HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 7/2009 1 9.6.2009 HELSINGIN SATAMAN JOHTOKUNNAN KOKOUS Kokousaika Tiistaina 9.6.2009 kello 8.00 Paikka Johtokunnan kokoushuone Salonki Olympiaranta 3
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 7/2009 2 9.6.2009 JÄSENET PUHEENJOHTAJA TIMO JAATINEN (Kok.) 040 837 6794 timo.jaatinen(at)etl.fi VARAPUHEENJOHTAJA OLLI AALTO (Vihr.) 050 492 9306 olli.aalto(at)gmail.com KARI SUOMELA (Kok.) 040 574 0297 kari.suomela(at)teboil.fi TINA TAIVALOJA (Kok.) 040 719 3155 tina.taivaloja(at)gmail.com RITVA LAITINEN (Vihr.) 040 703 0000 ritva.laitinen(at)vihreat.fi ULLA-MAIJA RAJAKANGAS (SDP) 0400 374 164 ulla-maija.rajakangas(at)fkl.fi LAURA KOLBE (Kesk.) 040 511 7505 laura.kolbe(at)helsinki.fi MARKUS KALLIOLA (KD) 050 359 1499 markus.kalliola(at)gmail.com OLLI SALIN (SKP) 050 402 0125 olli.salin(at)hel.fi KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA KIMMO HELISTÖ 050 536 9027 kimmo(at)helisto.net VARAJÄSENET JUKKA KYRÖHONKA (Kok.) 050 370 1671 jukka.kyrohonka(at)welho.com JARI KALLIONIEMI (Vihr.) 0400 408 048 jari.kallioniemi(at)saaristomaailma.fi TERHEN SAARINEN (Kok.) 050 552 4624 eija.terhen(at)point-fi.com TERHI KAUTI (Kok.) 0400 982 471 terhi.kauti(at)krogerus.com MARJATTA DONNER (Vihr.) 040 718 1897 marjatta.donner(at)tulli.fi JAPE LOVÉN (SDP) 050 413 4013 jape.loven(at)welho.com JUKKA IHANUS (Kesk.) 050 463 9929 jukka.ihanus(at)vnk.fi PAULA PENNANEN-AITTA (KD) 040 558 5274 paula.pen(at)elisanet.fi HANNELE SALAVA (SKP) 050 402 0557 hannelesalava(at)elisanet.fi VARAEDUSTAJA ELINA MOISIO 040 575 5988 elina.moisio(at)iki.fi
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 7/2009 3 9.6.2009 ESITTELIJÄT SATAMAJOHTAJA HEIKKI NISSINEN puh. 310 33500 heikki.nissinen(at)hel.fi MATKUSTAJASATAMAT, PALVELUTUOTANTOJOHTAJA HEIKKI LAMPINEN puh. 310 33570 heikki.lampinen(at)hel.fi TALOUSJOHTAJA TAUNO SIERANOJA puh. 310 33560 tauno.sieranoja(at)hel.fi SATAMAKAPTEENI JUKKA KALLIO puh. 310 33676 jukka.t.kallio(at)hel.fi TEKNINEN JOHTAJA AARNO AHTI puh. 310 33550 aarno.ahti(at)hel.fi VUOSAAREN SATAMAKESKUS, JOHTAJA KARI NOROVIITA puh. 310 33510 kari.noroviita(at)hel.fi MUUT OSALLISTUJAT PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ, TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ EVE TUOMOLA puh. 310 33551 eve.tuomola(at)hel.fi SATAMALAKIMIES TERO LEPONIEMI puh. 310 33571 tero.leponiemi(at)hel.fi VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ EEVA HIETANEN puh. 310 33540 eeva.hietanen(at)hel.fi
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 7/2009 1 Sisältö 9.6.2009 Asia Sivu SATAMAJOHTAJA 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 TALOUSJOHTAJA 3 Avustusanomukset vuodelle 2010 sekä vuoden 2008 valvontakertomusten hyväksyminen 4 SATAMAKAPTEENI 4 Lausunto toivomusponnesta 6 TEKNINEN JOHTAJA 5 Lausunto Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 luonnoksesta 9 VUOSAAREN SATAMAKESKUS, JOHTAJA 6 Vuosaaren sataman aluekaapelointiurakan lisä- ja muutostyövarauksen korottaminen 7 Vuosaaren sataman kulunvalvontaurakan lisä- ja muutostyövarauksen korottaminen 14 16 OSASTONJOHTAJAT 8 Osastonjohtajien tilannekatsaukset 21 SATAMAJOHTAJA 9 Satamajohtajan tiedotukset 22 10 Helsingin Satamassa tehdyt päätökset 23 11 Päätösten täytäntöönpano 24
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/1 1 Satamajohtaja 9.6.2009 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA HelSa Johtokunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Markus Kalliolan (varalla Laura Kolbe) ja Olli Salinin (varalla Olli Aalto) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 2 Satamajohtaja 9.6.2009 2 ILMOITUSASIAT HelSa 2006-304, 2009-76, 2009-119 EHDOTUS Ilmoitusasiat 1-4 merkittäneen tiedoksi sekä se, että niistä on ilmoitettu tiedoksi ja noudatettavaksi asianomaisille Helsingin Sataman osastoille. Lisätiedot: Nissinen Heikki, satamajohtaja, puhelin 310 33500 1 Kaupunginvaltuuston päätösluettelot nro 6/2009-7/2009 ja 9/2009 sekä päätösten täytäntöönpanoa koskeva kaupunginhallituksen päätökset 6.4.2009 ( 478), 20.4.2009 ( 534) ja 18.5.2009 ( 636). Päätösluetteloissa ei ole erityisesti Helsingin Satamaa koskevia päätöksiä. 2 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote 29.4.2009 ( 90). Asia: Strategiaohjelma vuoksi 2009-2012. Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen strategiaohjelmaksi vuosiksi 2009 2012. Strategiaohjelma on lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2010 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi 2010 12 sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä. Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt 22 toivomuspontta. Valokopio päätöksestä on jaettu esityslistan ohessa. 3 Kaupunginhallituksen konsernijaoston päätös 20.4.2009 ( 118). Asia: Edustajien nimeäminen Suomen Satamaliiton liittokokoukseen. Konsernijaosto päätti nimetä Suomen Satamaliitto ry:n varsinaiseen liittokokoukseen Poriin 2.-3.6.2009 Helsingin kaupungin äänivaltaisiksi edustajiksi ja heidän varaedustajikseen Helsingin Sataman johtokunnan esityksen mukaisesti seuraavat henkilöt:
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 3 Satamajohtaja 9.6.2009 Edustaja satamajohtaja Heikki Nissinen talousjohtaja Tauno Sieranoja Olli Aalto Ritva Laitinen Ulla-Maija Rajakangas Kari Suomela Tina Taivaloja Varaedustaja palvelutuotantojohtaja Heikki Lampinen toimistopäällikkö Eve Tuomola Markus Kalliola Olli Salin johtaja Kari Noroviita satamalakimies Tero Leponiemi viestintäpäällikkö Eeva Hietanen 4 Kaupunginhallituksen päätös 27.4.2009 ( 556). Asia: Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Venäjän ja Saksan välinen merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Kaupunginhallitus päätti lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Venäjä-Saksa merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon: Jäljennös kaupunginhallituksen lausunnosta on jaettu esityslistan ohessa. ESITTELIJÄ Johtokunta päättänee merkitä ilmoitusasiat tiedoksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Taj/3 4 Talousjohtaja 9.6.2009 3 AVUSTUSANOMUKSET VUODELLE 2010 SEKÄ VUODEN 2008 VAL- VONTAKERTOMUSTEN HYVÄKSYMINEN HelSa 2009-96 EHDOTUS Johtokunta päättänee, että vuoden 2010 talousarvioehdotukseen sisällytettäisiin avustuksia ulkopuolisille yhteisöille seuraavasti: Helsingin Meripelastusyhdistys r.y:lle 14 130 euroa, Suomen Meripelastusseura r.y:lle 10 130 euroa sekä Merimiespalvelutoimistolle 2 520 euroa. Lisäksi johtokunta päättänee hyväksyä vuoden 2008 valvontakertomukset. Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle. Lisätiedot: Sieranoja Tauno, talousjohtaja, puhelin 310 33560 LIITTEET Liite 1 Helsingin Meripelastusyhdistys r.y:n valvontakertomus vuodelta 2008 Liite 2 Suomen Meripelastusseura r.y:n valvontakertomus vuodelta 2008 Liite 3 Merimiespalvelutoimiston valvontakertomus vuodelta 2008 Tausta Helsingin Meripelastusyhdistys r.y. on 20.4.2009 pyytänyt kaupungilta vuodelle 2010 avustusta 18 000 euroa. Tästä 14 500 euroa anotaan yhdistyksen pelastusveneiden kuluihin, 2 500 euroa meripelastusaseman kuluihin ja 1 000 euroa meriturvallisuudesta tiedottamiseen. Suomen Meripelastusseura r.y. on 17.4.2009 pyytänyt Helsingin kaupungilta vuodelle 2010 avustusta 16 000 euroa pelastusristeilijä Jenny Wihurin ja apuvene Antin toimintamahdollisuuksien ylläpitämiseksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Taj/3 5 Talousjohtaja 9.6.2009 Merimiespalvelutoimisto (MEPA) on 24.4.2009 pyytänyt Helsingin kaupungilta ulkomaalaisten merenkulkijoiden kiertoajeluihin, merimiesklubien ja kuntotilojen ylläpitoon sekä merenkulkijoiden lehtipalveluihin ja urheilutoimintaan yhteensä 68 000 euroa vuodelle 2010. Merimiespalvelutoimisto on lakisääteinen merimiesten viihtyvyyttä hoitamaan perustettu laitos (laki 447/2007 ja asetus 720/2007). Hallituksen esityksen perusteluissa laiksi merimiesten palvelu- ja opintotoiminnasta todetaan muun muassa, että merimiespalvelutoimintaa tulee harjoittaa yhteistyössä asianomaisten satamakaupunkien kanssa. Kuluvaa vuotta varten Helsingin Meripelastusyhdistys r.y. on saanut satamalautakunnalta vuotuisavustusta 14 130 euroa, Suomen Meripelastusseura r.y 10 130 euroa ja Merimiespalvelutoimisto 2 520 euroa. Suomen Meripelastusseura r.y. on vuosittain saanut toimintansa rahoittamiseen avustuksia myös Raha-automaattiyhdistykseltä ja valtiolta. Helsingin Meripelastusyhdistys r.y. on saanut avustusta Helsingin kaupungilta. Merimiespalvelutoimisto saa tuloja lakiin perustuen palvelumaksuina alusten henkilökunnalta, työnantajalta ja valtiolta sekä tämän lisäksi omasta hotelli- ja klubitoiminnastaan. Kaupunginhallituksen ohjeissa avustettavalla yhteisöllä tarkoitetaan lähinnä vapaaehtoista aatteellista toimintaa varten perustettua, yhdistysrekisteriin merkittyä tai ainakin merkittäväksi ilmoitettua yhdistystä. Merimiespalvelutoimisto lakisääteisenä yhteisönä ei täysin tätä ehtoa täytä, mutta sen toiminnan luonteen vuoksi myös Helsinki Suomen suurimpana satamakaupunkina on avustanut sitä. Jatkossa avustuksen myöntämisen edellytyksenä voitaisiin pitää sitä, että avustus käytettäisiin merimiesten kuljetuksien tukemiseen Vuosaaren satamassa. ESITTELIJÄ Talousjohtaja esittää, että Helsingin Satama sisällyttäisi vuoden 2010 talousarvioehdotukseen avustuksia ulkopuolisille yhteisöille yhteensä 26 780 euroa ja että tästä summasta varattaisiin 14 130 euroa Helsingin Meripelastusyhdistys r.y:lle ja 10 130 euroa Suomen Meripelastusseura r.y:lle sekä 2 520 euroa Merimiespalvelutoimistolle. Todettakoon tässä yhteydessä, että näiden normaalien vuosiavustusten lisäksi Helsingin Satama on mm. vuonna 2006 osallistunut uuden meripelastusaluksen hankinnan rahoittamiseen myöntämällä Helsingin Meripelastusyhdistykselle siihen tarkoitukseen 200 000 euroa../. Valvontakertomukset vuodelta 2008 on jaettu esityslistan liitteinä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sak/4 6 Satamakapteeni 9.6.2009 4 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA HelSa 2009-103 (Halke 2009-1060/812 6.5.2009) EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa otsikkoasiasta seuraavan sisältöisen lausunnon: Satamassa käyvien laivojen tärkeimmät jätepäästöt muodostuvat pakokaasupäästöistä ilmaan sekä laivaliikenteestä syntyvistä kiinteistä ja öljyisistä jätteistä ja laivojen käymälä- ja muista jätevesistä. Pakokaasupäästöt Pakokaasupäästöjä aiheutuu laivojen pää- ja apukoneiden sekä lämmityskattiloiden käytöstä. Pääkoneet ovat laivan liikkumiseen tarvittava voimanlähde. Apukoneita käytetään niin kulussa kuin satamassa ollessa laivan tarvitseman sähkön ja lämmön tuottamiseen. Lämmön tuottamiseen käytetään myös erillisiä lämmityskattiloita. Laivojen pakokaasupäästöt siirtyvät ilmasta veteen ja kuormittavat siten Itämerta. Pakokaasujen rikkidioksidipäästöt riippuvat laivan käyttämän polttoaineen rikkipitoisuudesta. Itämerellä voimassa olevien määräysten mukaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden on oltava < 1,5 %. Säännöllisessä linjaliikenteessä olevat matkustaja-alukset käyttävät satamassa ollessaan vähärikkisiä (0,1 0,5 % S) polttoaineita. Kesäaikaan käyvien risteilyalusten käyttämien polttoaineiden rikkipitoisuus vaihtelee 0,1 1,5 % välillä. Typenoksidit ovat laivamoottoreille tyypillisiä haitallisia päästöjä, joita voidaan vähentää tehokkaasti alusten moottoreihin asennettavilla katalysaattoreilla tai koneiden polttoteknisillä ratkaisuilla. Edellä mainitut ratkaisut ovat matkustajalaivoissa viime vuosina yleistyneet. Hiukkaspäästöt ovat rikkiyhdisteiden tavoin riippuvaisia käytetyn polttoaineen laadusta. Lisäksi savukaasupäästöt sisältävät hiilidioksidia, mikä ei aiheuta paikallisia ilmanlaatuvaikutuksia, mutta edistää kasvihuoneilmiötä. Pakokaasujen hiilidioksidipitoisuus riippuu käytetyn polttoaineen määrästä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sak/4 7 Satamakapteeni 9.6.2009 Itämerelle on tulossa määräyksiä koskien laivojen polttoaineiden laatua ja pakokaasujen puhdistustekniikkaa. Vuonna 2010 tulee voimaan EU:n rikkidirektiivi, jonka mukaan satamassa yli kaksi tuntia viipyvän aluksen on joko käytettävä < 0,1 % rikkiä sisältävää polttoainetta tai kytkeydyttävä maasähköön. Myös laivojen typpipäästöjä säätelee kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n määräykset. Helsingin Sataman tavoitteena on saada lähivuosina ns. Ruotsinliikenteen laivat käyttämään satamassa ollessaan energiantuotantoon sähköä maista eli ns. maasähköä. Lisäksi pyritään siihen, että myös Vuosaareen liikennöivistä ns. Ropax-laivoista jotkut varustettaisiin lähivuosina maasähkön vaatimilla laitteilla. Maasähköliityntä poistaa satama-alueella pakokaasupäästöt, mutta ei vaikuta laivan päästöihin sen ollessa liikenteessä. Mikäli laivan pääkoneet on varustettu katalysaattoreilla, on sillä vaikutusta myös laivan kulkiessa. Jätteet Laivoissa syntyy sekä konehuoneesta peräisin olevia öljyisiä jätteitä että kiinteitä jätteitä. Näitä ei saa päästää mereen. Laivojen jätehuolto hoidetaan satamissa. Säännöllisen reittiliikenteen laivat saavat merenkulkulaitokselta luvan huolehtia itse jätehuollostaan jonkun hyväksytyn jäteurakoitsijan kanssa. Tällöin ne on vapautettu myös sataman jätehuoltomaksusta. Muiden alusten jätehuollosta vastaa satama ja alukset maksavat satamalle jätehuoltomaksun, jonka suuruus ei riipu vastaanotetun jätteen määrästä. Helsingin satamissa käyvistä aluksista n. 85 % hoitaa jätehuoltonsa itse. Jätevedet Laivoissa syntyy käymäläjätevettä eli mustaa jätevettä sekä suihkuyms. jätevettä eli harmaata jätevettä. Näiden päästäminen mereen on satama-alueella kielletty, mutta kauempana Itämerellä sallittu (kielletty lähempänä kuin 12 merimailin etäisyydellä lähimmästä rannikosta). Käsitelty jätevesi voidaan päästää Itämereen kauempana kuin 4 merimailin etäisyydellä lähimmästä rannasta. Helsingin satamissa on kaikilla laivapaikoilla viemärit ja mahdollisuus ottaa vastaan laivoista sekä mustat että harmaat jätevedet ja pumpata ne viemärissä jätevedenpuhdistamolle. Helsingin Satama ei peri vuonna 2009 jätevesien vastaanottamisesta lisäkustannuksia.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sak/4 8 Satamakapteeni 9.6.2009 Yhteistyö Itämeren satamien kanssa Helsingin Sataman toimenpiteet Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien Itämeri-haasteen osalta ovat viemäriin vastaanotettujen jätevesimäärien ja laivojen maasähkökytkentämahdollisuuksien lisääminen sekä pilaantuneiden sedimenttien vastaanottopaikkojen selvittäminen. Helsingin Satama tekee yhteistyötä Itämeren satamien kanssa mm. Baltic Ports Organisationin sekä Cruise Baltic- ja Cruise Europe Baltic Region- projektien puitteissa sekä myös Tukholman ja Tallinnan satamien ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Varsinkin Tukholman sataman kanssa on tavoitteena tiivistää yhteistyötä maasähköliityntöjen ja jätevesien vastaanoton merkeissä jo kuluvana kesänä. Helsingin Satama oli mukana EU:n Interreg-hankkeessa New Hansa, jossa kehitettiin yhdessä menetelmiä ja ohjeistusta jätehuollon suhteen sekä vertailtiin parhaita käytäntöjä ympäristöasioiden hoidon suhteen. Hankkeessa oli mukana useita Itämeren kaupunkeja ja satamia. Uusi vastaava hanke on suunnitteilla Union of Baltic Cities järjestön toimesta. Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Kallio Jukka T, satamakapteeni, puhelin 310 33676 ESITTELIJÄ Hallintokeskus pyytää Helsingin Sataman johtokunnalta lausuntoa 30.6.2009 mennessä valtuutettu Nina Suomalaisen toivomusponnesta. Toivomusponsi Strategiaohjelma vuosiksi 2009-2012 on seuraava: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki luo ja tiivistää konkreettisia yhteistyötoimenpiteitä Itämeren maiden keskeisten kaupunkien kanssa, tavoitteenaan kaupunkinen yhteinen sitoutuminen vähentää Itämereen eri muodoissa päästettyjä jätekuormituksia.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 9 Tekninen johtaja 9.6.2009 5 LAUSUNTO UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMAN 2033 LUON- NOKSESTA HelSa 2009-111 (Halke 2009-1131 18.5.2009) EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa otsikkoasiasta seuraavan sisältöisen lausunnon: Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 luonnos on tavoitteellinen pitkän aikavälin strateginen suunnitelma maakunnan kehittämiseksi. Suunnitelma sisältää monipuolisen tarkastelun niistä näkökohdista ja edellytyksistä, jotka takaavat Uudellamaalla toimivien yritysten ja alueella asuvien ihmisten hyvinvoinnin. Johtokunta yhtyy esitettyihin tavoitteisiin. Suunnitelman aikajänne on 24 vuotta. Esitetyt tavoitteet ovat kuitenkin hyvinkin ajankohtaisia jo tämän päivän toiminnoille. Helsingin Satama edistää omilla strategisilla päätöksillään maakuntasuunnitelman visiolle Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vuosaaren satama modernina Suomen ulkomaankaupan pääsatamana loi samalla alun pääkaupungin kaikkien aikojen suurimmalle kaupunkirakenteen muutokselle. Tavarasatamien siirtäminen Vuosaareen pois keskeisiltä keskustan alueilta vapauttaa alueet asumiselle ja muulle toiminnalle. Tämä puolestaan edistää pääkaupungin tasapainoista kehittämistä. Vuosaaren satama on suunniteltu ja toteutettu yhdessä eri elinkeinoelämän alueilla toimivien yritysten kanssa. Sataman sijainti maan suurimman logistiikkavyöhykkeen ja lentokentän naapurissa tuo eri alojen toimijoille synergiaetuja. Sataman rakentamisen yhteydessä toteutetut korkeatasoiset maantie- ja katuyhteydet vahvistavat koko Uudenmaan infrastruktuuria. Vuosaaren satama liikenneyhteyksineen on kuluvan vuosikymmenen merkittävimpiä investointeja Uudellamaalla. Maakuntatasolla ja yli maakuntarajojen on huolehdittava, että Vuosaaren sataman tarjoamat kehittämismahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti niin logistisesti, logistiikkateknologian sovellutusten kehittämiseen kuin muunkin yritys- ja tutkimustoiminnan tasolla.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 10 Tekninen johtaja 9.6.2009 Matkailulle ja tunnetuksi tulemiselle Helsingin sataman kautta kulkevat yhdeksän miljoonaa matkustajaa vuodessa ovat hyvä kehittämisalue. Kansainvälinen risteilymatkustajien kasvava määrä luo myös pohjaa imagon luomiselle. Itämeren alueen ja ilmastomuutoksen tuomat kehittämistavoitteet ovat tämän päivän kehittämiskohteita myös Helsingin Sataman toiminnassa. Paremman ympäristön luominen aluerakenteen ja liikkumisen yhteensovittamisella on sataman kannalta jatkuvasti tärkeä kysymys. Liikennejärjestelmien tulee ottaa huomioon elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen tarpeet. Aluesuunnittelun keinoin voidaan vaikuttaa liikkumistarpeen vähentämiseen ja samalla luoda puitteet terveelliselle ja rauhalliselle asuinympäristölle. Näiden tavoitteiden yhdistäminen on vaativa tehtävä. Hyvin toimivan sataman vaikutuspiiri on paitsi alueellinen ja maakunnallinen, myös kansallinen. Sataman merkitys on huomattava alueen ja koko Suomen kansainvälisenkilpailukyvyn kohentajana. Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Ahti Aarno, tekninen johtaja, puhelin 310 33550 LIITE ESITTELIJÄ Hallintokeskuksen lausuntopyyntö 18.5.2009 liitteineen Hallintokeskus on pyytänyt Helsingin Sataman johtokunnalta lausuntoa 19.6.2009 mennessä Uudenmaan maakuntasuunnitelman 4.5.2009 päivätystä luonnoksesta. Maakuntasuunnitelman sisältö ja merkitys Maakuntasuunnitelman luonnos on luettavissa Uudenmaan liiton sivuilta www.uudenmaanliitto.fi. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma maakunnan kehittämiseksi. Maakuntasuunnitelman keskeinen tehtävä on ohjata maakunnan toiminnan- ja alueidenkäytön suunnittelua palvelemaan samoja tavoitteita. Maakuntasuunnitelma laaditaan joka neljäs vuosi. Maakuntasuunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntasuunnitelman laatiminen perustuu sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin että alueiden kehittämislakiin.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 11 Tekninen johtaja 9.6.2009 Maakuntasuunnitelman perusoletukset Uudenmaan visio vuoteen 2033 Maakuntasuunnitelmassa esitetään maakunnan yhteinen tahto, mitä halutaan tehdä. Maakuntakaavassa ja maakuntaohjelmassa sekä sen toteuttamissuunnitelmassa puolestaan esitetään, miten tämä tahtotila halutaan toteuttaa. Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 ydin on kiteytetty visioon Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue. Visio on konkretisoitu kuudeksi strategiseksi tavoitteeksi. Nämä strategiset tavoitteet pyritään toteuttamaan strategisilla valinnoilla eli strategisilla toimintalinjauksilla. Strategisia valintoja on 2-4 kutakin strategista tavoitetta kohti. Maakuntasuunnitelmasta hyötyvät viime kädessä maakunnan asukkaat ja toimijat, joille halutaan luoda mahdollisimman hyvät elämisen edellytykset ja kehittämismahdollisuudet. Maakunnan keskeisiä toimijoita ovat kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä monet järjestöt ja yhteisöt. Uudenmaan kehitykseen vaikuttavat erityisesti väestönkasvu ja väestörakenteen muuttuminen, kansainvälistyminen, kaupungistuminen sekä ympäristötilan muutokset. Strateginen suunnitelma on rakennettu oletuksille väestö- ja talouskasvusta. Perusvaihtoehdoksi valittua oletusta on verrattu suhteessa nopean tuotannon kasvun ja hitaan tuotannon kasvun vaihtoehtoihin. Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue. Vision mukaisesti uusmaalaiset toimijat haluavat oman maakuntansa olevan nykyistä kansainvälisempi ja vetovoimaisempi. Tärkeintä ovat kuitenkin hyvinvoivat ihmiset. Hyvinvoinnin tunnusmerkkejä ovat henkinen, kulttuurinen, taloudellinen, terveydellinen ja sosiaalinen hyvinvointi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 12 Tekninen johtaja 9.6.2009 Strategiset tavoitteet ja valinnat(toimintamallit) Strateginen tavoite 1 Uudenmaan ja sen osien roolit on tunnistettu. Maakunnan eri osien erilaisia vahvuuksia hyödynnetään ja siten luodaan edellytykset koko maakunnan väestön hyvälle elämälle. Toimintamallit: 1 Uudenmaan aluekehittäminen perustuu metropolimalliin. 2 Pääkaupunkiseudun vahvuus hyödynnetään ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisten keskusten ja niitä ympäröivien maaseutualueiden omaperäistä elinvoimaisuutta tuetaan. Strateginen tavoite 2 Turvataan edellytykset väestön hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottamiselle koko maakunnassa. Toimintamallit: 1 Edistetään työperäistä maahanmuuttoa Uudellemaalle. 2 Uudellamaalla edistetään työikäisen väestön korkeaa työhön osallistumisastetta. Strateginen tavoite 3 Uusimaa houkuttelee investointeja ja yrityksiä Toimintamallit: 1 Uudellamaalla kehitetään logistisia ratkaisuja, jotka edistävät alueen saavutettavuutta. 2 Vahvistetaan kansainvälisesti mielikuvaa: Uusimaa on lähellä, osana Itämeren suuraluetta. 3 Luodaan Uudenmaan yrityksille edellytyksiä löytää ja rakentaa strategisia kumppanuuksia ulkomaalaisten yritysten kanssa. Strateginen tavoite 4 Uusimaa on Itämeren piirin merkittävin innovaatiokeskittymä Toimintamallit: 1 Uudestamaasta luodaan asiakastarpeista lähtevä avoin innovaatioympäristö, jossa hyödynnetään maakunnan eri alueiden vahvuudet.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 13 Tekninen johtaja 9.6.2009 2 Luodaan edellytyksiä tiede- ja tutkimuslähtöisen sekä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan yhdistämiselle. 3 Yliopistoverkostoa kehitetään monitieteisen Aalto- mallin mukaisesti edistäen kontakteja ja kommunikaatiota. 4 Kestävää kehitystä edistetään innovaatiolla. Strateginen tavoite 5 Uudenmaan yhdyskuntarakenne on toimiva ja tehokas, energian käyttöä ja liikkumistarvetta vähentävä sekä hyvinvointia edistävä. Toimintamallit: 1 Yhdyskuntarakennetta kehitetään kestävällä tavalla hyödyntäen ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria. 2 Maankäytössä pureudutaan liikkumistarpeen vähentämiseen työmatkoissa, vapaa- ajan liikkumisessa ja palveluissa. 3 Alueiden suunnitteluun integroidaan mukaan paikalliset, kestävät, kustannustehokkaat ja vähäpäästöiset energiaratkaisut. Strateginen tavoite 6 Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä. Toimintamallit: 1 Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä lisätään ja niiden tekniikoita kehitetään energiaa säästäviksi ja vähäpäästöisiksi. 2 Rakentamisessa siirrytään kestävään elinkaariajatteluun. Vaikutukset Maakuntasuunnitelmaluonnos perustuu nykyisen kaltaisille arvoille, hyvinvointiyhteiskunnalle ja vakaalle yhteiskuntakehitykselle. Koska maakuntasuunnitelma on yleispiirteinen suunnitelma, suunnitelman vaikutuksia arvioidaan siitä näkökulmasta minkälaiset lähtökohdat se antaa maakuntaohjelmalle ja maakuntakaavalle. Tämän maakuntasuunnitelmaluonnoksen suuret yleislinjat ovat kasvuhakuisuus ja ekologinen kestävyys. Maakuntasuunnitelman vaikutusten seurannassa on keskeisessä asemassa tuleva maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostus. Aluerakennetta koskevat linjaukset toteutetaan maakuntakaavoituksella. Tällöin vaikutukset arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/6 14 Vuosaaren satamakeskus, johtaja 9.6.2009 6 VUOSAAREN SATAMAN ALUEKAAPELOINTIURAKAN LISÄ- JA MUU- TOSTYÖVARAUKSEN KOROTTAMINEN HelSa 2007-89 EHDOTUS Johtokunta päättänee korottaa Verkonrakentaja Wire Oy:ltä tilatun Vuosaaren sataman aluekaapelointiurakan lisä- ja muutostyövarausta ja oikeuttaa Vuosaaren satamakeskuksen johtajan käyttämään urakkaan liittyviin lisä- ja muutostöihin aiemmin oikeutettujen 485 000 euron ja 315 000 euron lisäksi enintään 100 000 euroa (alv 22 %) eli yhteensä enintään 900 000 euroa (alv 22 %). Pöytäkirjanote hallinto- ja talousosastolle sekä Vuosaaren satamakeskukselle. Lisätiedot: Noroviita Kari, Vuosaaren satamakeskus, johtaja, puhelin 310 33510 Tausta Vuosaaren sataman sähkönjakeluverkko muodostuu kahdeksasta erillisestä 20 kv kytkinlaitoksesta muuntamoineen ja 400 V pienjännitejakeluun tarvittavine laitteineen. Merkittävimmät satama-alueen sähköjärjestelmiin liittyvät hankinnat ja toimittajat olivat seuraavat: 20 kv kojeistot, YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy jakelumuuntajat, Siemens Oy 400 V keskukset, Jonator Oy valomastot, Tehomet Oy valonheittäjät, Elektroskandia Oy laitureiden erityisjärjestelmien asennukset ja kaapeloinnit (KAAP 2), Suomen Energia Urakointi Oy Sataman aluekaapelointiverkko toteutettiin aluekaapelointiurakassa, jossa asennettiin ja kytkettiin 20 kv aluekaapelit, 400 V syöttökaapelit ja runkoverkkojen osalta telekaapelit. Urakoitsijana oli Verkonrakentaja Wire Oy (Salk 19.6.2007). Helsingin Energia on vastannut Vuosaaren satamaan liittyvän sähkönjakeluverkon ja aluevalaistuksen suunnittelusta, rakennuttamisesta ja valvonnasta. Helsingin Sataman ja Helsingin Energian kesken on tehty työtä koskeva konsulttisopimus. Hankinnasta päätti satamalautakunta 24.5.2005 ja 5.6.2007.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/6 15 Vuosaaren satamakeskus, johtaja 9.6.2009 Urakka Helsingin Satama järjesti urakkakilpailun aluekaapelointiurakasta keväällä 2007. Satamalautakunta päätti kokouksessaan 19.6.2007 (116 ) oikeuttaa Helsingin Sataman tilaamaan Vuosaaren sataman aluekaapelointiurakan halvimman tarjouksen antaneelta Verkonrakentaja Wire Oy:ltä ja käyttämään sopimuksen perusteella syntyviin maksuvelvoitteisiin yhteensä enintään 2 424 545 euroa (alv 22 %). Lisäksi lautakunta oikeutti projektinjohtajan tilaamaan urakkaan liittyviä mahdollisia lisä- ja muutostöitä enintään 485 000 eurolla (alv 22 %) sekä myöntämään urakan valmistumisaikaan kohtuullisen lisäajan. Edelleen lautakunta päätti kokouksessaan 23.9.2008 (157 ) korottaa lisä- ja muutostyövarausta 315 000 eurolla aikaisemmin päätetystä 485 000 eurosta eli yhteensä 800 000 euroon (alv 22 %). Lisä- ja muutostyövarausten kasvu johtui alkuperäisen alueen laajentumisesta johtuneista lisäkaapelointi- yms. tarpeista sekä lisätöinä teetetyistä valomastojen kaapeloinneista. Aluekaapelointiurakan aluekaapelointityöt alkoivat syyskuussa 2007 ja urakka otettiin vastaan 21.4.2009. Alustava taloudellinen loppuselvitys pidettiin 11.5.2009. Kaapelointiurakkaan tuli työn loppuvaiheessa lisäkustannuksia, jotka johtuivat mm. tukkeutuneista ja rikkoontuneista kaapelisuojaputkista. Tämä aiheutti urakoitsijalle lisätöitä. Aluekaapelointiurakan alustavassa taloudellisessa loppuselvityksessä urakoitsijan vaatimusten mukaiseksi urakan lisä- ja muutostöiden arvoksi saatiin 900 000 euroa (alv 22 %), minkä vuoksi lisä- ja muutostyömäärärahaan tarvitaan aikaisemmin päätetyn lisäksi enintään 100 000 euron korotus (alv 22 %). ESITTELIJÄ Vuosaaren satamakeskus, johtaja esittää, että Vuosaaren sataman aluekaapelointiurakan lisä- ja muutostyövarausta korotetaan enintään 100 000 eurolla (alv 22 %).
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/7 16 Vuosaaren satamakeskus, johtaja 9.6.2009 7 VUOSAAREN SATAMAN KULUNVALVONTAURAKAN LISÄ- JA MUU- TOSTYÖVARAUKSEN KOROTTAMINEN HelSa 2006-58 EHDOTUS Helsingin Sataman johtokunta päättänee korottaa Vuosaaren sataman kulunvalvontaurakan lisä- ja muutostyövarausta ja oikeuttaa Vuosaaren satamakeskuksen johtajan käyttämään urakkaan liittyviin lisä- ja muutostöihin satamalautakunnan aiempien päätösten lisäksi 510 850 euroa (alv 0 %) eli 624 000 euroa (alv 22 %). Pöytäkirjanote hallinto- ja talousosastolle sekä Vuosaaren satamakeskukselle. Lisätiedot: Kari Noroviita, Vuosaaren satamakeskus, johtaja, puhelin 0500 403 990 Tausta Päätökset kulunvalvontaurakasta Satamalautakunta päätti 27.6.2006 oikeuttaa Helsingin Sataman tilaamaan Vuosaaren sataman kulunvalvontaurakan Corenet Oy:ltä ja käyttämään sopimuksen perusteella syntyviin maksuvelvoitteisiin yhteensä enintään 4 228 625 euroa (alv 22 %). Kokonaishintaan sisältyy 551 179 euroa (alv 22 %) käyttökustannuksia vuosille 2009-2012. Lisäksi lautakunta päätti oikeuttaa projektinjohtajan tilaamaan urakkaan liittyviä mahdollisia lisä- ja muutostöitä enintään 1 300 000 eurolla (alv 22 %) sekä myöntämään urakan valmistumisaikaan kohtuullisen lisäajan. Satamalautakunta päätti 17.6.2008 korottaa Vuosaaren sataman kulunvalvontaurakan lisä- ja muutostyövarausta ja oikeuttaa projektinjohtajan käyttämään urakkaan liittyviin lisä- ja muutostöihin 27.6.2006 päättämänsä 1 300 000 euron (alv 22 %) lisäksi 600 000 euroa (alv 22 %).
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/7 17 Vuosaaren satamakeskus, johtaja 9.6.2009 Kulunvalvontaurakan sisältö Kulunvalvontaurakan eteneminen Kulunvalvontaurakka koskee suljetun satama-alueen porttien kulunvalvontaa. Urakkaan kuuluvat liikenteen tunnistuspisteet, niiltä saatavan tiedon perusteella toimivat portit, puomit ja muuttuvat opasteet sekä järjestelmää ohjaava tietojärjestelmä. Tunnistuspisteet tunnistavat niiden kautta kulkevat ajoneuvot tai henkilöt (henkilöporteilla). Yksittäisen ajoneuvon tunnistuspiste sisältää mm. seuraavia laitteita: kontintunnistuskameroita, rekisterikilven tunnistuskameroita, sähköisen RFIDtunnisteen lukijoita, asfalttiin upotettavia silmukoita, liikennevaloja, tietoliikennemuuntimia ja -kytkimiä sekä sähkökeskuksen laitteineen. Kulunvalvontajärjestelmä toimii yhdessä satamaoperaattoreiden kontrollipisteiden järjestelmien kanssa. Kulunvalvontaurakkaan sisältyy järjestelmän kehittäminen yhteistyössä tilaajan kanssa. Kulunvalvontajärjestelmän kehittäminen liittyy kiinteästi porttialueen ja satamakeskuksen toiminnallisen suunnitelman kehittämiseen yhteistyössä sataman toimijoiden, erityisesti satamaoperaattoreiden ja tullin kanssa. Kulunvalvontaurakkaan sisältyy myös urakassa rakennetun kulunvalvontajärjestelmän ja sen laitteiden ylläpito vuoden 2012 loppuun saakka. Corenet Oy:n urakkasuoritus käynnistyi urakkasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen järjestelmän suunnittelulla kesällä 2006. Suunnittelua tehtiin monilla tasoilla eri työryhmissä tilaajan, satamaoperaattoreiden ja tullin kesken. Järjestelmän ja laitteiston asennustyöt etenivät siten, että koeasennus tehtiin joulukuussa 2007 ja varsinainen tuotanto- ja asennusvaihe käynnistyi tammikuussa 2008. Koekäyttö aloitettiin vaiheittain vuoden 2008 loppupuolella. Laiteasennukset vastaanotettiin ja sisäänajovaiheeseen siirryttiin marraskuusta 2008 alkaen. Kulunvalvontaurakka valmistui ja vastaanotettiin järjestelmän toiminnallisten ominaisuuksien osalta urakkasopimuksen mukaisessa aikataulussa 28.5.2009. Järjestelmä täyttää sille asetetut vaatimukset.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/7 18 Vuosaaren satamakeskus, johtaja 9.6.2009 Lisä- ja muutostyöt Sataman toiminnallinen ympäristö muuttui kulunvalvontaurakan suunnittelun aikana merkittävästi mm. liikennejärjestelyiden osalta. Tarjouspyyntöasiakirjoihin ja sen perusteella tehtyyn urakkasopimukseen verrattuna kulunvalvonnan järjestelmät ja laitteistot ovat laajentuneet huomattavasti ja kulunvalvontaan liittyviä osapuolia on myös tullut lisää. Laitteille ja järjestelmälle on myös ollut tarpeen asettaa aikaisempaa tiukempia vaatimuksia. Edellä mainituista syistä johtuen kulunvalvontaurakkaan on tullut runsaasti lisä- ja muutostöitä. Kulunvalvontajärjestelmän ja porttialueen toimivuus on sataman toiminnan kannalta kriittinen tekijä. Sataman viivytyksettömän toteutuksen ja sujuvan toiminnan kannalta on ollut tarkoituksenmukaista teettää Corenet Oy:llä myös joitakin töitä, jotka eivät suoraan liity kulunvalvontaurakkaan. Merkittävin lisäys kulunvalvontaurakkaan oli sataman tietoliikenneverkon tilaaminen Corenet Oy:ltä. Sataman tietoliikenneverkkoa suunniteltaessa todettiin, että Corenet Oy oli suunnitellut kulunvalvontajärjestelmään samantyyppisen tietoliikenneverkon kuin Helsingin Satama oli alustavasti suunnitellut sataman alueelle. Tästä johtuen todettiin tarkoituksenmukaiseksi yhdistää kulunvalvontajärjestelmän tietoliikenneverkko ja koko sataman tietoliikenneverkko yhdeksi kokonaisuudeksi, joka toteutettiin kulunvalvontaurakassa. Ratkaisu on myös käytön ja ylläpidon kannalta selkeämpi. Tämä lisätyö ei liittynyt suoraan kulunvalvontajärjestelmään. Edellä mainittujen lisä- ja muutostöiden johdosta urakan lisä- ja muutostyövarausta esitettiin korotettavaksi ja satamalautakunta päätti 17.6.2008 korottaa siten, että se on tällä hetkellä 1 557 377 euroa (alv 0 %). Lisä- ja muutostyövarauksesta on käytetty tähän mennessä 1 318 009 euroa (alv 0 %). Lisäksi urakoitsija on jättämässä viimeiset suunnitteluja rakentamisvaiheen lisä- ja muutostyötarjoukset nro 28 ja 29 muun muassa kulunvalvonnan opasteiden varaosista yhteissummaltaan noin 100 000 euroa (alv 0 %). Suunnittelu- ja rakentamisvaiheen lisä- ja muutostöitä kertyy siten arvoltaan yhteensä noin 1 420 000 euroa (alv 0 %).
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/7 19 Vuosaaren satamakeskus, johtaja 9.6.2009 Vaikutus ylläpitosopimukseen ja käyttökustannuksiin Koska kulunvalvontajärjestelmä on laajentunut ja monipuolistunut ja siihen kohdistuneet vaatimukset ovat lisääntyneet merkittävästi, muutoksista aiheutuu lisäkustannuksia myös järjestelmän ylläpitoon, josta urakkasopimuksen mukaisesti solmitaan sopimus Corenet Oy:n kanssa vuoden 2012 loppuun saakka. Ylläpitopalveluiden lopullisesta sisällöstä, palvelutasosta ja hinnasta on käyty neuvotteluita Corenet Oy:n kanssa järjestelmän koekäytön ja sisäänajovaiheen aikana. Urakan tarjouspyyntöasiakirjoihin nähden on ylläpidon sisältö laajentunut mm. urakkaan lisätyönä tilattujen porttien ja puomien sekä muiden laitteistojen osalta. Lisäksi kulunvalvontajärjestelmän sataman porttien toiminnan kannalta ratkaisevan luonteen vuoksi on palvelutasovaatimusta nostettu tarjouspyyntöasiakirjoihin nähden. Ylläpitosopimusneuvottelut Helsingin Sataman ja Corenet Oy:n kesken on saatu päätökseen siten, että ylläpitosopimuksen sisällöstä sekä hinnoitteluperusteista on päästy yhteisymmärrykseen. Ylläpitopalvelun uutena elementtinä on tietoliikenneverkko sekä sen ylläpito. Ylläpidon ja viankorjauksen palvelutasoa on nostettu, millä lisätään kulunvalvonnan käyttövarmuutta. Vikatilanteissa ylläpidon tasoksi on määritelty 24/7 palvelu nopealla vasteajalla. Corenet Oy:n urakkatarjouksen mukainen alkuperäinen ylläpitopalvelun hinta neljälle vuodelle oli 451 786 euroa (alv 0 %) ja vuosihinta 112 947 euroa (alv 0 %). Urakkasopimuksen liitteenä olevan urakkaohjelman mukaisesti huolto-, ylläpito- ja tukipalveluiden osalta hinta on sidottu elinkustannusindeksiin, jossa lokakuun 1951 pisteluku on 100 ja perusindeksinä käytetään tammikuun 2006 pistelukua 1595. Hinta tarkistetaan vuosittain tammikuussa siten, että vertailuindeksinä käytetään tarkistusajankohtaa edeltävän vuoden lokakuun elinkustannusindeksin pistelukua. Alkuperäinen ylläpitopalvelun hinta vuoden 2009 hintatasossa (indeksi per lokakuu 2008 = 1750) on siten yhteensä 495 690 euroa (alv 0 %) ja vuosihinta 123 923 euroa (alv 0 %). Nyt määritellyn ylläpitopalvelun arvioiduksi kokonaishinnaksi 31.12.2012 saakka muodostuu siten 985 613 euroa (alv 0 %) (indeksi per lokakuu 2008, pisteluku = 1750).
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/7 20 Vuosaaren satamakeskus, johtaja 9.6.2009 Ylläpitopalvelun kustannuksissa on lisäksi syytä varautua tulevien vuosien indeksikorotuksiin noin 10 %:n varauksella, jolloin sopimuskauden kokonaiskustannukset 31.12.2012 saakka ovat n. 1 100 000 euroa (alv 0 %). Satamalautakunnan päätökseen 27.6.2006 sisältyi tilausvaltuutus 451 786 euron (alv 0 %) käyttökustannuksille ja vielä vireillä olevien lisä- ja muutostöiden jälkeen jää satamalautakunnan päätöksen 17.6.2008 mukaisesta korotetusta lisä- ja muutostyövarauksesta käyttämättä 137 377 euroa (alv 0 %). Ylläpitopalveluun on siten käytettävissä yhteensä 589 163 euroa (alv 0 %). Tarvittava korotus lisä- ja muutostyövaraukseen on siten noin 510 850 euroa (alv 0 %). ESITTELIJÄ Vuosaaren satamakeskuksen johtaja esittää, että Vuosaaren sataman kulunvalvontaurakan lisä- ja muutostyövarausta korotettaisiin esityslistalla eritellyin perustein aiempien päätösten lisäksi 510 850 euroa (alv 0 %) eli 624 000 euroa (alv 22 %).
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Osj/8 21 Osastonjohtajat 9.6.2009 8 OSASTONJOHTAJIEN TILANNEKATSAUKSET Henkilöstöpäällikkö Päivi Huttunen on valmistautunut esittelemään vuoden 2008 henkilöstötilinpäätöksen. Talousjohtaja Tauno Sieranoja raportoi Helsingin Sataman tulosennusteesta ja vuoden 2010 talousarvioehdotuksesta.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/9 22 Satamajohtaja 9.6.2009 9 SATAMAJOHTAJAN TIEDOTUKSET HelSa Merkittäneen tiedoksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/10 23 Satamajohtaja 9.6.2009 10 HELSINGIN SATAMASSA TEHDYT PÄÄTÖKSET HelSa Johtokunta päättänee merkitä Helsingin Satamassa 4.5. 2.6.2009 tehdyt päätökset tiedoksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/11 24 Satamajohtaja 9.6.2009 11 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO HelSa Johtokunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset saadaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen ole toisin päätetty tai myöhemmin päätetä.