Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1
BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Bruttokansantuote BKT vuonna 2008 160 Indeksi, 2000 = 100 150 140 130 120 110 100 90 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 2
Kysyntäerien vaikutus kasvuun Nettovienti Julkinen kysyntä Varastojen muutos ja tilastollinen ero Yksityinen kulutus Yksityiset investoinnit BKT, määrän prosenttimuutos 10 Prosenttiyksikköä 5 0-5 -10 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio on suuntaa antava. Kunkin kysyntäerän vaikutus BKT:n kasvuun on laskettu sen määrän kasvun ja edellisen vuoden arvo-osuuden perusteella. Vuosien 2010 2012 luvut ovat ennusteita. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 3
Kysyntä ja tarjonta 2009 2008 2009 2010e 2011e 2012e Käyvin hinnoin, mrd. euroa Määrän prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote 171,0 1,2-7,8 1,6 1,8 2,2 Tuonti 57,2 6,6-22,3 6,9 5,9 5,2 Vienti 61,9 6,5-24,3 3,1 3,4 4,9 Yksityinen kulutus 94,5 1,7-2,1 1,6 1,1 1,9 Julkinen kulutus 42,9 2,7 0,7 1,7 1,2 1,0 Yksityiset investoinnit 29,1-0,2-15,7-1,9 4,5 6,8 Julkiset investoinnit 4,7-0,7 4,0-1,1-3,6-4,3 4
Työttömyys ja työlliset Työlliset (vasen asteikko) Työttömyysaste (oikea asteikko) 2600 1000 henkeä % 12 2500 10 2400 8 2300 6 2200 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Suomen Pankin kausipuhdistamat luvut. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 4 5
Työvoimapotentiaalin nettolisäys: 20 24 -vuotiaat miinus 60 64 -vuotiaat 200 1000 henkeä 150 100 50 0-50 -100 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Lähde: Tilastokeskus. 6
Kotitalouksien* käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen 6 % Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot** Yksityinen kulutus** 4 2 0-2 -4 2004 2006 2008 2010 2012 * Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. ** Prosenttimuutos edellisestä vuodesta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 7
Investointiaste 20 Yksityiset investoinnit yhteensä Asuinrakennukset Yksityiset investoinnit pl. asuinrakennukset Julkiset investoinnit % BKT:stä 15 10 5 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Investointiasteet on laskettu nimellisistä luvuista. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 8
Suomen vienti, vientimarkkinat ja maailmankauppa Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat Maailmankauppa 120 Indeksi, 2007 = 100 110 100 90 80 70 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 9
Tavaroiden ja palveluiden tase ja vaihtotase Tavaroiden ja palveluiden tase Vaihtotase 15 Mrd. euroa 10 5 0-5 2005 2007 2009 2011 12 kk:n liukuva summa. Lähde: Suomen Pankki. 10
Yksikkötyökustannukset, palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti ja tuottavuus Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti Yksikkötyökustannukset Tuottavuus työllistä kohti 8 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 6 4 2 0-2 -4-6 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosien 2010 2012 luvut ovat ennusteita. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 11
Kuluttajahinnat Suomessa Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Kansallinen kuluttajahintaindeksi 6 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 2 0-2 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 12
Julkisen sektorin rahoitusjäämä 8 6 4 2 0-2 -4-6 % BKT:stä Julkisyhteisöt Valtio -8 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 13
Julkinen talous % BKT:stä 2008 2009 2010e 2011e 2012e Julkisen sektorin nettoluotonanto (EDP) 4,2-2,2-3,9-3,5-3,3 Julkisen sektorin nettoluotonanto (ESA95) 4,1-2,4-3,9-3,5-3,3 Valtio 0,5-5,1-6,0-5,5-5,1 Kunnat -0,4-0,4-0,4-0,4-0,4 Sosiaaliturvarahastot 4,0 3,1 2,5 2,4 2,1 Julkisen sektorin perusjäämä 5,6-1,0-2,5-1,9-1,6 Julkisyhteisöjen velka 34,2 44,0 51,3 56,2 60,1 Valtionvelka 29,5 37,6 44,6 49,3 53,1 Kokonaisveroaste 43,1 42,9 42,6 43,1 43,2 14
Julkisyhteisöjen velka Julkisyhteisöjen EMU-velka Valtion ja kuntien velka 90 % BKT:stä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 15
Kolme mahdollista kehityskulkua tulevina vuosina 16
BKT:n vaihtoehtoisia kehityskulkuja Aiempi kehitysura Perusura 240 000 Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa 200 000 160 000 120 000 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 17
BKT:n vaihtoehtoisia kehityskulkuja Aiempi kehitysura Perusura Hiipuva Suomi 240 000 Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa 200 000 160 000 120 000 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 18
Hiipuva Suomi Talouden rakenteita ei uudisteta Työurat eivät pitene nykyisestä Julkisten peruspalvelujen tuottavuuskehitys pysyy heikkona Julkisen talouden kestävyydestä ei huolehdita Velkaantuminen jatkuu ja vakauttamiseen joudutaan pakkoraossa Kilpailukyky jatkaa rapautumistaan Palkanmuodostus ei ota huomioon talouden tilaa ja toimintaympäristöä Tuottavuuden kasvu hidastuu, työvoima supistuu: talous erkaantuu yhä kauemmas aiemmasta kasvuurasta 19
BKT:n vaihtoehtoisia kehityskulkuja Aiempi kehitysura Hiipuva Suomi Perusura Sinnittelevä Suomi 240 000 Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa 200 000 160 000 120 000 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 20
Sinnittelevä Suomi Rakenneuudistukset jäävät vaatimattomiksi Työurien piteneminen jää tavoitteesta Julkista taloutta ohjataan kestävälle pohjalle Vakauttaminen tehdään veronkorotuksin ja menoleikkauksin ilman merkittäviä rakenneuudistuksia Kilpailukykyä yritetään ylläpitää Palkkojen nousu jatkuu kilpailijamaiden vauhtia Kilpailukykymenetyksiä ei saada takaisin Talous kasvaa varovaisesti, mutta taantuman menetykset jäävät pysyviksi 21
BKT:n vaihtoehtoisia kehityskulkuja Aiempi kehitysura Perusura Hiipuva Suomi Sinnittelevä Suomi Uudistuva Suomi 240 000 Viitevuoden 2000 hinnoin, milj. euroa 200 000 160 000 120 000 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 22
Uudistuva Suomi Talouden rakenteita uudistetaan ennakkoluulottomasti Työuria pidennetään alusta ja lopusta ja haetaan ratkaisuja työurien keskeytymiseen. Riittävästä kilpailusta pidetään huolta eri markkinoilla Julkinen talous määrätietoisesti kestävälle pohjalle uudistuksilla nostetaan peruspalvelujen tuottavuutta Kilpailukyvyn ylläpitäminen yhteinen tavoite Yhteinen palkka-ankkuri ja paikallinen sopiminen palkanmuodostuksen lähtökohtina Tuotantomenetykset kurotaan umpeen 23