1 VUOSIKERTOMUS 2014
2 Sisällysluettelo 1. MLL:N TOIMINNAN TARKOITUS... 5 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖMME... 5 3. KANSALAISTOIMINTA JA JÄRJESTÖTYÖ... 6 3.1 Kansalaisjärjestöyhteistyö... 6 3.2 Viestintä ja tiedottaminen... 6 3.2.1. Järviset-lehti, piirin internet-sivut ja sosiaalinen media... 7 3.2.2 Lapsemme-lehti ja liiton Internet-sivustot... 7 3.2.3. Yhdistysnetti ja tiedote... 7 3.2.4. Tukiaineistot ja materiaalinen tuki vanhemmille ja lapsiperheille... 7 3.2.5. Auttavat puhelin- ja nettipalvelut lapsille, nuorille ja vanhemmille... 8 4. LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN... 8 4.1 Piirin lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen vaikuttaminen... 8 4.2 Kuntakumppanuus ja yhteistyöverkostot... 9 5. VAPAAEHTOISTOIMINNAN AMMATILLINEN OHJAUS... 9 5.1. Jäsen- ja järjestöpalvelut, ammatillinen ohjaus, koulutus ja tiedon tilastointi... 9 5.1.1. Tukea puheenjohtajille... 10 5.1.2. Toiminnan tilastointi yhdessä paikallisyhdistysten kanssa... 10 5.2. Vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus... 10 5.3. Perhekeskustoiminnan toimintamuodot ja niiden ohjaus ja tuki... 12 5.3.1. Perhekahvila- ja vertaisryhmätoiminta... 12 5.3.2. Kylämummi ja vaaritoiminta... 13 5.3.3. Leikkikulttuurin kehittämishanke 2013-2016... 13 5.4. Monikulttuurinen toiminta... 14 6. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS... 14 6.1. Lasten ja nuorten osallisuus... 14 6.2. Kouluyhteistyö... 15 6.3. Lasten ja nuorten hyvinvointia tukevat toiminnot... 15 6.3.1. Tukioppilastoiminta... 15 6.3.2. Kummioppilastoiminta... 15 6.3.3. Kaikille kaveri hanke (2011-2014)... 16 6.3.4. Koulukiusaamisen ja muun väkivallan ehkäiseminen... 16 6.3.5. Koulurauha-ohjelma... 16 6.3.6. Mediakasvatus... 16
3 6.3.7. Kaveriksi Mulle (KaMu) toiminta (2013-2015)... 16 6.4. Vanhempainillat päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhemmille... 18 6.5. Kerhotoiminnan tuki... 18 6.6. Paikallisyhdistysten nuorisotyön tukeminen... 18 6.6.1. Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina -hanke (2012-2014)... 18 7. VANHEMMUUDEN TUKI... 19 7.1. Perhekummitoiminta... 19 7.2. Lastenhoitotoiminta... 20 7.3. Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke (2010-2014)... 20 7.4. Hyvä Joulumieli-kampanja yhdessä paikallisyhdistysten kanssa... 22 8. AMMATILLINEN PALVELUTUOTANTO... 22 8.1. Pienten koululaisten iltapäivätoiminta... 22 8.2. Lastensuojelun avohuollon tukihenkilötoiminta: Lapset, nuoret ja lapsiperheet... 22 7.3. Lastenhoitopalvelut yrityksille... 23 8.4. Maksulliset koulutuspalvelut ja teemalliset ostopalvelut... 23 9. ERILLISTOIMINNOT... 23 9.1. Rikosuhripäivystys Itä-Suomen alueella... 23 9.2. Rikosten ja riitojen sovittelupalvelu Pohjois-Karjalan alueella... 25 10. HAETUT PROJEKTIRAHOITUKSET... 26 11. HALLINTO JA TALOUS... 27 11.1. Luottamuselimet... 27 11.2. Talous ja toimitilat... 28 11.3. Varainhankinta... 29 11.4. Henkilöstö... 29 LIITE: Piirin tilinpäätös 2014
4 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON JÄRVI-SUOMEN PIIRIN VUOSIKERTOMUS 2014 MLL:n Järvi-Suomen piirin toimintaa ohjaavat liittokokouksen hyväksymä kolmivuotissuunnitelma vuosille 2012-2014 ja MLL:n Suunta 2014 -asiakirja sekä hyvinvointiohjelma. MLL:n suunta 2024 strategia hyväksyttiin MLL:n liittokokouksessa kesäkuussa 2014. Strategia määrittää järjestömme mission, arvot, vision ja strategiset tavoitteet sekä toimet, joilla saavutetaan asetetut tavoitteet. TOIMINTA-AJATUKSEMME: KESKEISET ARVOMME: Yhdessä lapsen parhaaksi Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus PERIAATTEEMME: Avoimuus Ilo Kumppanuus Osallisuus Arjen arvostus TOIMINTAMME PÄÄMÄÄRÄ: Lapsi on osallinen ja näkyvä yhteiskunnan jäsen. Jokaisella lapsella on hyvä ja onnellinen arkiympäristö. Vanhemmuus ja kasvatustyö saavat arvostusta ja tukea. Vapaaehtoistyö, toisen auttaminen, välittäminen ja yhteisen vastuun kantaminen ovat yhteiskunnan näkyviä arvoja.
5 1. MLL:N TOIMINNAN TARKOITUS Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä. MLL:n toiminnan lähtökohtana on lapsen ja lapsuuden arvostus. MLL:n tavoitteena on, että jokaisella lapsella on hyvä, onnellinen ja turvallinen lapsuus ja että lapsi on osallinen ja näkyvä yhteiskunnan jäsen. MLL:n tarkoituksena on lisätä vanhemmuuden ja perheiden tukea sekä kasvatustyön arvostusta yhteiskunnassa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, kaikille avoin järjestö, jossa kansalaiset voivat vaikuttaa ja tehdä vapaaehtoistyötä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. MLL on luotettava, arjessa ja ajassa elävä järjestö. MLL toimii vahvana asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana. MLL korostaa inhimillisyyttä, yhteisvastuuta, yhdenvertaisuutta ja iloa lapsesta. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖMME Suomessa oli vuoden 2014 alussa 1 076 680 lasta (0 17-vuotiasta). Lasten osuus koko väestöstä oli 19,8 %. Järvi-Suomen alueella lapsia oli 156 291. Etelä-Savo: Lapsia 25 430 (16,7 % väestöstä) Lapsiperheitä 32,9 % perheistä Yksinhuoltajaperheitä 20,2 % lapsiperheistä Keski-Suomi: Lapsia 54 630 (19,8 % väestöstä) Lapsiperheitä 38,1 % perheistä Yksinhuoltajaperheitä 19,4 % lapsiperheistä Pohjois-Karjala: Lapsia 29 940 (18,1 % väestöstä) Lapsiperheitä 35,1 % perheistä Yksinhuoltajaperheitä 20,5 % lapsiperheistä Pohjois-Savo: Lapsia 46 291 (18,6 % väestöstä) Lapsiperheitä 36,3 % perheistä Yksinhuoltajaperheitä 19,3 % lapsiperheistä MLL:n toiminnan lähtökohtana ovat perheiden tarpeet. Kyse on lapsiperheiden hyvinvoinnista ja arjessa selviytymisestä; siitä, kuinka MLL voi olla tukemassa lapsia, nuoria ja lapsiperheitä erilaisissa arjen tilanteissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen muutoksessa MLL:n kansalaisjärjestörooli, -tehtävä ja asema sekä yhteistyön ja toimintojen merkitys sekä syventäminen korostuvat. Myös Järvi-Suomen piirin alueella toimintaympäristön muutokset ovat jatkuneet. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden vahvistamisen turvaaminen on keskeistä MLL:n toiminnassa. Sitä pyrittiin toteuttamaan niin julkisessa keskustelussa kuin käytännön yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Julkisen sektorin tulisi riittävällä tavalla tukea lapsiperheiden toimeentuloa sekä huolehtia, että elinympäristö on turvallinen ja lasten kasvun ja kehityksen kannalta suotuisa. Kuitenkin kuntien mahdollisuudet palveluiden järjestämiseen ovat edelleen niukat. Toimivaan palveluiden järjestämiseen haetaan apua niin yksityiseltä sektorilta kuin kumppanuudesta järjestöjen kanssa. Vuoden 2014 aikana on alettu niin julkisella kuin järjestösektorilla valmistautua tulossa olevan sote-uudistuksen tuomiin mahdollisiin muutoksiin. Valmistelutyössä MLL:n Järvi-Suomen piiri on tuonut lasten, nuorten ja lapsiperheiden ääntä sekä vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä esille.
6 Tämän päivän haasteissa ja kasvavissa odotuksissa on entistä tärkeämpää, että piirillä on selkeät omat ydintehtävänsä. Kansalaisjärjestötoiminnalle ja vapaaehtoistoiminnalle on sosiaalinen tilaus, sillä kysyntä ja arvostus toimintaa kohtaan ovat kasvussa. MLL:n Järvi-Suomen piirin visiona on piiri, joka on vahva vaikuttaja ja dynaaminen lasten, nuorten ja perheiden tukija. Paikallisyhdistyksen saavat piiriltä toimintaansa tuen, mikä auttaa säilyttämään toiminnan ilon! 3. KANSALAISTOIMINTA JA JÄRJESTÖTYÖ MLL:n Järvi-Suomen piiri on Suomen suurin MLL:n piiri ja se kattaa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä- Savon ja Keski-Suomen alueen kaikki kunnat. Vuoden 2014 lopussa piirin alueella toimi 114 paikallisyhdistystä, niistä uusimpana MLL:n Huhtasuon yhdistys, joka perustettiin joulukuussa 2014. Alueen paikallisyhdistyksissä on yhteensä noin 13 500 jäsentä. Piiri on jäsenmäärältään myös suurin lastensuojelualan järjestö toimialueellaan ja se toimii alueellisena vaikuttajana, ehkäisevän lastensuojelutyön toteuttajana ja ohjaajana sekä kansalaistoiminnan asiantuntijana ja kouluttajana. 3.1 Kansalaisjärjestöyhteistyö Piiri osallistui aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja sen alueelliseen kehittämiseen. Piirin laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto vahvistui; työtä tehtiin yhteistyössä myös muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Piiri oli jäsenenä tai edustettuna alueellisissa foorumeissa, kuten Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta (JANE), Etelä-Savon Hyvinvointityöryhmä, sekä Sosten aluetyöntekijäverkostot. Piirin alueella toimii Pohjois-Karjalan sovittelutoimisto sekä valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen (RIKU) Itä-Suomen aluetoimisto. Palvelu tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen uhreiksi joutuneille puhelinneuvontaa, lakiasiainneuvontaa sekä tukihenkilöitä henkiseksi tueksi ja käytännön avuksi. Rikosuhripäivystys myös vaikuttaa rikoksen uhrien aseman parantamiseksi. 3.2 Viestintä ja tiedottaminen Viestintä on keskeinen osa piirin ja yhdistysten vaikuttamista maakunnallisella ja paikallisella tasolla. Piiri vastasi maakunnallisesta viestinnästä ja tuki paikallisyhdistyksiä niiden omassa viestinnässä, nostaen keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvointia ja lapsiperheiden asemaa koskevia kysymyksiä, kumppanuutta muiden toimijoiden kanssa, sekä liiton tavoitteita ja kannanottoja. Sisäisen viestinnän tavoitteena oli paikallisyhdistysten toimijoiden toiveiden ja tarpeiden kuuleminen mm. koulutusten suunnittelussa, yhdistysten välisen yhteistyön edistäminen ja videoneuvottelujen tehokas hyödyntäminen mm. kokousten toteutuksessa. Näissä tavoitteissa onnistuttiin, sillä piirihallituksen kokoukset toteutettiin lähes 100% videoneuvottelun välityksellä, Täyskäsi-päivissä ja seututapaamisissa nostettiin agendalle yhdistysten toiveiden mukaisia teemoja, ja yhdistysten keskinäinen verkostoituminen näkyi mm. yhteisenä vaikuttamistoimintana. Ulkoisen viestinnän tavoitteena oli mm. MLL:n työn tekeminen näkyväksi yhteistyökumppaneille ja median kautta laajalle yleisölle sekä sosiaalisen median hyödyntäminen mm. uusien vapaaehtoisten rekrytoinnissa. Kunta- ja muun kumppanuuden vahvistuminen näkyi mm. piirin osallisuudessa varhaisen tuen ja perhekeskustoiminnan työryhmissä, toiminta- ja muiden tilastojen sekö toiminnan vaikuttavuuden mittareiden monipuolisena hyödyntämisenä, ja sosiaalisen median (Facebook) aktiivisena hyödyntämisenä.
7 3.2.1. Järviset-lehti, piirin internet-sivut ja sosiaalinen media Järviset-lehti toimi vuonna 2014 MLL:n Järvi-Suomen piirin jäsenlehtenä, jonka tavoitteena oli tiedottaa yhdistystoimijoille ajankohtaisista tilaisuuksista, tapahtumista ja koulutuksista, tuoda yhdistysten toiminta näkyviin ja jakaa siten ideoita ja osaamista, sekä luoda me-henkeä. Lehti ilmestyi sähköisenä kuusi kertaa vuoden 2014 aikana. Lehteen koottiin tietoa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Yhteensä 16 yhdistystä kertoi vuoden mittaan toiminnastaan lehden välityksellä. Piirin internet-sivuja päivitettiin säännöllisesti. Sivuille on koottu ajantasaiset linkit yhdistysten nettisivuille ja yhdistyskortteihin, sekä perhekahviloiden ja vertaisryhmien tietoihin. Nettisivuilla on yleistietoa MLL:n toiminnasta niin piirin kuin yhdistysten sekä keskusjärjestön näkökulmasta, hyödyllisiä linkkejä ja aineistoja yhdistystoimijoille ja tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja koulutuksista. Piirin Facebook-sivua hyödynnettiin erityisesti nopean tiedottamisen välineenä: piirin järjestämät koulutukset ja tilaisuudet markkinoitiin myös Facebookin kautta. Sosiaalista mediaa käytettiin myös ajankohtaisten, lapsiperheiden hyvinvointia koskevien uutisten, kannanottojen ja tutkimustietojen jakamiseen. 3.2.2 Lapsemme-lehti ja liiton Internet-sivustot Lapsemme -lehden tehtävänä on toimia jäsen- ja järjestölehtenä, liiton pää-äänenkannattajana, lapsipoliittisen vaikuttamisen välineenä sekä lapsiperheen kasvatuksen tukijana kehittämiselle. Piiri jakoi Lapsemme-lehteä erilaisissa tapahtumissa ja vapaaehtoisten koulutuksissa. Yhdistyksiä kannustettiin jakamaan lehteä omissa tapahtumissaan ja Perhekahviloissa, erityisesti Perheen viikolla. MLL:n Internetsivusto www.mll.fi on merkittävä lapsiperheiden tiedonlähde. Sivustoa markkinoitiin yhteistyökumppaneille, opiskelijoille ja erilaisissa tapahtumissa laajalle yleisölle. Yhdistyksiä kannustettiin hyödyntämään sivustoa itse mm. muistuttamalla yhdistyksen omien sivujen ja Yhdistyskortti-sivun ja niiden päivittämisen tärkeydestä, sekä markkinoimaan niitä oman alueen lapsiperheille ja yhteistyökumppaneille. 3.2.3. Yhdistysnetti ja tiedote MLL:n keskusjärjestön ylläpitämä yhdistysnetti on laaja ja uudistuva tietopankki, joka tarjoaa tietoa MLL:stä, sen toiminnasta, hallinnosta, varainhankinnasta, viestinnästä sekä taloudenhoidosta. Paikallisyhdistyksiä kannustettiin hyödyntämään Yhdistysnettiä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhdistystiedotteen tehtävänä on toimia keskusjärjestön ja piirien tiedonkulunvälineenä paikallisyhdistyksille. Kuusi kertaa vuodessa ilmestynyt tiedote tarjosi tietoa liiton ajankohtaisista asioista. Piiri toimitti säännöllisesti Yhdistystiedotteeseen omat ajankohtaiset asiat. 3.2.4. Tukiaineistot ja materiaalinen tuki vanhemmille ja lapsiperheille Tukiaineistoa vanhemmille ovat erilaiset vanhemmuutta ja kasvatusta tukevat julkaisut sekä netissä julkaistava aineisto. Piiri tiedotti olemassa olevista aineistoista ja materiaaleista monipuolisesti, ja materiaaleja jaettiin eri yhteyksissä; piirin vapaaehtoiskeskuksissa, koulutuksissa, tapahtumissa ja muissa yhteyksissä. Liiton internet-sivuilta löytyvistä aineistoista, kuten Vanhempainnetistä, tiedotettiin myös aktiivisesti.
8 3.2.5. Auttavat puhelin- ja nettipalvelut lapsille, nuorille ja vanhemmille Auttavat puhelin- ja nettipalvelut lapsille, nuorille ja vanhemmille ovat osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jota ylläpitää keskusjärjestö. Avainsanoja puhelutilanteissa ja viesteihin vastaamisessa ovat ehdoton vaitiolovelvollisuus, kohtaaminen, kunnioittaminen, kuulluksi tuleminen, tukeminen, voimavarojen etsiminen yhdessä sekä tarvittaessa jatkoohjaus. Auttavat puhelin- ja nettipalvelut ovat liitolle lasten, nuorten ja vanhempien arkiongelmien kuulemiskanava ja yhteydenottajalle tukipalvelu. Piiri tiedotti toiminta-alueellaan auttavien puhelin- ja nettipalvelujen toiminnasta yhdistyksille, kouluille, lapsille, nuorille, vanhemmille ja muille yhteistyökumppaneille, esim. jakamalla esitteitä tukioppilaiden kautta, vanhempainilloissa ja koulutustilaisuuksissa. 4. LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN MLL:n Järvi-Suomen piirin päämääränä on edistää alueen lasten hyvinvointia ja turvallisia elinoloja. Piiri toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien puolestapuhujana ja oikeuksien toteutumisen vahvistajana sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Tavoitteen toteuttamiseksi piiri osallistui alueellisiin yhteistyöverkostoihin sekä kokosi ja jakoi tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista, lapsen oikeuksista ja lapsivaikutusten arvioinnista. Tavoitteena oli parantaa tietoisuutta lapsen oikeuksista sekä levittää lasten kuulemisen ja lapsivaikutusten arvioinnin hyviä käytäntöjä. Tavoitteena oli epäkohtiin puuttumisen ja niihin monikanavaisen vaikuttamisen lisäksi myös lapsivaikutuksiltaan myönteisten ja perheiden elinoloihin positiivisesti vaikuttavien käytänteiden, päätösten ja uutisten esiinnostaminen. 4.1 Piirin lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen vaikuttaminen Vuonna 2014 MLL:n Järvi-Suomen piiri toimi lapsi- ja perhepoliittisena vaikuttajana koko toimintaalueellaan. Piirin vaikuttamistoiminnan tavoitteena on lapsen edun korostaminen kuntien ja maakuntien päätöksenteossa. Vaikuttamistyön painopisteet vuonna 2014 olivat MLL:n keskusjärjestön kanssa yhteneväiset: Toiminnassa huomioitiin erilaiset perheet Lapsiin investoimisen sekä lapsiperheiden toimeentulon tukemisen ja lapsiperheköyhyyden vähentämisen tärkeyttä korostettiin Toteutettiin monipuolisia vanhemmuuden tuen menetelmiä Tarjottiin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää vapaaehtoistyötä eri-ikäisille Toteutettiin mediakasvatusta Vahvistettiin osallisuutta Korostettiin lapsuusiän merkitystä hyvinvoinnin perustana Korostettiin, että lapsivaikutukset tulee arvioida kunta- ja palvelurakenteen muutosten yhteydessä ja heitä kuultava päätöksenteossa Lasten ja nuorten hyvinvointi jatkoi eriytymistä. Kuntatalouden vaikeudet vaikeuttavat ehkäisevien palveluiden järjestämistä, jonka seurauksena lapset, nuoret ja perheet eivät saa oikein ajoitettua ja riittävää apua. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten kohdalla lapsen edun ensisijaisuus toteutuu heikosti päätöksenteossa.
9 Piiri jatkoi ja syvensi entisestään kuntakumppanuutta rakentaen sitä kansalaistoiminnan periaatteiden ja kuntien tarpeiden pohjalta. Piirin asiantuntija- ja vaikuttamistyö tukee ja täydentää kunnissa tehtävää työtä. Hyvinvointiverkostoissa piiri profiloitui varhaisen tuen ja vertaistuen asiantuntijana sekä matalan kynnyksen toiminnan kehittäjänä ja tarjoajana. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden vahvistamisen turvaaminen oli keskeistä MLL:n vaikuttamistoiminnassa ja tässä piiri tuki paikallisyhdistyksiä. Yhdistyksiä kannustettiin hyödyntämään Yhdistysnetin aineistoa vaikuttamistoiminnan tueksi. Piiri levitti erityisesti malleja lasten, nuorten ja perheiden kuulemisen ja osallisuuden käytännöistä. Lasten ja nuorten tietoutta lapsen oikeuksista lisättiin levittämällä MLL:n keskusjärjestön tuottamaa aineistoa. Piirin alueella Jyväskylässä sijaitsevan Lapsiasiainvaltuutetun toimiston kanssa tehtiin yhteistyötä mm. nuorille suunnatuissa tapahtumissa, ja lisäksi hyödynnettiin toimiston asiantuntijuutta, materiaaleja ja julkaisuja. Kansallisen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman 2012 2015 (Kaste 2) Kaste-hankkeessa piiri osallistui osaltaan Pohjois-Savon, Ylä-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan osahankkeiden kehittäjäryhmien toimintaan. 4.2 Kuntakumppanuus ja yhteistyöverkostot Piiri osallistui aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja sen alueelliseen kehittämiseen. Piirin tehtävänä oli kehittää ja konkretisoida yhteistyötä ja vuoropuhelua maakunnallisten toimijoiden kanssa. Piiri on jäsenenä tai edustettuna alueellisissa kansalaisjärjestöfoorumeissa. Piiri hallinnoi ja sen alueella toimii Pohjois-Karjalan sovittelutoimisto sekä valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen (RIKU) Itä-Suomen aluetoimisto. Palvelut tarjosivat sovittelutoimintaa sekä rikoksen tai rikosyrityksen uhreiksi joutuneille puhelinneuvontaa, lakiasiainneuvontaa sekä tukihenkilöitä henkiseksi tueksi ja käytännön avuksi. MLL:n Järvi-Suomen piirin toiminta on osa kuntien ennaltaehkäisevää perhekeskusverkostoa. Piirin ja kuntien välisten kumppanuussopimusten sisällöt vaihtelivat kuntien tilanteen ja tarpeiden mukaan. Piirin tärkein tehtävä oli paikallisyhdistysten vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus ja tuki. Piirin työntekijät osallistuivat ohjausryhmiin, verkostotapaamisiin ja yhteistyöpalavereihin, joissa tuotiin esille lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavia näkökulmia ja edustettiin tarpeen mukaan alueen paikallisyhdistyksiä. Piiri jatkoi ja solmi uusia kuntien tarpeisiin vastaavia kumppanuussopimuksia, joiden myötä kunnissa toteutettiin toimintaa ja palveluita, esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen keinoin. Oppilaitosten opiskelijaryhmille kerrottiin MLL:n toiminnan tavoitteista ja päämääristä sekä tarjottiin työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja sekä opinnäytetyön aiheita. 5. VAPAAEHTOISTOIMINNAN AMMATILLINEN OHJAUS 5.1. Jäsen- ja järjestöpalvelut, ammatillinen ohjaus, koulutus ja tiedon tilastointi Piirin alueella toimii 110 paikallisyhdistystä. Yhteensä yhdistyksiä oli 114. Piirin jäsenmäärä oli vuoden lopussa 13 503. Kuntien yhdistyessä saman kunnan alla voi toimia useita paikallisyhdistyksiä. Yhdistysten yhteistyön vahvistaminen ja yhteistyörakenteiden luominen on piirin tuen keskeisempiä haasteita. Piirin toimihenkilöt aktivoivat yhdistysten jäsenhankintaa, -huoltoa ja tärkeää jäsenviestintää sekä
10 vapaaehtoisten rekrytointia. Paikallisyhdistyksiä aktivoitiin yhteistyöhön järjestämällä seudullisia tapaamisia ja koulutuksia, sekä kannustamalla yhdistysten omaehtoiseen yhteistyöhön esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä. Piirin toimihenkilöt tukivat yhdistysten jäsenhankintaa, -huoltoa ja jäsenviestintää sekä vapaaehtoisten rekrytointia. Piirin toimihenkilöt kouluttivat, ohjasivat, tukivat ja neuvoivat paikallisyhdistysten toimijoita yhdistyskäynnein, puhelimitse ja sähköpostitse. Piiri tiedotti ja ohjasi paikallisyhdistyksiä sääntöuudistusprosessin eteenpäin viemisessä ja uusien sääntöjen käyttöönotossa. Piirin tuki auttoi vapaaehtoisia jaksamaan, kokemaan onnistumisia ja sitoutumaan toimintaan. Keskusjärjestön tuki jäsenpalveluiden tuottajana oli tärkeää. Keskusjärjestö myös jatkoi MLL:n koulutusten valtakunnallisten sisältöjen kehittämistä, tuotti koulutusmalleja ja niihin liittyvää koulutusta piireille ja paikallisyhdistyksille. Koulutuksiin osallistui sekä piirihallituksen edustajia, Järvi-Suomen piirin henkilöstöä että alueen paikallisyhdistysten edustajia. Keskusjärjestö myös organisoi toimintojen kehittämistyöryhmiä (mm. perhekahvila- ja perhekummitoiminnat), joihin osallistui piirin työntekijöitä. Yhdistysten vapaaehtoistoimijoille järjestettiin eri puolilla piiriä neljä Täyskäsi-päivää, joihin osallistui yhteensä lähes 90 henkilöä. Seututapaamisissa, joita oli 30, yhdistyksiä kannustettiin jakamaan hyviä käytäntöjä esimerkiksi jäsenhuoltoon, Kevätilo-keräykseen tai vaikuttamistoimintaan liittyen. Piirin neuvottelemia jäsenetuja eri liikkeiden ja toimijoiden kanssa saatiin lisää ja kehitettiin edelleen yhteistyötä esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä. 5.1.1. Tukea puheenjohtajille MLL:n paikallisyhdistysten toiminnassa puheenjohtajien rooli on keskeinen. Tästä syystä MLL:n Järvi- Suomen piiri tukee puheenjohtajia monin tavoin: vuonna 2014 järjestettiin vertaistapaamisia, kannustettiin puheenjohtajien vertaisverkkojen toteuttamiseen, sekä ohjattiin tarvittaessa henkilökohtaisesti. Täyskäsipäivien yhteydessä järjestettiin puheenjohtajille vertaistapaaminen. Piiri järjesti elokuussa Järvi-Suomen piirin puheenjohtajapäivän Vanhamäellä. Päivässä käsiteltiin mm. MLL:n strategiaa ja kolmivuotissuunnitelmaa, viestintää ja jäsenhankintaa. 5.1.2. Toiminnan tilastointi yhdessä paikallisyhdistysten kanssa Piirin ja paikallisyhdistysten vuoden aikana toteuttama ennaltaehkäisevä toiminta on merkittävä osa kuntien varhaisen tuen palveluita. Paikallisyhdistysten vuoden aikana kirjaamat toiminnan- ja vapaaehtoistyön luvut kerättiin alueellisesti piirille, jossa koottiin Järvi-Suomen alueella tehty paikallisyhdistysten toteuttama vapaaehtoistyö ja osallistujaluvut. Yhdistyksistä 92% palautti tilastoinnin piirille. Piiri toimitti paikallisyhdistysten tilastoinnin edelleen keskusjärjestölle, josta MLL:n tunnusluvut muodostuivat ja vaikuttavuus tulee esille esim. kuntakumppanuusneuvotteluissa. Piiri toimitti myös piiriä koskevan toiminnan tilastoinnin ja perhekeskustoiminnan sekä muut toimintakohtaiset raportit ja seurannat keskusjärjestölle. 5.2. Vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen tavoitteena oli tukea MLL:n paikallisyhdistysten tekemää vapaaehtoista perhekeskustyötä ja vahvistaa yhdistysten kumppanuutta kunnan lapsiperhepalvelujen
11 kanssa seudullisen ohjausmallin avulla. Perhekeskus on toimintamalli, jonka tavoitteena on koota yhteen kuntien lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä ongelmia ehkäisevät varhaisen tuen palvelut, ja kolmannen sektorin toimijat. Perhekeskustoiminnassa keskeistä on lasten ja perheiden osallistaminen, kynnyksettömyys ja vertaistuki. MLL on seurakuntien ohella keskeinen perhekeskustoiminnan kumppani kunnille. Piiri vastasi yhdistysten perhekeskustoiminnan tuesta ja ohjauksesta. Ammatillisessa ohjauksessa piirin työntekijän keskeisimmät tehtävät ovat yhdistysten välisen yhteistyön ja yhdistystoiminnan tuki, paikallisen perhekeskustoiminnan tuki. Vuonna 2014 ammatillista ohjausta laajennettiin ja vahvistettiin Järvi-Suomen piirin kaikkien vapaaehtoiskeskusten alueilla. Ammatillisen ohjauksen tavoitteena on edistää paikallisyhdistysten perhekeskustoiminnan ja kunnan välistä yhteistyötä. Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja / perhekeskustoiminnan koordinaattori on linkki vapaaehtoisten ja kunnan välillä. Koordinaattori edustaa yhdistyksiä kunnan verkostoissa. Yhteistyöllä on tarkoitus varmistaa, että kunnan ja MLL:n toiminta täydentävät toisiaan. Tavoitteena on ollut myös kuntien lapsiperhepalveluiden ja piirin välinen kumppanuus. Piiri on hakenut kunnilta kumppanuutta varhaisen tuen palvelukokonaisuuteen. Siihen kuuluvat vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus, mahdollisesti lastenhoitotoimintaa, perhekummitoimintaa tai ammatillisesti ohjattuja ryhmiä. Piiri ei kilpaile kunnan tuesta yhdistysten kanssa, vaan piirin tavoitteena on strateginen kumppanuus, jossa tavoitteena on tehdä MLL:n toimintaa näkyväksi osana kuntien lapsiperheille suunnattuja palveluja ja vahvistaa MLL:n vapaaehtoistoiminnan ja kuntatoimijoiden yhteistyötä. MLL:n Järvi-Suomen piirissä kuntakumppanuus on ollut vahvaa. Piirin alueella oli 21 kuntakumppanuussopimusta vuonna 2014. Kunnan ja MLL:n kumppanuus on rakentunut moniammatillisissa perhekeskusverkostoissa. Piirin työntekijät ovat olleet mukana MLL:n toiminnan kannalta olennaisissa kuntien kehittämisverkostoissa ja työryhmissä, kuten varhaisen tuen tiimeissä. Tällaisia on muun muassa Äänekoskella, Saarijärvellä, Jyväskylässä, Muuramessa, Siilinjärvellä, Kuopiossa, Mikkelissä, Joensuussa ja Liperissä. MLL on verkostoitunut seudun muiden toimijoiden, kuten seurakuntien, oppilaitosten ja muiden järjestöjen kanssa, jolloin alueellinen kumppanuus on vahvistunut. Kumppanuus MLL:n paikallisyhdistysten, piirin ja kuntien välillä on lisääntynyt. Kunnat näkevät MLL:n ehkäisevän työn ja sen ammatillisen ohjauksen merkityksellisenä ja myöntävät sille rahoitusta. Aiemmin solmittuja kumppanuussopimuksia kuntien kanssa jatkettiin ja osin laajennettiin, ja uusia sopimuksia solmittiin. Yhdistysten vastuuhenkilöille ja hallituksille tarjottiin aktiivisesti koulutusta ja ohjausta henkilökohtaisin käynnein, sekä puhelin- ja sähköpostiohjauksella. Täyskäsi-päivien ja seututapaamisten lisäksi järjestettiin yhdistystoiminnan koulutuksia sekä muita luottamus- ja vastuuhenkilökoulutuksia ja vertaistapaamisia. Yhdistyksiä ohjattiin hyödyntämään keskusjärjestön tuottamaa aineistoa ja koulutuksia sekä Yhdistysnettiä. MLL:n toiminnan näkyvyyttä edistettiin mm. toiminnan esittelyillä ja perheiden kohtaamisilla erilaisissa tilaisuuksissa (esim. seminaarit, messut, perhevalmennus, VV-ryhmät) yhdessä paikallisyhdistysten kanssa. Piirin työntekijät markkinoivat ja tiedottivat myös MLL:n valtakunnallisista toiminnoista lapsiperheille (vanhempainpuhelin ja netti, Lasten ja nuorten puhelin ja netti). Perhekeskustoiminnan koordinaattoreiden ammatillinen ohjausosaaminen on vahvistunut ja kehittynyt yhtenäisemmäksi. Työn tukena on ollut sekä perhekeskustoimijoiden valtakunnallinen ja piiritasoinen tiimi
12 että mm. ammatillisen ohjauksen sähköinen käsikirja (Säkä), jossa on mallinnettu kuntakumppanuuskäytäntöjä ja kumppanuutta edistäviä esittelymateriaaleja, sekä sopimus- ja raportointimalleja. 5.3. Perhekeskustoiminnan toimintamuodot ja niiden ohjaus ja tuki Perhekeskuspalvelujen kokonaisuuteen kunnissa kuuluu järjestöjen tarjoamat vanhemmuuden ja parisuhteen tuen eri muodot, kynnyksettömyys sekä pääasiassa alle kouluikäisille lapsille suunnattu avoimen varhaiskasvatuksen toiminta. Lapsen hyvinvoinnin tukeminen edellyttää, että lapsia kuullaan ja heidän näkemyksiään otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Avoin varhaiskasvatus tukee erityisesti kotona vanhempiensa hoidossa olevia lapsia ja tarjoaa paikan lasten keskinäiselle vuorovaikutukselle ja vertaissuhteille. Perhekeskustoiminta yhdessä kuntien kanssa tarjoaa lapsiperheille osallistumismahdollisuuksia ja vahvistaa lapsiperheiden keskinäistä tukea ja sukupolvien ketjua. Vertaisryhmät, perhekahvilat, kylämummi- ja vaaritoiminta sekä lapsiperheiden perhekummitoiminta sisältyvät lastensuojelulain tarkoittamiin ja sen edellyttämiin ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ne lisäävät vanhempien ja perheiden tukiverkostoja sekä ehkäisevät arjen pulmien ja ongelmien kasaantumista. MLL:n työ perustuu vapaaehtoisten ja ammattilaisten kumppanuuteen. Perhekeskustoimintaa järjestävät MLL:n paikallisyhdistykset ja niiden vapaaehtoiset sekä MLL:n Järvi-Suomen piiri. Piiri vastaa ammatillisesta ohjauksesta ja tukee paikallisyhdistysten ja kunnan yhteistyötä. 5.3.1. Perhekahvila- ja vertaisryhmätoiminta MLL:n perhekahvila- ja vertaisryhmätoiminta perustuu vanhempien keskinäiseen vertaistukeen, paikallisuuteen ja monimuotoisuuteen. Perhekahvilat ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja ja ne tarjoavat samassa elämäntilanteessa oleville perheille mahdollisuuden saada tukea toisiltaan. Perhekahviloiden pääsääntöisesti vapaaehtoiset ohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä kävijöiden kanssa. Toiminnan sisältö on suunniteltu lapsilähtöisesti, huomioiden myös vanhemmille järjestettävän ohjelman, esim. kahvipöytäkeskustelut, ammattilaisten ja esittelijöiden lyhyet puheenvuorot sekä katsaukset perheitä koskettavista aiheista. Perhekahviloiden määrä jatkoi kasvuaan ja syksyllä avattiin jo sadas (100) perhekahvila Järvi-Suomen piirin alueella. Perhekahvilat vastaavat pienten lasten perheiden tarpeisiin pitämällä ovet avattuna pääsääntöisesti aamupäivisin, mutta iltaperhekahvilatoiminta on myös kasvattanut suosiotaan. Noin 10% perhekahviloista kokoontuu iltaisin. Kesällä perhekahvilat ovat useimmiten kiinni, ja sen sijaan järjestetään leikkipuistotreffejä. Vuoden mittaan järjestettiin 26 Mitä kaffeen kanssa koulutustapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 91 perhekahvilaohjaajaa. Lisäksi perhekeskustoiminnan koordinaattorit vierailivat perhekahviloissa sekä antoivat monenlaista apua ja tukea yhdistyksille ja perhekahvilaohjaajille toiminnan eteenpäin viemiseen. Järvi-Suomen piirin perhekeskustoiminnan koordinaattorit olivat kehittämässä yhteistyössä keskustoimiston kanssa Perhekahvilaohjaajan verkkokurssia, joka pilotoitiin syksyllä. Siihen osallistui perhekahvilaohjaajia viidestä perhekahvilasta.
13 MLL:n vertaisryhmissä samankaltaisissa elämäntilanteissa olevat perheet tutustuvat toisiinsa, keskustelevat lapsiperheen elämään liittyvistä asioista ja etsivät yhdessä ratkaisuja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Ryhmiä ohjaavat MLL:n koulutuksen käyneet vapaaehtoiset vertaisryhmänohjaajat. Eri puolilla Järvi-Suomen piiriä kokoontui paikallisyhdistysten toteuttamina 20 vanhempien vertaisryhmää ja 23 lasten ja aikuisten yhteistä vertaisryhmää. Lisäksi piiri toteutti kolme vertaisryhmää. Vertaisryhmätoiminnan koulutuksia ja vertaistapaamisia järjestettiin piirin toimesta kaksi. 5.3.2. Kylämummi ja vaaritoiminta Aikuisen aika ja kohtaaminen eri sukupolvien kesken tarjoaa lapselle yhteisöllistä turvaa. MLL:n kylämummi- ja vaaritoiminta lisää sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta ja tarjoaa kaiken ikäisille mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä. MLL:n kylämummit ja vaarit toimivat yhteisöllisinä isovanhempina mm. perhekahviloissa, päiväkodeissa, kerhoissa, kouluissa ja kirjastoissa. Heidän tärkein tehtävänsä on antaa aikuisen aikaa ja turvallista läsnäoloa lapsille. Leikki, ilo ja lapsilta saatu välitön palaute vahvistavat myös ikääntyvien hyvinvointia ja tuovat elämään uutta sisältöä. Yleinen tietoisuus ja kansalaiskeskustelu sukupolvien yhteyden merkityksestä eri osapuolille ovat kasvaneet ja yhteisöllinen isovanhemmuus vahvistunut. Piirin perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit tukivat paikallisyhdistyksiä kylämummi- ja vaaritoiminnan suunnittelussa, käynnistämisessä ja toteuttamisessa. Mikkelissä piirin kylämummit tarjoavat lapsille syliä ja leikkikaveria kahden viikon välein mm. MLL:n Mikkelin yhdistyksen perhekahvila Kotilossa, Marskin päiväkodissa, Lähemäen lastentalolla, päiväkoti Röllissä, päiväkoti Pirtissä ja Moision päiväkodissa. Kylämummit kokoontuvat kerran kuussa Lähemäkitalolle kahvikupin ääreen vaihtamaan kokemuksiaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista piirin koordinaattorin kanssa. Joensuussa piirin kylämummit kokoontuvat joka toinen perjantai Joensuun Perheentalolle leikkimään ja toimimaan yhdessä pienten lasten ja vanhempien kanssa sekä osallistuvat Perheentalon järjestämiin tapahtumiin pitkin vuotta tuoden esille MLL:n toimintaa. Jyväskylän vapaaehtoiskeskuksen alueella on kehitetty ja laajennettu Lukumummi- ja vaaritoimintaa yhdessä Niilo Mäki instituutin kanssa. Hankkeen aikana (2012 2014) mummit ja vaarit ovat lukeneet niiden 2.- 6. luokkalaisten kanssa, joilla on lukemissujuvuuden kanssa ongelmia. Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat lasten hyötyneen lukemishankkeesta ja seniori-ikäiset ovat kokeneet elämänlaatunsa parantuneen tämänmuotoisen vapaaehtoistoiminnan myötä. Toiminnassa on ollut mukana yli sata vapaaehtoista. Lukumummi- ja vaaritoimintaa on kokeiluluonteisesti laajennettu myös muiden vapaaehtoiskeskusten alueille. Jatkossa toiminnassa vahvistetaan yhdistyksen roolia, sillä toimiminen lukumummina tai vaarina on yksi tapa olla MLL:n kylämummi tai vaari. 5.3.3. Leikkikulttuurin kehittämishanke 2013-2016 Leikkikulttuurin kehittämishankkeen tarkoituksena on luoda uutta matalankynnyksen harrastetoimintaa, joka yhdistää sukupolvia leikin ja kulttuurin avulla. Leikkikulttuurin kehittämishanke on kolmevuotinen yhteishanke, joka aloitettiin pilotoinnilla lokakuussa 2013. Varsinainen hanke alkoi helmi/maaliskuussa 2014 ja kestää vuoden 2016 loppuun. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaavat keskusjärjestöt MLL ja SPR.
14 Hankkeen kohderyhmänä ovat 5-10 vuotiaat lapset. Hankkeen tavoitteena on luoda maankattava verkosto, jossa paikalliset yhdistykset ja niiden vapaaehtoiset luovat ja kehittävät hankkeen työntekijöiden tuella erilaisia toimintamalleja leikin ja sukupolvien kohtaamisen edistämiseksi. Päämääränä on luoda pysyviä käytäntöjä lapsuutta tukevaan vapaaehtoistoimintaan ja eri sukupolvien kohtaamiseen sekä paikkoja, joissa kohtaaminen voi olla yhdessä tekemisen tiimoilta luontevaa, matalakynnyksistä (maksutonta, helppoa tulla mukaan sekä lapselle että vapaaehtoiselle) ja säännöllisesti toistuvaa. Yksi hankkeen valtakunnallisista tavoitteista oli vuoden 2014 aikana käynnistää Terhokerho yhteensä 100 kunnassa, ja tähän tavoitteeseen myös päästiin. MLL Järvi-Suomen piirissä vuoden 2014 aikana kerhoja käynnistettiin Keski-Suomen alueella yhdeksän (9) ja Savo-Karjalan alueella kymmenen (10). Terhokerhoja ohjaavat vapaaehtoiset, jotka saavat tukea sekä perehdytyksen kerhotoiminnan ohjaamiseen oman alueensa leikkilähetiltä. Käynnistysvaiheessa Terhokerhot on kiinnitetty joko paikallisen MLL:n yhdistyksen tai SPR:n osaston alle, mutta useimmilla paikkakunnilla toimintaa toteutetaan yhteistyössä. Toimintaa toteutetaan myös lukuisten muiden yhteistyötahojen kanssa; mukana Terhokerhoja toteuttamassa ovat esimerkiksi kunnan eri toimijat, yksityiset päiväkodit ja palvelukodit, päiväkeskukset, sekä eri eläkejärjestöt. Uudenlainen, sukupolvien välistä kiireetöntä yhdessäolon aikaa lisäävä kerhotoiminta on kasvattanut myös uusien vapaaehtoisten määrää toiminnan parissa. Lastenkulttuuria on viety eteenpäin vuonna 2014 myös erilaisten työpajojen sekä tapahtumien avulla. Niissä on tavoitettu yhteensä noin 10 000 henkeä. 5.4. Monikulttuurinen toiminta Monikulttuurinen toiminta toteutui MLL:n toiminnan sisällä mm. perhekahviloissa ja kerhoissa. Tähän paikallisyhdistykset saivat piiriltä tarvittaessa tukea ja uusia ideoita. Aktiivista yhteistyötä jatkettiin mm. Monikulttuurikeskus Glorian kanssa Jyväskylässä. Lokakuussa 2014 on aloitettu tehdä taustakartoitusta puhelinhaastatteluin Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminnan käynnistämiseksi. Järvi-Suomen piirin alueen (Keski-Suomi, Pohjois- ja Etelä-Savo sekä Pohjois-Karjala) 12 isoimmasta kaupungista on selvitetty julkisia ja järjestöjen järjestämiä maahanmuuttajapalveluita; onko heillä tarvetta MLL:n suunnittelemalle toiminnalle ja ovatko he halukkaita tekemään yhteistyötä. Toiminnan suunnittelu jatkuu vuonna 2015. Joensuussa järjestettiin Maakuntahallituksen tiloissa tällä kertaa Maahanmuuttajamessut, jossa järjestöt, Kela, Poliisi, kuntien eri toimintayksiköt, seurakunnat ym. toimijat esittelivät maahanmuuttajille toimintaansa ja palvelujaan. Tilaisuudessa kävi yli 700 maahanmuuttaja ympäri Pohjois-Karjalaa. 6. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS 6.1. Lasten ja nuorten osallisuus Piirin toiminnan ydinalueita on lasten ja nuorten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen. Lasten osallisuutta edistetään mm. kouluissa, kerhoissa ja tapahtumissa ottamalla lapset ja nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun, tarjoamalla mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan ja kuulemalla lapsia heitä koskevissa asioissa.
15 Vuonna 2014 kirkastettiin kuvaa MLL:sta myös nuorisotoimijana, esimerkiksi paikallisyhdistysten toiminnassa sekä tukioppilastoiminnassa. Yhdistyksiä kannustettiin hyödyntämään esimerkiksi Kohtaamisia ja kasvua arjessa hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja aineistoja. 6.2. Kouluyhteistyö MLL edistää lasten ja nuorten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista terveyttä yhteistyössä koulujen kanssa. Kouluyhteistyön tavoitteita ovat lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, koulukiusaamisen varhainen havaitseminen ja siihen puuttuminen sekä kaverisuhteiden tukeminen. Hyvä alku koulutielle kampanjasta sekä Koulurauhan julistuksesta tiedotettiin yhdistyksille ja kouluille ja kannustettiin heitä olemaan mukana oman paikkakunnan tapahtumissa ja tekemään samalla tutuksi oman yhdistyksen toimintaa omalla paikkakunnalla. 6.3. Lasten ja nuorten hyvinvointia tukevat toiminnot Lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen sekä hyvinvoinnin edistäminen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustehtäviä. MLL edistää vanhempien, kasvattajien ja lähiyhteisöjen valmiuksia tukea lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia. 6.3.1. Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuonna 1972 aloittama vapaaehtoistyön toimintamuoto, joka vaikuttaa myönteisesti koulun ilmapiirin sekä yhteishengen, viihtyvyyden ja turvallisuuden lisääntymiseen. Tukioppilastoiminta muodostaa laaja-alaisen verkoston, jossa toimivat vapaaehtoiset tukioppilaat ja heidän ohjaajansa, tukioppilaskouluttaja ja piiriorganisaatio. Tukioppilaita on tällä hetkellä valtakunnallisesti noin 14 000 ja heitä ohjaa noin 800 koulutettua ohjaajaa. MLL:n Järvi-Suomen piirin tukioppilastoimintaa koordinoitiin Kuopion vapaaehtoiskeskuksesta pitäen yhteyttä tukioppilastoiminnassa mukana oleviin kouluihin, ohjaajiin ja oppilaisiin, järjestämällä ohjaajatapaamisia ja tukioppilaiden jatkokoulutuksia sekä välittämällä MLL:n nuorisotyön kouluttajia peruskoulutuksiin, teemallisiin jatkokoulutuksiin sekä vanhempainiltoihin. Tukioppilaskoulutuksia oli piirin alueella 17 ja niihin osallistui 417 oppilasta sekä erilaisiin tietoiskuihin ja lyhyempiin koulutuksiin yhteensä 545 oppilasta. Tukioppilastoiminnasta vastaava piirin työntekijä osallistui keskusjärjestön järjestämiin jatkokoulutuksiin, välitti tietoa uusista materiaaleista ja koulutuksista sekä osallistui valtakunnallisiin työkokouksiin ja neuvottelupäiville. 6.3.2. Kummioppilastoiminta Kummioppilastoiminta on suunnattu perusopetuksen 1-6 vuosiluokille, jossa kuudesluokkalaiset toimivat tukioppilastoiminnan tapaan ekaluokkalaisten kummeina auttamalla oppilaita sopeutumaan uuteen kouluun ja luomalla hyvää yhteishenkeä. Kummioppilastoiminta on väline edistää koulun turvallisuutta ja oppilaiden sosiaalisia taitoja ja useimmiten koulu itse kouluttaa kummioppilaat. Kummioppilastoiminnan yksi päämäärä on se, että kukaan ei jää yksin koulussa. Siksi oppilaiden ryhmäyttäminen ja yhteishengen luominen on erityisen tärkeää heti kouluvuoden alkaessa, ettei suljettuja pienryhmiä pääse muodostumaan ja kaikki otetaan mukaan yhteiseen toimintaan. Kummitoiminta on
16 luonteva paikka harjoitella kaveritaitoja ja toisen huomioimista. Kummivuoden aikana toteutetaan esimerkiksi yhteisiä oppitunteja, välituntileikkejä, retkiä, juhlia ja askarteluhetkiä. Varkaudessa kokeiltiin myös Silta seiskalle -yhteistyöhanketta, jossa vapaaehtoiset oppilaat olivat ensimmäisellä kesälomaviikolla koulussa ryhmäytyen, tutustuen kouluun, opettajiin ja muualta tuleviin oppilaisiin. 6.3.3. Kaikille kaveri hanke (2011-2014) Kaikille kaveri hanke päättyi vuoden 2014 loppuun. Piirin pilottikouluna toimi Neulamäen koulu Kuopiosta. Hanke koulutti koulun kummi- ja tukioppilaita sekä ohjaajia kaverisuhteiden tukemiseen, yksinäisyyden havaitsemiseen ja vertaisuuden vahvistamiseen ja tukemiseen. Tukioppilaat saivat valmiuksia toteuttaa alempien luokkien oppilaille vertaisohjaustunteja sekä ohjattua välituntitoimintaa. 6.3.4. Koulukiusaamisen ja muun väkivallan ehkäiseminen MLL:n Järvi-Suomen piiri osallistui koulukiusaamisen ehkäisemistyöhön toteuttaen omalla alueellaan vanhempainiltoja, tukioppilastoiminnan koulutuksia, lapsia ja nuoria osallistavaa toimintaa sekä sisällyttäen kaikkiin soveltuviin koulutuksiin tietoa kiusaamisen ehkäisemisestä. 6.3.5. Koulurauha-ohjelma Koulurauhaohjelma tuottaa toimintamalleja ja materiaaleja kouluille turvallisen koulupäivän ja kouluvuoden rakentamiseksi. Ohjelma lisää oppilaiden viihtyvyyttä koulussa ja varmistaa heidän henkistä, fyysistä ja sosiaalista turvallisuuttaan sekä vahvistaa kouluyhteisön me-henkeä. Koulurauha-ohjelman avulla MLL levittää nuorilta nuorille ajatusta koulukiusaamisen ehkäisemisestä ja koulun yhteisöllisyyden lujittumisesta. Koulurauha on MLL:n, Opetushallituksen, Poliisihallituksen, Suomen vanhempainliito ja Folkhälsanin yhteinen ohjelma, joka toteutetaan yhdessä oppilaiden ja opettajien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 6.3.6. Mediakasvatus Piiri toimi mediakasvatuksen ja lapsille turvallisemman mediaympäristön edistäjänä. Keskusjärjestö tukee tätä työtä mm kouluttamalla ja julkaisemalla materiaaleja. Lasten ja nuorten turvallista ja vastuullista internetin käyttöä vahvistettiin tukemalla kasvattajia lasten ja nuorten turvallisten nettitaitojen edistämisessä ja mediakasvatustietoisuuden ja valmiuksien vahvistamisessa. Mediakasvatukseen erikoistuneet MLL:n kouluttajat pitivät piirin alueella 11 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 615 vanhempaa. 6.3.7. Kaveriksi Mulle (KaMu) toiminta (2013-2015) Kaveriksi Mulle -toiminta on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin ja Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin yhdessä toteuttamaa toimintaa, johon rahoitus saadaan Rahaautomaattiyhdistykseltä ak-avustuksena. MLL on hallinnoinut toimintaa vuodesta 2008 saakka. Aiempi nimi aikuisystävätoiminta muutettiin Kaveriksi Mulle -toiminnaksi vuoden 2013 alussa, samaan aikaan kuin yhteistyö Punaisen Ristin kanssa alkoi. MLL:n ja SPR:n yhteisen KaMu -koulutuksen suorittaneet aikuiset toimivat 4 16 -vuotiaiden lasten ja nuorten ystävinä ja ohjaajina. Vapaaehtoisilla on mahdollisuus lähteä mukaan joko yksittäisen lapsen tai
17 nuoren kaveriksi, ohjaajaksi KaMu -kerhoihin tai koulujen loma-aikojen päiväleireille. Kerho- ja leiriryhmät muodostuvat kahdesta aikuisesta ja 4 8 lapsesta tai nuoresta. Yksilötoiminta on aikuisen ja lapsen tai nuoren välinen tasavertainen kaverisuhde, jossa tekeminen ja tapaamisajankohdat päätetään yhdessä. KaMu -kerhoissa tärkeintä on sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen harjoittelu vertaisryhmässä, leikkien ja yhteisten pelien kautta. Leirijaksot ovat yleensä viikon mittaisia päiväleirejä, ja niille ovat tervetulleita kaikki toiminnasta kiinnostuneet lapset tai nuoret. Kaikissa toimintamuodoissa tavoitteena on tarjota perheille matalan kynnyksen toimintaa ja mahdollistaa näin ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea lapsen ja nuoren kehitykseen ja kasvuun uusien kaverisuhteiden myötä. Lisäksi toiminnan maksuttomuudella voidaan varmistaa, että perheillä on aidosti mahdollisuus päästä toimintaan mukaan. Lapsen oma kiinnostus ja vanhempien suostumus riittävät toimintaan osallistumiseen. Toiminta on kaikille perheille avointa, mutta koska se on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, ei yksilötoiminnassa voi olla lastensuojeluasiakkuutta. Toimintaa toteutettiin vuonna 2014 Järvi-Suomen alueella Jyväskylässä, Mikkelissä, Muuramessa, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Uusina paikkakuntina mukaan tulivat Pieksämäki ja Varkaus. Punaisen Ristin osalta KaMu -toiminta jatkui Vaasassa. Uutena alueena mukaan tuli Ilmajoki. Lisäksi Lapualla ja Seinäjoella tehtiin vuonna 2014 alustavaa työtä toiminnan siellä käynnistämiseksi vuonna 2015. Yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa jatkettiin ja kehitettiin edelleen. Jyväskylän yliopiston monitieteellisen aivotutkimuskeskuksen kanssa käynnisteltiin yhteistä tutkimusta KaMu -kerhotoiminnan vaikutuksista. Vuoden 2014 aikana yhteistyötä KaMu -koulutusten järjestämisessä on tehty muun muassa Jyväskylän, Mikkelin ja Vaasan ammattikorkeakoulujen kanssa. Muita luontevia yhteistyötahoja ovat jokaisella alueella alakoulut, päiväkodit ja neuvolat, sekä eri alueilla moniammatilliset verkostotyöryhmät. Etenkin kerhotoiminnan käynnistämisessä ovat isona apuna olleet alakoulut, sillä kerhoryhmät on koottu yhteistyössä opetushenkilökunnan ja kuraattorien kanssa. Kouluilta on usein saatu myös tilat kerhoille. KaMu -toiminnan työntekijät tekevät yhteistyötä oman alueensa paikallisyhdistysten ja -osastojen kanssa. Tämän myötä KaMua on saatu joillakin paikkakunnilla osaksi paikallisyhdistyksen toimintaa. Tätä on tukenut KaMu -vastaavan nimeäminen paikkakunnalle. Oman paikkakuntansa yhdistyksessä mukana oleva henkilö toimii lähitukena muille paikkakunnan KaMuille. KaMu -vastaavat organisoivat mm. vapaaehtoisten vertaisiltoja omilla paikkakunnillaan. Viitasaaren ja Muuramen osalta tämä toimi hyvin. Uusien vapaaehtoisten koulutuksia järjestettiin kaikkiaan koko toiminta-alueella 13 ja koulutuksen sai yhteensä 88 vapaaehtoista. Aikuisille ja heidän lapsiystävilleen järjestettiin kesän alussa toimintapäivä Äänekoskella Kaislanrannassa, sekä erikseen syksyllä yksi vertaistapaaminen Viitasaarella ja kaksi Mikkelissä. Vielä vuoden lopussa järjestettiin Jyväskylässä Keski-Suomen alueen ja Mikkelissä Etelä-Savon alueen kaikkien piirin toimintojen vapaaehtoisille yhteiset pikkujoulut. Kesällä järjestettiin Muuramessa ja Vaasassa viikon mittaiset starttileirit KaMu -kerhoryhmille. Mikkelissä vastaava leiri oli kestoltaan kolme päivää. Leireillä olleet lapset aloittivat syksyllä koulun alkaessa KaMukerhon. Kolmella KaMu -leirillä oli yhteensä 17 lasta vuonna 2014. Kaikkiaan KaMu-toiminnassa mukana oli 87 lasta ja 32 aikuista. KaMu -toiminnan koulutuspaketti uudistettiin kevään 2014 aikana, ja lisäksi syksyn aikana tehtiin KaMukerho-ohjaajille ja yksilö-kamuille käsikirjat tukemaan käytännön toimintaa ja tavoitteiden toteutumista.
18 Toiminnan markkinointia kehitettiin esitteiden ja esittelydiasarjan uudistamisen myötä. Perheille, lapsille ja nuorille sekä vapaaehtoisille tarkoitettuja toimintaan liittyviä lomakkeita päivitettiin loppuvuodesta ajankohtaisemmiksi. Toiminnan toteutusta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Sisäistä arviointia toteutetaan jatkuvan arvioinnin periaatteella, ja ulkoista arviointia eli yhteistyökumppanien kanssa käytävää keskustelua käydään säännöllisin väliajoin. Toiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskeistä on säännöllinen yhteydenpito vapaaehtoisiin ja perheisiin. Arvioinnissa hyvänä apuna on toiminut RAY:n tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys, joka tehtiin vuoden 2014 keväällä. Sen yhteydessä kerättiin sähköisillä kyselyillä tietoa vapaaehtoisilta, perheiltä ja yhteistyökumppaneilta toiminnan sujuvuudesta ja kehittämistarpeista. 6.4. Vanhempainillat päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhemmille Koulujen ja päiväkotien vanhempainillat ovat tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus yhteisön sosiaalisen pääoman kasvattamiseen, vanhempien vertaistukeen ja aidon kasvatuskumppanuuden rakentamiseen. MLL:n Järvi-Suomen piirissä on järjestetty vuonna 2014 yhteensä 11 teemallista vanhempain iltaa, joihin on osallistunut 615 vanhempaa. Vanhempainiltojen kärkenä on ollut vanhempien mediatietoisuuden ja valmiuksien vahvistaminen sekä nuorten netin käyttötapojen päivittäminen. Iltojen teemana on ollut mm. millaiset asiat vaikuttavat lapsen mediasuhteen kehittymiseen ja miten vanhemman oma suhtautuminen ohjaa lapsen mediankäyttöä, miten media vaikuttaa tunteisiin, ajatteluun ja ihmissuhteisiin sekä lasten digitaalinen pelaaminen. 6.5. Kerhotoiminnan tuki MLL:n kerhotoiminta tarjoaa kaikille lapsille tilaisuuden osallistua harrastustoimintaan. Kerhotoiminnan perustana on lasten oma osallisuus, leikki sekä lasten ja aikuisten yhteinen toiminta. Lapsen aito kuuleminen ja lapsen tarpeiden huomioiminen edistää lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä ja yhdenvertaisuutta. Kerhonohjaajan tehtävänä on tukea lasten kasvua ja kehitystä, tutustuttaa lapsia heidän lähiympäristöönsä ja auttaa heitä ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja elämän ilmiöitä. Piiri tarjosi yhdistyksille tukea kerhotoiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen yhdistysten tarpeiden mukaan. 6.6. Paikallisyhdistysten nuorisotyön tukeminen MLL:n paikallisyhdistykset voivat edistää nuorten asioita paikallisella tasolla ja tarjota mahdollisuuden omannäköisen vapaaehtoistoiminnan toteuttamiseen. Piirin koulutuksiin, kuten Täyskäsi-päiviin ja seututapaamisiin, sisällytettiin nuorisotoiminnan teemoja ja jaettiin aineistoja, kuten Yhdistyksen askeleet nuorisotoimintaan opasta. 6.6.1. Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina -hanke (2012-2014) Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri sai Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen yhdistysten nuorisotoiminnan, vanhemmuuden tukemisen sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseksi vuosille 2012-2014 Kohtaamisia ja kasvua arjessa hankkeeseen. Hankkeen teoreettisena taustana oli KT Päivi Hamaruksen kehittämä Vaakamalli, jolla pyritään ennaltaehkäisemään kiusaamista ja luomaan kouluyhteisöön hyvinvointia. Vaakamallissa kehitettyjä menetelmiä laajennettiin kodin ja koulun