Sisällys. Maan aarteet 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Maan aarteet 7"

Transkriptio

1 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku Kallioperä koostuu kivilajeista Kivet rakentuvat mineraaleista Maaperä koostuu maalajeista Ihminen hyödyntää Maan aarteita Luonnonvarat...28 Raaka-aineesta tuotteeksi 35 7 Seos ja puhdas aine Seoksen aineet voidaan erottaa Malmista metalliksi Öljystä muoviksi Tuotteiden elinkaari Kierrätys ja ongelmajätteet...56

2 Sähköllä valoa, lämpöä ja liikettä Virtaa piirissä Sarjakytkennässä yksi virtapiiri Rinnankytkennässä monta virtapiiriä Magnetismi Sähköllä liikettä liikkeestä sähköä Sähkön käytössä tervettä järkeä Hankaamalla sähköiseksi...86 Energia arjessa Energia ei häviä Miten sähköä tuotetaan? Miten generaattoria pyöritetään? Energiaa säästämään...106

3

4 F Y S I I K K A K E M I A Maan aarteet Ihminen saa ravintonsa ja tarvitsemansa materiaalit Maan kamaralta. Ihminen itsekin on rakentunut aineista, jotka kiertävät maapallolla. Tässä jaksossa tutustutaan Maan kerroksiin ja niiden arvokkaisiin aineisiin.

5 1 Planeetta kuin aarrearkku v Maapallon synty ja rakenne Maapallo syntyi avaruuden pölystä noin viisituhatta miljoonaa vuotta sitten. Aluksi se oli kokonaan sulaa kiviainesta. Vähitellen sulan kiviaineksen pinta jäähtyi ja muodosti kiinteistä kivilaatoista koostuvan kuoren. Maapallon kiinteää kuorikerrosta kutsutaan kallioperäksi. Kuorta ja sisäydintä lukuunottamatta maapallo on sulaa, kuumaa metallia, pääasiassa fysiikka nikkeliä ja rautaa. Sulan raudan virtaukset maapallon sisällä tekevät Maasta magneettisen. v Hidasta liikettä Maankuoren alla on sulaa kiviainesta, magmaa. Magman virtaukset aiheuttavat maankuoren laattojen hitaan liikkumisen. Kun laatat hitaasti ajautuvat toisiaan päin, syntyy poimuvuoristoja. Alueilla, joissa laatat erkanevat toisistaan, syntyy uutta merenpohjaa. Laattojen rajakohdissa esiintyy maanjäristyksiä ja tulivuoria, joista sulaa kiviainesta voi purkautua maanpinnalle. sisäydin ulkoydin vaippa / sula kiviaines laatoista koostuva kuori Maapallo koostuu kerroksista, joista kuori ja sisäydin ovat kiinteää ainetta. Kuori on Maan kokoon verrattuna paksuudeltaan kuin omenan kuori. 8 Fysiikan ja kemian polku 6

6 Magman liikkeet aiheuttavat toisaalla laattojen erkanemisen ja toisaalla poimuvuoristoja synnyttäviä laattojen törmäyksiä. Laattojen saumakohdissa maanpinnalle voi syntyä tulivuoria, joista purkautuvaa sulaa ja kuumaa kiviainesta kutsutaan laavaksi. v Aineet kiertävät maapallon pinnalla Maapallolta on löydetty noin 90 alkuainetta, ja niistä on syntynyt valtava määrä erilaisia yhdisteitä. Maapallo on siis todellinen aineiden aarrearkku. Maa on ainoa planeetta, jolla on todistetusti elämää. Lukemattomat eliöt ovat rakentuneet erilaisista aineista. Eliöt saavat kaikki tarvitsemansa aineet maapallolta ja luovuttavat ne takaisin aineiden kiertoon kuollessaan. Maapallon alkuaineita kemian merkkikielellä rauta happi pii magnesium nikkeli alumiini Fe O Si Mg Ni Al Maan aarteet 9

7 Tutkimuksia KIERTOLIIKETTÄ Tee näin Aseta puupalikat pöydälle hieman toisistaan erilleen. Kokeile, että kulho pysyy puupalikoiden päällä. Ota kulho pois ja aseta lämpökynttilä palikoiden väliin. Sytytä kynttilä. Kaada kulho puolilleen ruokaöljyä ja aseta se puupalikoiden päälle. Purista pipetistä hieman elintarvikeväriä kulhon pohjalle. Tarvikkeet tulenkestävä lasikulho kaksi puupalikkaa pipetti lämpökynttilä nestemäistä elintarvikeväriä ruokaöljyä Mitä kulhossa tapahtuu? Mistä ilmiö johtuu? Minkä maapallon ilmiön olet tutkimuksella havainnollistanut? MAANJÄRISTYKSEN KESTÄVÄ RAKENNELMA Tee näin Rakenna korteista sinitarran avulla pulpetille noin 20 senttimetriä korkea, mahdollisimman kestävä rakennelma. Aiheuta maanjäristyksiä heiluttamalla pulpettia sekä sivusuunnassa että pystysuunnassa. Tarvikkeet pelikorttia sinitarraa Miten rakennelma kestää? Miten korteista voisi rakentaa vielä kestävämmän rakennelman? Eri rakennelmien kestävyyden vertailuun tarvitaan joka kerta mahdollisimman samanlainen järistys. Pohdi, miten voisit toistaa järistykset samanlaisina. Mitä pitää ottaa huomioon, kun rakennetaan alueille, joilla esiintyy maanjäristyksiä? 10 Fysiikan ja kemian polku 5

8 muut 7 % Tehtäviä magnesium 13 % rauta 35 % 1. Mistä maapallo on syntynyt? 2. Millainen on maapallon kuori? pii 15 % 3. Mikä aiheuttaa maankuoren laattojen liikkumisen? happi 30 % 4. Mitä laattojen liike voi aiheuttaa niiden rajakohdissa? 5. Mitä voit sanoa eri aineiden määrästä maapallolla? 6. Suunnittele, miten voit havainnollistaa maankuoren laattojen välisen törmäyksen. Koko maapallon yleisimmät alkuaineet ovat rauta, happi, pii ja magnesium. 7. Ota selvää maanjäristyksistä. a) Millaisella asteikolla järistysten voimakkuutta mitataan? b) Mikä on voimakkain koskaan mitattu järistys? c) Millaisia ohjeita ihmisille annetaan maanjäristysalueilla? d) Tapahtuuko Suomessa maanjäristyksiä? 8. Etsi tietoa jostakin tapahtuneesta maanjäristyksestä tai tulivuorenpurkauksesta. Missä, milloin ja miten se tapahtui? Mitkä olivat sen seuraukset? Miksi se on jäänyt historiaan? Miten samantyyppiseen luonnonkatastrofiin voitaisiin varautua paremmin? 9. Miksi Maan sisällä oleva kiviaines pysyy sulana? 10. Pohdi, miksi ihmiset asuvat toimivien tulivuorten lähellä tai maanjäristysalueilla, vaikka saattavat olla hengenvaarassa. Vuoristot syntyvät maankuoren laattojen poimuttuessa. 11

9 2 Kallioperä koostuu kivilajeista v Ikivanhoja ja aivan uusia kiviä Maankuoren mullistukset ovat sekoittaneet kiviainesta. Kiviä tutkimalla saadaan tietoa muinaisista tapahtumista, koska jokaisen kiven ominaisuuksiin vaikuttaa se, miten ja missä kivi on muodostunut. Vanhimmat tunnetut kivilajit ovat noin neljä miljardia vuotta vanhoja. Uutta kiviainesta syntyy jatkuvasti esimerkiksi tulivuorten purkauksissa. v Kivilajien synty Kivilajien muodostuminen kestää kauan ja edellyttää kovaa painetta sekä korkeaa lämpötilaa. Jähmettyneet kivilajit ovat syntyneet sulan kiviaineksen eli magman jähmettyessä ja kiteytyessä. Kerrostuneet kivilajit ovat syntyneet meren pohjaan kertyneen hienon kiviaineksen kerrostuessa. Kiviainesta rapautuu irti kalliosta, kun tuuli, sade ja lämpötilan KIVILAJIT jähmettyneet kivilajit kerrostuneet kivilajit muuttuneet kivilajit graniitti kalkkikivi gneissi Kivilajit jaetaan kolmeen luokkaan syntytavan perusteella. Kivilajin syntytapa määrää sen rakenteen. 12 Fysiikan ja kemian polku 6

10 Suomen kallioperä on jääkauden muokkaamaa. Siinä näkyy monin paikoin jään kulkusuunnan mukaisia uurteita. vaihtelut kuluttavat sitä. Virtaavan veden mukana se päätyy mereen. Meren pohjan kovassa paineessa irtaimet maalajit tiivistyvät uusiksi kivilajeiksi, kuten hiekkakiveksi. Suomessa kerrostuneita kivilajeja esiintyy Koke mäenjoen ja Oulujoen alajuoksuilla. Muuttuneet kivilajit ovat syntyneet jähmettyneistä tai kerrostuneista kivilajeista vuorten poimuttuessa, kun mannerlaatat ovat törmänneet toisiinsa. Tällaisia kivilajeja on paljon esimerkiksi Alpeilla sekä Ruotsin ja Norjan rajavuoristossa Skandeilla. v Suomen kallioperä Suomen kallioperää kutsutaan peruskallioksi. Se on poimuttunut moneen kertaan ja on jopa 1,5 3 miljardia vuotta vanhaa. Peruskallio sisältää erilaisia jähmettyneitä kiviä, kivettynyttä merenpohjan hiekkaa ja savea sekä kivettynyttä kalkkiliejua. Suomen yleisimmät kivilajit ovat graniitti ja gneissi. Kalkkikivi on syntynyt kalkkiliejun kerrostuessa ja kivettyessä. Marmori on muuttunutta kalkkikiveä, jota louhitaan esimerkiksi Italiassa. Kalkkikiveä ja marmoria käytetään rakennusmateriaaleina. Maan aarteet 13

11 Tutkimuksia TUNNISTA KIVIÄ Tee näin Tutki kiviä ja nimeä ne kirjan kuvien avulla. Tarvikkeet koulun kivikokoelma tai ulkoa kerättyjä kiviä Arvokkaita korukiviä Kauneutensa ja harvinaisuutensa vuoksi arvokkaita kiviä kutsutaan jalokiviksi. Kun valo heijastuu hiotun jalokiven pinnoista, sen ominainen väri näkyy selvästi. Jalokiviä timantti rubiini safiiri smaragdi akvamariini opaali skpektroliitti Timantti on hiiltä samoin kuin lyijykynän sisällä oleva grafiitti. Hiilestä ei ole kuitenkaan helppo valmistaa timantteja, sillä se edellyttää kovaa painetta ja korkeaa lämpötilaa. Spektroliitti on Suomesta louhittava korukivi. 14 Fysiikan ja kemian polku 6

12 Tehtäviä 1. Mistä kivien ominaisuudet johtuvat? 2. Mitä tarkoittaa kiviaineksen rapautuminen? 3. Millainen on Suomen kallioperä? 4. Mitkä ovat Suomen yleisimmät kivilajit? 5. Mieti, missä olet nähnyt graniittia. 6. Suunnittele koru, jossa käytät jalokiviä. 7. Tutki kuvia ja mieti, mistä kivestä esine tai rakennelma on tehty. Pohdi, miksi kyseistä kivilajia on käytetty juuri siihen tarkoitukseen. a) b) c) d) e) 8. Mitä voit päätellä seuraavien kivilajien löytöpaikan historiasta? a) hiekkakivi b) laavakivi c) gneissi d) peruskallion graniitti. 15

Raaka-aineesta tuotteeksi Seos ja puhdas aine...36 Raaka-aineesta tuotteeksi 34 8 Seoksen aineet voidaan erottaa...40

Raaka-aineesta tuotteeksi Seos ja puhdas aine...36 Raaka-aineesta tuotteeksi 34 8 Seoksen aineet voidaan erottaa...40 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 Maan aarteet 6 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet 1 rakentuvat Planeetta mineraaleista kuin aarrearkku...16...8 4 Maaperä 2 Kallioperä

Lisätiedot

Sisällys. Maan aarteet 7

Sisällys. Maan aarteet 7 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kiilajeista...12 3 Kiet rakentuat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue

Lisätiedot

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! RAUTARALLI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Rautarallissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedon rautaisannoksia. Niitä

Lisätiedot

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Tulivuorenpurkaus! 3 6 vuotiaat.

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Tulivuorenpurkaus! 3 6 vuotiaat. Materiaalin nimi Tulivuorenpurkaus! Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Projekti Materiaalin sisältö Kuvaus Tulivuoren rakentuminen ja laava Tässä projektissa tutustutaan kahteen erilaiseen tulivuorityyppiin,

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin

Lisätiedot

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.

Lisätiedot

Tehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta

Tehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta Tehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta S@ Etsi vastauksia Pyhii-Luoston kansallispuiston esitteestd ja luontokeskuksen nayttelystri. Apuna voit kriyftrid my6s tietokonetta (esim. www.luontoon.fi

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! RAUTARALLI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Rautarallissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedon rautaisannoksia. Niitä

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit

Suomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit Suomen kallioperä Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit Karjalaiset muodostumat Arkeeisen kuoren päälle tai sen välittömään läheisyyteen kerrostuneita

Lisätiedot

Geologia arkipäivässä -visa

Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Taustatietoa Geoympäristö eli maa- ja kallioperä ilmentymineen ja ominaisuuksineen ovat joka päiväisessä elämässämme tiiviisti läsnä. Ne näkyvät

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Keraamit ja komposiitit

Keraamit ja komposiitit Keraamit ja komposiitit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Määritelmä, keraami: Keraami on yleisnimitys materiaaleille, jotka valmistetaan polttamalla savipohjaista (alumiinisilikaatti) ainetta kovassa kuumuudessa.

Lisätiedot

Tehtävä 1.1. Kerro lyhyesti, minkälaisia laattatektonisia ympäristöjä merkityt alueet edustavat? (2 p)

Tehtävä 1.1. Kerro lyhyesti, minkälaisia laattatektonisia ympäristöjä merkityt alueet edustavat? (2 p) TEHTÄVÄ 1. (10 p) Nimi: Henkilötunnus: Oheiseen maailmankarttaan on merkitty kolme aluetta (A, B ja C), joista on seuraavilla sivuilla tarkemmat karttakuvat. Vastaa alueista esitettyihin kysymyksiin. Vastaustesi

Lisätiedot

kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1

kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1 kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja. Fennoskandia on laaja

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Päähaku, geotieteiden kandiohjelma Valintakoe klo

Päähaku, geotieteiden kandiohjelma Valintakoe klo Päähaku, geotieteiden kandiohjelma Valintakoe 24.4.2018 klo 10.00 14.00 Tehtävä 1.a. Hyvän vastauksen piirteet, max. 4 p Tehtävä on pisteytetty oikeaan kuvaan (1,2; 1,3; 1,4) yhdistettyjen oikeiden ominaisuuksien

Lisätiedot

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5 Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva. SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA. Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu.

MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA. Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu. MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu. Munkinseudulla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueita Helsingin länsiosassa (kuva

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Lisätietoja Suomen Kivikeskuksesta: www.kivikeskus.com. Tässä opettajan käsikirjassa on käytetty seuraavia symboleja:

Lisätietoja Suomen Kivikeskuksesta: www.kivikeskus.com. Tässä opettajan käsikirjassa on käytetty seuraavia symboleja: NEED -hanke Kivet ympärillämme -opetuspaketti on tuotettu Joensuun yliopistolla, Northern Environmental Education Development (NEED) -hankkeessa. NEED on kansainvälinen Euroopan Unionin Northern Periphery

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua 1 a. Etsi sellainen kivi, josta pidät. - Mistä löysit kivet? - Milloin löysit kiven? - Miksi valitsit juuri tämän kiven? 1 b. Esittele Esittele kivesi. Käyttäkää luovuutta

Lisätiedot

Luku 14. Rapautuminen ja eroosio. Manner 2

Luku 14. Rapautuminen ja eroosio. Manner 2 Luku 14 Rapautuminen ja eroosio Manner 2 Sisällys Rapautuminen Fysikaalinen rapautuminen Kemiallinen rapautuminen Organogeeninen rapautuminen Massaliikunnot Eroosio ilmiönä Virtaava vesi Meanderoiva joki

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

Maa-ainekset ja rakennuskivet.

Maa-ainekset ja rakennuskivet. Maa-ainekset ja rakennuskivet. Määritelmiä : Maankuori : Maaperä eli erilaiset maalajit : Eloperäiset maalajit ; humus ja turve Maa-aines : kivet, sora, hiekka, siltti, hiesu ja savet. Kiinteä kallioperä

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta

Suomen kallioperä. Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta Suomen kallioperä Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta Metamorfoitumattomat sedimenttikivet Satakunnan, Muhoksen ja Hailuodon muodostumat Iältään 1600 600 miljoonaa vuotta

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

ESITELMÄ KIVISTÄ 10.07.2003 Seppo Liukko

ESITELMÄ KIVISTÄ 10.07.2003 Seppo Liukko Esitelmä kivistä, alkuräjähdys, materiasta- elämästä, kirj. Liukko Seppo 2003 Sivu 1 / 9 ESITELMÄ KIVISTÄ 10.07.2003 Seppo Liukko Kivikunta ja elämä - synty ja muutokset maapallolla Yleistä: Kiviin luetellaan

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö.

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö. AURINKOUUNI Tavoite: Tutustutaan aurinkoon uusiutuvana energianlähteenä askartelemalla yksinkertainen aurinkouuni. Havainnollistetaan oppilaille kasvihuoneilmiötä. Tehtävä: Oppilaat jaetaan useaan ryhmään

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1

Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 A B B Piirroksen alue 1: Sularajan yläpuolella on seos aina täysin sula => yksifaasialue (L). Alueet 2 ja 5: Nämä ovat

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari

Lisätiedot

Luonnonkivilaatat. Since

Luonnonkivilaatat. Since Luonnonkivilaatat Since 1996 Näyttelytila Mannerheimintie 162 (Sanitäärinkatu) 00300 Helsinki info@lkp.fi 050-468 5559 LUONNONKIVI PALIN OY Käyntiosoite Hämeentie 101 322200 Loimaa myynti@lkp.fi 044-5111

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

Pelaajien lukumäärä: suositus 3 4 pelaajaa; peliä voi soveltaa myös muille pelaajamäärille

Pelaajien lukumäärä: suositus 3 4 pelaajaa; peliä voi soveltaa myös muille pelaajamäärille Heli Vaara ja Tiina Komulainen OuLUMA, sivu 1 MERIROSVOJEN AARTEENJAKOPELI Avainsanat: matematiikka, pelit, todennäköisyys Pelaajien lukumäärä: suositus 3 4 pelaajaa; peliä voi soveltaa myös muille pelaajamäärille

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa

Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa FM Akseli Torppa Geologian laitos Helsingin yliopisto Maapallon mantereet näyttävät sopivan yhteen kuin palapelin palaset. Nuori geofyysikko Alfred Wegener tutki maailmankarttaa Marburgin yliopiston kirjastossa

Lisätiedot

Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p)

Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p) Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. a. Pohjaveden liikakäyttö saattaa aiheuttaa maan vajoamista.

Lisätiedot

KIVI- JA VIHER- RAKENNUSOPAS PYHÄJÄRVEN KIVIALAN KEHITTÄMISHANKE

KIVI- JA VIHER- RAKENNUSOPAS PYHÄJÄRVEN KIVIALAN KEHITTÄMISHANKE KIVI- JA VIHER- RAKENNUSOPAS PYHÄJÄRVEN KIVIALAN KEHITTÄMISHANKE Alkusanat Tämän kivi- ja viherrakennusoppaan keskeinen tarkoitus on lisätä kotimaisen kiven käyttöä pihaja muussa ympäristörakentamisessa.

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa peräkkäisen luonnollisen luvun avulla esimerkiksi

1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa peräkkäisen luonnollisen luvun avulla esimerkiksi Matematiikan pulmasivu Koonnut Martti Heinonen martti.heinonen@luukku.com Vaikeustaso on merkitty tähdillä: yhden tähden (*) tehtävä on helpoin ja kolmen (***) haastavin. 1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

Pyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta

Pyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta 9 Pyhäselkä Pyhäselän kunnan alueella on suurin kallioperästä on kiilleliusketta ja osin myös kiisuliuskeita (Hammaslahti). Kenttämönniemen alueella on kallioalueita (Petäjikkökallio), joissa ei ole kiilleliusketta,

Lisätiedot

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita. Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita

Lisätiedot

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

LEGO EV3 Datalogging mittauksia LEGO EV3 Datalogging mittauksia Tehtäväkortit 19.2017 Energiamittari/ Tehtäväkortti / 2017Innokas 1 Ledin palamisajan määrittäminen Generaattorin kytkeminen Kytke generaattori energiamittarin sisääntuloon

Lisätiedot

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua

Lisätiedot

Kemia 7. luokka. Nimi

Kemia 7. luokka. Nimi Kemia 7. luokka Nimi 1. Turvallinen työskentely Varoitusmerkit Kaasupolttimen käyttö Turvallinen työskentely Turvallinen työskentely Kaasupolttimen käyttö 1. Varmista että ilma-aukot ovat kiinni. 2. Sytytä

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot