PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004 Asianajaja, osakas Juha Wessman
ESITYKSEN RAKENNE: 1 YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA PPP-MALLISTA 2 PPP-MALLIN YLEINEN KUVAUS 3 PPP-MALLIN KESKEISET TUNNUSPIIRTEET 3.1 Projektiyhtiö 3.2 Projektisopimukset ja projektiriskien jakaminen 4 PPP-MALLIN ETUJA 5 PPP-MALLIN SOVELTAMISESTA ERITYISESTI LÄHIALUEHANKKEISIIN 2004 Krogerus & Co. 2
1 YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA PPP-MALLISTA 1/2 julkisen sektorin ensisijaisena tehtävänä julkisten palveluiden tuottaminen; ei niiden tuottamiseen tarvittavien kiinteistöjen tai infrastruktuurin omistaminen (ns. infrastruktuurisidonnaiset palvelut, esim. sillat, tiet, vesilaitokset, koulu- ja muut julkiset rakennukset) talousarviopohjaisen rahoituksen vaihtoehto erityisesti infrastruktuuri- ja muissa rakennusinvestoinneissa PPP-mallin lähtökohtana se, että julkinen ja yksityinen sektori yhdistävät kumpikin oman erityisosaamisensa julkisten investointien toteuttamiseksi ja julkisten palvelujen tuottamiseksi mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla 2004 Krogerus & Co. 3
1 YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA PPP-MALLISTA 2/2 käytettyjä käsitteitä: PPP / PFI / JYY / yksityisrahoitus / elinkaarimalli PPP-mallin investointi- ja rahoituselementti; sovelletaan perinteistä kassavirta-ajatteluun perustuvaa ns. kaupallista projektirahoitusmallia PPP-mallin palveluelementti; julkisten palvelujen hankkiminen yksityiseltä sektorilta pitkäaikaisin projektisopimuksin (kumppanuus- / konsessiosopimus) 2004 Krogerus & Co. 4
2 PPP-MALLIN YLEINEN KUVAUS järjestely, jossa julkinen investointi annetaan yksityisten toimijoiden suunniteltavaksi, rahoitettavaksi, toteutettavaksi (rakentaminen), hoidettavaksi (ylläpito) ja operoitavaksi määräajaksi, jonka jälkeen vastuu kohteesta (usein myös kohteen omistus) siirtyy julkisyhteisölle voidaan myös käyttää jo olemassa olevan infrastruktuurin siirtämiseen julkisyhteisön omistuksesta yksityiseen omistukseen investoinnin takaisinmaksu tapahtuu joko ns. jälkirahoituksella (käyttöperusteiset / ei -käyttöperusteiset maksut) budjettivaroin (esim. tieprojektit) tai osaksi tai kokonaan suoraan palvelujen käyttäjiltä perittävillä palvelu- ja käyttömaksuilla (esim. energia-, vesihuolto- ja telekommunikaatiohankkeet) useita muunnelmia: BOT (build-operate-transfer); BOOT (buildown-operate-transfer); BOO (build-own-operate), leasing -mallit 2004 Krogerus & Co. 5
3 PPP-MALLIN KESKEISET TUNNUSPIIRTEET 1/3 3.1 Projektiyhtiö (special purpose company) kantaa projektiin liittyvät velvoitteet, vastuut ja riskit tekee pitkäaikaisen (jopa 20-30 vuotta) konsessio- / kumppanuussopimuksen julkisyhteisön kanssa, jossa määritellään muun muassa tuotettavat palvelut (laatu, sanktiot ja kannustimet), ns. lojaliteettiperiaatteen konkreettinen sisältö ja sopijapuolten välisen yhteistyön organisointi (esim. johtoryhmä), olosuhteiden olennaisen muuttumisen vaikutukset sopimussuhteeseen (esim. hardship -ehto), sopimuksen irtisanominen ja purkaminen ja riitaisuuksien ratkaiseminen suhteessa julkisyhteisöön vastaa tuotettavien palvelujen saatavuudesta, laadusta ja kilpailukyvystä 2004 Krogerus & Co. 6
3 PPP-MALLIN KESKEISET TUNNUSPIIRTEET 2/3 toimii investointikohteen rakennuttajana toimii investointikohteen rahoittajana (sekä oman että vieraan pääoman ehtoinen rahoitus kanavoidaan projektiyhtiön kautta) hankekohtainen vakuusajattelu (vrt. kaupallinen projektirahoitus) hankkeen liiketaloudellinen kannattavuus ja rahoitettavuus perustuu projektin projektiyhtiölle synnyttämiin tuloihin (kassavirta) 2004 Krogerus & Co. 7
3 PPP-MALLIN KESKEISET TUNNUSPIIRTEET 3/3 3.2 Projektisopimukset ja projektiriskien jakaminen PPP-mallin sopimusjärjestelyt tyypillisesti laajoja ja yksityiskohtaisia konsessiosopimuksen lisäksi tyypillisiä projektisopimuksia ovat rahoitus- ja vakuussopimukset, rakennusurakkasopimukset, hankintasopimukset, ylläpitosopimukset, operaattorin sopimukset ja vakuutussopimukset projektiin liittyvien riskien jakaminen projektisopimuksin; se osapuolista, joka voi eniten vaikuttaa riskin toteutumiseen tai hallita sen seuraamuksia vastaa siitä (pääperiaate) riskityypit: julkiset (esim. poliittiset ja lainsäädännölliset) riskit, taloudelliset ja rahoitukselliset riskit, markkinariskit, rakennusriskit, operaatio- ja huoltoriskit sekä ympäristöriskit (EIC White Book 2003) 2004 Krogerus & Co. 8
PPP-MALLIN SOPIMUSVERKOSTO Julkinen sektori Konsessiosopimus Rahoittajat (Senior-ehtoinen) (Junior-ehtoinen) Urakkasopimus Rahoitussopimukset Vakuuspaketti Urakoitsija Projektiyhtiö Projekti Osakassopimus Ylläpito yms. palveluiden tuottajat Projektiyhtiön omistajat (pääomarahoittajat) Ylläpito- ja hallinnointisopimus 2004 Krogerus & Co. 9
4 PPP-MALLIN ETUJA mahdollistaa huomattavan lainosuuden ja pitkän maturiteetin investoinnin rahoituksessa välttämättömien infrastruktuuri- ja muiden investointien toteutuksen aikaistaminen (budjettirahoituksen riittämättömyys) projektiriskien mahdollisimman optimaalinen jakaminen projektin osapuolten kesken tehokkuuden lisääminen julkisten palvelujen tuottamisessa (esim. kilpailuttaminen) ja kustannussäästöt (elinkaarimalliajattelu - kokonaistaloudellisuus) yksityisen sektorin innovatiivisuuden hyödyntäminen asiakaslähtöisyys ja asiakastyytyväisyyden kasvu palvelutuotannossa 2004 Krogerus & Co. 10
5 PPP-MALLIN SOVELTAMISESTA ERITYISESTI LÄHIALUEHANKKEISSA paikallisen lainsäädännön huomioon ottaminen: - pakottavat lainsäädökset - kiinteistö- ja vakuuslainsäädäntö - julkisia hankintoja koskevat säännökset - projektiyhtiön verotus (esim. tulojen jaksotus verotuksessa) luvat (konsessio) viranomaissuhteet 2004 Krogerus & Co. 11
YHTEYSTIEDOT Juha Wessman Asianajotoimisto Krogerus & Co. Oy Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 00130 Helsinki Vantaan toimisto: Asianajotoimisto Krogerus & Co. Oy Elannontie 3 01510 Vantaa puhelin 622 65 20 puhelin 727 96 494 E-mail juha.wessman@krogerus.com E-mail vantaa@krogerus.com 2004 Krogerus & Co. 12