HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/ HELSINGIN SATAMAN JOHTOKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/ HELSINGIN SATAMAN JOHTOKUNNAN KOKOUS Kokousaika Tiistaina kello 8.00 Paikka Johtokunnan kokoushuone Salonki Olympiaranta 3

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/ JÄSENET PUHEENJOHTAJA MIKKO KORTELAINEN (Kok.) mikko.kortelainen(at)defmin.fi VARAPUHEENJOHTAJA OLLI AALTO (Vihr.) (09) olli.aalto(at)eduskunta.fi MICHAEL B. BERNER (Kok.) michael.berner(at)berner.fi TINA TAIVALOJA (Kok.) tina.taivaloja(at)gmail.com RITVA LAITINEN (Vihr.) ritva.laitinen(at)vihreat.fi ULLA-MAIJA RAJAKANGAS (SDP) ulla-maija.rajakangas(at)fkl.fi LAURA KOLBE (Kesk.) laura.kolbe(at)helsinki.fi MARKUS KALLIOLA (KD) markus.kalliola(at)gmail.com OLLI SALIN (SKP) olli.salin(at)hel.fi KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA KIMMO HELISTÖ kimmo(at)helisto.net VARAJÄSENET JUKKA KYRÖHONKA (Kok.) jukka.kyrohonka(at)welho.com JARI KALLIONIEMI (Vihr.) jari.kallioniemi(at)saaristomaailma.fi HILKKA LAITINEN (Kok.) hilkka.laitinen(at)oll.fi TERHI KAUTI (Kok.) terhi.kauti(at)krogerus.com MARJATTA DONNER (Vihr.) marjattadonner(at)gmail.com JAPE LOVÉN (SDP) jape.loven(at)welho.com JUKKA IHANUS (Kesk.) jukka.ihanus(at)vnk.fi PAULA PENNANEN-AITTA (KD) paula.pen(at)elisanet.fi HANNELE SALAVA (SKP) hannelesalava(at)elisanet.fi VARAEDUSTAJA ELINA MOISIO elina.moisio(at)iki.fi

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/ ESITTELIJÄT SATAMAJOHTAJA HEIKKI NISSINEN puh heikki.nissinen(at)hel.fi MATKUSTAJASATAMAT, JOHTAJA HEIKKI LAMPINEN puh heikki.lampinen(at)hel.fi TALOUSJOHTAJA TAUNO SIERANOJA puh tauno.sieranoja(at)hel.fi SATAMAKAPTEENI JUKKA KALLIO puh jukka.t.kallio(at)hel.fi TEKNINEN JOHTAJA AARNO AHTI puh aarno.ahti(at)hel.fi VUOSAAREN SATAMAKESKUS, JOHTAJA KARI NOROVIITA puh kari.noroviita(at)hel.fi MUUT OSALLISTUJAT PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ, TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ EVE TUOMOLA puh eve.tuomola(at)hel.fi SATAMALAKIMIES TERO LEPONIEMI puh tero.leponiemi(at)hel.fi VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ EEVA HIETANEN puh eeva.hietanen(at)hel.fi

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/ Sisältö Asia Sivu SATAMAJOHTAJA 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 3 Oikaisuvaatimus vahingonkorvausasiassa 4 VUOSAAREN SATAMAKESKUS, JOHTAJA 4 Tullin valvontatilat Vuosaaren satamassa 6 TEKNINEN JOHTAJA 5 Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 12 OSASTONJOHTAJAT 6 Osastonjohtajien tilannekatsaukset 20 SATAMAJOHTAJA 7 Satamajohtajan tiedotukset 21 8 Päätösten täytäntöönpano 22

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/1 1 Satamajohtaja KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA HelSa Johtokunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Tina Taivalojan (varalla Ulla-Maija Rajakangas) ja Michael B. Bernerin (varalla Olli Aalto) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 2 Satamajohtaja ILMOITUSASIAT HelSa EHDOTUS Ilmoitusasiat 1-2 merkittäneen tiedoksi sekä se, että niistä on ilmoitettu tiedoksi ja noudatettavaksi asianomaisille Helsingin Sataman osastoille. Lisätiedot: Nissinen Heikki, satamajohtaja, puhelin Kaupunginvaltuuston päätösluettelo nro 13/2010 sekä päätösten täytäntöönpanoa koskeva kaupunginhallituksen päätös ( 945). Päätösluettelossa ei ole erityisesti Helsingin Satamaa koskevia päätöksiä. 2 Kaupunginhallituksen päätös ( 979). Asia: Lausunto Koko Uudenmaan maakuntaohjelman luonnoksesta. Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan liitolle Koko Uudenmaan maakuntaohjelman luonnoksesta seuraavan lausunnon: Maakuntaohjelman rooli ja painotukset pääkaupunkiseudun näkökulmasta Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto valmistelevat yhdessä maakuntaohjelman vuosiksi Maakuntaohjelma on tarkoitus hyväksyä molemmissa maakuntavaltuustoissa joulukuussa 2010.

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/2 3 Satamajohtaja Koko Uudenmaan kattavan maakuntaohjelman laatiminen on merkittävä edistysaskel. Samanaikaisesti maakuntaohjelmatyö on haasteellista Uudellamaalla, jossa valtion osoittamat maakunnan kehittämisen voimavarat ovat rajalliset ja vaatimattomat suhteessa alueen kokoon ja valtakunnalliseen merkittävyyteen. Maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman toimenpiteet tuleekin kohdentaa siten, että toimenpiteiden hyöty on paras mahdollinen käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Niiden tulee myös kohdistua siihen, mihin maakuntaohjelmalla pystytään aidosti vaikuttamaan ja johon maakuntaliiton edunvalvontaa tarvitaan. Kaupunginhallituksen lausunto on nähtävänä kokouksessa. Helsingin Sataman johtokunta antoi asiasta lausunnon ( 72). ESITTELIJÄ Johtokunta päättänee merkitä ilmoitusasiat tiedoksi.

8 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/3 4 Satamajohtaja OIKAISUVAATIMUS VAHINGONKORVAUSASIASSA HelSa EHDOTUS Johtokunta päättänee hylätä toimittaja Peeter Peetsalun oikaisuvaatimuksen satamajohtajan päätöksestä ( , 22 ). Helsingin Satama on ollut huolellinen matkustajasillan hoidossa eikä Peeter Peetsalun kaatuminen ole johtunut matkustajasillan liukkaudesta. Pöytäkirjanote toimittaja Peeter Peetsalulle sekä hallinto- ja talousosastolle. Lisätiedot: Nissinen Heikki, satamajohtaja, puhelin LIITTEET Liite 1 Satamajohtajan päätös , 22 Liite 2 Peeter Peetsalun päivätty korvausvaatimus Tausta Toimittaja Peeter Peetsalu saapui M/S Superstar aluksella klo 9.30 Länsiterminaaliin. Poistuessaan aluksesta terminaaliin johtavalle matkustajasillalle Peetsalu kaatui. Sairaalassa varmistui, että polven nivelside oli poikki ja se olisi leikattava. Leikkaus suoritettiin seuraavana päivänä Tallinnassa. Peetsalu pyysi Helsingin Satamalta korvausta tapaturmasta. Satamajohtaja päätti hylätä korvausvaatimuksen päätöksellään , 22. Peetsalu toimitti asiasta oikaisuvaatimuksen, jossa Peetsalu esittää, että alue, jolla hän kaatui, oli liukas ja hoitamaton, minkä vuoksi alueen omistaja ja haltija ovat vastuussa vahingosta. ESITTELIJÄ Matkustajasilta rakennettiin vuonna 2007 ja M/S Superstar alus on liikennöinyt Länsiterminaalista vuodesta Alus on käyttänyt samaa matkustajasiltaa koko liikennöinnin ajan. Matkustajasiltaa peittää kumimatto. Matkustajasillan ja aluksen välissä on kaareva metallinen ramppi, joka aluksen tullessa laituriin nostetaan siten, että se muodostaa sillan aluksen ja matkustajasillan välille. Metallisen rampin omistaa varustamo, Tallink Silja Oy ja matkustajasillan omistaa Helsingin Satama -liikelaitos. Korvausvaatimuksen esittäjä ei ole maininnut oliko tapahtumalla todistajia näkemässä kaatumispaikan. Siten ei ole varmuutta tapahtuiko onnettomuus aluksen vai sataman vastuulla olevalla alueella.

9 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/3 5 Satamajohtaja Matkustajasiltaa on viimeisen vuoden aikana käyttänyt 3,5 miljoonaa matkustajaa eikä Helsingin Sataman tiedossa ole muita liukastumisia tällä alueella. Kyseisellä alueella on hyvä valaistus ja matkustajasillalla on kaiteet liikkumista helpottamassa. Matkustajien poistuessa aluksesta aluksen puolella on 1-2 henkilöä varmistamassa sujuvaa ja turvallista poistumista, minkä lisäksi matkustajasillan puolella on Helsingin Sataman terminaalimies tarvittaessa apuna. Oletetulla liukastumisalueella on lisäksi kaksi varoituskylttiä, jotka varoittavat lattian mahdollisesta liukkaudesta. Helsingin Satama on tehnyt voitavansa, mitä todistaa, että vastaavia onnettomuuksia ei aikaisemmin ole tapahtunut. Lattiamateriaaliksi on valittu tarkoitukseen paras materiaali eikä Helsingin Sataman toiminnassa ole laiminlyöntejä, joten onnettomuus ei ole johtunut Helsingin Sataman laiminlyönnistä. Korvausvaatimuksen hyväksymiselle ei ole perusteita.

10 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/4 6 Vuosaaren satamakeskus, johtaja TULLIN VALVONTATILAT VUOSAAREN SATAMASSA HelSa EHDOTUS Johtokunta päättänee, että Helsingin Satama luovuttaa tullilain 20 :n nojalla korvauksetta tullin käyttöön valvontatiloja Vuosaaren satamassa seuraavasti: Helsingin Sataman omistamista rakennuksista V6:sta tiloja 109 m2 V7:stä tiloja m2 tarkastuskatoksen V m2 Helsingin Sataman Sponda Oy:ltä vuokraamista tiloista Gatehouse-rakennuksesta 97 m2 Hansaterminaalista 238 m2 Valvontatilat luovutetaan kalusteineen. Lisäksi johtokunta päättänee viitata päätöksensä perusteluina esityslistatekstin lisäksi hallintokeskuksen oikeuspalveluiden antamaan lausuntoon. Tullin käyttöön luovutettavien valvontatilojen tarkempi yksilöinti sisältyy oikeuspalveluiden edellä mainittuun lausuntoon (liite 1), todeta, että tätä päätöstä tarkistetaan, jos sen taustalla olevat olosuhteet, kuten liikennemäärät, sovellettava lainsäädäntö tai muu tilojen tarpeeseen liittyvä seikka muuttuu, kehottaa Helsingin Satamaa ryhtymään toimenpiteisiin tullin ja Helsingin Sataman välisten, rakennuksia V6 ja V7 ja katoksia V21, V22 sekä Sponda Oyj:n Helsingin Satamalle Gatehouse-rakennuksesta ja Hansaterminaalista vuokraamia ja tullille edelleen luovutettuja tiloja koskevien vuokra- ja luovutussopimuksien tarkistamiseksi tullille korvauksetta luovutettavien valvontatilojen ja tullille vastikkeellisesti vuokrattavien tilojen jaon osalta Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnon mukaisesti. Pöytäkirjanote tullille, hallinto- ja talousosastolle sekä Vuosaaren satamakeskus -osastolle. Lisätiedot: Noroviita Kari, Vuosaaren satamakeskus, johtaja, puhelin

11 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/4 7 Vuosaaren satamakeskus, johtaja LIITTEET Liite 1 Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto (liitteinä pohjapiirustukset vuokratiloista ja korvauksetta luovutettavista valvontatiloista) Liite 2 Tullihallituksen kirje ja alustava hankesuunnitelma Liite 3 Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto Liite 4 Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään lausunto Liite 5 Tullin ja Helsingin Sataman välinen perussopimus tullin tilojen ja toimintojen järjestämisestä Vuosaaren satamassa Liite 6 Tullihallituksen valvontaosaston tarkastusyksikön lausunto Tausta Vuosaaren sataman rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 2003 ja satama avattiin liikenteelle Vuosaaren satamaan liittyvät tullin toimintaan tarvittavat tilat määriteltiin tullihallituksen Helsingin Satamalle lähettämässä päivätyssä kirjeessä ja sen liitteenä olleessa alustavassa hankesuunnitelmassa, jota myöhemmin tarkennettiin (liite 2). Tullin tilatarpeet ja muut tullitoimintaan liittyvät tarpeet edellyttivät mittavia aluejärjestelyjä porttialueella sekä sinne sijoitettujen tullitoimistorakennuksen V6 ja tarkastusrakennuksen V7 sekä tarkastus- ym. katosten rakennuttamista. Muut tullin edellyttämät tilat voitiin sijoittaa Sponda Oyj:n rakennuttamiin, matkustajaliikennettä palvelevaan Hansaterminaaliin ja Gatehouse-rakennukseen, johon on sijoitettu satamaa palvelevia toimisto- ja palvelutiloja. Helsingin Satama on vuokrannut Gatehouse-rakennuksesta ja Hansaterminaalista tarvittavat tilat edelleen tullille luovutettavaksi. Kaikkiaan tullin vaatimus koski noin neliömetriä tilojen toteuttamista tullitoimintaa varten, joista valtaosa huonetiloja. Tullilain 20 :n mukaan tulliviranomaisella on oikeus saada liikennepaikan omistajalta tai haltijalta korvauksetta käyttöönsä sellaiset tarpeelliset valvontatilat, joita liikenteen määrä ja muut olosuhteet edellyttävät tullitoimenpiteiden suorittamiseksi. Tullin esittämän tulkinnan mukaan tällaisia korvauksetta tullille luovutettavia tiloja oli noin neliömetriä. Helsingin aiempiin tavarasatamiin verrattuna tullin tilatarpeet kasvoivat merkittävästi.

12 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/4 8 Vuosaaren satamakeskus, johtaja Helsingin Satama pyysi hallintokeskuksen oikeuspalveluilta lausuntoa tullilain 20 :n tulkinnasta Vuosaaren satamassa. Lausunnossa oikeuspalvelut muun ohella toteaa, että tullilain 20 :n mukainen tullin oikeus koskee vain sellaisia tiloja, joissa säännöksessä tarkoitettua valvontaa välittömästi suoritetaan. Muut tilat tullin tulee hankkia omalla kustannuksellaan (liite 3). Oikeudellista arviota tullilain 20 :n soveltamisesta pyydettiin myös hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäältä. Professori Mäenpää on päivätyssä lausunnossaan todennut muun ohella, että tullilain 20 :n soveltamista koskeva asia on ensisijaisesti ratkaistava päätöksellä ja että toimivaltaisen päätöksen tekeminen kuuluu satamalautakunnalle (nyttemmin Helsingin Sataman johtokunnalle) (liite 4). Satamalautakunta esitti kaupunginhallitukselle tullin vaatimuksen johdosta noin 4,5 miljoonan euron (alv 0 %) lisäystä sataman kustannusarvioon. Aiemmin tarkoitukseen oli varattu 2,5 miljoonaa euroa (alv 0 %), mikä perustui aiemmissa tavarasatamissa olleisiin tullin tilatarpeisiin. Satamalautakunta totesi oikeuspalvelujen lausunnon perusteella tullin vaatimuksen sisältävän tiloja, joita ei voi pitää tullilain 20 :n mukaisina valvontatiloina, mutta katsoi, että tullilain tulkinnan selvittäminen ei ollut mahdollista sataman rakentamisaikataulun vaarantumatta, ja että vaaditut rakennushankkeet tuli käynnistää. Lautakunta totesi edelleen, että Helsingin Satama valmisteli tullin kanssa sopimusta, jonka mukaan tilojen toteutus ja jako korvauksetta luovutettaviin valvonta- ja muihin tiloihin toteutetaan tullin vaatimukseen perustuen, mutta sopimukseen kirjattaisiin Helsingin Sataman eriävä näkemys tullin esittämään tulkintaan tullilain 20 :stä sekä varauma asian myöhemmästä muuttamisesta. Kaupunginhallitus piti tullin vaatimusta korvauksetta luovutettavien valvontatilojen laajuutta suhteessa kokonaistiloihin liian suurena ja siksi osittain perusteettomana. Kaupunginhallitus kuitenkin piti satamalautakunnan esitykseen viitaten tärkeänä, että tilojen rakentaminen aloitetaan suunnitellussa aikataulussa, ja viittasi Helsingin Sataman ja tullin valmisteilla olevaan sopimukseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vuosaaren sataman kustannusarvion lisäyksen Helsingin Satama ja tulli allekirjoittivat perussopimukseksi otsikoidun asiakirjan, jonka mukaan tullin tilojen laajuus ja jako korvauksetta luovutettaviin valvontatiloihin ja vastikkeellisesti luovutettaviin vuokratiloihin Vuosaaren satamassa perustui tullin vaatimukseen ja tullin tulkintaan tullilain 20 :stä. Perussopimuksesta käy ilmi ratkaisun väliaikaisuus ja sopimuksessa on varauduttu siihen, että korvauksetta luovutettavien valvontatilojen laajuus ratkaistaan myöhemmin osapuolten keskinäisellä sopimuksella tai muulla päätöksellä (liite5).

13 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/4 9 Vuosaaren satamakeskus, johtaja Tulli tekee satamassa arvokasta työtä ja se on oleellinen osa satamatoiminnan muodostamaa kokonaisuutta. Helsingin Satama toteutti kustannuksellaan ennen sataman avaamista tullitoiminnan edellyttämät tilat tullin vaatimusten mukaisina ja antoi tilat tullin käyttöön ennen Vuosaaren sataman käyttöön ottoa, jotta sataman toiminta voitiin käynnistää täysipainoisesti ja häiriöttömästi. Tulli ja Helsingin Satama perustivat perussopimuksen mukaisen seurantaryhmän, johon molemmat osapuolet nimesivät kaksi jäsentä. Seurantaryhmän tehtävänä on mm. seurata korvauksetta luovutettujen valvontatilojen käyttöä ja niihin liittyviä asioita. Mikäli seurantaryhmässä ei voida sopia käsiteltävänä olevaa asiaa, ratkaistaan se tullin ja Helsingin Sataman nimeämien edustajien välisissä neuvotteluissa perussopimuksen periaatteiden pohjalta. Helsingin Sataman taholta ei ole pyritty arvioimaan tullin toimintatapoja tai sen käyttämien tilojen mitoitusta sinänsä, vaan ainoastaan korvauksetta luovutettavien tilojen laajuutta ja lainsäädännön sataman pitäjälle asettamia velvoitteita. Asialla on myös taloudellinen merkitys, sillä korvauksetta tullille käyttöön luovutetuista valvontatiloista aiheutuu Helsingin Satamalle vuosittain noin euron käyttö- ja pääomakulut. Satamatoiminnan käynnistymisen jälkeen Helsingin Satama on neuvotellut edellä mainitussa seurantaryhmässä sekä tämän lisäksi eri yhteyksissä Eteläisen tullipiirin ja tullihallituksen kanssa tullille luovutettujen tilojen jaosta vuokratiloihin ja korvauksetta luovutettaviin valvontatiloihin. Neuvotteluissa on todettu, että osapuolten yksimielisyyteen perustuvaa ratkaisua tullilain 20 :n tulkinnasta Vuosaaren satamassa ei ole löydettävissä. Helsingin Satama esitti myös välimiesmenettelyn käyttöä ratkaisuksi osapuolten erilaisille näkemyksille. Tulli ilmoitti kantanaan, ettei se pidä mahdollisena ratkaisun hakemista välimiesmenettelyllä.

14 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/4 10 Vuosaaren satamakeskus, johtaja Tuloksettomien neuvottelujen jälkeen Helsingin Satama pyysi hallintokeskuksen oikeuspalveluilta lausunnon menettelytavasta, jolla ratkaista tullille korvauksetta luovutettavia tiloja koskeva erimielisyys. Oikeuspalvelut antoi päivätyn lausunnon, jossa tullin vaatimukset ja tullin tulkinta tullilain 20 :stä on käsitelty perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti. Lausunnossa todetaan myös, että asia tulee käsitellä Helsingin Sataman johtokunnassa, ja että siitä tulee tehdä hallintolaissa tarkoitettu päätös. Edelleen lausunnossa kehotetaan Helsingin Satamaa ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin vuokrasopimusten tekemiseksi niiltä osin kuin tiloja ei voi pitää tullilain 20 :n mukaisina tiloina. Tullin tekemään tullilain 20 :n tulkintaan perustuvia ja tällä hetkellä korvauksetta tullille luovutettuja huonetiloja on Vuosaaren satamassa kaikkiaan neliömetriä. Oikeuspalveluiden lausunnossa on tilat käyty läpi huonekohtaisesti tullin ilmoittama käyttötarkoitus huomioiden. Lausunnossa päädytään lopputulokseen, jonka mukaan tullin vaatimuksista tullilain 20 :n nojalla korvauksetta luovutetuista tiloista on säännöksessä tarkoitettaviksi tiloiksi perusteltua hyväksyä huonetiloja yhteensä neliömetriä, muilta osin vaatimukset tulee perusteettomina hylätä. Helsingin Satama varasi tullihallitukselle ja tullihallintoon kuuluvalle Eteläiselle tullipiirille mahdollisuuden lausua näkemyksensä oikeuspalvelun lausunnosta ja muusta selvityksestä, joka saattaa vaikuttaa asian ratkaisuun. Tullihallitus antoi päivätyn lausunnon. Lausunnossa esitetään mm. että asia tulisi ratkaista valtionvarainministeriön tullirakennuslautakunnassa. Helsingin Sataman saamien tietojen mukaan mainittua lautakuntaa ei kuitenkaan enää ole asetettu, eikä se ole toiminnassa. Oikeuspalvelujen ja professori Olli Mäenpään lausuntoihin viitaten, on katsottava, että kyseessä on hallintolaissa tarkoitettu hallintoasia, joka tulee ratkaista Helsingin Sataman johtokunnan päätöksellä. Johtokunnan päätöksestä voidaan valittaa hallintotuomioistuimeen, joten asia on joka tapauksessa saatettavissa Helsingin Satamasta ja tullista riippumattoman tahon ratkaistavaksi. Ottaen huomioon, että tullilaista puuttuu nimenomainen säännös toimivaltaisesta päätöksentekijästä, on tässä yhteydessä aihetta todeta, että hallintotuomioistuin saattaa ottaa valituksena vireille tulevan asian viran puolesta käsiteltäväksi myös hallintoriitaasiana.

15 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/4 11 Vuosaaren satamakeskus, johtaja Lisäksi tullihallitus lausunnossaan moittii Helsingin Satamaa siitä, että professori Mäenpään lausuntoa ei ole toimitettu heti sen valmistuttua tullille. Tämä pitää sinänsä paikkansa. Tullihallitukselle on kuitenkin varattu mahdollisuus lausua myös professori Mäenpään lausunnosta hyvissä ajoin ennen asian ratkaisemista, joten lausunnon aiempaa toimittamatta jättämistä ei ole pidettävä hallintolain 34 :n kuulemisvelvoitteen vastaisena menettelynä. Tullihallituksen päivätyssä lausunnossa ei ole tuotu esiin sellaisia seikkoja tai perusteluja, joiden vuoksi oikeuspalvelujen päivättyä lausuntoa tai professori Mäenpään lausunnossa esitettyä päätöksentekoon liittyvää menettelytapaa olisi arvioitava uudelleen (liite 6). ESITTELIJÄ Helsingin satamalautakunta päätti hyväksyä tullin ja Helsingin Sataman välisen perussopimuksen ja rakennuksia V6 ja V7 ja katoksia V21ja V22 sekä Sponda Oyj:n Helsingin Satamalle vuokraamien Gatehouse-rakennuksen ja Hansaterminaalin tiloja koskevat vuokra- ja luovutussopimukset. Satamalautakunta päätti muuttaa V6 ja V7 rakennusten ja V21 ja V22 katosten vuokra- ja luovutussopimuksen voimassaoloajan 20 vuodesta15 vuoteen, Sponda Oyj:ltä vuokrattujen tilojen osalta vuokra- ja luovutussopimuksen voimassaoloajan säilyessä 10 vuodessa. Muiden kuin korvauksetta luovutettujen valvontatilojen osalta tulli maksaa käytössään olevista tiloista Helsingin Satamalle edellä mainituissa vuokra- ja luovutussopimuksissa määriteltyä vuokraa. Nyt esitettävä päätös muuttaa voimaan tullessaan tullille korvauksetta luovutettujen tilojen ja vuokratilojen suhdetta. Näin ollen tullin ja Helsingin Sataman voimassa oleviin vuokra- ja luovutussopimuksiin on syytä tehdä tilajakoa koskevat muutokset oikeuspalvelujen antamassa lausunnossa esitetyn mukaisesti. Tullin ja Helsingin Sataman yhteisessä seurantaryhmässä seurataan säännöllisesti tullille korvauksetta luovutettavien valvontatilojen käyttöä ja mikäli liikenteen tai olosuhteiden muutoksista johtuen tilatarpeissa ilmenee muutostarpeita, sovitaan niistä osapuolten kesken perussopimuksen periaatteiden mukaisesti. Tiloista, joiden todetaan nyt esitettävällä päätöksellä olevan vuokratiloja eikä korvauksetta luovutettavia valvontatiloja, veloitetaan vuokra takautuvasti Vuosaaren sataman käyttöön otosta lukien. Kaupunginlakimies Sami Sarvilinna on varautunut selostamaan kokouksessa asiaan liittyviä oikeudellisia näkökohtia.

16 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 12 Tekninen johtaja LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA HelSa Halke / EHDOTUS Helsingin Sataman johtokunta päättänee antaa otsikkoasiasta seuraavansisältöisen lausunnon: Helsingin Sataman ylläpitämä tavarasatama ja sinne liikennöivä rahtilaivaliikenne loppui Sompasaaressa Vuosaaren sataman aloitettua toimintansa vuoden 2008 lopulla. Hanasaaren voimalaitoksen polttoainesatamaan on edelleen laivaliikennettä. Polttoainesatamassa operoivat myös satamajäänmurtajat ja hinaajat. Tämä liikenne käyttää Helsingin Sataman ylläpitämää väylää. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 väylä risteää Tervasaaren penkereeltä Sompasaareen suunnitellun sillan kanssa (joukkoliikenteen silta). Tästä aiheutuvat rakentamisen ja käytönaikaiset riskit on selkeästi huomioitava arviointiohjelman kohdan 7.12 selvityksissä. Hankealueen laivaliikennettä ovat myös Eteläsatamasta Tukholmaan ja Tallinnaan liikennöivät matkustaja-autolautat sekä kesäkuukausina vierailevat kansainväliset risteilyalukset. Laivaliikenteen ohella hankealueella on runsaasti yhteysalusliikennettä mm. Suomenlinnaan ja Korkeasaareen. Lisäksi alueella kulkee toukosyyskuun aikana päivittäin Kauppatorilta lähteviä sightseeing-aluksia ja vesibusseja. Arviointiohjelmaan tulisi sisällyttää tarkastelu raideliikenteen ja vesiliikenteen yhdistelmästä. Joukkoliikenteen hoitaminen vesitse ei vaadi mittavia investointeja etenkään, jos se olisi käytössä vain avovesikautena. Kruunuvuorenrannan rakentaminen tiheätä joukkoliikenneyhteyttä vaativaksi asuinalueeksi tapahtuu varsin pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi arviointiohjelmaan tulisi sisällyttää myös vaihtoehto liikennöinnin aloittamisesta vesitse. Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Ahti Aarno, tekninen johtaja, puhelin LIITE Hallintokeskuksen lausuntopyyntö

17 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 13 Tekninen johtaja ESITTELIJÄ Laajasalon raideliikenne Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii yhteysviranomaisena Laajasalon raideliikenteen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) ja ilmoittaa ympäristövaikutusten arviointiohjelman vireillä olosta (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä). Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Helsingin kaupunki on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) Helsingin keskustan ja Laajasalon välille suunnitellusta joukkoliikenneyhteydestä. Laajasalon Kruunuvuorenrantaan on suunniteltu noin asukkaan asuinalue. Uuden asuinalueen myötä kaupungilla on tarve parantaa Laajasalon tavoitettavuutta uudella korkeatasoisella ja hyvän palvelutason joukkoliikenneyhteydellä ja kevyen liikenteen yhteydellä. Arviointimenettely perustuu ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun lakiin. YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen; arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheeseen. Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutukset arvioidaan. YVA-menettelyn toisessa vaiheessa selvitetään vaihtoehtojen vaikutukset ja laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arvioinnin lopputuloksena syntyvä arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettava huomioon, kun hankkeen toteuttamisesta päätetään. Työssä käsitellään välille Helsingin niemi Laajasalo kuutta joukkoliikenneyhteysvaihtoehtoa, joiden vertailuvaihtoehtona on tilanne ilman uutta yhteyttä. Hallintokeskus pyysi mm. Helsingin Sataman johtokunnalta lausuntoa Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Lausunto on pyydetty mennessä.

18 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 14 Tekninen johtaja Arviointiohjelma on arviointimenettelyn aikana nähtävänä seuraavissa paikoissa: Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston ilmoitustaulu, Kansakoulukatu 3, Info- ja näyttelytila Laituri, Narinkka 2 Internetissä Arviointiohjelman sisältö Arviointiohjelma sisältää seuraavat osiot: 1 Hankkeen esittely 2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 3 Suunnittelualueen nykytilanne 4 Hankkeen vaihtoehdot 5 Arvioinnin rajaus 6 Laaditut ja tarvittavat selvitykset 7 Vaikutusten arviointi ja menetelmät 8 Tarvittavat luvat ja päätökset 9 Epävarmuustekijät 10 Haittojen lieventäminen 11 Seurantaohjelma Hanke Hanke on uusi raide- ja kevyen liikenteen yhteys Helsingin keskustan ja Laajasalon välillä. Laajasalon Kruunuvuorenrantaan on laadittu osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma. Hankkeella tavoitellaan korkeatasoista ja hyvän palvelutason tarjoavaa joukkoliikenneyhteyttä Kruunuvuorenrannan ja koko Laajasalon ja Helsingin niemen välille. Lisäksi hankkeella on tavoitteena parantaa samalla kevyen liikenteen yhteyksiä Laajasalon ja niemen välillä, mikä laajentaisi merellistä kevyen liikenteen reitistöä. Hankkeen tavoitteena on vähentää henkilöautolla tehtyjen matkojen osuutta parantamalla joukkoliikennejärjestelmän palvelutasoa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on arvioitu päättyvän vuonna 2012, minkä jälkeen tarkempaa suunnittelua on tarkoitus jatkaa valitusta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttaminen on arvioitu olevan mahdollista vuoden 2015 jälkeen.

19 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 15 Tekninen johtaja Hanke liittyy seuraavien alueiden maankäytön suunnitteluun: Kruunuvuorenranta, Herttoniemen alue, Kalastaman alue, Laajasalon muu kehittäminen, Korkeasaaren kehittäminen, Helsinkipuisto, Helsingin Energian polttoainekuljetukset ja huoltoliikenne. Lisäksi muita liikennehankkeita, jotka liittyvät läheisesti Laajasalon raideliikenneratkaisuihin ovat Linnanrakentajantien tunneli ja Töölön metro sekä raitioliikenteen kehittäminen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Laadituissa suunnitelma- ja järjestelmätarkasteluissa on tutkittu erilaisia silta-, tunneli- ja vesiliikennevaihtoehtoja, joilla mahdollistettaisiin toimiva joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteys Laajasalon ja keskustan välille. Kun Santahaminan asuinkäyttöön saaminen on siirtynyt, alun perin suunnitteilla olleesta Katajanokan ja Laajasalon välisestä syvämetroyhteydestä siirryttiin tutkimaan raitiotie- ja metrosiltojen tai betonielementtitunneleiden rakentamista. Myös vesiliikenneyhteys on ollut alusta asti selvityksissä mukana. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä jatkosuunnittelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo Korkeasaari Sompasaari Kruununhaka. Uudenmaan ympäristökeskus päätti eri tahoja kuultuaan, että hankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn päättymisen jälkeen Helsingin kaupungilla on mahdollisuus valita jatkosuunnitteluun jokin ympäristön kannalta toteuttamiskelpoiseksi todetuista vaihtoehdoista. Ympäristövaikutusten arviointi keskittyy eri vaihtoehtojen vertailuun. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöstä jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta. Vaihtoehtoja vertaamalla pyritään löytämään hankkeelle toteuttamiskelpoinen ratkaisu, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja muille ympäristöarvoille sekä asutukselle ja ihmisten hyvinvoinnille.

20 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 16 Tekninen johtaja Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään, mitä vaikutuksia tullaan arvioimaan ja miten arviointi tehdään. Lisäksi ohjelmassa esitetään perustiedot hankkeesta, ympäristön nykytilasta, tutkittavista vaihtoehdoista, jatkosuunnittelua varten tarvittavista luvista sekä esitetään suunnitelma osallistumisen järjestämisestä, tiedottamisesta ja hankkeen aikataulusta. Kun arviointiohjelmassa esitetyt vaikutukset on selvitetty, kootaan tulokset arviointiselostukseen. Arviointiselostuksessa esitetään arvioinnin tulosten lisäksi selvitys alueen ympäristön nykytilasta, käytetyt arviointimenetelmät sekä vaihtoehtojen vertailu. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen käynnistyi helmikuussa Arviointiohjelman ja siitä saadun palautteen perusteella yhteysviranomainen antaa arviointiohjelmasta oman lausuntonsa kuukauden kuluessa nähtävillä olon päättymisestä eli joulukuussa Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen selostuksesta antamaan lausuntoon vuonna Hankkeesta vastaava taho on kaupunkisuunnitteluvirasto. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman kokoamista on ohjannut kaupunkisuunnitteluviraston vetämä kaupungin eri hallintokunnista koottu ryhmä, jossa jäsenenä on ollut myös Helsingin Sataman edustaja. Suunnittelualueen nykytilanne Hankkeen suunnittelualue on esitetty ohjelman liitteessä 1. Tarkastelu alue sijoittuu Helsingin kantakaupungin itäpuolelle kattaen mm. kantakaupungin itäosat, Sörnäisten rannan, Merihaan, Korkeasaaren, Kulosaaren, Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon alueet. Nykytilanteen kuvauksessa käsitellään tarkastelualueen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä liikennettä ja liikenne-ennustetta kulttuuriympäristöä ilmanlaatua ja melua ihmisen terveyttä, elinoloja, viihtyisyyttä ja virkistystä luonnon monimuotoisuutta, suojelualueita, kasvillisuutta ja eläimistöä pohja- ja pintaveden laatua ja virtauksia maaperää ja sedimenttejä infrastruktuuria ja ammuksia

21 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 17 Tekninen johtaja Voimassa olevassa Helsingin yleiskaavakartassa 2002 on esitetty metro- tai rautatieyhteys asemineen Katajanokalta Kruunuvuorenselän kautta Laajasaloon. Kaavassa ei erikseen määritellä, onko kyseessä silta- vai tunneliyhteys. Uusien asemien paikat on merkitty Erottajalle, Kauppatorille, Katajanokalle, Kruunuvuorenrantaan ja Laajasaloon. Linjaus on sama kuin maakuntakaavassa. Yleiskaavaselostuksessa todetaan, että alueen raideratkaisu on metro, joka samalla liitetään osaksi kantakaupungin laajempaa raideverkkoratkaisua. Ratayhteys pohjustaa samalla yleiskaavaan merkittyä potentiaalista Santahaminan sotilasalueen muuttamista asuin- ja virkistyskäyttöön. Helsingin maanalainen yleiskaavaehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä vuonna Kaavassa on osoitettu Katajanokan koillisosasta liikenneyhteyden suunnittelutarve Korkeasaareen. Tarkastelualueen osayleiskaavoissa on otettu huomioon mahdollinen raideyhteys Helsingin kantakaupungin ja Laajasalon välillä. Laajasalon joukkoliikenneyhteydet on nykyisin järjestetty liityntäbusseilla Herttoniemen metroasemalle ja siitä metrolla. Vuosaaren sataman käyttöönoton jälkeen Sompasaaren sataman laivaliikenteestä on jäljellä edelleen Hanasaaren voimalaitoksen polttoainesataman liikenne. Polttoainesatamassa operoivat myös satamajäänmurtajat ja hinaajat. Hankealueen laivaliikenteeksi on otettu mukaan myös Eteläsatamasta ja Katajanokalta liikennöivät erityyppiset alukset, kuten ulkomaanliikenteessä olevat matkustaja-alukset sekä Helsingin sisäistä liikennettä harjoittavat alukset. Hankkeen vaihtoehdot Laajasalon joukkoliikenneyhteydestä on laadittu vuodesta 1999 alkaen useita suunnitelma- ja järjestelmätarkasteluja, joiden perusteella tutkittavat vaihtoehdot ovat valikoituneet. Tutkittavat vaihtoehdot muodostuvat raitiovaunu-, metro- ja vesiliikennekulkuneuvojen sekä siltojen ja tunneleiden yhdistelmistä. Laajasalon raideyhteys on mukana pääkaupungin liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) vuosina toteutettavien hankkeiden joukossa. Parhaillaan suunnitelmaa ollaan päivittämässä ja uusi suunnitelma valmistuu vuonna 2011 (HLJ 2011).

22 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 18 Tekninen johtaja Työssä arvioidaan kuutta suunnitelmavaihtoehtoa yhteysvälille Helsingin niemi Laajasalo, joiden vertailuvaihtoehtona on tilanne ilman uutta yhteyttä (VE0). Tarkasteltavaksi on valittu kaupunginvaltuuston jatkosuunnittelun pohjaksi hyväksymän vaihtoehdon (VE1) lisäksi merkittävimmät aiemmissa suunnitteluvaiheissa tutkituista vaihtoehdoista. Vaihtoehdot ovat: VE1 Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen siltayhteys Kruununhaka Sompasaari Korkeasaari Laajasalo VE2 Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen betonitunneli- ja siltayhteys Kruununhaka Sompasaari Korkeasaari Laajasalo VE3 Metro Kamppi Katajanokka Laajasalo kalliotunneli- ja siltayhteys VE4 Metro Kamppi Katajanokka Laajasalo kallio- ja betonitunneli VE5 Metro kalliossa Kamppi Katajanokka Laajasalo VE6 Vesiliikenne Laajasalo keskusta Tarkasteltavat vaihtoehdot on esitetty ohjelman liitteissä 2-8. Arvioinnin rajaus Arviointiohjelmavaiheessa vaikutusalueen rajaus on arvio, joka tarkentuu selostusvaiheessa. Alustava arvio välittömien vaikutusten vaikutusalueesta on esitetty ohjelman liitteessä 1. Vaikutusten arviointi ja menetelmät Tässä osiossa esitetään vaikutuksittain, miten varsinainen arviointityö selostusvaiheessa esitetään tehtäväksi. Vaikutusosiot käsitellään pääosin samalla jaotuksella kuin nykytilakuvaus. Selostusvaiheessa esitetään yhteenveto arvioitavien vaihtoehtojen ja nykyisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhtenevyydestä. Eri liikenneratkaisut vaikuttavat ennen kaikkea alueiden saavutettavuuteen ja luovat sitä kautta maankäytön potentiaalia. Vaikutusten heijastuminen maankäytön luonteeseen ja mitoitukseen riippuu yksityiskohtaisesta suunnittelusta erityisesti asemien tai pysäkkien sekä siltojen ja tunnelien suuaukkojen ympäristössä. Osalla tarkasteltavista joukkoliikenneratkaisuista on merkittäviä vaikutuksia myös kaupungin viheraluerakenteeseen ja -palvelutarjontaan uusien yhteyksien syntymisen myötä.

23 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tej/5 19 Tekninen johtaja Tarvittavat luvat, päätökset, epävarmuustekijät ja seurantaohjelma Arviointiselostuksesta saadun yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen Helsingin kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä antaa hankepäätöksen jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta, josta laaditaan tarkennettu suunnitelma. Epävarmuustekijät kuvataan ja niiden vaikutus tehtyyn arviointiin esitetään arviointiselostuksessa. Ehdotus mahdollisesta vaikutusten seurantaohjelmasta esitetään arviointiselostuksessa.

24 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Osj/6 20 Osastonjohtajat OSASTONJOHTAJIEN TILANNEKATSAUKSET HelSa Merkittäneen tiedoksi.

25 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/7 21 Satamajohtaja SATAMAJOHTAJAN TIEDOTUKSET HelSa Merkittäneen tiedoksi.

26 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/8 22 Satamajohtaja PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO HelSa Johtokunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset saadaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen ole toisin päätetty tai myöhemmin päätetä.