MISTÄ SANGINJOELLA ON NYT KYSE?

TIETOPAKETTI PÄÄTTÄJILLE SANGINJOEN ULKOMETSÄSTÄ - HELMIKUU 2012 Mistä Sanginjoella on nyt kyse?... 1 Oulun ja Sanginjoen metsät lukuina... 2 Usein kysyttyä ja hyviä vastauksia... 2 Sanginjoesta sanottua... 4 MISTÄ SANGINJOELLA ON NYT KYSE? Sanginjoella hakataan enemmän periaatteesta kuin rahan vuoksi. Tammikuussa alotettujen hakkuiden taloudellinen tuotto on pieni, mutta niiden ekologiset vaikutukset ovat merkittävät. Hakkuut hidastavat metsän palaamista monimuotoiseksi virkistys- ja luontoarvometsäksi ja nakertavat siten pohjaa Sanginjoen kansallispuistolta. Oulun kaupunki aloitti hakkuut Sanginjoen ulkometsän länsiosissa Muuraiskankaalla 11.1.2012. Kansalaisjärjestöjen edustajat huomasivat hakkuut reilua viikkoa myöhemmin, ja mielenosoitukset hakkuita vastaan alkoivat pian sen jälkeen. Nyt toteutettava hakkuusuunnitelma on teknisen lautakunnan 13.12.2011 hyväksymä, mutta esimerkiksi kaupunginvaltuusto ei ole ennen 20.2.2012 pidettävää kokousta päässyt vielä kertaakaan päättämään ulkometsän käytöstä. Teknisen keskuksen viimeistelemässä hakkuusuunnitelmassa on sivuutettu täysin lokakuussa 2011 kerätty asukaspalaute ja hakkuita suunnittelemassa olleen Innofor Oy:n sen mukaan muokkaamat suositukset. Muuraiskankaan hakkuut ovat noin 40 50 -vuotiaiden istutusmänniköiden ensiharvennuksia. Vaikka hakkuut eivät tiettävästi tuhoa uhanalaisten eliöiden elinympäristöjä, ne hidastavat metsätalouden myötä harvinaistuneiden ja uhanalaistuneiden lajien palaamista alueelle. Harvennushakkuut estävät Muuraiskankaan metsien muuttumisen runsaasti lahopuuta sisältäviksi luonnonmetsiksi. Mikäli tavoitteena olisi monimuotoisen virkistysja luontoarvometsän luominen, tulisi hakkuut suunnitella toisin. On huomattava, että myös metsän ennallistamiseen tähtäävät hakkuut toisivat aluksi kaupunginlle puunmyyntituloja. Nyt toteutettavien hakkuiden jäljet maastoon jäävät ajourat sekä latvukset ja oksat haittaavat virkistyskäyttöä useiden vuosien ajan. Sanginjoen kansallispuistosta jo vuonna 2004 aloitteen tehneet kansalaisjärjestöt eivät ole koskaan hyväksyneet ulkometsän hoito- ja käyttösuunnitelmaa, jonka perusteella Muuraiskankaan harvennushakkuutkin tehdään. Järjestöt olivat pettyneitä virkamiesten voimakkaasti ohjaamaan suunnitteluun, jossa kansallispuiston yhdeksi vaihtoehdoksi esitettiin jopa metsäta- Harvennettua männikköä Muuraiskankankaalla. louden tehostamista Sittemmin luvattu vähäinen lisäsuojelu saatiin näin näyttämään edistykselliseltä, vaikka itse asiassa valtaosa ulkometsästä on edelleen muun muassa avohakkuut ja maanmuokkauksen sallivan tehometsätalouden piirissä. Sanginjoen käyttöä suunnitteleva tekninen keskus on pitänyt tiukasti kiinni hoito- ja käyttösuunnitelman suomista vuosittaisista hakkuumääristä. Sen sijaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa luvattua lisäsuojelua tai ennallistamista ei ole kiirehditty hehtaarikaan ei ole suojeltu tai ennallistettu. Näyttääkin siltä, että ulkometsän hakkaamisesta on tullut periaatekysymys. Rahasta ei voi olla kyse: suunnittelu- ja korjuukustannusten vähentämisen jälkeen vuoden 2012 hakkuutulot lienevät muutaman kymmenen tuhannen euron luokkaa. Kansallispuistona Sanginjoen ulkometsän vuotuiset aluetalousvaikutukset olisivat moninkertaiset. Oulun kaupungin 26.1.2012 julkaisemassa tiedotteessa luvataan, että tänä vuonna Sanginjoella ei hakata muita alueita kuin Muuraiskankaan noin 70 hehtaarin alue. Sanginjoen ydinosissa sijaitsevan Hirvikaankaan seudun noin 60 hehtaarin hakkuista on näin ollen siis luovuttu. Alun perin nämäkin alueet oli 1

tarkoitus hakata keväällä 2012. Sanginjoen suojelua ajavat kansalaisjärjestöt pitävät kaupungin vastaantuloa sen verran myönteisenä, että mielenilmaukset maastossa on lopetettu toistaiseksi. Vuoden 2012 aikana Sanginjoen tulevaisuus on otettava kokonaisuudessaan uuteen tarkasteluun. Haluaako Oulu pitää kiinni periaate- hakkuista vai ymmärrämmekö Sanginjoen kansallispuiston tuomat mahdollisuudet ja merkityksen tulevaisuuteen katsovan älykkään Uuden Oulun julkikuvalle, Oulun ympäristövuonna 2012? OULUN JA SANGINJOEN METSÄT LUKUINA Oulu on Suomen suurin kuntametsänomistaja. Kaupunki omistaa yhteensä noin 16 500 hehtaaria metsätalousmaata, josta Sanginjoen 2 500 hehtaarin ulkometsä on 15 %. Tällä hetkellä Sanginjoen ulkometsässä on tiukasti suojeltua aluetta 53 hehtaaria (2,1 %). Tämän lisäksi Isokaankaan suojelualueeseen kuuluvalla 280 hehtaarin metsäpuisto-osalla metsätaloutta on rajoitettu niin, etteivät avohakkuut ja maanmuokkaus ole siellä sallittuja. Isokankaan metsäpuiston suojelumääräyksiä ollaan tiukentamassa. Mikäli tämä ja muut hoito- ja käyttösuunnitelmassa luvatut uudet suojelualueet toteutuvat, ulkometsästä tulisi olemaan noin 742 hehtaaria (29,3 %) suojelun piirissä Nykyisen Oulun kaupungin alueella olevista metsistä on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla 1,3 % ja soista 5,0 %. Mikäli Sanginjoen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset uudet suojelualueet toteutuvat, nousee Oulun metsien suojeluaste noin 2,5 prosenttiin. USEIN KYSYTTYÄ JA HYVIÄ VASTAUKSIA Miksi Sanginjoelle tarvitaan kansallispuisto? Koska Oulun lähellä ei sellaista ole! Laajasta, aivan kaupungin kyljessä olevasta kansallispuistosta koituu monenlaista huvia ja hyötyä. Se tarjoaa kaupunkilaisille mainion virkistäytymispaikan ja houkuttelee seudulle lisää matkailijoita. Alueen suosio vain kasvaa, kun sen metsät palaavat metsätaloudelta rauhoitettuina kohti luonnontilaa. Odotettavissa on suosioltaan pääkaupunkiseudun maankuulujen Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistojen tapainen retkeilyalue. Mikä imagovaltti Uudelle Oululle! Ja luonto kiittää: Oulun seudulla ei vanhoja, luonnontilaisen kaltaisia metsiä juuri enää ole. Metsänhakkuulta rauhoitettuna ja sopivin ennallistamistoimin joudutettuna Sanginjoen ulkometsästä tulee jo lähivuosikymmeninä erämainen, monen uhanalaisen lajin turvapaikka. Myös sen merkitys koulujen maastoopetuskohteena ja luonnontieteellisen tutkimuksen kannalta kasvaa. Eikö mikään muu kuin kansallispuisto kelpaa? Kyllä kelpaa, kunhan vain koko alue rauhoitetaan metsätaloudelta. Luonnon ja yksittäisen virkistyskäyttäjän kannalta ei ole väliä, tehdäänkö Sanginjoen ulkometsästä kansallispuisto vai muunlainen suojelualue aluettahan voitaisiin kutsua vaikka Sanginjoen kansanpuistoksi tai kansalliseksi kansanpuistoksi. Nimeä tärkeämpää on, että luonto saa kehittyä rauhassa. Olennaista on kyetä tekemään päätöksiä koko alueen käytöstä. Nyt noin kaksi kolmasosaa ulkometsästä on edelleen tavanomaista metsätalousaluetta, jossa esimerkiksi avohakkuut ovat mahdollisia. Kansallispuisto olisi kuitenkin iso asia Oulun alueen houkuttelevuuden kannalta, luontomatkailun näkökulmasta. Kansallispuiston markkinointi olisi helppoa. Kävijöitä tulisi lisää, minkä myötä matkailua palveleva yritystoiminta vilkastuisi. Siksi kansallispuistoa kannattaa tavoitella. 2

Mutta eihän kansallispuistoa voi perustaa muulle kuin valtion maalle? Tämä on osittain totta. Nykyisen luonnonsuojelulain mukaan kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion omistamalle alueelle. Kuitenkin Suomen luonnonsuojelulaki on monilta osin vanhentunut ja sitä ollaan parhaillaan uudistamassa. On vaikea kuvitella, että lain tarkoitus olisi alun perinkään ollut estää Sanginjoen kaltaisten alueiden suojelemista ja perustamista kansallispuistoksi. Sanginjoki on positiivinen ongelma, johon on löydettävissä useita ratkaisuja. Yksi vaihtoehto on pieni muutos luonnonsuojelulakiin, toinen maakauppa osasta alueesta valtion kanssa. Ongelmaan löytyy ratkaisu, kunhan paikallinen tahto on ensin tarpeeksi voimakas. Rajoittaako kansallispuisto jokamiehen oikeuksia? Jokamiehen oikeudet ovat voimassa kansallispuistoissa samalla tavalla kuin talousmetsissäkin: Sanginjoen kansallispuistossa saa poimia suppilovahveroita ja mustikoita aivan kuten aikaisemmin. Monen marjastajan ja sienestäjän näkymät paranisivat, kun metsänkäsittely ei enää tuhoaisi satoa tuottavia kasvustoja. Metsätaloustulot ovat kaupungille tärkeitä eikö alueen suojelu tule kalliiksi? Vuoden 2012 hakkuiden arvioidut tulot ovat suunnittelu- ja korjuukustannusten vähentämisen jälkeen vain muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Tämä on pieni summa verrattuna matkailutuloihin: Metsähallituksen tutkimusten mukaan yksi kansallispuistoon sijoitettu euro tulee keskimäärin seitsemänkertaisena takaisin paikallistalouteen. Suojelupäätöksen jälkeenkin kaupunki saa jonkin aikaa tuloja myös elinympäristöjen ennallistamishakkuista. Oulun kaupunki on maan suurin kuntametsänomistaja. Laaja Sanginjoen ulkometsä on vain viitisentoista prosenttia koko Oulun metsätalousmaasta. Valtaosa kaupungin metsistä jää siis edelleen talouskäyttöön. Sanginjoelta löytyvät jo nyt verrattain hyvä retkeilyreitistö sekä muut retkeilyä palvelevat varusteet. Kaupunki on sitoutunut niiden ylläpitoon ja kehittämiseen joka tapauksessa Sanginjoen ulkometsän hoitoja käyttösuunnitelmassa. Suuria lisäkustannuksia ei siksi koituisi. Mitä suojeltavaa Sanginjoen ulkometsässä on, sehän on talousmetsää? Alue on vanhan metsän määrältään ja uhanalaiselta metsälajistoltaan keskimääräisen eteläsuomalaisen kansallispuiston tasoa. Siellä elävät muun muassa pohjansirkku, kuukkeli, takkuhankajäkälä, aarnisammal ja monet muut mielenkiintoiset, harvinaiset ja suojelua vaativat lajit. Tämän vuoden alun hakkuita lukuun ottamatta siellä ei ole hakattu vähään aikaan (paitsi vuoden 2012 alussa), joten metsien luonnontilaistuminen on hyvällä alulla. Eivätkö metsät mene pilalle, jos niitä ei hoideta? Avohakkuisiin ja tasaikäisten metsiköiden kasvatukseen perustuvan tehometsätalouden kannalta näin voi ollakin, kun metsä ymmärretään ennen kaikkea puupelloksi ja metsänhoidolla tarkoitetaan puuraakaaineen tuottamista. Ekologiselta kannalta katsottuna jopa tuhansien lajien metsäekosysteemi ei kuitenkaan tarvitse ihmistä mihinkään. Monen mielestä harvaksi ja yhtenäiseksi siistitty metsä on kaunis. Kuitenkin tieto vaikuttaa kokemukseen: vieläkö tasaikäinen kasvatusmetsä on mielestäsi kaunis, jos tiedät, että se on luonnoltaan köyhä ja kaukana luonnollisesta? Onhan meillä Rokua, eikö se riitä? Rokuan kansallispuisto on Suomen pienimpiä (8.8 km 2, vertaa Sanginjoen ulkometsään 25,3 km 2 ) ja kulumisherkimpiä. Tästä syystä Sanginjoen suurin kestävä kävijämäärä on paljon Rokuaa suurempi. Rokuan kansallispuistoon on Oulun keskustasta autolla yli tunnin matka (104 km), mutta Sanginjoelle pääsee jo vartissa (15 km). Rokuan ja Sanginjoen metsät ovat suurelta osin täysin erilaisia. Rokuan hiekkaharjujen päällä kasvaa lähes yksinomaan jäkäläpohjaisia männiköitä. Sanginjoen maaperä on keskimäärin paljon Rokuaa rehevämpää. Luonnontilassa siellä kasvaa korkeita kuusikoita ja heleitä sekametsiä. 3

SANGINJOESTA SANOTTUA Oulu hakkaa omaa Nuuksiotaan - otsikko Helsingin Sanomissa 26.1. Oulu on kuin laajennettu lentokenttähotelli, jonne ei tulla viipymään. Siltä puuttuu merkittävä luontomatkailukohde - Hailuodon kunnanjohtaja Ari Soronen Kalevassa 30.1.12. (Lausunnossaan Soronen viittasi Hailuodon kehittämiseen merkittävänä luontomatkailukohteena. Samalla lailla Sanginjoki voisi olla luontomatkailun vetonaula ja mikä parasta Oulun seudun kohteet Hailuoto, Liminganlahti ja Sanginjoki tukisivat toisiaan, eivät kilpailisi keskenään.) Sanginjoen ulkometsä on omaa luokkaansa verrattuna muihin Oulun seudun metsiin, joista yhä suurempi osa on taimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Asiakkaamme saapuvat Ouluun nähdäkseen pohjoisen havumetsävyöhykkeen lintulajistoa metsoja, tikkoja, pöllöjä joiden kannat ovat tavallisissa talousmetsissä liian harvat lintumatkailun onnistumiseksi. Luontomatkailun tarpeet ja toiveet ovat yhtenevät suojelua ja virkistyskäyttöä edistävien toimien kanssa. Kansainvälisesti tunnettuja merenrannikon luontokohteita Oulun seudulla on, mutta pohjoispohjalaista metsäluontoa jälkipolville säilyttävää puistoaluetta ei ensimmäistäkään. Sanginjoen kansallispuisto voi sellainen olla. - Luontomatkailuyrittäjä Jari Peltomäki, Finnature Oy, Liminka Uusi Oulu on yli 100 000 asukkaan kaupunki, ja seudulla asuu neljännesmiljoona ihmistä. On tärkeää, että ihmisillä on lähivirkistysalueena Sanginjoen kaltainen metsäalue, jossa alkuperäistä luontoa ja vanhaa metsää on tallella. Suojelualueita on oltava myös kaupunkien lähellä, ja Sanginjoki antaisi hyvät mahdollisuudet retkeilyn ja ekomatkailun kehittämiseen Oulun seudulla. - presidenttiehdokas Pekka Haavisto tiedotteessa 17.10.2011 Oulun Latu on järjestänyt Sanginjoen seudulle laturetkiä jo 1960-luvun lopulta lähtien. Sanginjoki tarjoaa Oulun Ladun jäsenille ja muille retkeilijöille lähellä kaupunkia sellaisia luontoarvoja, mitä tavallisesti haetaan paljon kauempaa. Kansallispuiston myötä alueen suosio retkeilyalueena kasvaisi entisestään. - Oulun Latu Pohjanmaan Partiolaiset ry.:n mielestä Sanginjoen ulkometsä on tärkeä retkeily- ja virkistysalue, kuten Nuuksion kansallispuisto pääkaupunkiseudulla. Haluamme retkeilymahdollisuuksien säilyvän Sanginjoella. - Pohjanmaan Partiolaiset Sanginjoen ulkometsän käsittely talousmetsänä on vastoin kestävän kehityksen periaatteita, jotka ovat Oulunkin ohjenuora. Vanhoja metsiä ei koulujen opetuskohteiksi Oulun seudulla juuri ole paitsi Sanginjoella. Helposti saavutettava lähikansallispuisto parantaa metsäbiologian opetusmahdollisuuksia. Kannatamme kansallispuiston perustamista Sanginjoelle. - Oulun seudun biologian ja maantieteen opettajat Sanginjoki on Länsi-Euroopan helpoimmin tavoitettavia paikkoja itäisten taigametsälajien kuten pöllöjen, pohjantikan, kuukkelin ja pohjansirkun näkemiseen. Liminganlahden ja Sanginjoen ansiosta Oulun seutu on jo nyt maailman 100 parhaan lintumatkailukohteen listalla. Kansallispuisto avaisi aivan uusia mahdollisuuksia luontomatkailun kehittämiseen. - Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys 4

Sanginjoki on vertaansa vailla oleva lähiluontoalue Oulun seudulla. Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri on järjestänyt Sanginjoella lastenleirejä useina vuosina sekä retkeillyt alueella. Sanginjoki tarjoaa puitteet niin ympäristökasvatukselle kuin uhanalaisille metsälajeillekin. Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri pitääkin tärkeänä, että Sanginjoen luontoarvot turvataan ja alue suojellaan kokonaan. - Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri Sanginjoen ulkometsässä elää poikkeuksellisen runsas petolintulajisto. Viime aikoina siellä on pesinyt kahdeksan lajia haukkoja ja kuusi pöllölajia, useimmat alueen vanhimmissa metsissä. Millään samankokoisella talousmetsäalueella Oulun seudulla ei tavata tällaista lajirunsautta. - dos. Risto Tornberg, Oulun yliopisto, Eläinmuseo Sanginjoen ulkometsästä tunnetaan yhteensä 23 sieni- ja kasvilajia, jotka on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi Vertailtaessa inventointituloksia muualla Suomessa sijaitsevien luonnonsuojelualueiden lajistoihin, korostuu Sanginjoen ulkometsän alueellinen merkitys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. - Pekka Halonen ja Heini Hyvärinen: Sanginjoen ulkometsän kääväkäs- ja jäkäläinventoinnit. Raportti Oulun kaupungille. Oulun yliopisto, Kasvimuseo 2006 SANGINJOEN SUOJELIJAT Sanginjoen suojelua kannattavien järjestöjen määrä on kasvanut nopeasti vuodenvaihteen 2011 2012 molemmin puolin. Järjestöjen lisäksi suojelua kannattamassa ja toiminnassa mukana on ollut myös paljon tavallisia järjestöihin kuulumattomia oululaisia. OULUN SEUDUN BIOLOGIAN JA MAANTIETEEN OPETTAJAT Tämän tietopaketin kokosivat Ari-Pekka Auvinen (MMM, tutkija) ja Antti Rönkä (FT, biologian lehtori) 5