MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4. RAKENTAMISEEN SOPIMATON ALUE
KALLIO MAISEMAN LUURANKO
Suomen kallioperä on muodostunut muinoin erittäin vaihtelevissa geologisissa olosuhteissa, pääosin 3000-1600 miljoonaa vuotta sitten. Piirrokset teoksesta: 3000 vuosimiljoonaa. Suomen kallioperä Toim: Martti Lehtinen, Pekka Nurmi, Tapani Rämö Julk: Suomen geologinen seura 1998
Suomi Fennoskandian kilvellä
Suomen kallioperä on vanhinta, vakainta ja myös koko Euroopan Unionin paksuinta. Uusimpien tutkimusten mukaan allamme on paikoitellen jopa 230 kilometriä kiinteässä olomuodossa olevaa kiviainesta.
Gullkronanselkä, hautavajoama, siirros Kasnäs
GEODIVERSITEETTIÄ Kasnäsin luontopolulta
Mannerjään kulutuksen erilaisia jälkiä kalliopinnoissa
1 uurre 2 kouru 3 pirstekaarre 4 sirppikouru 5 sirppimurros, 6 simpukkamurros, 7 ristiuurteita Perniöstä Saksaan kulkeneita siirtolohkareita
Suomi on osa geologisesti merkittävää vyöhykettä: vanhimman, arkeeisen maankuoren ja paljon myöhemmin muodostuneen proterotsooisen maankuoren rajaseutua. Täältä lounaaseen päin esiintyy yhä nuorempia kivilajeja, jotka ovat kukin vuorollaan liittyneet muodostamaan uutta maankuorta. Peruskalliomme nuorimpiin osiin kuuluu rapakivigraniittia, gabroanortosiittia ja diabaasia sekä näihin läheisesti liittyviä Jotunikauden hiekkakiviä, joita on eniten Etelä- ja Lounais-Suomessa. Satakunnan hiekkakiveä Reposaaressa
Kartan mustat viivat kuvaavat siirroksia ja ylityöntövyöhykkeitä
Espoon kivilajikartta kertoo mistä kaupunginosien erilaisuus johtuu
Suomen kallioperän kivilajikoostumus - Runsaspiihappoiset syväkivet 52,5 % (graniitti, granodioriitti, kvartsidioriitti) - Seoskivet (migmatiitteja) 21,8 % - Liuskeet (fylliitti, kiilleliuskeet, kiillegneissit) 9,1 % - Vähäpiihappoiset magmakivet 8,2 % (gabrot, diabaasit, amfibolit) - Kvartsiitit ja hiekkakivet 4,3 % - Granuliitit (metamorfinen kivi) 4,0 % - Kalkkikivet 0,1 %
Ekologisilta vaikutuksiltaan kivilajit poikkeavat toisistaan. Listassa ylhäältä alas rapautumistuotteiden happamuus vähenee ja rapautumistuotteiden ravinnepitoisuus lisääntyy: - kvartsipitoiset kivilajit hiekkakivi, kvartsiitti, konglomeraatti maasälpäkivilajit graniitti, gneissi emäksiset kivilajit gabro, liuskekivet joissa runsaasti emäksisiä mineraaleja kalkkikivi kalkkiliuskeet, dolomiitti Lähde: http://gis.joensuu.fi/~mhoito/kasvu/maa_aineksen.htm
Happamat magmakivet - rapautumistuotteet happamia ja vähäravinteisia graniitti: kvartsi, maasälpä, kiille rapakivi dioriitti (vähemmän hapan kuin edelliset) Metamorfoituneet gneissit (graniitista) kiilleliuskeet (kvartsia ja kiillettä) kvartsiitti (hiekkakivestä) esim. Koli Emäksiset magmakivet - enemmän Ca, K kuin happamissa gabrot, peridotiitti marmori (kalkkikivestä) kartassa Suomen maakuntakivet
Kallioperän murroslinjoja, ruhjelaaksoja esiintyy eri tavoin eri puolilla maata
Julman Ölkyn kalliomaalaukset ovat vesirajan tuntumassa, järvi 50 m syvä
Syvä-/magmakiviä metamorfoituneita kiviä
Graniitti keski- ja karkearakeinen, suuntautumaton ja tasarakeinen graniitti, yleisväriltään voimakkaan punainen vanha klassikko, viedään joka puolelle maailmaa. Tekniset ominaisuudet: Tilavuuspaino 2650 kg/m³ Vedenimukyky 0.10 % Puristuslujuus 174 MPa Taivutusvetolujuus 14,1 MPa Kovuus 6,0 Mohs Gneissi (Suomi, Sulkava) Hieno- ja keskirakeinen, suuntautunut. Voimakkaasti liekkikuvioinen: mustaa, harmaata ja ametistinpunaista. Tekniset ominaisuudet: 30 mm vahvuinen levy/1m2 81 kg Vedenimukyky 0,12 p-% Säänkestävyys hyvä Värivaihtelu kohtalainen
Graniitti ja gneissi
Luonto taiteilijana
Suuntautunut maasto Itä-Suomen liuskevyöhykkeellä
Koli - Kansallispuisto geohistorian aarrearkku Nilsiän kvartsiittikaivos (GTK vuosikertomus 2003)
Satakunnan punertavaa hiekkakiveä rantavoimien kuluttamana
Olkiluodon kallioperä (ydinvoimalaitosalue keskellä)