on suorittanut ylioppilastutkinnon. Seutuverkoittain on kuitenkin havaittavissa erittäin suuria eroja tutkinnon suorittamisessa. Esimerkiksi Nettimaunulan tai Etelä-Karjalan maakuntaportaalin käyttäjistä ylioppilastutkinnon on suorittanut lähes 60 % kun taas vaikkapa Kainuun OSKUssa vastaava osuus on vain 21 %. Yleisesti ottaen seutuportaalien käyttäjissä on selvästi enemmän yo-tutkinnon suorittaneita kuin kansalaisverkkojen käyttäjissä (58 % vs. 29 %), johtuen mm. nuorten ja toisaalta myös seniorikäyttäjien suuremmista osuuksista. Saman suuntainen ilmiö toistuu tarkasteltaessa vastaajien ylintä suoritettua tutkintoa. Kun tarkastellaan lisäksi opiskelijoiden ja koululaisten opiskelupaikkaa voidaan havaita, että kansalaisverkkojen opiskelijakäyttäjistä yli puolet opiskelee tällä hetkellä peruskoulussa kun taas seutuportaalikäyttäjissä korkeakouluilla/yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on peruskoulua suuremmat suhteelliset osuudet vastaajien keskuudessa.

4 Seutuverkkojen käyttäjistä 17 % asuu yksinäis- eli sinkkutaloudessa ja 16 % asuu lapsettomassa parisuhteessa. Alle 18-vuotiaita lapsia on 52 %:lla vastaajien talouksista. Alle viidennes seutuverkkojen käyttäjistä asuu taloudessa, jossa on useampi kuin 4 henkilöä. Asunnon tyyppinä on selvästi yleisin omakotitalo (64 %). Kerrostalossa asuu tasan viidennes kaikista vastaajista ja rivi-/paritalossa 16 %. Asunnon omistaminen on myös yleistä; 71 % vastaajista asuu omistusasuntotaloudessa. Vaihtoehtoiset osaomistus- että työsuhdeasunnot jäävät kumpikin vain yhden prosentin osuuksiin - vuokralla asuu sen sijaan 24 % vastaajista. Seutuverkkokäyttäjien yleisin asuinpaikka on maaseudun haja-asutusalue, kylä (36 %). Vastakohtaisesti kaupunkien keskustoissa asuu 15 % kaikista vastaajista. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka todennäköisesti he asuvat koko loppuelämänsä nykyisessä maakunnassaan asteikolla 4-1 (erittäin todennäköisesti - erittäin epätodennäköisesti). Kovin suuria eroja ei seutuverkoittain ilmennyt (ka. 3,01 = melko todennäköisesti) mutta todennäköisimmin myös loppuelämänsä nykyisessä maakunnassaan vastaavat asuvansa saaristolaiset (MEBB:n käyttäjät) ja toisaalta helsinkiläiset (Nettimaunulan käyttäjät). Vastaavasti kysyttiin aikeita asua koko loppuelämänsä nykyisessä asuinkunnassaan. Keskimäärin todennäköisyys asua koko loppuelämänsä nykyisessä asuinkunnassaan (ka. 2,75) on selvästi pienempi kuin asua nykyisessä maakunnassaan. Kahden kärjen osalta tulos on kuitenkin sama eli MEBB:n ja Nettimaunulan käyttäjät asuvat todennäköisimmin koko loppuelämänsä nykyisessä asuinkunnassaan. Vähiten todennäköisesti näin toimivat puolestaan Oppivan Vaara-Karjalan käyttäjät, joista vain alle puolet vastaa asuvansa todennäköisesti koko loppuelämänsä nykyisessä asuinkunnassaan. Seutuverkkojen käyttäjiltä kysyttiin myös kuinka moni heistä asuu saaressa ja onko sieltä kiinteää tieyhteyttä mantereeseen. Kaikista vastaajista 6 % asuu saaressa ja näistä 2/3-osalla on kiinteä tieyhteys mantereeseen. Eniten saaristolaisia on MEBB-kansalaisverkon käyttäjissä, peräti 73 % näistä vastaajista. Myöskään heidän keskuudessaan kolmanneksella ei ole kiinteää tieyhteyttä mantereeseen. Liikkuvuuteen liittyen kysyttiin myös onko seutuverkkojen käyttäjillä jotain vammoja tai sairauksia, jotka rajoittavat jokapäiväisten asioiden hoitoa kodin ulkopuolella. Kaikista vastaajista 4 % ilmoitti omaavansa em. vammoja/sairauksia, Itä-Turun OSKUn käyttäjistä peräti 19 %. Samoin kaikista eläkeläisistä 19 % ilmoitti omaavansa em. asioiden hoitoa rajoittavan sairauden/vamman. 2.2 Seutuverkkojen käyttäjät ja tietotekniikka-/liikenne Vastaajien talouksista 88 % omaa tietokoneen ja 75 % Internet-yhteyden. Puheluliikennettä hoidetaan puolestaan 97 %:ssa talouksista matkapuhelimella ja 69 %:ssa lisäksi lankapuhelimen välityksellä. Yksinäistalouksissa on keskimääräistä vähemmän esim. modeemiyhteyden mahdollistavia lankaliittymiä (47 %). Myös tietokoneita (74 %:ssa) ja Internet-yhteyksiä (54 %:ssa) on yksinäistalo-

5 uksissa keskimääräistä vähemmän. Internet-yhteyden omaavista talouksista lähes puolella on vielä modeemiyhteys, mutta nopeiden laajakaistayhteyksien määrä on saavuttanut sekin jo 40 % rajan. ISDN-yhteyksiä on 13 %:lla vastaajista. Vähiten hitaita modeemiyhteyksiä on Nettimaunulan, Etelä-Karjalan maakuntaportaalin ja Etelä-Pohjanmaan Seinänaapurien käyttäjien keskuudessa (30-35 %). Vastaavasti suhteellisesti eniten modeemiyhteyksiä käyttävät Itä- Turun OSKUn käyttäjät (72 % näistä vastaajista). Seutuverkkojen käyttäjät ovat sangen aktiivisia tietokoneen käyttäjiä - 95 % käyttää tietokonetta vähintään muutamia kertoja viikossa. Seutuportaalien käyttäjien keskuudessa tietokoneen käyttö on aktiivisempaa kuin kansalaisverkkojen käyttäjien keskuudessa. Seutuportaalien käyttäjistä 82 % käyttää tietokonetta useita kertoja päivässä kun kansalaisverkkojen käyttäjien keskuudessa vastaava luku 56 prosenttia. Ikäluokittain tietokoneen käyttö on aktiivisinta ikäryhmissä 25-54 -vuotta eli aktiivisimmassa työiässä olevien keskuudessa. Internetiä käyttää vähintään muutamia kertoja viikossa 92 % kaikista vastaajista. Useita kertoja päivässä Internetiä käyttää 74 % seutuportaalien ja 41 % kansalaisverkkojen käyttäjistä. Internetin käyttö on sitä tiheämpää mitä nopeampi Internet-yhteys vastaajalla on; laajakaistakäyttäjistä 70 % käyttää Internetiä useita kertoja päivässä, modeemikäyttäjistä näin toimii vain 38 %. Sähköpostia käyttää vähintään muutamia kertoja viikossa 88 % kaikista vastaajista. Useita kertoja päivässä sähköpostia käyttää 69 % seutuportaalien ja 38 % kansalaisverkkojen käyttäjistä. Myös sähköpostin käyttö on sitä tiheämpää mitä nopeampi Internet-yhteys vastaajalla on ja asiat selvästi korreloivatkin keskenään (tutk. huom.). Seutuverkkojen käyttäjät ovat melko pitkäaikaisia tietokoneen, Internetin ja sähköpostin käyttäjiä. Tietokoneen käytön on aloittanut viimeisen kahden vuoden sisällä vain 8 % tietokoneen käyttäjistä, Internetin käytön 16 % Internetin käyttäjistä ja sähköpostin käyttämisen 22 % sähköpostin käyttäjistä. Muut ovat käyttäneet edellä mainittuja tätä kauemmin. Kansalaisverkkojen käyttäjillä on keskimäärin lyhyempi käyttöhistoria em. asioissa kuin seutuportaalien käyttäjillä. Tyypillisin Internetin www-sivujen käyttöpaikka on koti (52 % mainitsee). Työpaikka on tyypillisin surffauspaikka 27 %:lle ja opiskelupaikka 8 %:lle vastaajista. Sähköpostin käytön suhteen tulokset ovat hyvin samansuuntaiset. Kirjastojen osuus jää molempien kohdalla neljään prosenttiin. Seutuverkkojen käyttäjistä vain yhdellä prosentilla ei ole sähköpostiosoitetta käytössään. Tyypillisin tilanne on, että osoitteita on kaksi kappaletta (39 %:lla vastaajista). Kolmasosalla vastaajista on useampi kuin kaksi sähköosoitetta ja 27 %:lla on vain yksi sähköpostiosoite. Kansalaisverkkojen käyttäjistä 40 % on hankkinut pääasiallisen, eniten käyttämänsä sähköpostiosoitteen juuri kansalaisverkon kautta. Toiseksi yleisin on ilmaisosoite (esim. yahoo.com, hotmail.com) 18 %:n osuudella ja kolmanneksi yleisin on työpaikan osoite 16 %:n osuudella kansalaisverkkojen käyttäjistä. Seutuportaalien käyttäjien keskuudessa pääasiallisin sähköpostiosoite on sen

6 sijaan saatu usein työpaikalta (44 %). Toiseksi useimmin osoite on tullut Internet-liittymän mukana (24 %) ja kolmanneksi useimmin kyse on muusta ilmaisosoitteesta (22 %, esim. yahoo.com, hotmail.com). Sähköpostiosoitteen omaavista vastaajista viidennes lähettää keskimäärin yhden viestin viikossa tai vähemmän. Vajaa kolmannes lähettää 2-5 viestiä viikossa ja kaksi prosenttia vastaajista ei käytännössä lähetä sähköpostiviestejä lainkaan. Ainakin kaksi viidestä vastaajasta lähettää vähintään 6 sähköpostiviestiä viikossa ja ahkeria viestin lähettäjiä, vähintään kolme viestiä päivässä lähettäviä on 14 % vastaajista. Seutuverkkojen käyttäjiltä kysyttiin myös heidän omaa näkemystään omista atktaidoistaan. Eniten uskotaan omiin sähköpostin käyttötaitoihin, sitten Internetin, tekstinkäsittelyn ja Internet-pankkipalvelujen käyttöön tässä järjestyksessä. Kuvankäsittelytaitoihinsa vastaajat uskovat selvästi vähiten. Yo-tutkinnon suorittaneet uskovat kuvankäsittelyä lukuun ottamatta selvästi enemmän omiin taitoihinsa kuin ei-ylioppilaat. Internet-pankkipalveluita eivät alle 15-vuotiaat ole juurikaan käyttäneet, joten siltä osin ei käyttötaitojakaan voi olla vielä olemassa. Kansalaisverkkojen käyttäjistä 38 % ja seutuportaalien käyttäjistä 47 % on opetellut ensisijaisesti itse käyttämään tietokonetta. Koulussa/oppilaitoksessa on oppinut tietokoneen käytön reilu viidennes vastaajista. Kansalaisverkkojen käyttäjistä 6 % on hankkinut tietokoneen käyttötaitonsa ensisijaisesti OSKUopastuksen kautta ja lisäksi 4 % kansalaisverkkojen käyttäjistä on saanut taitonsa Oppivat-hankkeiden kautta. OSKU-opastusta tai Oppivat-hankkeiden kautta ensisijaisia tietokoneen käyttötaitoja ovat hankkineet etenkin yli 55- vuotiaat vastaajat. Seutuportaalien käyttäjien keskuudessa eivät em. OSKU- tai Oppivat-hankkeet ole näytelleet havaittavaa roolia ensisijaisena tietokoneen käyttötaitojen lähteenä. Seutuverkkojen käyttäjille esitettiin myös useita väittämiä (joiden kanssa vastaajat saattoivat olla joko samaa tai eri mieltä) liittyen tietotekniikan vaikutuksiin ja tietokoneiden sekä Internetin käyttöön. Kaiken kaikkiaan tulos oli se, että seutuverkkojen käyttäjät suhtautuvat sangen positiivisesti tietotekniikkaan eivätkä koe sen vieraannuttavan ihmisiä lähiympäristöstään tai koe jäävänsä sen jalkoihin. Tietokoneiden käytön ei koeta myöskään olevan liian vaikeata. Edelleen koetaan, että Internetistä löytyy itseä kiinnostavaa sisältöä. Internetin käyttämistä pidetään myös useammin turvallisena kuin turvattomana. Myöskään perinteisempiä puhelinyhteyksiä ei välttämättä pidetä tietokoneilla hoidettua yhteydenpitoa mieluisampana vaihtoehtona asioiden hoitamisessa. Internetin käytön omaksumiseen liittyy myös verkko-ostosten tekeminen sillä on yleisesti tiedossa, että verkko-ostaminen vaatii luottamusta ja tottumusta Internetin käytössä. Seutuverkkojen käyttäjistä reilu neljännes on ostanut jotain maksullisia tuotteita tai palveluita viimeisten 3 kk aikana, ja selvästi suurin osa heistä useammin kuin kerran. Verkko-ostosten tekoaktiivisuus seutuverkkokäyttäjien keskuudessa näyttäisi näin olevan joko samalla tai hieman korkeammalla tasolla kuin koko väestössä keskimäärin (tutk.huom.). Ostoksia tehneet seutuverkkojen käyttäjät ovat myös sangen tyytyväisiä tekemiinsä verkkoostoksiin. Ostoksia tehneistä erittäin tyytyväisiä on 38 % ja 47 % on melko tyytyväinen verkko-ostoksiinsa. Tyytymättömiä on 14 % verkko-ostoksia tehneistä.

7 Tutkimuksessa selvitettiin myös seutuverkkojen käyttäjien yhteiskunnallista aktiivisuutta muutamalla väittämällä. Yli puolet vastaajista ilmoittaa olevansa kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja peräti 44 % toimii aktiivisesti jossain järjestössä (miehet 47 %, naiset 41 %). Vastaavasti asuinalueensa yhteiseen toimintaan on osallistunut viimeisen vuoden aikana kolmannes vastaajista. Kunnallispolitiikasta on lisäksi kiinnostunut neljännes vastaajista (miehet 28 %, naiset 23 %). Kirjoittamista harrastaa 23 % vastaajista (miehet 18 %, naiset 27 %) ja 18 % kaikista vastaajista ilmoittaa lisäksi, että heidän kirjoituksiaan on julkaistu lehdissä tai muissa medioissa. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että seutuverkkojen käyttäjät ovat keskimäärin sangen aktiivisia yhteiskunnallisesti (tutk.huom.). 2.3 Seutuverkkojen arviointia Seutuverkkojen käyttäjät arvioivat tutkimuksessa omaa seutuverkkoaan eri näkökulmista (etu-/aloitussivu, sivujen latausnopeus, tietojen ajantasaisuus, sivujen visuaalinen ulkoasu, palvelujen helppokäyttöisyys/loogisuus, sivujen hyödyllisyys itselle, sivujen kiinnostavuus, palvelu kokonaisuudessaan). Vastausasteikkona käytettiin perinteistä kouluasteikkoa 4-10, jossa 4=heikko ja 10=kiitettävä. Tällä asteikolla verkkopalveluita arvioitaessa saadut arviot ovat verkkopalveluiden kohdalla hyviä, kun vastausten keskiarvo on noin 8 tai sen yli. Erinomainen suoritus on 8,50:n lähellä tai sitä korkeampi arvosanojen keskiarvo. Näitä on kuitenkin sangen vaikea saada, mutta todella hyviksi koetut verkkopalvelut pääsevät niihin (esim. tietyt verkkopankit). Keskiarvot välillä 7,5-7,9 ovat ihan kohtuullisia, mutta koska alle 7,5 keskiarvot ovat enää välttäviä suorituksia, olisi sitä parempi, mitä lähempänä kahdeksaa saatujen arvioiden keskiarvo olisi. Seutuverkkojen vertailu on esitetty tarkemmin jäljempänä raportissa graafisin kuvioin. Yleisesti ottaen seutuportaalit saavat keskimäärin parempia arvioita kuin kansalaisverkot lähes jokaisen tutkitun tekijän kohdalla. Poikkeuksena on kuitenkin palvelujen helppokäyttöisyys/loogisuus, jossa kansalaisverkot saavat keskimäärin parempia arvosanoja kuin seutuportaalit. Samoin arvioitaessa palveluita kokonaisuudessaan, kansalaisverkot vetävät hieman pidemmän korren kuin seutuportaalit keskimäärin. Seutuverkoista eniten parhaita arvioita (5/8 tekijästä) saa Etelä-Pohjanmaan Seinänaapurit. Vastaavasti eniten heikoimpia arvioita (6/8 tekijästä) saa Pohjois-Lapin OSKU. Sivujen visuaalisesta ulkoasusta saavat parhaita arvioita keskimäärin seutuportaalit, etenkin Etelä-Pohjanmaan Seinänaapurit, Etelä-Pohjanmaan Järviseutu ja Etelä-Karjalan maakuntaportaali. Visuaalisesti www-ympäristössä toteutettu ratkaisu näyttää siis yleensä miellyttävän käyttäjiä enemmän kuin First Client -ympäristö. Toisaalta helppokäyttöisimpänä/loogisimpana seutuverkkona pidetään Oppivaa Vaara-Karjalaa. Kiinnostavuutta tarkasteltaessa parhaat arviot menevät jälleen seutuportaaleille, etenkin Etelä-Pohjanmaan Seinänaapureille ja Etelä-Karjalan maakuntaportaalille. Mielenkiintoisesti, arvioitaessa palvelua kokonaisuudessaan, parhaat keskiarvot saavat kuitenkin epäijänteen ja Kehä 5:n OSKUt. Erot kärjen välillä eivät ole kuitenkaan suuria. Eniten kehitettä-

8 vää vaikuttaisi yleisesti ottaen olevan Pii-Savon, Itä-Turun ja Pohjois-Lapin OS- KUissa. Seutuverkkojen kokemista ja toimivuutta tutkittiin myös toisella, täydentävällä väittämäsarjalla, jossa käytettiin asteikkoa 5-1, jossa 5 = väittämä sopii erittäin hyvin ja 1 = väittämä sopii erittäin huonosti (ks. seutuverkkokohtaiset vertailugraafit jäljempänä tässä raportissa). Asteikolla 5-1 vastatuista kysymyksistä saadut arviot ovat hyviä kun keskiarvo on vähintään noin 4. Erinomaisia ne ovat kun keskiarvo lähestyy 4,50:tä - sen korkeammalle on hyvin vaikea päästä. 3,00 ja 3,90 väliset arvosanat ovat kohtuullisia suorituksia ja mitä lähempänä neljän keskiarvoa, sitä parempi. Asteikon keskiarvo on 3,00, joten sen alle menevissä arvioissa on jo selvä negatiivinen vivahde ja niitä voi pitää heikkoina. Oppiva Vaara-Karjala menestyy vertailussa etenkin helppokäyttöisyyden, rakenteen selkeyden, asioiden helpon löydettävyyden ja palvelussa liikkumisen yksinkertaisuuden ansiosta. Seutuportaali Etelä-Pohjanmaan Seinänaapurit saa puolestaan seutuverkkovertailussa parhaat arviot teknisen toiminnan moitteettomuudesta, sivujen nopeasta latautumisesta, tietojen ajantasaisuudesta sekä palvelun ulkoasusta ja värityksestä. Vertailussa heikoimmin pärjää Pohjois- Lapin kansalaisverkko, joka saa heikoimmat arviot kuuden tekijän kohdalla yhdeksästä. 2.4 Seutuverkkojen käytöstä Vastaajilta kysyttiin myös kuinka kauan he ovat käyttäneet seutuverkkojaan. Ylivoimaisesti pisin käyttöhistoria on Oppivan Vaara-Karjalan käyttäjillä (85 % käyttänyt yli vuoden). Vastaavasti lyhimmät käyttöhistoriat löytyvät seutuportaaleista, joiden vastaajista jopa neljännes on käyttänyt palvelua alle kuukauden. Jos verkkopalvelussa on paljon uusia käyttäjiä se tarkoittaa, että joko palvelu elää voimakasta kasvuvaihetta tai sitten palvelussa on kova vaihtuvuus eli palvelun käyttäjistä suuri osa lopettaa käytön mutta uusia tulee tilalle. Ottaen huomioon sen, että kansalaisverkkoja käytetään selvästi useammin (vähintään 2/3- osaa käyttäjistä käyttää viikoittain) kuin seutuportaaleja (25-44 % käyttää viikoittain), lienee todennäköistä, että seutuportaaleissa on nimenomaan melko suuri vaihtuvuus käyttäjissä kun taas kansalaisverkon käyttäjänä pysytään uskollisemmin (tutk.huom.). Kansalaisverkkojen käyttäjistä 13 % ja seutuportaalien käyttäjistä 5 % kokee täysin, että oma kansalaisverkko/seutuportaali on tehty juuri vastaajaa itseään varten. Eniten näitä kokemuksia herättää Itä-Turun OSKU, jossa peräti 23 % vastaajista kokee näin. Ainakin jonkin verran kokee oman seutuverkkonsa olevan tehty juuri vastaajaa itseään varten 63 % kansalaisverkkojen käyttäjistä ja 49 % seutuportaalien käyttäjistä. Vastaajien Internetin (tai kansalaisverkon) yleisimmät käyttötarkoitukset ovat sähköposti (93 % mainitsi), tietojen hakeminen harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyen (67 %), tietojen hakeminen työhön ja/tai opiskeluun liittyen (63 %) sekä pankkiasioiden hoitaminen (61 %). Myös erilaisia liikenteen aikataulutietoja on

9 hakenut ja/tai julkishallinnon verkkopalveluita käyttänyt viimeisen kolmen kuukauden aikana noin kaksi viidestä vastaajasta. Omaa kansalaisverkkoa tai seutuportaalia ajatellen tärkeimpinä palvelun osioina/palveluina pidetään etenkin sähköpostia (65 % mainitsee kolmen tärkeimmän osion/palvelun joukkoon) mutta myös kuntien ja viranomaisten palveluita (55 %) ja harrastustoimintaa (41 %). Sähköpostin tärkeys korostuu kansalaisverkkojen kohdalla kun taas kuntien ja viranomaisten palvelut koetaan hieman yllättävästikin selvästi tärkeimmäksi palvelun osioksi/palveluksi seutuportaalien käyttäjien keskuudessa. Harrastustoiminta koetaan tärkeäksi osioksi/palveluksi etenkin Pohjois-Lapin ja Pii-Savon OSKUissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös erilaisten väittämien sopimista vastaajien mielestä heihin itseensä. "En pidä omalla nimelläni toimimisesta verkossa" sopii mieluummin hyvin kuin huonosti vastaajiin. Itä-Turun OSKUn käyttäjistä peräti 34 % katsoo ko. väittämän sopivan heihin itseensä erittäin hyvin. Samoin väittämä "Olen tutustunut uusiin ihmisiin verkon avulla" sopii Itä-Turun OSKUn käyttäjiin paremmin kuin muihin seutuverkkokäyttäjiin. Keskimäärin em. väittämän ei kuitenkaan katsota kovin hyvin sopivan vastaajiin itseensä. Sen sijaan väittämän "Verkko on auttanut minua löytämään uusia palveluita" katsotaan sopivan vastaajiin itseensä selvästi edellistä paremmin eli melko hyvin. Ja jälleen Itä-Turun OSKUn käyttäjissä on eniten niitä vastaajia, jotka katsovat em. väittämän sopivan itseensä erittäin hyvin. Tosin Itä-Turun OSKUn vastaajissa (yhdessä Nettimaunulan vastaajien kanssa) on samalla eniten myös niitä, jotka katsovat ko. väittämän sopivan itseensä erittäin huonosti. Väittämä "Verkko on toiminut minulle hyvänä tiedotusvälineenä" sopii vastaajiin myös melko hyvin, etenkin seutuportaalien vastaajiin, joista yli kaksi kolmasosaa katsoo ko. väittämän sopivan heihin itsensä vähintään melko hyvin. "Verkko on vahvistanut omaan asuinympäristöön kuulumisen tunnetta" -väittämän kanssa ovat samaa mieltä etenkin Nettimaunulan ja Itä-Turun vastaajat. Molempien vastaajista 21 % katsoo ko. väittämän sopivan heihin itseensä erittäin hyvin ja 60 % vs. 50 % (Nettimaunula vs. Itä-Turku) vähintään melko hyvin. Väittämän "Verkko on lisännyt paikallistuntemustani" kanssa ollaan myös mieluummin samaa kuin eri mieltä. Parhaiten väittämän katsotaan sopivan vastaajiin itseensä Etelä-Pohjanmaan Seinänaapurien, Itä-Turun OSKUn ja Nettimaunulan käyttäjien keskuudessa. Sen sijaan väittämän "Olen käynyt verkossa mielenkiintoisia keskusteluja, kirjeenvaihtoa" ei katsota sopivan kovinkaan hyvin vastaajiin itseensä. Poikkeuksena ehkä Kehä 5:n ja Itä-Turun OSKUjen vastaajat, joissa on aika paljon myös niitä, jotka katsovat väittämän sopivan itseensä erittäinkin hyvin. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka paljon he olisivat valmiita maksamaan palvelusta vuositasolla, jos oma kansalaisverkko/seutuportaali muuttuisi maksulliseksi. Yleisesti ottaen seutuportaalien käyttäjistä 57 % ei maksaisi mitään. Kansalaisverkkojen käyttäjistä puolestaan 46 % ei maksaisi mitään palvelusta. Vähiten niitä vastaajia, jotka eivät maksaisi mitään, on Nettimaunulan ja Saariston (MEBB) käyttäjissä ja eniten Pohjanmaan maakuntaportaalin sekä Etelä- Karjalan maakuntaportaalin käyttäjissä.

10 Niiltä vastaajilta, jotka vastauksensa perusteella suostuisivat maksamaan jotain seutuverkkonsa käyttämisestä, kysyttiin myös korkeinta mahdollista hintaa, jonka he olisivat valmiita maksamaan vuositasolla. Vastausten yleisin mediaani (tässä muiden kuin nollavastausten keskimmäinen arvo) on 10 euroa/v. Korkein mediaani syntyi Saariston (MEBB) käyttäjien vastauksista (20 e/v), mutta toisaalta kaikkien seutuverkkojen kohdalla mediaani oli vähintään em. 10 e/v. Kaikkien tutkimukseen vastanneiden (n=4785) vastausten keskiarvo oli 9 euroa 36 senttiä, mikä tukee mediaanin antamaa tulosta eli noin 10 euron vuosimaksutasoa korkeimpana mahdollisena hintana seutuverkkopalveluille. Edelleen selvitettiin kuinka suureksi henkilökohtaisesti menetykseksi koettaisiin oman seutuverkon lopettaminen. Suurimmaksi menetys koettaisiin Oppivan Vaara-Karjalan, Itä-Turun, Nettimaunulan ja Saariston (MEBB) käyttäjien keskuudessa mikäli nämä seutuverkot lopetettaisiin. Esim. Oppivan Vaara-Karjalan kohdalla lähes 70 % vastaajista kokisi menetyksen melko tai erittäin suurena. Sen sijaan kaikkien tutkittujen seutuportaalien kohdalla niitä vastaajia, joille kyseessä ei olisi kovin suuri menetys tai menetys lainkaan, on enemmän kuin niitä, joille kyseessä olisi melko tai erittäin suuri menetys. 2.5 Seutuverkkojen käyttäjät ja kaupunki/kunta Kaupungin/kunnan asioihin liittyen seutuverkkojen käyttäjät ovat melko kiinnostuneita etenkin kaupungin/kunnan tapahtumien lukemisesta Internetissä, virastojen yhteystiedoista Internetissä sekä mahdollisuudesta saada Internetistä tietoja kuntalaisia koskevien asioiden hoidosta eri virastoissa. Mutta lähes yhtä kiinnostuneita ollaan myös mahdollisuudesta saada tietoa Internetistä kunnallisista päätöksistä, uutisista liittyen kaupunkiin/kuntaan, asiointimahdollisuuksista kaupungin/kunnan virastossa Internetin kautta, virastojen aukioloajoista Internetissä sekä mahdollisuudesta osallistua/vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon Internetin kautta. Kaikista vastaajista 41 % on ollut viimeisen vuoden aikana yhteydessä asuinkuntansa päätöksentekijöihin tai päätöksentekoelimiin (59 % ei ole ollut). Naisten ja miesten välillä ei ole merkittäviä eroja aktiivisuudessa mutta maatila- tai yksityisyrittäjistä peräti 70 % on ollut yhteydessä viimeisen vuoden aikana asuinkuntansa päätöksentekijöihin tai päätöksentekoelimiin. Palkansaajista näin on toiminut 54 %, eläkeläisistä 48 % ja opiskelijoista/koululaisista 13 %. Yhteydenottotapana kunnan päättäjiin/päätöksentekoelimiin on edellisellä yhteydenottokerralla ollut useimmiten henkilökohtainen tapaaminen (48 % kaikista yhteydessä olleista). Toiseksi yleisin yhteydenottotapa on sähköposti (24 %) ja kolmanneksi yleisin puhelin (20 %). Kirjeen osuus yhteydenottotavoista on enää vain 3 prosenttia. Seutuverkoittain sähköpostin osuus on suurin Itä-Turun ja Nettimaunulan, henkilökohtaisen tapaamisen Kainuun OSKUn ja puhelimen Etelä-Pohjanmaan Seinänaapurien käyttäjien keskuudessa.