Kalliolle kukkulalle: Espoon Soukan geologiset kohteet Kasavuorella ja Hanikan luontopolulla omatoimisia retkeilykohteita Lähigeologiaa kaikille!
|
|
- Riitta-Liisa Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kalliolle kukkulalle: Espoon Soukan geologiset kohteet Kasavuorella ja Hanikan luontopolulla omatoimisia retkeilykohteita Lähigeologiaa kaikille! gtk.fi
2 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2016 aineistoa MML ja HALTIK
3 Espoon Soukan geologiset kohteet Kasavuoren ja Hanikan luontopoluilla omatoimisia retkeilykohteita Jo monen vuoden ajan Geologian tutkimuskeskus (GTK) on järjestänyt opastettuja geologisia retkiä Espoossa osana sen Espoo-, Geologian- ja Suomen luonnon päivän ohjelmaa elokuun viimeisenä lauantaina. GTK:n retkien tarkoituksena on tutustuttaa espoolaisia kaupunkinsa lähiluonnon geologisin kohteisiin. Retkiä on tähän mennessä järjestetty Etelä-Espoossa, Leppävaarassa, Nuuksiossa ja Otaniemi-Tapiolan alueella ja näistä on saatavilla sähköiset oppaat omatoimiseen retkeilyyn ( Vuoden 2016 retkikohteeksi valittiin Soukka, missä Kasavuoren jylhä graniittikukkula kohoaa melkein suoraan meren rannasta merkittävänä geomorfologisena yksityiskohtana 44 metrin korkeuteen. Heti Kasavuoren luonnollisena jatkeena on Hanikan luontopolku, missä tavataan lukuisia merkittäviä geologisia ja geologis-historiallisia kohteita. Ne kertovat paljon alueen muinaisesta menneisyydestä. Saapuminen ja parkkipaikat Retkelle osallistujia suositellaan saapuvaksi julkisilla kulkuneuvoilla. Helsingin Kampista ja Espoon Matinkylästä pääsee Soukan rantatielle linjoilla 145 ja 145N. Alueella ei ole parkkipaikkoja muuta kuin Soukan ostoskeskuksessa ja Soukansalmentien päässä, joka on Kasavuoren takana, Hanikan luontopolun alussa. Parkkipaikka Hanikan luontopolku kiertelee Suinonsalmen, Kaitalahden ja Soukansalmen välissä. Polun kokonaispituus on noin 5 kilometriä, ja sen kiertäminen kestää parisen tuntia. Polun varren 14 opastaulua kertovat mm. Kaitalahden runsaasta linnustosta, pronssikautisista hautaröykkiöistä, jääkauden jäljistä sekä metsä- ja rantamaisemista. Lintutornista pääsee tarkkailemaan Kaitalahden vesilintuja. Polkua ylläpitää Espoon ympäristökeskus. GTK:n Espoo-, Geologian- ja Suomen luonnon päivän retkellä ei kuitenkaan kierretä koko reittiä, vaan käydään joillakin alkupään geologisilla ja geologis-historiallisilla kohteilla. Hanikan seudun luonto on moni-ilmeistä: tervalepikoita, kalliomänniköitä ja näiden välissä kuusivaltaisia sekametsiä. Polku kulkee paikoin kalliopinnalla, kosteimmissa paikoissa on pitkospuut. Polku soveltuu parhaiten hyväkuntoisille ja -jalkaisille. Tämä on opas Kasavuoren ja Hanikan luontopolun geologisiin kohteisiin. Kohteita on 8. Tänä vuonna GTK innovoi ja soveltaa retkellään Earth-kätköilyn periaatteita, osallistaen retkeilijät geologisten yksityiskohtien etsimiseen, keskusteluun ja tehtäviin vastaamiseen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2016 aineistoa MML ja HALTIK Bussipysäkki Parkkipaikka Kansikuva: Näkymä Kasavuoren huipulta Suomenlahdelle ja Espoon saaristoon. Kasavuoren kallio on graniittia ja sen huippua on käytetty tähystämiseen ja hälytysjärjestelmän osana viikinkien hyökkäysten varalta. Nykyään se toimii virkistys- ja lintujen bongauspaikkana. Se kuuluu Espoon arvokkaisiin geologisiin kohteisiin.
4 Alueen geologia Alueen kallioperä on melko homogeenistä ja monotonista vaaleanpunaista mikrokliinigraniittia, mistä Kasavuorikin on koostunut. Graniitti on piirikasta kiveä, joka kestää hyvin rapautumista ja eroosiota ja siksi se yleensä kohoaa ympäristössään korkeina kukkuloina. Kasavuoren ympäristöä reunustavat syvemmälle rapautuneet ja kuluneet gneissit ja metamorfoituneet vulkaaniset kivilajit (ks. kartta). Mikrokliinigraniitti on n miljoonaa vuotta vanhaa muinaista kivisulaa, joka jäähtyi hitaasti maankamaran uumenissa kymmenien kilometrien syvyydessä muinaisen vuorijonon juuriosassa. Vuosimiljardien aikana syvällä muodostunut kallioperä kohosi hiljalleen vuorijonon kuluessa päältä pois, paljastaen sen juuriosan. Syvällä syntynyt graniitti asettui alttiiksi maan pinnalla vallitseville voimille ja vesi, tuuli, jää ja eliöt ovat vaikuttaneet siihen jo vuosimiljoonien ajan. Toisiaan seuranneiden jääkausien aikana jäätikkö irrotti kalliosta kiviainesta ja suuria lohkareita. Jääkauden loppuvaiheessa jäätiköstä irtautuneet ja sulavat jäävuoret tiputtelivat mukanaan kuljettamiaan lohkareita. Jääkauden päätyttyä alue oli veden alla, mutta maa nousi hitaasti merestä jäätikön sulamisen jälkeen. Kasavuoren rannanpuoleinen jyrkkä graniittiseinämä (Kuva Toni Eerola, GTK).
5 Kohteet ja reitti Kohde 1: Soukan rantatien kallioleikkaus ( ) Retki alkaa Kasavuoren juurelta Soukan rantatieltä. Kallion juurella Soukan rantatiellä voidaan havainnoida vaaleanpunaisessa graniitissa olevia pitkiä tummia kappaleita, jotka ovat juonia, eli graniitin halkeamiin tunkeutuneita kivisulia. Kallioperän liikunnoissa juonet ovat vääntyilleet ja venyneet moniin eri osiin vuorijonopoimutuksen aikana. Kalliossa on myös nähtävissä vaaleanpunaisia pegmatiittijuonia. Ne ovat karkearakeisia ja ovat syntyneet graniittisulan kiteytymisen loppuvaiheessa, jolloin sulan neste- ja kaasurikkaat osiot purkautuvat jo kiteytyneen kallion halkeamiin. Pegmatiiteissa voidaan tavata harvinaisia mineraaleja ja maametalleja ja ne voivat olla radioaktiivisia niiden sisältämien uraanimineraalien ansiosta. Kasavuoren graniittikalliota on louhittu tietä varten. Mitä on mahtanut tapahtua siitä louhitulle kivelle? Tumma juoni Kasavuoren graniitissa. Juonet olivat kuumaa basalttista kivisulaa, joka tunkeutui kallion halkeamiin (Kuva Toni Eerola, GTK).
6 Kohde 2: Kasavuoren huippu ( ) Kasavuoren lounaiskulmasta lähtee polku kallion laelle. Saapuessa Kasavuoren huipulle, huomio kiinnittyy suureen siirtolohkareeseen Se on samaa kivilajia kuin Kasavuori ja juuttunut sen halkeamaan. Se on luultavasti lähtöisin samasta kalliosta ja jäätikkö on raahannut sitä mukanaan vain muutamia metrejä. Kasavuoren huipulta avautuu upea näköala Suomenlahdelle ja lounaisen Espoon rannikolle. Kasavuori kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin ja se on yksi Espoon merkittävistä geologista kohteista. Graniitissa voi nähdä vaalenpunaista granaattia hajarakeina (porfyroblasteina), jotka ovat kasvaneet metamorfoosissa muita rakeita kookkaammiksi. Granaatit ovat merkki siitä että graniitti sai alkunsa hiekka- ja saviperäisten kivilajien sulamisesta syntyneen kivisulan kiteytymisestä korkeassa lämpötilassa ja paineessa syvällä maankuoressa. Geologiansa lisäksi kohteella on myös historiallista ja biologista merkitystä. Kallion huipulta on tähyilty viikinkien hyökkäyksiä ja se on toiminut muinaisen hälytysjärjestelmän osana. Paikka on myös suosittu kohde lintujen bongaukseen. Geologisen ja geomorfologisen merkityksensä lisäksi nämä tekijät olivat merkittäviä kun Espoon kaupunki päätti suojella Kasavuoren huipun rakentamiselta. Huipulta itään lähtevällä polulla tavataan kaksi rapakivigraniittilohkaretta, jotka ovat kulkeutuneet Viipurin alueelta jäävuoren mukana. Mieti luonnonvoimien kuten tuulen, jään, veden ja eliöiden aiheuttamia rapautumis- ja eroosiovoimia ja kivilajien erilaista kulumista maiseman tuottajina. Miksi Kasavuori on muusta ympäristöstään koholla? Voiko tähän vaikuttaa jokin muukin seikka? Graniittinen magmasäiliö syvällä maankuoressa. Piirros Harri Kutvonen, GTK
7 Kohde 3: Muinaisranta ( ) Kasavuorelta länteen johtavalta polulta pääsee Soukansalmentielle, jolta alkaa Hanikan luontopolku. Luontopolun 1. kohde on muinaisranta. Muinaisranta koostuu lohkareröykkiöistä, joka ympäröi metsäistä kalliota. Meren pinta oli Itämeren Litorina-vaiheen aikana tässä ja sen laineet huuhtoivat hienomman aineksen pois, jättäen raskaammat lohkareet. Jäätikön paino oli painanut maankamaran alemmas ja jäätikön sulaminen aiheutti maankohoamisen, jonka seurauksena muinaisranta on nykyisellä korkeudellaan. Kallioisia kukkuloita ympäröiviä jääkauden jälkeisiä geologisia muodostumia (Piirros Harri Kutvonen, GTK) Pohdi ilmaston ja ympäristön muutoksia ajassa ja peilaa niitä nykytilanteeseen. Mitä vaikutuksia näkemääsi ympäristöön tuottaa ilmastonmuutos jota paraikaa elämme? Muinaisrantavyöhyke opastauluineen Hanikan luontopolun alussa (Kuva Toni Eerola, GTK) v. sitten v. sitten v. sitten Nykyään Viimeisin, Veiksel-jääkautena tunnettu kylmä vaihe alkoi noin vuotta sitten. Laajimillaan jäätikkö oli noin vuotta sitten, jolloin useamman kilometrin paksuinen mannerjäätikkö painoi maankuorta alaspäin. Jäätikön taas sulettua maankuori alkoi kohota entiselleen. Kohoaminen jatkuu yhä, ollen pääkaupunkiseudulla noin 2 mm vuodessa. Itämeren allas Litorinameren aikaan n vuotta sitten. (M. Saarniston mukaan)
8 Kohde 4: Gneissi-silokallio ( ) Luontopolku nousee kukkulalle ja polun varrella on jäätikön uurtamaa ja hiomaa kalliota. Kalliossa nähtävissä tummaa metamorfoitunutta liusketta, jota lävistävät vaaleanpunaiset graniittijuonet muodostaen gneissi nimisen kivilajin. Kivilaji muodostui kovassa paineessa ja lämpötilassa, eli metamorfoosissa, missä kiven alkuperäinen koostumus ja rakenne muuttuivat. Tarkastele kallion uurteista pintaa. Pystyykö siitä päättelemään mihin suuntaan jäätikkö on kulkenut ja mikä uurteet on aiheuttanut? Minkälainen on aikaväli kallion kivilajin muodostumisen ja jäätikön uurteiden välillä miljardin vuoden tarkkuudella? Raitaista gneissistä silokalliota Hamikan luontopolulla (Kuva Toni Eerola, GTK). Metamorfisten kivilajien muodostuminen kasvavassa paineessa ja lämpötilassa. Piirros Harri Kutvonen, GTK.
9 Kohde 5: Siirtolohkare ( ) Erittäin suuri, kulmikas ja noin viisi metriä korkea rapakivisiirtolohkare sijaitsee Hanikan luontopolun varrella, muutaman kymmenen metrin päässä Suvisaarentien ja Soukanniementien risteyksestä. Se on kulkeutunut jäävuoren mukana Viipurin rapakivigraniittialueelta. Kivi on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä vuonna Mieti isojen siirtolohkareiden merkitystä muinaisille isoisillemme. Minkä selityksen he antoivat niiden alkuperälle? Mikä ero on uskomusten ja tutkitun tiedon välillä asiassa ja miten tutkittuun tietoon on päästy? Hanikan luontopolun kookas siirtolohkare suojeltiin vuonna Lohkareen rapakivitekstuuria, missä pyöreitä kalimaasälpäkiteitä ympäröivät vaaleat plagioklaasi (maasälpä)-renkaat. (Kuvat Toni Eerola, GTK).
10 Kohde 6: Isovarpuräme ( ) Hanikan luontopolun opasvihkosen mukaan suopursujen huumaava tuoksu toivottaa retkeiiljän tervetulleeksi suolle. Hanikan alueella kuljetaan pitkospuita pitkin suon yli. Maan kohotessa painanteisiin jäänyt merivesi muodosti pieniä lampia kallioiseen maastoon, joita luultavasti kalliopohjavesi ruokkii. Lammet muodostivat kosteikkoja, jotka soistuivat ja kasvavat hiljalleen umpeen metsittyen. Suomen soissa on merkittäviä turvevaroja ja niiden kerrostumat kertovat hiljaista tarinaansa ilmaston- ja ympäristönmuutosten vaiheista. Järven umpeenkasvu ja eteläsuomalaisen kohosuon synty. Mikä on pitkospuiden tehtävä muuten kuin pitää jalat kuivina? Mitä kasvien hitaan kerrostumisen seurauksena syntyy soilla? Onko se geologinen prosessi?
11 Kohde 7: Jääkauden jäljet ( ) Etsi jääkauden jälkiä (minkä kivilajin muodostamasta kalliosta?). Apuna voit käyttää alla olevaa kuvaa). Jäätikön eroosion jättämiä jälkiä kalliossa (Piirros Hari Kutvonen, GTK). 1=uurteita, 2=kouru, 3=pirstekaarre, 4=sirppikouru, 5= sirppimurros, 6=simpukkamurros, 7=ristiuurteita. Kohteen 7 mielenkiintoisena yksityiskohtana on kallion halkeama, joka on muodostanut pienen luolamaisen onkalon, johon mahtuu makamaan. Ovatkohan esi-isämme levähtäneet siinä metsästys- tai kalastusretkillään?
12 Kohde 8: Pronssikautiset haudat ( ) Retki päättyy ihmisen muinaisiin vaikutuksiin, joilla on myös suhteensa geologiaan ja ympäristönmuutoksiin. Korkeimmalla paikalla Sundsbergetin laella kohoaa kaksi pronssikautista hautaa. Pronssikautiset haudat ovat yleisiä rannikkoseuduillamme ja niihin haudattiin yleensä heimopäälliköitä. Näitä muinaishautoja on kutsuttu hiidenkiukaiksi. Lohkareista pinotut haudat on yleensä rakennettu muinaisen merenrannan läheisyyteen. Maankohoaminen on nostanut ne korkeammalle. Tehtävä Mitä geologiaan liittyvää on muinaishaudoissa, mistä luulet lohkareiden olevan lähtöisin ja mitä ne merkitsevät? Mieti esi-isiemme ympäristöä ja elämää tällä seudulla tuohon aikaan. Pronssikautinen hauta Hanikan luontopolulla (Kuva Toni Eerola, GTK). Tehtävien vastaukset löytyvät Espoo-, Suomen luonnon- ja Geologian päivän sivultamme osoitteessa: Tämä Lähigeologiaa kaikille opasvihkonen on toteutettu osana Geologian päivän, Espoo-päivän ja Suomen luonnon päivän 2016 ohjelmatarjontaa.
FAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotGeologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita
Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotGeologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010
Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotPispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen
Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotKalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha
2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotLuvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5
Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha
3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotNOKIAN RETKEILYREITIT RUUTANA HAKAVUORI KIVIKESKU LUOTO MAATIALANHARJU
Luontoon! NOKIAN RETKEILYREITIT RUUTANA HAKAVUORI KIVIKESKU LUOTO MAATIALANHARJU Nokian järvimaisemat kutsuvat tutustumaan luontoon. Järvien kainalossa ja koskien kupeessa sijaitsee Nokian kaupunki, jonka
LisätiedotSaimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK
Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes 25.6.2015 1 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia
LisätiedotMUNKINSEUDUN GEOLOGIAA. Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu.
MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu. Munkinseudulla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueita Helsingin länsiosassa (kuva
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha
3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian
LisätiedotSuomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen
Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue
LisätiedotKuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO
Kuva: Veikko Hahmo Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO Retkelle lännestä Mistä retkelle: Kuntakeskusta, Takamaa, Vähäjärvi Kävellen kohti Takamaata ja moottoritien alikulun
LisätiedotSyventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen
Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi
KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on
LisätiedotPitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)
Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän
LisätiedotPelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi
Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotTiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11
Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin
Lisätiedotkansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1
kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja. Fennoskandia on laaja
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotSuur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä
Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden raportti Aihe: Espoon saaristo Aika: 28.5.2015 torstaina 17.30-20.00 Paikka: Soukan palvelutalo, Soukankaari 7 Läsnä: 22 osallistujaa
LisätiedotGeologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus
Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista
LisätiedotKytäjä-Usmi Ulkoilualue
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,
LisätiedotVaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi
Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro
LisätiedotValokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali
Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotLähigeologiaa kaikille! Geologian Otaniemessä ja retki Leppävaaraan
Lähigeologiaa kaikille! Geologian Otaniemessä ja retki Leppävaaraan TONI EEROLA JA PAULI VARTIA Espoo-päivänä 31.8.2013 kaupunki täyttyi erilaisista tapahtumista. Geologian tutkimuskeskus (GTK) osallistui
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
LisätiedotIkaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...
LisätiedotSuomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys
Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotFirmaliiga Högbacka
Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.
LisätiedotMak-33.151 Geologian perusteet II
Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan
LisätiedotSisällys. Maan aarteet 7
Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24
LisätiedotSyventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö
Syventävä esitelmä. Maiseman geologinen kehitys Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N
LisätiedotKoivusaaren luontopolku
KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet
LisätiedotSaimaa Geopark -projekti
Saimaa Geopark -projekti Geo-kohteiden maastoinventointi 2014-2016 Suomen luonnon ja Geologian päivä 2016 Imatra Jari Nenonen ja Tapani Tervo Saimaan geologiset arvot Saimaan vaiheet: harju- ja kalliosaaret,
LisätiedotLEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO
LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO LUUPÄÄN LENKIN PAIKKATIETOPOHJAISET TEHTÄVÄT Opettajan ja opiskelijan opas Ilkka Ratinen Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Yhteenveto Leivonmäen kansallispuistoon
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotPorvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...
LisätiedotTUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 11 TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 324409 324412 TUUSJÄRVI PAJUMÄKI 422203 OHTAANNIEMI 422206 RAIVANTAIPALE Tuusniemi 324408 324411 LITMANIEMI
LisätiedotLataa Lumoava Helsinki. Lataa
Lataa Lumoava Helsinki Lataa ISBN: 9789513771805 Sivumäärä: 248 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.56 Mb Tiedätkö, missä harmaahaikarat pesivät? Entä mistä löydät harvinaisen vanhat hiidenkirnut, Aarnipadan
LisätiedotKEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin
LisätiedotMihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari
Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari 11.12.2013, YM GTK tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran
LisätiedotLöydä päivävaelluksen hauskuus
Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotTehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta
Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotESPOON ARVOKKAAT GEOLOGISET KOHTEET 2006
Liidia Petrell ESPOON ARVOKKAAT GEOLOGISET KOHTEET 2006 Espoon ympäristökeskus Monistesarja 2/2006 Kansikuva: 7.6. Hiidenkirnut, Sorlampi, Brobacka Valokuvat: Liidia Petrell Kartat: Piia Karjalainen Peruskartta-aineistot
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotRantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
LisätiedotGeomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa
Geomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa Peter Johansson, Maija Haavisto-Hyvärinen ja Timo Huttunen 1 Johdanto Kesäinen luonto ja sen tarjoamat erilaiset aktiviteetit on yksi tärkeimmistä
LisätiedotGeoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa
Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat
LisätiedotSaimaa jääkauden jälkeen
Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät
LisätiedotCliPLivE - Climate Proof Living Environment
SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi
LisätiedotALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.
KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden
LisätiedotSuomen kallioperä. Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta
Suomen kallioperä Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta Metamorfoitumattomat sedimenttikivet Satakunnan, Muhoksen ja Hailuodon muodostumat Iältään 1600 600 miljoonaa vuotta
LisätiedotVinkkejä kiviharrastukseen
Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.
LisätiedotYyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)
Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka
LisätiedotSuomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit
Suomen kallioperä Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit Karjalaiset muodostumat Arkeeisen kuoren päälle tai sen välittömään läheisyyteen kerrostuneita
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotTehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta
Tehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta S@ Etsi vastauksia Pyhii-Luoston kansallispuiston esitteestd ja luontokeskuksen nayttelystri. Apuna voit kriyftrid my6s tietokonetta (esim. www.luontoon.fi
LisätiedotDigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI Lopen sininen retkeilyreitti 3 km Lopen sininen reitti lähtee Tauluntien varressa olevalta pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi kapeaa polkua pitkin mäntymetsikön
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotSaksanahon puron tutkimus retki
Saksanahon puron tutkimus retki 11.08.2010 Kaksi muuan urkkia päätti lähteä tutkimusmatkalle saksanahon purolle. Mikä olisi se väline, jolla pääsee puiden yli ja aamukaste vaikuttaisi helpottavasti matkan
Lisätiedot5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.
JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia
LisätiedotPohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes
Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:
2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotMaailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin
Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010
LisätiedotSaarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013
1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:
LisätiedotVuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista
Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka
LisätiedotGeomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany
Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa
LisätiedotViipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa
Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden
LisätiedotKESKI-POHJANMAA KIVI-16. Arvoluokka. Kannus. Kokkola. Toholampi. Kaustinen. Lestijärvi. Halsua !!! ! Perho ! 2
019 018 Kokkola 038 041 Kannus 022 017 031 Toholampi 025 016 020 Kaustinen 015 Halsua 003 002 006 012 001 013 011 005 010 009 Lestijärvi 014 004 13-024 007 008 KESKI-POHJANMAA KIVI-16 Perho Arvoluokka
LisätiedotNatura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos
Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä,
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotRiihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotTampereen paikan ainutlaatuisuuksia
Tampereen paikan ainutlaatuisuuksia BaltCICA 27.4.2011 Tampere valtuustosali 1 Pälkäne-Kangasala- Tampere-Ylöjärvi saumaharjujonon muodostuminen Näsijärven-Jyväskylän jääkieleke Tampere Jäätikkökielekkeiden
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotStudio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto
Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.
LisätiedotRetket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm
Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Reki nro 1. Reykjavík Opastettu kierros Reykjavikissa Kerrotaan ja nähdään eri paikkoja kaupungissa Retken
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
Lisätiedot