Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoitusohjelma lähivuosille LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT

Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoitusohjelma lähivuosille LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO MAANKÄYTTÖ 2016 TEKLA 3.2.2016

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kaavoituskatsaus 3 2 Kaavoituksen vaiheita 4 3 Maakuntakaava 5 4 Yleiskaavat Lieksa 6 5 Asemakaavat Lieksa 8 6 Yleiskaavat Nurmes 10 7 Asemakaavat Nurmes 12 8 Ranta-asemakaavat 15 9 Ajanmukaisuuden arviointi 16 10 Yhteystiedot 17

3 1 Kaavoituskatsaus Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lisäksi lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston Nurmeksen maankäyttöyksikkö laatii kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, jossa kerrotaan Lieksassa ja Nurmeksessa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista. Kaavoituskatsaukseen sisältyvään kaavoitusohjelmaan on valittu kaavoitettavat kohteet lähimmän kolmen vuoden ajanjaksolle taloussuunnitelmaan peilaten. Kiireellisistä kaavoitushankkeista, jotka eivät sisälly kaavoitusohjelmaan, tiedotetaan erikseen kaavoituksen alkaessa, ja ne menevät muiden kaavoitushankkeiden edelle. Jokaista kaavoitustyötä varten laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan kaavoituksessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä, kaavan vaikutusten arvioinnista ja tavoitteellisesta aikatulusta. Kaikilla kaava-alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava voi vaikuttaa huomattavasti sekä sellaisilla viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osalliset), on oikeus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja ilmaista mielipiteensä. Kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä kunnan osallisilla on mahdollisuus esittää kaavasta kirjallinen muistutus. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien kaavoituksesta ja kaava-asioista saa lisätietoja Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston maankäyttöyksiköstä sekä Internet-sivuilta.

4 2 Kaavoituksen vaiheita PÄÄTÖKSENTEKO SUUNNITTELU VUOROVAIKUTUS ALOITUS Kaavan laatimisesta päätetään kaavoituskatsauksella tai hankekohtaisesti. Kaavatyöstä riippuen (yleiskaava, asemakaava) päätöksen tekee maankäyttöpäällikkö, tekninen lautakunta tai kaupunginhallitus. Päätetään ohjausryhmän koonpanosta. Suunnittelun tarve määritellään. Kaavan tavoitteet määritellään ja kirjataan. Kartoitetaan lähtötiedot, osalliset ja aikataulu sekä järjestetään aloituskokous. Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vireille tulosta ilmoitetaan paikallislehdessä, kaupunkien Internet-sivuilla ja virallisilla ilmoitustauluilla. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa. Ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. OAS:a voi kommentoida ja sen riittävyyttä arvioida. VALMISTELU (luonnos) Kaavatyöstä riippuen tekninen lautakunta tai maankäyttöpäällikkö asettaa kaavaluonnoksen nähtäville (MRA 30 ). Maankäyttöpäällikkö päättää tarvittavien selvitysten tilaamisesta. Kootaan ja käsitellään OAS:sta saatu palaute. Tehdään tai tilataan perusselvityksiä, tarkistetaan pohjakartta, tarkennetaan tavoitteita, tehdään vaihtoehtojen tarkasteluja ja arvioidaan vaikutuksia. Luonnosvaiheen kaavakartta ja kaavaselostus laaditaan. Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan OAS:n mukaisesti. Luonnoksesta on mahdollista ilmaista mielipiteensä, ja asianomaisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunto. Osallistamistilaisuuksia järjestetään tarvittaessa. Ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa. KAVAEHDOTUS Kaavatyöstä riippuen tekninen lautakunta tai maankäyttöpäällikkö asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville (MRA 27 ). Maankäyttöpäällikkö päättää tarvittavien lisäselvitysten tilaamisesta. Kootaan ja käsitellään luonnosvaiheessa saatu palaute ja kirjataan vastineet. Tehdään tai tilataan tarvittavat lisäselvitykset. Laaditaan sitova tonttijako kaupungin omistamalle maalle. Laaditaan tarvittaessa rakentamistapaohje. Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen perusteella laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan OAS:n mukaisesti, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille kirjeitse. Ehdotuksesta on mahdollista jättää muistutus, ja asianomaisilta viranomaistahoilta pyydetään virallinen lausunto. Nähtävilläolon päätyttyä järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimukset. Ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa. HYVÄKSYMINEN Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja hallitus edelleen kaupunginvaltuustolle kaavaa hyväksyttäväksi. Kootaan ja käsitellään ehdotusvaiheessa saatu palaute ja kirjataan vastineet. Kaavaehdotusta tarkistetaan tarvittaessa ennen hyväksymiskäsittelyä. Merkittävät muutokset aiheuttavat ehdotuksen asettamisen uudestaan nähtäville. Hyväksytyt kaava-asiakirjat lähetetään tiedoksi ELY-keskukselle. Muistutuksen jättäneille toimitetaan kaupungin vastaus. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden ajan päätöksen tiedoksi saattamisesta. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. LAINVOIMA Kaava saa lainvoiman, kun voimaantulosta kuulutetaan virallisella ilmoitustaululla (MRA). Kaava-asiakirjat arkistoidaan ja viedään paikkatietojärjestelmään. Kaavan toteuttamisen suunnittelu voidaan aloittaa. Lainvoimaisuudesta tiedotetaan ELY-keskukselle, maakuntaliitolle ja muille tahoille, kuten rakennusvalvontaan, tarpeen mukaan. Kaupunki laskuttaa kustannukset sopimusten mukaisesti.

5 3 Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakunnan liitto huolehtii maakuntakaavan laatimisesta. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja sovitetaan ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet, ja se ohjaa kuntien kaavoitusta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavatilanne on seuraava: Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu 20.12.2007 Valtioneuvostossa. Maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu 10.6.2010 ympäristöministeriössä. Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu 5.3.2014 Ympäristöministeriössä. Maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty 15.6.2015 maakuntavaltuustossa ja kaava on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Pohjois-Karjalan maakuntahallitus on päättänyt 21.12.2015 käynnistää Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 laatimisen. Laadittava kaava on luonteeltaan kokonaismaakuntakaavan tarkistus. Maakuntakaava tulee sisältämään tarkistuksen ohella myös mahdollisia muita maankäyttöteemoja. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) luonnos on valmistunut vuoden 2016 alussa. Tietoa maakuntakaavoituksesta sekä yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Internet-sivuilta aluekehityksen alta osoitteesta http://pohjois-karjala.fi/

6 4 Yleiskaavat Lieksa Taajama-alueen osayleiskaava Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava Lieksan keskustaajaman alueelle, jossa ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Oikeusvaikutteiselle ja ajanmukaiselle yleiskaavalle on tarvetta sen ohjatessa yleispiirteisesti kaupunkirakenteen kehittämistä asemakaavoitusta varten. Kaavatyö käynnistyy perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2016 aikana prosessin jatkuessa seuraaville vuosille. Pielisen rantaosayleiskaava Hattusaari Tavoitteena on täydentää Pielisen rantojen yleiskaavoja laatimalla oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava Juuan kunnan rajalta Loma-Kolin alueen rajaan. Kaavoitustyö on osa Pielisen rantaosayleiskaavoitettavia alueita. Rantaosayleiskaavan laatiminen on käynnistynyt perusselvitysten työstämisen ja lähtötietojen kartoittamisen osalta. Tavoitteena on prosessin eteneminen luonnosvaiheeseen vuoden 2016 aikana. Pielisen rantaosayleiskaava Kolinkylä Merilänranta Tavoitteena on täydentää Pielisen rantojen yleiskaavoja laatimalla oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava Lieksan Kolinkylä Merilänrannan alueella. Samassa yhteydessä tutkitaan myös läheisten kansallispuistoalueiden ulkopuolelle rajatut rantavyöhykkeen rakennuspaikat. Kaavoitustyö on osa Pielisen rantaosayleiskaavoitettavia alueita. Rantaosayleiskaavan laatiminen on käynnistynyt perusselvitysten työstämisen ja lähtötietojen kartoittamisen osalta. Tavoitteena on prosessin eteneminen luonnosvaiheeseen vuoden 2016 aikana. Vuonislahden kylän osayleiskaava Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava Vuonislahden kylään. Kaavatyö on ollut kyläläisten aloitteesta vireillä vuodesta 2009. Kaavoitusprosessin on mahdollista edetä luonnosvaiheeseen. Kaavatyötä jatketaan asetettujen tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti.

7 Julkuvaaran osayleiskaava (tuulivoima) Tavoitteena on tuulivoiman rakentamista ohjaavan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen Julkuvaaran alueelle. UPM Kymmene Oyj:n alueelle sijoittuisi seitsemän 2,4 MW:n tuulivoimalaitosta joiden yhteenlaskettu teho olisi 16,8 MW. Alueen pinta-ala on 684 hehtaaria sijaiten noin 20 kilometriä Lieksan keskustasta etelään. Kaavatyön lähtötietoja ja etenemisedellytyksiä kartoitetaan. YLEISKAAVA-ALUEET KARTALLA LIKIMÄÄRÄISESTI:

8 5 Asemakaavat Lieksa Termänrannan asemakaavamuutos (1. Brahea) Tavoitteena on muuttaa julkisia palveluja mahdollistava korttelialue asumista varten monipulistamaan keskusta-alueen tonttitarjontaa. Kaavatyö aloitetaan perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2016 aikana. Kaupungintalon asemakaavamuutos (6. Mähkö) Tavoitteena on muuttaa julkisia palveluja mahdollistava korttelialue asumista varten monipulistamaan keskusta-alueen tonttitarjontaa. Kaavatyö aloitetaan perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2016 aikana. Koli Culturan asemakaava (Koli) Tavoitteena on laatia matkailua palveleva asemakaava Kolille vuonna 2015 lainvoiman saaneen yleiskaavan ja alueelle laaditun rakennesuunnitelman mukaisesti. Kaavatyö on aloitettu perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella sekä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelulla. Prosessin on mahdollista edetä luonnosvaiheeseen. Kaavatyötä jatketaan asetettujen tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Korttelin 45 asemakaavamuutos (7. Rauhala) Tavoitteena on opetustoimintaa palvelevan korttelialueen muuttamisen tutkiminen kaavoituksen keinoin teollisuustoimintaa varten. Kaavatyö käynnistetään yksityisen maanomistajan aloitteesta perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella talvella 2016. Kortteleita 1 ja 5 sekä katualuetta, puisto- ja virkistysaluetta koskeva asemakaavamuutos (1. Brahea) Tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa matkakeskuksen alueen monipuolistamiseksi asuin- ja liiketiloja varten liikenneväylien kehittämisen ohella. Kaavatyö on aloitettu lähtötietojen selvittämisellä vuonna 2015.

9 Kortteleiden 6 9 asemakaavamuutos (2. Vehkakangas) Tavoitteena on asemakaavan ajantasaistaminen vehkakankaan kortteleissa 6 9 rakennusalojen ja rakennusoikeuksien osalta. Kaavatyö on aloitettu lähtötietojen selvittämisellä vuonna 2015. Korttelia 110 ja 111 koskeva asemakaavamuutos ja laajennus Pielisen rantaosayleiskaavan alueelle (8. Timitra) Tavoitteena on alueella voimassa olevan asemakaavan mukaisen erillispientalojen korttelialuerakenteen muuttaminen ja asemakaava-alueen laajentaminen. Kaavatyö on tullut vireille yksittäisten maanomistajien aloitteesta. Prosessi on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kaavatyötä jatketaan asetettujen tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Asemakaavamuutos mm. biojalostamoa varten (4. Kevätniemi) Tavoitteena on alueella voimassa olevan asemakaavan teollisuus- ja varastoalueiden korttelialueiden laajentaminen, kaavamääräysten täsmentäminen sekä korttelirakenteen ja katulinjausten muuttaminen. Kaavatyö on tullut vireille vuonna 2014. Prosessi on edennyt siten, että kaavamuutos odottaa hyväksymismenettelyyn siirtymistä. ASEMAKAAVAKOHTEET KARTALLA LIKIMÄÄRÄISESTI:

10 6 Yleiskaavat Nurmes Taajama-alueen osayleiskaava Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava Nurmeksen keskustaajaman alueelle, jossa ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Oikeusvaikutteiselle ja ajanmukaiselle yleiskaavalle on tarvetta sen ohjatessa yleispiiteisesti kaupunkirakenteen kehittämistä asemakaavoitusta varten. Kaavatyö käynnistyy perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2016 aikana prosessin jatkuessa seuraaville vuosille. Ylikylän ja Lautiaisen pohjoisosan rantaosayleiskaava Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava Ylikylän ja Lautiaisen vesistöjen rantavyöhykkeille huomioiden Ylikylälle vuonna 1996 laadittu kyläsuunnitelma. Rantaosayleiskaavan laatiminen on tullut vireille vuonna 2013 ja käynnistynyt perusselvitysten työstämisen sekä lähtötietojen kartoittamisen osalta vuosina 2014 2015. Prosessin on mahdollista edetä valmisteluaineiston asettamiseen nähtäville. Kaavatyötä jatketaan asetettujen tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos Saunasaari Tavoitteena on muuttaa Saunasaaressa olevan muinaisjäännöksen kaavamerkintää Museovirastolta saatuun lausuntoon perustuen. Kaavatyö käynnistyy perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2016 aikana. Kaavatyötä jatketaan kaavalle asetettavien tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos Laukansaari (Porosaari) Tavoitteena on muuttaa rantaosayleiskaavaa siirtämällä olemassa oleva rakennuspaikka toisaalle yksittäisen maanomistajan kaavamuutoshakemukseen perustuen. Kaavatyö käynnistyy rantaosayleiskaavamuutoksella perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2016 aikana. Kaavalle asetettaviin tavoitteisiin liittyy myös voimassa olevan ranta-asemakaavan kumoaminen.

11 YLEISKAAVA-ALUEET KARTALLA LIKIMÄÄRÄISESTI:

12 7 Asemakaavat Nurmes Korttelin 154 asemakaavamuutos (136, Radantaus) Tavoitteena on muuttaa teollisuustoimintaan varattua korttelialuetta liiketoiminnan harjoittamista varten alueella, jota tarkastellaan rakennemuutoksen kohteena Porokylään johtavan lähestymisväylän varrella kaupunkiin vasta valmistuneen teollisuusalueen myötä. Kaavatyö on aloitettu perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen laatimisella vuoden 2016 alussa. Kaavatyötä jatketaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Läntisen kaupunginosan asemakaavamuutos Kauppalan kadut ja puurivit (111, Läntinen) Tavoitteena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaista puurivien merkintää, jossa osa yksittäisistä puista ovat suojeltuja kun taas osa ei. Kaavamuutoksella ei heikennetä kaupunkikuvallisesti arvokkaiden puurivien merkitystä. Kaavatyö on aloitettu perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen laatimisella vuoden 2016 alussa. Kaavatyötä jatketaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Mikonniemen asemakaavamuutos (111, Läntinen) Tavoitteena on muuttaa urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta siten, että alueelta puretun rakennuksen myötä Mikonniemeen voisi sijoittaa vapaa-ajan toimintoja palvelevan rakennuksen. Kaavatyö aloitetaan perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä edellytysten täyttyessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2016 aikana. Pitkämäen soranottoalueen 1. asemakaava (134, Pitkämäki) Tavoitteena on asemakaavoitetun alueen keskelle jääneen asemakaavoittamattoman alueen hyödyntämisen tutkiminen eri käyttötarkoituksia varten kaavoituksen keinoin. Kaavatyön aloittamisen tutkiminen aloitetaan vuoden 2016 aikana. Kaavatyön eteneminen kytkeytyy taajama-alueen osayleiskaavan etenemiseen ja saattaa kirvoittaa suunnittelukilpailun käynnistämisen.

13 Laamilan korttelin 9 ja katu- ja puistoalueen asemakaavamuutos (133, Laamila) Tavoitteena on selvittää opetustoimintaa palvelevan korttelialueen muuttamista aluerakenteeseen sopivaan käyttötarkoitukseen. Kaavatyö on käynnistymässä kaupungin aloitteesta, ja se on tarkoitus aloitettaa perusselvitysten ja lähtötietojen työstämisellä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella vuoden 2016 aikana. Pohjoispään asemakaavamuutos ja 1. asemakaava, (132, Pohjoispää) Tavoitteena on selvittää vetovoimaisen asuinalueen kaavoittamisen edellytyksiä lähellä Lautiaisen rantaa ja keskustan palveluja alueella, joka on osin peltoa ja osin metsää. Kaavatyö on Nurmeksen kaupungin strategian mukainen ja tullut vireille vuonna 2013. Kaavamuutoksen ja 1. asemakaavan laatimisen edellytyksiä selvitetään vuonna 2016. Porokylän asemanseudun asemakaavamuutos (131, Porokylä) Tavoitteena on tutkia asemakaavan muuttamista Porokylän asemanseudulla rautatiealuetta asumisen tarpeita varten, mikä edellyttää muun muassa puutavaran lastausterminaalin siirtämistä toisaalle, vasta valmistuneelle teollisuusalueelle Känkkäälään. Kaavatyö on Nurmeksen kaupungin strategian mukainen ja tullut vireille vuonna 2013. Kaavamuutoksen edellytyksiä selvitetään vuonna 2016. Itäinen, osakortteli 25, nykyisin osaa kaavakorttelista 137 (121, Itäinen) Tavoitteena on vesistön äärellä sijaitsevan tontin rajan muuttamisen tutkiminen Lautiaisen rantaviivaan nähden kaavoituksen keinoin. Kaavamuutoksen kohde on erillispientalojen korttelialuetta ja lähivirkistysaluetta. Kaavatyö on tullut vireille vuoden 2015 kaavoituskatsauksella. Kiinteistörajojen ja Nurmesjärven rantaviivan täsmällisen sijainnin määrittäminen on meneillään, millä perusteella kaavan muuttamiseen mahdollisesti ryhdytään.

14 ASEMAKAAVAKOHTEET KARTALLA LIKIMÄÄRÄISESTI: Kaavoituskatsauksen ulkopuoliset työt Luettelossa esitettyjen kohteiden ohella kaavoitustyöt voivat tulla kohdentumaan myös sellaiseen alueeseen, jota ei ole mainittu näissä luetteloissa. Kiireelliset kaavoitustyöt vaikuttavat kaavoituskatsauksen mukaisten, kaavoitusohjelmaan kuuluvien kaavatöiden etenemiseen ja aikatauluihin viivästyttävästi.

15 8 Ranta-asemakaavat MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 74 Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen rantaalueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 :ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Jos maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavan laatimisesta, hänen on toimitettava kaavan laadinnan yhteydessä syntynyt pohjakartta kunnan säilytettäväksi ja käytettäväksi osana kunnan kartta-aineistoa. (11.4.2014/323) Maanomistajan toimesta laaditun asemakaavaehdotuksen käsittelyssä noudatetaan muutoin, mitä 8 luvussa säädetään. Maanomistajan toimesta laadittu asemakaavaehdotus on kunnassa käsiteltävä ilman tarpeetonta viivytystä. Pääsäätöisesti Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien tämän hetkisinä tavoitteina ei ole laatia lähivuosina ranta-asemakaavoja omistamalleen maalle. Rantojen käytön suunnittelu on tavoitteena ratkaista yleiskaavoituksella. Monolanniemen ranta-asemakaavan ajantasaistaminen (Lieksa) Tavoitteena on selvittää ranta-asemakaavan muutoksella selvittää olemassa olevien lomarakennusten osoittaminen kaavassa loma-asuntojen rakennuspaikkoina sekä niemen päässä olevan laavun merkitseminen virkistyskäyttöön. Samalla selvitetään niin sanotun Sibeliuksen aitan suojelemisen edellytykset. Ranta-asemakaavamuutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Prosessin on mahdollista edetä kaavaehdotuksen asettamiseen nähtäville. Kaavatyötä on tavoitteena jatkaa asetettujen tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti Mäntyjärven, Kuoran, Teppanalan, Parreen ja Ohtakankaan ranta-asemakaavat (Lieksa) Tavoitteena on loma-asuntojen rakennuspaikkojen kaavoittaminen Lieksan taajama-alueen kaakkoispuolelle useiden vesistöjen ääreen. Kyseessä ovat yksityisen maanomistajan kaavahankkeet, joista Mäntyjärvi on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kuora, Teppanala, Parree ja Ohtakangas ovat edenneet valmisteluvaiheen nähtävilläoloon.

16 9 Ajanmukaisuuden arviointi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 60 Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Asemakaavojen laaja-alainen ajanmukaisuuden arviointi on ajankohtaista Lieksassa ja Nurmeksessa. Ajanmukaisuutta arvioidaan muiden kaavoitustöiden ohessa. Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Lieksassa ja Nurmeksessa asuinrakennuksia varten niin erillispientalojen, rivitalojen ja kerrostalojen osalta on vapaita tontteja tarjolla. Tavoitteena on kuitenkin vetovoimaisten tonttien ja asuinalueiden mahdollistaminen kaavoituksen keinoin olemassa olevan teknisen infrastruktuurin ja vesistöjen välittömään lähisyyteen sekä Lieksassa että Nurmeksessa. Asumisen lisäksi tonttivarantoa on liiketoiminnan, julkisten palelujen ja teollisuuden tarpeisiin. VAT Rakentamis tapaohje TARVE MUUTOS- Maakuntakaava Asemakaava Yleiskaava

17 10 Yhteystiedot LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO Käyntiosoitteet: Pielisentie 3, 81700 Lieksa Porokylänkatu 6 D, 75530 Nurmes 1.4.2016 alkaen Kirkkokatu 14, 75501 Nurmes Postiosoitteet: PL 41, 81701 Lieksa PL 12, 75501 Nurmes http://www.lieksa.fi/web/lieksan-ja-nurmeksen-tekninen-virasto/etusivu Henkilöstön yhteystiedot: Maankäyttöpäällikkö Anna-Maria Latosaari anna-maria.latosaari@lieksa.fi puh. 040 1044 840 Maankäyttösuunnittelija Reino Hirvonen Lieksan asioissa reino.hirvonen@lieksa.fi puh. 040 1044 714 Maankäyttösuunnittelija Tuula Parviainen Nurmeksen asioissa tuula.parviainen@nurmes.fi puh. 040 1045 716 Tekninen johtaja Tuomo Kotilainen tuomo.kotilainen@lieksa.fi puh. 040 1044 701