Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Samankaltaiset tiedostot
Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2017

Asiakirjayhdistelmä 2016

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2015

50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Asiakirjayhdistelmä Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

50. (32.50, 20, osa ja 30, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

50. (32.50, 20, osa ja 30, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueet ja kasvupalvelut -osasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueet ja kasvupalvelut -osasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Kestävää kasvua ja työtä

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 143/2016 vp)

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

10. Maaseudun kehittäminen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi Huippuvalmennuspäivät Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

EUROOPPA-PÄIVÄ

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Asiakirjayhdistelmä 2015

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

10. Maaseudun kehittäminen

Hämeen liiton rahoitus

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Etelä-Suomen EAKR. Kestävää kasvua ja työtä

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Transkriptio:

50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014 2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020". Kansallinen alueiden kehittäminen Alueiden kehittämisen järjestelmä perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen selkeään työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta, jonka tehtävänä on alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen, ohjelmatyön kokonaisuuden seuranta sekä tuloksellisuuden arviointi ja ennakointi. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä sisältää alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja konkreettisemmat toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut. Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen yhteistyönä. Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta. Kullekin keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, ja sitä tarkistetaan vuosittain ottaen huomioon valtiontalouden kehykset ja talousarvio. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Maakuntien liitot osallistuvat elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi. Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueiden kehittämisen painopisteissä linjataan hallituskauden keskeiset toimenpiteet kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikassa. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä. Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja elinkeinorakenteen uusiutumista. Rakennemuutoksen negatiivisia vaikutuksia aluetalouksiin voidaan vähentää ennakoinnilla ja nopeilla toimilla äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa. Rakennemuutoksen vaikutusten hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernin eri instrumenttien samansuuntainen ja toisiaan tukeva käyttö. Rakennerahastopolitiikka "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikku- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

vuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Rakennerahasto-ohjelmakauden 2007 2013 ohjelmien maksatukset päättyvät ja ohjelmat suljetaan vuonna 2016. EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien 2007 2013 ja 2014 2020 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50. 40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain mukaisesti alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen: 1) alueiden rakennemuutosta ennakoiviin ja korjaaviin kehittämishankkeisiin 2) valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen 3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin 4) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittavan, enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen 5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamiseksi. Rahoituksen kohteena ovat alueiden rakennemuutoksen ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Määrärahalla tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. Sopimusmenettelyllä kehitetään metropolialueen, kaupunkien, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukykyä. Määräraha toimii katalyyttirahana, jolla kaupunkeja/alueita kannustetaan aktiiviseen kasvu- ja kilpailukykypolitiikkaan. Määrärahasta tuettavia keskeisiä toimenpiteitä ovat kaupunkien elinkeinoperustan aktiivinen uudistaminen, elinkeinoelämän kytkeytyminen kansainvälisiin arvoverkkoihin, innovaatiopolitiikan ja alueellisten osaamiskeskittymien kehittämishankkeet sekä innovaatioita edistävät julkiset hankinnat. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Työllisyys ja kilpailukyky: Metropolipolitiikka, alueelliset innovaatiot ja kokeilut 10 000 Yhteensä 10 000 2016 talousarvio 10 000 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

(62.) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 30.10.63. 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden 2007 2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen 2) EU:n ohjelmakauden 2014 2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahastoohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EUja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen 3) EU:n ohjelmakauden 2007 2013 Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden 2014 2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 5) ohjelmakauden 2007 2013 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden 2014 2020 osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 300 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 6) EU:n ohjelmakauden 2000 2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen 7) EU:n ohjelmakauden 2007 2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98 102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen 8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Valtuus Vuonna 2016 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 326 965 000 eurolla. Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2016. S e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuudesta yhteensä 174 096 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 152 869 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 20 000 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakau- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

den 2007 2013 maksatuksiin, josta 10 400 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 9 600 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 222 324 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014 2020 maksatuksiin, josta 120 626 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 101 698 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö. Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta. Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä. Ohjelmakauden 2014 2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014 2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmien rahoitus ja hankkeiden toteutus on loppunut vuonna 2015, mutta joitakin maksatuksia ajoittuu vielä vuodelle 2016. Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020" jakautuminen toimintalinjoittain (ei sisällä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden väliseen rajayhteistyöosion (ENI CBC) osuuksia) Osuus koko ohjelmakaudella (%) Valtuus (milj. euroa) TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 25,3 75,098 TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 33,5 99,420 TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 18,0 53,449 TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 12,6 37,527 TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 7,7 22,744 TL 6. Tekninen tuki (EAKR) 1,8 6,606 TL 7. Tekninen tuki (ESR) 1,2 4,304 Yhteensä 100,0 299,148 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Ohjelmakausien 2007 2013 ja 2014 2020 myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa) Yhteensä vuodesta 2016 2016 2017 2018 2019 lähtien Ohjelmakausi 2007 2013 Vuoden 2015 sitoumukset 20,000 - - - 20,000 Yhteensä 20,000 - - - 20,000 Ohjelmakausi 2014 2020 Vuoden 2014 sitoumukset 101,918 130,976 - - 232,894 Vuoden 2015 sitoumukset 65,710 92,694 137,290-295,694 Vuoden 2016 sitoumukset 54,696 64,793 113,388 94,088 326,965 Yhteensä 222,324 288,463 250,678 94,088 855,553 Ohjelmakaudet yhteensä 242,324 288,463 250,678 94,088 875,553 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa) Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden 2014 2020 rahoituskehys valtuutena valtuutta talousarvio Myöntämisvaltuus määrärahaa Määräraha Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tekninen tuki 23,604 3,238 3,303 2,256 2,289 Valtakunnalliset teemat 46,700 6,358 6,130 1,885 4,247 Alueosiot yhteensä 716,473 97,259 94,066 25,130 65,176 Itä- ja Pohjois-Suomi 526,967 71,312 68,061 17,763 47,158 Etelä- ja Länsi-Suomi 189,506 25,947 26,005 7,366 18,018 Yhteensä 786,777 106,855 103,499 29,270 71,712 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tekninen tuki 15,381 2,110 2,152 0,634 1,491 Valtakunnalliset teemat 124,326 16,926 16,321 4,755 11,309 Alueosiot yhteensä 372,977 50,792 48,970 13,964 33,929 Itä- ja Pohjois-Suomi 245,771 33,467 32,268 9,624 22,357 Etelä- ja Länsi-Suomi 127,206 17,325 16,702 4,340 11,572 Yhteensä 512,684 69,828 67,443 19,353 46,729 Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 22,541 3,093 3,154 1,000 2,185 EAKR, ESR ja FEAD yhteensä 1 322,002 179,776 174,096 49,623 120,626 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa) Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden 2014 2020 rahoituskehys valtuutena valtuutta talousarvio Myöntämisvaltuus määrärahaa Määräraha Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tekninen tuki 23,604 3,238 3,303 2,230 2,197 Valtakunnalliset teemat 35,025 4,769 4,598 1,368 3,059 Alueosiot yhteensä 531,454 70,234 69,184 18,860 46,026 Itä- ja Pohjois-Suomi 390,885 49,592 51,046 13,930 33,959 Etelä- ja Länsi-Suomi 140,569 20,642 18,138 4,930 12,067 Yhteensä 590,083 78,241 77,085 22,458 51,282 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tekninen tuki 15,381 2,110 2,152 0,664 1,432 Valtakunnalliset teemat 93,245 12,695 12,241 3,467 8,143 Alueosiot yhteensä 275,887 37,899 36,728 9,969 24,434 Itä- ja Pohjois-Suomi 181,794 26,761 24,201 6,815 16,100 Etelä- ja Länsi-Suomi 94,093 11,138 12,527 3,154 8,334 Yhteensä 384,513 52,704 51,121 14,100 34,009 Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 120,975 17,282 24,106 4,562 16,037 Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 3,978 0,546 0,557 0,350 0,370 EAKR, ESR, EAY, ENI CBC ja FEAD yhteensä 1 099,549 148,773 152,869 41,470 101,698 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit Tavoite (2023) Uudet yritykset 1 200 Uudet työpaikat 12 700 Uudet T&K&I-työpaikat 1 360 Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 8 090 Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 2 065 ESR:n toimenpiteisiin osallistuvat 306 000 Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 26 000 Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 28 200 Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 11 250 EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) EAY ja ENI CBC -ohjelmien rahoitusjakauman tarkistaminen 400 Hintamuutos (rahoitus käyvin hinnoin) 8 943 Ohjelmakauden 2007-2013 maksatukset -229 000 Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusten siirtyminen 22 000 Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen muutos (7 prosentista 6 prosenttiin) 1 662 Tekniset muutokset 29 Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus -6 700 Yhteensä Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen. -202 666 2016 talousarvio 242 324 000 2015 talousarvio 444 990 000 2014 tilinpäätös 433 124 274 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7