Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2007

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2007 Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 2008

Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2007 Sisällysluettelo 1 Tarkkailun peruste 1 2 Sääolot ja hydrologia 3 3 Kuormitus 6 3.1 Jätevesikuormitus 6 3.2 Lämpökuormitus 8 3.3 Luodon-Öjanjärvi 8 4 Merialueen vedenlaatu 10 4.1 Vedenlaatu vuonna 2007 10 4.2 Vedenlaadun muutokset 1983-2007 15 5 Pohjaeläinnäytteet 18 5.1 Menetelmät 18 5.2 Lajisto 18 5.3 Yksilötiheydet ja biomassat 19 6 Kalataloustarkkailu 20 7 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset 21 8 Tiivistelmä 22 Lähdeluettelo Liitteet 1-9 Kansikuva: Pietarsaari, Fäboda 2008 (Foto: Eeva-Kaarina Aaltonen)

3 1 Tarkkailun peruste 1.1 Yleistä Pietarsaaren edustan merialueelle johdetaan Pietarsaaren seudun asutuksen sekä UPM Kymmene Oyj:n massa- ja paperitehtaiden sekä muiden yksiköiden jätevedet. Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n (OSTP; ent Jaro) jätevedet johdetaan mereen Lapakonlahden kautta samaan kohtaan kuin UPM Kymmenen jätevedet samoin kuin Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvedet. Purkupaikat ilmenevät kuvasta 1. Yhteistarkkailussa mukana olevien tarkkailuvelvoitteet perustuvat seuraaviin Länsi-Suomen vesioikeuden (LSVEO), Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (LSY) sekä vesiylioikeuden (VYO) ja Vaasan hallinto-oikeuden (VHO) päätöksiin: * Pietarsaaren kaupunki LSVEO 102/1994/ 3 lupaehdot 8) ja 10) VYO 1995/ 70 (18.4.1996) * UPM Kymmene Oyj LSY 85/2003/ 1 lupamääräys 40) VHO 00282/04/5101 (13.5.2005) * Oy JA-RO Ab (OSTP) LSVEO 101/1993/3 lupaehto 6) VYO 194/ 1994 * Alholmens Kraft Oy Ab LSY 71/ 2000/3 lupamääräykset C1 ja C3 VHO 01/ 0142/ 4 Merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailussa on noudatettu Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksen laatimaa ohjelmaa jaksolle 2002-2007 (Aaltonen 2002), jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään 16.12.2002 (LSU- 0898YO469-103) ja Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö päätöksellään 16.12.2002 (2583/ 5723/ 2002). Tähän raporttiin on koottu vuoden 2007 tarkkailujen tulokset: 1 talvinäytteenotto 17 pisteeltä (kuva 1) 3 avovesiajan näytteenottoa 22 pisteeltä 10 avovesiajan näytteenottoa 5 meripisteeltä ja 2 Luodonjärven pisteeltä pohjaeläinnäytteiden tulokset 4 alueelta vuosittain kerättävät tiedot merialueen kalastajista, pyydyksistä ja saaliista vuosittain kerättävät tiedot uimavesien laadusta ja leväseurannasta Analyysitulokset ovat yhteenvedon liitteinä 2 (laajat näytteenotot) ja 3 (intensiivitarkkailu), Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tulokset liitteenä 4 ja pohjaeläintulokset liitteenä 5. Kalataloustarkkailun tiedot on koonnut Norra svenska fiskeområdet (Wistbacka 2008) ja ne ovat liitteenä 6. Yhteenvetotaulukko uimarantojen valvontatuloksista on liitteenä 7 ja valtakunnallisen leväseurannan tulokset Ådön kalasatamasta ovat liitteenä 8. Mässkärin luotsiaseman tarkkailusta on tehty erillinen yhteenveto (Leskelä & Keränen 2008). Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy, luettelo tarkkailussa käytetyistä menetelmistä on liitteenä 9. Yhteenvedon on laatinut Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry.

4 Kuva 1. Pietarsaaren edustan merialueen kuormittajat ja havaintopaikat. (A= Pietarsaaren kaupunki, Alhedan puhdistamo, B= Alholmens Kraft Oy ja C = UPM Kymmene Oyj sekä Outokumpu Stainless Tubular Products Oy).

5 Alholmens Kraftin jäähdytysvesien vaikutusalueella tehtiin vuonna 2007 perifyton- ja kasvillisuusselvitys (Keränen 2008). Lämpötila- ja jääkartoitus ei sisältynyt vuoden 2007 ohjelmaan. Pietarsaaren edustalle on vuonna 2004 laadittu Perämeri Life hankkeen yhteydessä rehevöitymismalli (Korpinen ym 2004), jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kuormitustilanteiden vaikutuksia. Pietarsaaren edustan merialueen tarkkailuaineistoista on tehty laaja yhteenvetoraportti jaksolta 1973-1997 (Aaltonen ym. 1998). 2 Sääolot ja hydrologia Vuoden 2007 sademäärät (Kokkola/ Korplax) ja keskilämpötilat (Kruunupyy) Ilmatieteen laitoksen lähimmiltä säähavaintoasemilta ja vertailujakson tiedot on esitetty kuvissa 2 ja 3. Jääpäivien lukumäärä näkyy taulukossa 1 (Merentutkimuslaitos). Luodonjärven juoksutukset Hästgrundetista ja Gertrudsista ilmenevät kuvasta 4. Luodon-Öjanjärven ja meriveden korkeuden vaihtelut Pietarsaaren satamassa on esitetty liitteessä 1. Vuoden 2007 kokonaissadanta (606 mm) Kokkolan Korplaxissa oli normaalia (521 mm) suurempi. Tammi-, touko-, heinä- ja joulukuu olivat runsassateisia ja syyskuu sangen vähäsateinen (kuva 2). Vuoden keskilämpötila oli Kruunupyyssä 1,5 C lämpimämpi kuin vertailujaksolla. Erityisen lämpimiä olivat tammi-, huhti-, loka- ja joulukuu, jolloin lämpötila oli 4 6 C normaalia lämpimämpi. Ilman lämpötila oli huhtikuusta heinäkuuhun Kallanissa viileämpi kuin Kruunupyyssä (kuva 3). Jäätalvi 2006 2007 oli merialueella tavallista lyhyempi, sillä pysyvän jääpeitteen kesto oli Pietarsaaren edustalla peräti noin kuusi viikkoa normaalia lyhyempi. Jääpeitteen kesto oli siten vain reilut kolme kuukautta, alkaen tammikuun loppupuolelta ja päättyen huhtikuun loppupuolelle. Taulukko 1. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Pietarsaaren edustalla talvella 2006/ 2007 (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä) ja vertailujaksolla 1961-1990 (M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo, min = pienin ja max = suurin jaksolla 1961-1990) (Seinä & Peltola 1991 ja Eriksson 2008). Paikka Talvi 2006/ 2007 1961 1990 A B C D E M Min Max Pietarsaari, satama 09.11 16.01 05.04 19.04 103 143 102 187 Ådöskatan 09.11 21.01 05.04 19.04 100 143 91 178 Mässkär 09.11 25.01 06.04 26.04 92 137 77 166

6 Sadanta/ Nederbörd mm 1961-1990 2007 120 100 80 60 40 20 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuva 2. Kuukausisadanta Kokkolan Korplaxissa vuonna 2007 sekä vertailujakson 1961 1990 keskiarvot (Ilmatieteen laitos 2007). Lämpötila/ Temperatur O C 1961-1990 Kruunupyy 2007 Kallan 2007 20 15 10 5 0-5 -10-15 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuva 3. Kuukauden keskilämpötila Kruunupyyssä ja Pietarsaaren Kallanissa vuonna 2007 sekä vertailujakson 1961-1990 keskiarvot Kruunupyyssä (Ilmatieteen laitos 2007).

7 Luodon-Öjanjärvestä juoksutettavat makeat ja humuspitoiset vedet purkautuvat Luodon ja Pietarsaaren saaristoon Gertrudsin ja Hästgrundetin patoluukuista (kuva 1). Lisäksi Gertrudsissa ja Strorströmmenissä on kalatiet, jotka ovat pääsääntöisesti auki. Gertrudsin kalatien virtaama on 5 m 3 /s ja Storströmmenin 1 m 3 /s. Kalatiet sulkeutuvat automaattisesti, kun meren ja järven vedenpintojen ero on noin 5-10 cm. Luodonjärven säännöstely irrotettiin meriveden pinnankorkeuden vaihteluista vuonna 1998 ja nykyisen säännöstelyn tavoitteena on pitää järven vedenpinta välillä +10 +20 cm (N 60 ). Luodon-Öjanjärven vedenpinnan korkeus ja juoksutukset vuonna 2007 ilmenevät liitteestä 1. Luodonjärven juoksutukset 2007 Avtappningingar från Larsmosjön 2007 m 3 /s Hästgrundet 07 Gertruds 07 Kalatiet/ Fisklederna 07 1999-2005 80 60 40 20 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi/ Månad Kuva 4. Luodonjärven juoksutukset kuukausikeskivirtaamina vuonna 2007 (UPM Kymmene 2007) ja jaksolla 1999-2005 (Aaltonen ja Kalliolinna 2006). Vuoden 2007 virtaamassa on eritelty Hästgrundetin, Gertrudsin ja kalateiden juoksutukset. Luodon-Öjanjärven virtaamat on laskettu automaattisesti mitattujen vedenkorkeustietojen ja luukkujen aukioloaikojen perusteella (UPM Kymmene Oyj 2007, kuva 4). Luodonjärvestä mereen juoksutettu keskivirtaama oli vuonna 2007 25,1 m 3 /s, eli lähes sama kuin säännöstelyn jälkeisen ajan (vertailujakso 1999 2005, Aaltonen ja Kalliolinna 2006) keskimääräinen virtaama (25,4 m 3 /s). Juoksutus mereen jakautui siten, että Hästgrundetista juoksutettiin keskimäärin 17,2 m 3 /s (69 %), Gertrudsin tulvaluukuista 3,6 m 3 /s (14 %) ja kalateistä yhteensä 4,3 m 3 /s (17 %). Luodonjärvestä juoksutettiin vuoden 2007 tammi-, maalis- ja joulukuussa selvästi normaalia enemmän vettä mereen, kun taas kesän juoksutukset olivat sangen pienet. Juoksutukset eivät olleet erityisen suuria kevättulvan aikana huhti- toukokuussa. Gertrudsin luukut olivat kiinni heinä-elokuussa ja kalatiet heinäkuussa, kun sen sijaan Hästgrundetista juoksutettiin vettä mereen läpi kesän. Hästgrundetin luukuista juoksutetun virtaaman osuus (69 %) oli tavallista suurempi erityisesti talvella ja syksyllä, jotta jokivesien mukana tulleet happamat

8 vedet saataisiin johdetuksi järvestä pois. Suurimmat kuukausikeskivirtaamat mitattiin tammi- ja joulukuussa. 3 Kuormitus Pietarsaaren edustalle tulee jäte- ja järvivesien lisäksi hajakuormitusta suoraan lähivalumaalueelta puroja ja ojia myöten. Jätevesiä tulee UPM Kymmenen tehtailta ja Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamolta sekä pienemmässä määrin Pörkenäs lägergårdin ja Mässkärin luotsiaseman puhdistamoilta. Outokumpu Stainless Tubular Products Oy:n jätevedet johdetaan mereen samassa kanavassa kuin UPM:n jätevedet. Järvivesiä virtaa alueelle Hästgrundetin ja Gertrudsin tulvaluukuista sekä Gertrudsin ja Storströmmenin kalateistä. Jäähdytysvesiä johdetaan mereen Alholmens Kraftin voimalaitokselta ja UPM Kymmeneltä. Jätevesikuormituksen kehittyminen 1983 2007 näkyy kuvasta 5. Luodon-Öjanjärvestä juoksutettujen vesien ja jätevesien aiheuttama kokonaiskuormitus vuonna 2007 näkyy taulukosta 2 ja kuormituksen vaihtelu vuosina 1990 2007 kuvasta 6. Merialueen ravinnekuormituksen vaihtelu kuukausitasolla vuonna 2007 näkyy kuvasta 7. 3.1 Jätevesikuormitus UPM Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtaiden kokonaistuotanto oli vuonna 2007 762 811 AD tonnia sellua. Tuotetusta sellusta 94 % 717 936 t valkaistiin. Lisäksi valmistettiin 193 461 tonnia voimapaperia, 34 686 tonnia mäntyöljyä ja 746 tonnia tärpättiä. Sellun- ja paperintuotanto kasvoivat hieman edellisvuotisesta. Walki Oy:lle siirtynyt teollisuuskääreiden tuotanto oli vuonna 2007 74 443 tonnia. Puhdistetut jätevedet johdetaan mereen aktiivilietelaitoksen ja Lapakonlahdessa tapahtuvan jälki-ilmastuksen ja selkeytyksen jälkeen Alholman koillispuolelle (kuva 1). UPM:n puhdistettujen jätevesien mukana mereen johdettu kiintoaineen, orgaanisen aineen ja kokonaistypen kuormitus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna (kuva 5). AOXkuormitus oli keskimäärin 378 kg/d eli lähes sama kuin vuonna 2006. Kesä-heinäkuussa fosfori- ja BOD 7 -kuormituksen lupaehdot ylittyivät, mutta muilta osin ympäristöluvan mukaiset lupamääräykset täyttyivät vuonna 2007. Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Pedersören ja Luodon kuntien viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden (noin 30 000 as) puhdistetut jätevedet johdetaan mereen Alholman sataman eteläpuolella (kuva 1). Jätevedet käsitellään Pietarsaaressa Alhedan jälkisaostuslaitoksessa, minne johdetaan myös tarkkailussa mukana olevien teollisuuslaitosten talousjätevedet. Vesistöön johdettu kuormitus oli fosforin ja kiintoaineen osalta pienempi sekä BOD:n, COD:n ja typen osalta hieman suurempi vuonna 2001. Lupaehdot saavutettiin kaikilla vuosineljänneksillä (kuva 5). Puhdistustehot olivat koko vuoden keskiarvoina seuraavat: kiintoaine 94 %, BOD 7 96 %, COD Cr 90 % ja kok-p 94 %. Kokonaistypen reduktio oli keskimäärin 33 %. Jätevesien aiheuttamasta orgaanisesta kuormituksesta (COD, BOD) 97-99 % ja fosforikuormituksesta 88 % tuli UPM:ltä ja loput kaupungin puhdistamolta. Typpikuormitus jakautui UPM:n (56 %), kaupungin (38 %) ja OSTP:n (6 %) kesken. Jaron typpikuormitus oli pienentynyt puoleen uuden esikäsittelyprosessin myötä.

9 BOD 7 t/d UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad 30 25 20 15 10 5 COD t/d UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad 70 60 50 40 30 20 10 0 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 0 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Fosfori / Fosfor kg/d UPM Kymmene Pietarsaari / Jakobstad 140 120 100 80 60 40 20 0 Typpi / Kväve kg/d UPM Kymmene Jaro Pietarsaari / Jakobstad 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 5. Jätevesikuormitus vuosina 1983-2007. UPM Kymmenen ja Jaron typpikuormitukset on eritelty. (Kaupungin lupaehdot neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU 20 mg/l, 90 % ja kok-p 0,7 mg/l, 90 %. UPM Kymmenen lupaehdot kuukausikeskiarvoina BOD 7 4,4 t O 2 /d (vuosikeskiarvona 3,6 t/d), COD Cr 70 t O 2 /d (60 t/d), fosfori 60 kg/d (55 kg/d) ja AOX 600 kg/ d (500 kg/d). Pietarsaaren sataman laitureiden ja satamakentän hulevedet johdetaan mereen neljää sade/hulevesikaivon kautta, jotka on varustettu hiekan- ja lietteenerottimilla sekä Laukko I:n linja lisäksi öljynerotuskaivolla. Hulevesiviemäreiden kautta mereen menevien vesien laatu on selvitetty lupamääräysten mukaisesti kertaluonteisesti syksyllä 2007 (taulukko 2). Korkean johtokykyarvon ja pienten ravinnepitoisuuksien perusteella merivesi pääsee mitä ilmeisimmin nousemaan Laukko I:n kaivoon. Muiden kaivojen ravinnepitoisuudet ovat vaihtelevasti kohonneet. Buskön laiturin kaivossa niin kiintoaineen kuin ravinteiden pitoisuudet olivat sangen korkeat. Taulukko 2. Pietarsaaren satamalaitureiden hulevesien laatu syksyllä 2007 Tutkimus 1. Etelälaituri 2. Buskön laituri 3. Laukko I 4. Laukko II ph 6,3 5,3 7,1 6,6 sähkönjohtavuus 25 C (ms/m) 6,7 210 560 110 typpi (mg/l) 6,5 12 0,69 8,4 fosfori (mg/l) 0,20 1,8 0,041 0,15 kiintoaine GF/A (mg/l) 140 790 8 28 Sataman hulevesikaivot tyhjennetään säännöllisesti 2 kertaa vuodessa ja lisäksi aina silloin, kun laivojen lastaus- tai purkutoiminnot ovat aiheuttaneet runsasta kiintoainekuormitusta. Kaivot ovat niin isoja, että ylivuototilanteita ei satamasta saatujen tietojen mukaan juurikaan synny. Kuormituksen laskeminen on käytettävissä olevan aineiston perusteella epävarmaa.

10 Sataman saniteettivedet kerätään umpikaivoon ja tyhjennetään jätevedenpuhdistamolle, kunnes satama-alueelta rakennetaan viemäri jätevedenpuhdistamolle. 3.2 Lämpökuormitus Alholmens Kraft Oy:n voimalaitos on kiinteää polttoainetta käyttävä väliottolauhdelaitos, joka tuotti vuonna 2007 sähköä (1 817 GWh/v), kaukolämpöä (248 GWh/v) ja teollisuushöyryä (97 GWh/v) yhteensä 2 161 GWh/v eli 7 781 TJ/ v. Polttoaineiden energiasisältö oli noin 17 100 TJ. Polttoaineina käytettiin turvetta (55 %), hiiltä (26 %), puuta (12 %), ja yhdyskuntajätettä (REF) (5 %) sekä öljyä (< 1 %) voimalaitoksen käynnistykseen. Eri polttoaineiden osuudet olivat vuoteen 2006 verrattuna pysyneet lähes ennallaan. Voimalaitoksen (AK 1 ja AK 2) käyntitunteja oli vuonna 2007 9 545 tuntia. Alholmens Kraftin jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen oli vuonna 2007 7 122 TJ eli 42 % polttoaineiden kokonaisenergiasisällöstä. Jäähdytysvettä käytettiin vuonna 2007 keskimäärin 6,3 m 3 / s (lupa 7,2 m 3 /s). Mereen johdetun jäähdytysveden lämpötila oli viikkokeskiarvoksi laskettuna lämpimintä elokuun alussa + 29,3 C (lupa + 33 C). Jäähdytysveden lämpötilanousu oli yleensä 10 12 C, suurimmillaan maaliskuussa + 11,9 C vuorokausikeskiarvoksi laskettuna (lupa + 13 C). Alholmens Kraftin lisäksi mereen tulee lämpökuormaa myös UPM Kymmeneltä, Alhedan jätevedenpuhdistamolta ja Luodonjärvestä (kuva 6). UPM Kymmenen lämpökuorma oli vuonna 2007 3 780 TJ, Pietarsaaren jätevedenpuhdistamon arviolta 14 TJ ja Luodonjärvestä tuleva luonnonmukainen lämpökuorma 120 TJ (Keränen 2007). Lämpökuorma/ Värmebelastning TJ/ a Alholmens Kraft UPM Oyj Alheda, jvp Luodonjärvi 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 6. Eri lähteistä mereen johdettu lämpökuorma Pietarsaaren edustalla 2002 2007. 3.3 Luodon-Öjanjärvi

11 Luodon-Öjanjärvestä mereen kohdistuva ravinnekuormitus vaihtelee järven juoksutuksista riippuen (vrt. kuva 4). Järvestä tuleva kuormitus on saatu laskemalla yhteen Hästgrundetin ja Gertrudin tulvaluukuista sekä kalateistä tulevat ravinnevirtaamat. Järvestä mereen kohdistunut ravinnekuorma oli samaa tasoa kuin vuonna 2002 (kuva 7). Koko vuoden keskiarvoksi laskettuna järvestä tullut fosforikuormitus oli vuonna 2007 65 kg P/ d eli noin kaksinkertainen ja typpikuormitus vajaat 2 300 kg N/ päivä eli noin kolminkertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna (taulukko 2). Taulukko 3. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva keskimääräinen kuormitus (kg/d) vuonna 2007. Muuttuja UPM OSTP Pietarsaari yht/tills. Järvestä Lähialue*) kg/ d Kymmene (Jaro) Jakobstad 2007 Från sjön Närområdet BOD 7 3 810 103 3 913 COD Cr 53 000 515 53 515 tot-p 31,9 4,3 36,2 65,4 9 tot-n 463 49 308 820 2 261 160 vesimäärä m 3 /d 176 217 8 822 185 039 2,2 10 6 70 *) Lähivaluma-alue + isoimmat purot ja Pörkenäs lägergård (Aaltonen ym 1998) Merialueelle tuleva fosforivirtaama 1990-2007 Fosforflöde till havsområdet 1990-2007 Merialueelle tuleva typpivirtaama 1990-2007 Kväveflöde till havsområdet 1990-2007 kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön 270 240 210 180 kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 150 3 000 120 2 500 90 60 30 2 000 1 500 1 000 500 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 7. Pietarsaaren edustan merialueen ravinnekuormitus vuosina 1990 2007. Jätevesikuormituksen osuus merialueen kokonaisravinnekuormituksesta oli vuonna 2007 keskimäärin 36 %, suurimmillaan (77 %) heinäkuussa ja pienimmillään (12-17 %) suurten virtaamien aikaan tammi-toukokuussa ja joulukuussa (kuva 8). Fosforikuormitus / Fosforbelastning 2007 kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön 200 Typpikuormitus / Kvävebelastning 2007 kg/d Jätevesi/ Avloppsvatten Luodonjärvi / Larsmosjön 8 000 150 6 000 100 4 000 50 2 000 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / Månad Kuva 8. Pietarsaaren edustan merialueelle tuleva ravinnekuormitus (fosfori ja typpi) kuukausikeskiarvoina vuonna 2007.

12 4 Merialueen vedenlaatu 4.1 Veden laatu vuonna 2007 TALVI Jäte- ja jokivesien leviäminen jään alla on esitetty kuvassa 9 pintaveden (1 m) värin, happamuuden ja johtokyvyn sekä fosforin ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuuksien perusteella. Jään alle muodostuu selvä kerrostuneisuus, jossa pintaveden laatu poikkeaa muun vesipatsaan vedenlaadusta juuri näiden tekijöiden suhteen. Pintaveden (1 m) pharvo, samoin kuin suolaisuus on alentunut, vesi on ruskeaa ja kokonaisfosforin ja orgaanisen aineen (TOC) pitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Jäte- ja järvivesien vaikutusalueet menevät osittain päällekkäin eikä niitä aina voida erottaa toisistaan. Kuva 9. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut jäte- ja järvivesien leviämisalueet maaliskuussa 2007. Pisteiltä P 73, 74, 75 ja 76 ei saatu näytteitä. Luodonjärvestä juoksutettiin talvella 2007 vesiä merialueelle sangen paljon, koska järven vedenpinta oli sateisen loppusyksyn 2006 ja vielä tammikuussa 2007 runsaina jatkuneiden vesisateiden seurauksena korkealla. Tammi-helmikuussa juoksutukset keskitettiin Hästgrundetiin, jotta jokivesien tuomat happamat vedet eivät olisi levinneet koko Luodon- Öjanjärveen. Gertrudsin kalatie oli auki helmikuun puolivälistä lähtien. Maaliskuun puolivälin jälkeen juoksutukset painottuivat Gertrudsiin (vrt kuvat 4 ja 8). Talvinäytteenotto tehtiin 14.-15.3.2007.

13 Runsaiden juoksutusten seurauksena järvi- ja jätevedet levisivät laajalle ja niiden vaikutukset näkyivät pintavedessä Tolvmansgrundenin, Örenin ja Mässkärin sisäpuolisessa saaristossa sekä Ådön länsirannalla. Kerrostuneisuus oli kaikkien muuttujien suhteen sangen jyrkkä, sillä vesi oli 5 m syvyydessä lähes merivettä. Hästgrundetin edustan (P 55), Hälsingön sisäpuolen (P 66), Lillgrundetin (P 67) ja Kackurinlahden (P 79) matalilla (< 5 m) havaintopaikoilla järvivesien vaikutus näkyi koko vesipatsaassa. Luodonjärven vesi oli maaliskuussa erittäin hapanta (ph 4,7), mikä näkyi myös Kackurinlahden pintaveden pharvossa (4,9) ja vielä Fallskäretin pohjoispuolella (5,7). Uloimmille havaintopaikoille (P73-76) ei huonojen jääolosuhteiden vuoksi päästy, joten niiltä osin talvitilanne jäi selvittämättä. Jäänalaisen vesikerroksen (1 m) happitilanne oli hyvä (kyllästysprosentti 80 100%) lähes koko alueella sekä pintavedessä että pohjanläheisessä kerroksessa. Pintaveden happitilanne oli tyydyttävä (kyllästysaste 60-80 %) joillakin totutuilla paikoilla (P 55, P 66, P 67, P 78 ja P 79), mutta näilläkin pisteillä hapen kyllästysprosentti oli syvemmällä hyvä. Heikoin happitilanne oli Vanhan satamanlahden perukassa (P 51, kyll % 49), mihin lienee osasyynä myös kaupungin läpi laskeva Kanaali, johon johdetaan katualueiden hulevesiä. Havaintopaikalla mitatut korkeat kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet viittaavat myös hulevesivaikutuksiin. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen maaliskuun tulokset pisteiltä P 62 ja P 64 ovat liitteessä 4. AVOVESIAIKA Laajat näytteenottokierrokset (koko alue) Toukokuun näytteenottokierroksella (8.- 9.5.) huhti-toukokuun sangen runsaiden juoksutusten (yhteensä yli 70 m 3 /s) seurauksena järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät rannikon lähipisteillä selvinä koko vesipatsaassa. Saaristossa vaikutukset rajoittuivat pintaveteen ja yli viiden metrin syvyydessä vesi oli lähes puhdasta merivettä. Järvi- ja jätevesien vaikutusalueella veden suolaisuus oli alentunut, vesi oli ruskehtavaa, sekä ravinne- ja TOC-pitoisuudet kohonneet. Uloimmilla havaintopaikoilla (P 73 77 ja 84) vesipatsas oli lähes tasalaatuinen eikä makeiden vesien vaikutuksia ollut havaittavissa. Luodonjärvestä juoksutettujen vesien happamuus (5,4 ja 5,1) näkyi Hästgrundetin ja Gertrudsin edustalla normaalia alempina ph-arvoina (6,8 7,1). Pintaveden lämpötila vaihteli rannikon lähipisteiden noin 8 C:sta uloimpien pisteiden alle 4 C:een. Lämpötilakerrostuneisuus oli ulkopisteilläkin sangen heikko, sillä veden lämpötila oli pohjan lähellä selvästi yli 2 asteista. Näkösyvyys oli pienimmillään (0,8 1,1 m) purkualueella ja siitä pohjoiseen sekä Kackurinlahdella ja suurimmillaan (5-5,2 m) ulkomeren havaintopaikoilla P 74 ja 75. Ammonium- ja nitraattityppeä oli kaikilla havaintopaikoilla mitattavia pitoisuuksia, eniten järvi- ja jätevesien vaikutusalueilla. Sen sijaan fosfaattifosfori oli kulunut lähialueita lukuun ottamatta vähiin siten, että pitoisuudet olivat suurimmaksi osaksi alle määritystarkkuuden (< 2 µg/l). Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat hyvin vähän, välillä 2,0 4,5 µg/l, eikä kevään levätuotanto siten vielä ollut käynnistynyt. Elokuun puolivälissä (13. 14.8.) pintaveden lämpötila oli rannikon lähipisteillä 20 C molemmin puolin ja muualla 3-5 C kylmempää. Vesipatsas oli kerrostunut siten, että vesi oli 10 m syvyydessä ja sitä syvemmällä 5 astetta kylmempää kuin pintavesi. Juoksutukset Hästgrundetista ja Gertrudsista olivat olleet kesäkuun alkupuolelta lähtien sangen vähäisiä

14 ja myös kalatiet olivat olleet heinäkuun kiinni. Siten Hästgrundetin edustalla oli havaittavissa vain jätevesien ja Kackurinlahdella järvivesien vaikutuksia. Pintaveden väri sekä ravinteiden, raudan ja orgaanisen hiilen (TOC) pitoisuudet olivat jätevesien vaikutusalueella kohonneet. Vaikutukset näkyivät purkualueella ja siitä pohjoiseen (P 67 ja P 66), mutta laimenivat nopeasti laivaväylän suunnassa ulospäin sekä länsilounaaseen. Kalatien juoksutusten vaikutus näkyi Kackurinlahden havaintopaikoilla kohonneina pitoisuuksina. Myös Vanhansatamanlahden perukassa (P 51) vesi oli ruskehtavaa ja ravinnepitoisuudet kohonneet. Yli 5 m syvyydessä ja uloimmilla havaintopaikoilla koko vesipatsaassa merivesi oli tasalaatuista ja pitoisuudet alhaisia. Luodonjärven vesien laimentavan vaikutuksen puuttuessa erot lähi- ja ulkopisteiden välillä olivat jälleen hyvin selvät. Purkualueiden lähellä ja siitä pohjoiseen (P 54, P 55, P 66 ja P 67) näkösyvyys oli alle 2 m ja klorofyllipitoisuus 6-11 µg/l ilmentäen lievää rehevyyttä samoin Vanhansatamanlahden perukassa (P 51). Alueen lounaisosan ulkopisteillä (P 71 ja 72) klorofyllipitoisuudet olivat karulla tasolla (< 2 µg/l), vesi oli kirkasta ja näkösyvyys laajalla alueella 4,5 5,5 m (P 71 77 ja 84). Fosfaattifosforin ja nitraattitypen pitoisuudet olivat lähipisteitä lukuun ottamatta alle määritystarkkuuden. Ammoniumtyppeä sen sijaan oli läpi kesän mitattavia pitoisuuksia. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen elokuun tulokset pisteiltä P 62 ja P 64 ovat liitteessä 4. Lokakuun puolivälissä (15. - 16.10.) vesipatsas oli lähes tasalämpöinen (5-8 C). eikä vesi ollut jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikan edustalla ollut sen lämpimämpää. Gertrudsin tulvaluukut olivat suljettuina, mutta järvivettä juoksutettiin Hästgrundetista ja kalateistä mereen. Merivesi oli purkualueita lukuun ottamatta suolaisuudeltaan pinnasta pohjaan tasalaatuista. Ravinne-, rauta ja TOC-pitoisuudet olivat jonkin verran isommat kuin heinäelokuun kartoituskierroksella. Klorofyllipitoisuudet olivat koko alueella sangen pieniä, siten, että ulkopisteillä mitattiin noin 2 µg/l ja lähipisteillä 3 5 µg/l. Näkösyvyys oli lähialueilla alle 2 m ja ulkoalueilla enimmillään 5 5,5 m. Intensiivinäytteenotto (P 52, 54, 62, 64 ja 67) Kuvassa 10 on esitetty veden värin ja TOC-pitoisuuden sekä kuvassa 11 veden kokonaisravinteiden ja a-klorofyllipitoisuuksien vaihtelut toukokuusta lokakuun loppuun pisteillä 52, 54, 62, 64 ja 67. Jätevesien lähivaikutusalueella (P 54) ja siitä pohjoiseen (P 67) meriveden laatu vaihtelee voimakkaimmin ja nämä pisteet erottuvat muista. Pitoisuuksien vaihteluihin vaikuttivat kesän mittaan järvi- ja jätevesien leviäminen, meriveden pinnanvaihtelut ja tuuliolosuhteet. Hästgrundetin luukuista juoksutettiin järvivettä heinä-elokuussa sangen niukasti ja heinäkuussa myös kalatiet olivat suljettuina. Kesällä 2007 jätevesien vaikutukset näkyivät pääasiassa purkupaikkojen edustalla ja sen pohjoispuolella sijaitsevassa saaristossa. Sisä- ja ulkopisteiden väliset erot olivat selvät, koska järvi- ja jätevedet kulkeutuivat vain vähäisessä määrin laivaväylän suuntaisesti länteen. Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat kesän aikana normaalisti, ja vaihtelu oli lähialueella suurempaa kuin ulompana. Maksimipitoisuudet nousivat lähipisteillä 15 µg/l:aan ja ulkopisteillä enimmillään 10 µg/l:aan.

15 Väri/ Färg (spektrofotometri) TOC mg Pt/ l 250 P52 P54 P62 P64 P67 mg/ l 24 P52 P54 P62 P64 P67 200 21 18 150 15 12 100 9 50 6 3 0 0 7.- 8.5. 4.6. 27.6. 9.7. 23.7. 6.8. 13.-14.8. 20.8. 3.9. 17.9. 10.10. 15.-16.10. 30.10. 7.- 8.5. 4.6. 27.6. 9.7. 23.7. 6.8. 13.-14.8. 20.8. 3.9. 17.9. 10.10. 15.-16.10. 30.10. Kuva 10. Pintaveden (0-2 m) väriarvot (mg Pt/l) ja TOC-pitoisuudet (mg/l) pisteillä P 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2007. µg/ l 60 50 40 30 kok - P/ tot - P P52 P54 P62 P64 P67 kok - N/ tot - N µg/ l P52 P54 P62 P64 P67 1 200 1 000 800 600 20 400 10 200 0 0 7.- 8.5. 4.6. 27.6. 9.7. 23.7. 6.8. 13.-14.8. 20.8. 3.9. 17.9. 10.10. 15.-16.10. 30.10. 7.- 8.5. 4.6. 27.6. 9.7. 23.7. 6.8. 13.-14.8. 20.8. 3.9. 17.9. 10.10. 15.-16.10. 30.10. µg/ l 15 a - klorofylli/ a - klorofyll P52 P54 P62 P64 P67 12 9 6 3 0 7.- 8.5. 4.6. 27.6. 9.7. 23.7. 6.8. 13.-14.8. 20.8. 3.9. 17.9. 10.10. 15.-16.10. 30.10. Kuva 11. Pintaveden (0 2 m) kokonaisfosforin ja typen sekä a-klorofyllin pitoisuudet (µg/l) pisteellä P 52, 54, 62, 64 ja 67 avovesikaudella 2007. Rehevöitymisluokitus Avovesikauden 2007 rehevöitymisluokitus on esitetty kuvassa 12, johon on edellisvuosien tapaan merkitty kaikilta pisteiltä kolmen havaintokerran klorofyllipitoisuuksien keskiarvot,

16 maksimiarvot ja keskiarvopitoisuuksien perusteella arvioidut rehevyysluokat (luokitus Aaltonen & Kyröläinen): Luokka a-klo µg/l Luokka a-klo µg/l - erittäin rehevä >100 - lievästi rehevä 5-10 - hyvin rehevä 30-100 - rehevöitymässä 2-5 - rehevä 10-30 - karu < 2 Kuva 12. a-klorofyllin maksimi- ja keskiarvopitoisuudet (µg/l) ja keskiarvojen (n=3) perusteella arvioidut rehevöitymisvyöhykkeet kesällä 2007. Ylimpänä maksimipitoisuus, alla keskipitoisuus ja suluissa intensiiviseurannan havainnoista laskettu Tarkkailualue jakaantui klorofyllikeskiarvojen perusteella kahteen rehevyysluokkaan: purkualueet ja niiden pohjoispuolella sijaitseva saaristoalue sekä Kackurinlahti sijoittuivat luokkaan lievästi rehevöitynyt (P51, 54, 55, 66, 67 ja 79). Koko muu alue uloimmille pisteille asti sijoittui luokkaan rehevöitymässä. Karuiksi luokiteltavaa aluetta ei ollut lainkaan. Pienimmät klorofyllipitoisuudet (ka 1,7 2,0 µg/l) mitattiin uloimmilta havaintopaikoilta (P 74 75) ja suurimmat yksittäiset pitoisuudet (11-15 µg/l) jätevesien vaikutusalueella havaintopaikoilta P 54 ja 67. Lievästi rehevöitynyt alue oli edellisvuotista laajempi ja erot purkualueen ja uloimpien pisteiden välillä olivat edellisvuotista isommat. Perifytonselvityksen perusteella leväkasvusto oli Alholmens Kraftin ja UPM:n purkukanavan suulla monikymmen- ja Risössä jopa yli satakertaista suhteessa vertailualueisiin. Kaupungin jätevesien vaikutusalue erottui Stockholmenin ja Bäckgrundetin saarten ja Luodonjärven vaikutusalue Hällön ja Hästgrundetin ympäristöön. Päällyskasvustorehevyys väheni sangen pian kauemmas mentäessä (Keränen 2007). Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tulokset

17 Länsi-Suomen ympäristökeskus otti näytteet kahdelta havaintopaikalta (P62 ja P64) maaliskuussa ja elokuussa. Tulokset on taulukoitu liitteeseen 4. 4.2 Veden laadun muutokset 1983-2007 Pintaveden laadun (happi, väri, kok-p, klorofylli) muutokset jaksolla 1983 2007 intensiiviseurannan pisteillä 54, 62, 64, 75 on esitetty kuvissa 12-17 erikseen talven ja avovesiajan osalta. HAPPI (kuva 13) Jäänalaisessa happitilanteessa havaittiin selvä ja pysyvä muutos parempaan talvella 1986, jolloin UPM:n aktiivilietelaitos otettiin käyttöön. Tätä ennen happitilanne oli vaihdellut etenkin pisteillä 62 ja 64 huomattavasti ja kyllästysaste oli Mässkäriin asti alle 50 %. Nykytilanne on vakiintunut koko alueella, siten että pintaveden happitilanne on vähintään tyydyttävä, mutta enimmäkseen hyvä. Talvella 2007 hapen kyllästysasteen vaihteluväli pintavedessä oli koko tarkkailualueella 72-92 % eli happitilanne oli paikoin tyydyttävä, mutta pääsääntöisesti hyvä. Vanhansatamanlahden perukassa (P 51, 49 %) happitilanne oli vain välttävä. kyll/mätt % 110 Happi/ Syre 1983-2007 Talvi/ Vinter 1 m 100 90 80 70 60 1 64 62 75 54 50 40 30 20 10 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 13. Hapen kyllästysasteen vaihtelut pisteillä P 54, 62, 64 ja 75 talvina 1983 2007 (pisteen P 75 asemesta on käytetty talvella 1991, 2000, 2001, 2005 ja 2007 P 77, talvella 1993 P 76 ja talvina 1995, 1996,1997 ja 1998 P 74 tuloksia). VÄRI (kuva 14) Talven väriarvot vaihtelevat hyvin voimakkaasti, mikä johtuu jäte- ja järvivesien erilaisesta kulkeutumisesta eri talvien juoksutustilanteissa. Väriarvot ovat olleet 1990-luvun alun jälkeen melko vakaat vain uloimmalla havaintopaikalla (P 75). Juoksutukset Luodonjärvestä olivat talvella 2007 runsaat ja painottuivat Hästgrundetiin, mikä näkyy jätevesien purkualueilta pohjoiseen ja länteen aina Ådön länsirannan havaintopaikalle asti (P71 183 mgpt/l). Myös havaintopaikkojen P78 ja 79 pintavesi oli ruskeaa, koska Gertrudsin kalatie oli koko talven auki.

18 Avovesiaikaan havaitaan veden värin suhteen selvä gradientti purkualueilta ulospäin mentäessä. Vaihtelut ovat suurimmat järvi- ja jätevesien purkupaikkojen välittömässä läheisyydessä (P 54), missä vesi on myös selvästi ruskeampaa (100-200 mg Pt/l) kuin muualla. Uloimmilla pisteillä (P 64 ja 75) väriarvot ovat toukokuuta lukuun ottamatta alhaiset (<40 mg Pt/l) ja vaihtelut vähäisiä. mg Pt / l 400 Väri/ Färg 1983-2007 Talvi/ Vinter 1 m 350 300 62 250 54 200 150 100 64 50 0 75 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 mg Pt/ l 400 Väri/ Färg 1983-2007 Avovesi/ Öppet vatten 0-2 m/ 1 m 350 300 250 200 150 100 50 0 64 75 54 62 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 14. Veden värin vaihtelut pisteillä P 54, 62, 64 ja 75 talvina 1983 2007 (pisteen P 75 asemesta on käytetty talvella 1991, 2000, 2001, 2005 ja 2007 P 77, talvella 1993 P 76 ja talvina 1995, 1996,1997 ja 1998 P 74 tuloksia). FOSFORI (kuva 15) Talvella kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat väriarvojen tavoin järvivesien juoksutuksista riippuen eri tavoin eri vuosina. Pitoisuuksissa on laskeva suuntaus ja vaihteluväli on pienentynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen. Pitoisuudet ovat olleet melko tasaisen pienet vain uloimmalla havaintopaikalla (P 75). Juoksutukset Luodonjärvestä olivat talvella 2007 runsaat ja painottuivat Hästgrundetiin. Koska myös Gertrudsin kalatie oli auki, oli makeiden

19 vesien vaikutus talvella 2007 havaittavissa tavallista laajemmalla alueella pintaveden tasaisen kohonneina fosforipitoisuuksina (noin 20 µgp/l). Avovesikauden fosforipitoisuuksissa on laskeva suuntaus. Vaihtelut ovat vähäisempiä ja tilanne on huomattavasti vakaampi kuin talvella. Purkupaikkojen lähellä (P 54) fosforitaso erottuu selvästi muita korkeampana (noin 30 µg P/l). Fosforipitoisuus laskee ulospäin mentäessä alle 10 µg P/l: aan (P75). µg/l 100 90 80 70 60 50 130 Fosfori/ Fosfor 1983-2007 Talvi/ Vinter 1 m 62 40 30 54 20 10 0 75 64 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 µg/l 100 Fosfori/ Fosfor 1983-2007 Avovesi/ Öppet vatten 0-2 m/ 1 m 90 80 70 60 50 40 30 54 20 64 62 10 0 75 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 15. Kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä P 54, 62, 64 ja 75 talvella ja avovesiaikaan 1983 2007 (pisteen P 75 asemesta on käytetty talvella 1991, 2000, 2001, 2005 ja 2007 P 77, talvella 1993 P 76 ja talvina 1995, 1996, 1997 ja 1998 P 74 tuloksia). KLOROFYLLI (kuva 16) Merialueen rehevöitymistä kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevöityminen lisääntyi 1980- luvun puolivälistä lähtien kaikilla intensiiviseurannassa olevilla pisteillä ja samalla alueiden väliset erot pääsääntöisesti kasvoivat. Vuoden 1998 jälkeen erot lähi- ja ulkoalueiden välillä ovat edelleen lisääntyneet ja klorofyllipitoisuudet vaihtelevat erityisesti

20 purkualueen lähimmillä havaintopaikoilla (P 54, 67). Yhtenä osatekijänä ovat Luodon- Öjanjärven juoksutusten suuret vaihtelut. Järvivesien juoksutus tulvaluukuista lopetettiin kesäkuun alkupuolella, mutta Hästgrundetin luukut avattiin jo heinäkuun lopulla uudestaan. Kalatiet olivat suljettuina vain heinäkuun. Järvi- ja jätevesien vaikutusalue ulottui purkupaikkojen läheisyydestä pohjoiseen. Uloimmilla havaintopaikoilla klorofyllipitoisuudet olivat hieman edellisvuotista isompia. µg/l 14 Pietarsaaren merialue/ Jakobstads havsområde a - klorofylli/ klorofyll 1982-2007 12 10 54 rehevä/ eutrof 8 6 62 lievästi rehevä/ måttligt eutrof 4 2 0 64 75 rehevöitymässä/ pä väg att eutrofieras karu/ karg 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 16. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen vaihtelut pisteillä P 54, 62, 64 ja 75 avovesiaikaan 1982 2007 (intensiiviseurannan tulokset, n = 11 16/ vuosi). 5 Pohjaeläinnäytteet 5.1 Menetelmät Vuoden 2007 pohjaeläinnäytteet otettiin lokakuun puolivälissä pisteiden P 54, 62, 65 ja 78 ympäristöstä. Piste 65 on ollut mukana tarkkailussa vuodesta 1998 lähtien, jolloin se korvasi aiemman pisteen P 79. Kultakin alueelta (noin 200 m x 200 m) otettiin tasavälein 10 nostoa Ekman-noutimella. Kukin nosto seulottiin välittömästi 0,5 mm metalliverkolla varustetulla sankoseulalla. Eläimet poimittiin ja mitattiin elävinä laboratoriossa. Punnitus tehtiin pintakuivatuksen jälkeen. Näytteenoton ja analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Aineiston on raportoinut Hannu Salonen (2008) ja tulokset on koottu tämän raportin liitteeseen 5. Yksilömäärät ja biomassat vuodesta 1989 lähtien esitetään kuvassa 17.

21 5.2 Lajisto Pohjaeläinlajisto oli edellisvuosien kaltainen. Kaikilta näytealueilta tavattiin surviaissääsken toukkia (Chironomidae, Tanypodinae), joista Procladius-suvun toukat olivat selvästi yleisin ryhmä. Pisteiden 54, ja 65 alueilta tavattiin näiden lisäksi viherlimamatoja (Prostoma obscurum), ja muilta alueilta satunnaisia harvasukasmatoja (Oligochaeta), sulkasääsken toukkia (Chaoborus) sekä Gyraulus-, Sphaerium- ja Hydropyche- sukujen edustajia. Alueella esiintyi kaiken kaikkiaan 8 pohjaeläinlajia tai -ryhmää. Vuonna 2002 ensimmäistä kertaa tavattua tulokaslajia, amerikan monisukasmatoa (Marenzelleria viridis) ei vuonna 2007 tavattu lainkaan. 5.3 Yksilötiheydet ja biomassat Pohjaeläinten yksilötiheydet olivat selvästi isompia kuin viimevuosina ja erityisesti purkualueita lähinnä olevan havaintopaikan P 54 pohjaeläintiheys oli tavallista isompi. Myös havaintoalueiden väliset erot olivat isommat kuin viime vuosina siten (439-1 025 yks/ m 2, kuva 17) Pohjaeläinten biomassa oli havaintopaikoilla P54 ja 65 isompi (n 4 g/ m 2 ) kuin tavallisesti ja muualla edellisvuotista tasoa (0,5 0,8 g/m 2, kuva 17). Yksilömäärät/ Individantal 1989-2007 kpl, st/m 2 54 62 65 78 79 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

22 Biomassa 1989-2007 g/m 2 54 62 65 78 79 35 30 25 20 15 10 5 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 17. Pohjaeläinten yksilötiheydet kpl/m 2 ) ja biomassat (g/ m 2 ) pisteillä P 54, 62, 65 ja 78 vuosina 1989-2007 (P 65 tullut ohjelmaan vuonna 1998, jolloin P 79 jäi pois). 6 Kalataloustarkkailu Vuosittainen tiedonkeruu Tiedot kalastajien ja pyydysten määristä sekä kalansaaliista saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti kalastusalueelta (Norra svenska fiskeområdet), joka on koonnut ne Pietarsaaren ja Luodon kalastuskunnilta. Seuraavassa esitetään yhteenveto Vestersundsbyn, Kyrkobyn, Pörkenäsin, Larsmon ja Eugmon kalastuskunnilta kerätyistä tiedoista merialueen kalastuksesta vuonna 2007 (Wistbacka 2008, liite 6). Alueella kalastaneiden lukumäärä oli vuonna 2007 720 henkeä, joista Pohjanmaan TEkeskuksen tilastojen mukaan 57 oli ammatti- tai sivuammattikalastajia. Läänikohtainen viehelupa on vähentänyt erityisesti virkistyskalastajien tarvetta lunastaa kalastuslupa kalastuskunnilta, joiden tilastoissa muutos näkyy kalastajien lukumäärän vähentymisenä vuoden 1997 jälkeen. Pyydyksinä käytettiin eniten 35 45 mm verkkoja. Lisäksi kalastettiin rysillä, siikaloukuilla, hauki- ja madekoukuilla ja -saksilla sekä vapakalastusvälineillä ja katiskoilla. Vuonna 2007 oli käytössä enemmän rysiä sekä koukkuja ja saksia sekä heittovapoja kuin edellisvuonna (taulukko 4). Taulukko 4. Pietarsaaren ja Luodon merialueella käytetyt pyydykset vuosina 2000-2007 (Wistbacka 2001-2008). 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 verkko/nät 3 391 2719 2668 2713 2159 2131 2583 2753 rysä/ryssjor 177 175 179 161 118 81 105 siikaluokku/sikfällor 43 35 31 20 22 31 39 35 koukut ja sakset 511 322 176 246 288 322 197 313 ajoverkko/flytnät 30 0 0 0 3 3 nuotta/not 1 1 0 0 0 0 0 0 pitkäsiima/långrävar 1 1 3 3 1 0 0 0

23 heittovapa/kastspön 110 121 89 98 44 45 109 135 onki/mätspö >100 >100 katiska/katsar 95 57 54 58 45 90 79 89 Taulukko 5. Pietarsaaren ja Luodon merialueen kalasaaliit (kg/ vuosi) 2000 2007 (Wistbacka 2001 2008). 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 siika/sik 30 598 19 936 23 177 16 166 20 823 17 002 18 033 15 198 lohi/lax 10 647 4 508 7 126 6 334 7 867 9 926 7 949 5 841 taimen/öring 670 1 043 1 761 938 795 1 113 1 973 2 011 silakka/strömm. 2 612 1 778 3 505 3 719 10 702 26 621 10 776 22 529 made/lake 9 744 7 168 5 723 4 769 3 725 4 499 4 712 5 780 ahven/abborre 4 789 4 336 4 591 6 869 5 631 4 690 3 988 3 588 hauki/gädda 9 442 6 647 7 131 7 548 7 786 6 972 6 078 7 110 lahna/braxen 5 327 3 591 5 026 8 228 10 728 7 310 12 243 13 620 särki/mört 3 059 2 506 2 558 2 655 2 091 1 915 2 023 2 520 kuha/gös 1 829 80 306 495 414 800 1 334 4 480 säyne/id 969 652 1 107 1 102 1 123 1 080 1 967 1 852 kuore/nors 1 411 1 371 491 144 342 281 173 121 muut/övrigt 34 445 3 763 360 633 1 166 718 1 504 5 369 Totalt 115 542 57 379 62 862 59 600 73 193 82 927 72 753 90 019 Yleisin saalislaji vuonna 2007 oli silakka, jonka osuus kokonaissaaliista oli neljännes. Silakan saalis oli kaksin- ja kuhan saalis yli kolminkertaistunut. Lahnan osuus (15 %) oli säilynyt ennallaan ja siian osuus saaliista oli pienentynyt edellisvuoden yli 25 %:sta 17 %:iin. Myös lohisaalis oli jonkin verran pienempi, sen sijaan hauki- ja madesaaliissa oli hieman kasvua edellisestä vuodesta. Saaliin kokonaismäärä oli vuonna 2007 noin 90 000 kg eli vajaat 20 000 kg suurempi kuin edellisenä vuonna (taulukko 5 ja kuva 18). Saalisosuudet lajeittain/ Arternas andel i fångsten siika/sik lohi/lax taimen/öring silakka/strömm. made/lake ahven/abborre hauki/gädda lahna/braxen kuha/gös muut/övrigt osuus kok saaliista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

24 Kuva 18. Eri kalalajien osuudet kokonaissaaliista Pietarsaaren ja Luodon merialueella 1996 2007 (Wistbacka 1997 2008) 7 Tarkkailualueen uimaranta- ja leväseurannan tulokset Pietarsaaren ja Luodon alueilla on seitsemän meren rannalla sijaitsevaa uimarantaa, joilla veden laatua seurataan säännöllisesti. Kittholmenin uimaranta Vanhassa satamassa ja Fäbodan Pikkuhiekka ovat EU-rantoja, joita valvotaan tarkemmin kuin muita rantoja. Uimavesi täytti kesällä 2007 normaalivalvontaan sisältyvillä kierroksilla kaikilla rannoilla voimassa olleet laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset 292/1966 ja 41/1999). Näytteenottojen yhteydessä EU-rannoilla ei havaittu sinilevää, öljyä, kelluvia partikkeleita, fenoleita eikä silmin havaittavia muutoksia veden värissä tai näkösyvyydessä. Yhteenveto Malmin terveydenhuoltoalueen terveystarkastajien suorittaman uimavesivalvonnan tuloksista on liitteenä 7. Kittholman uimarannalta otettiin ylimääräisiä viranomaisvalvontanäytteitä 14.8. 20.8. koska kaupungin läpi virtaavan Kanaalin kautta epäiltiin Vanhan sataman lahteen joutunutta jätevesipäästöä. 13.8. rankkasateen aikana viemäriverkostosta tuli voimakas jätevesileima Kanaaliin, joskaan varsinaista jätevesivuotoa ei voitu paikantaa. Kittholman uimarannan näytteiden tulokset ylittivät uimavesille asetetut laatuvaatimukset 14.8. ja 15.8., minkä seurauksena uimaranta suljettiin. Tilanne oli palautunut 16.8., mutta ranta avattiin vasta 20.8., jolloin näytteet olivat toistamiseen hyväksytyllä tasolla (ks liite 7). Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisessa levähavainto-ohjelmassa on havaintopaikka Ådön kalasatamassa. Pietarsaaren ympäristötoimiston henkilökunta tekee havainnot kerran viikossa. Paikalla ei ollut havaittavia leväesiintymiä kesällä 2007. Yhteenveto havainnoista on liitteenä 8. 8 Tiivistelmä Tähän yhteenvetoon on koottu Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailun tulokset vuodelta 2007. Yhteistarkkailuun osallistuvat UPM Kymmene Oyj, Outokumpu Stainless Tubular Products Oy (OSTP, ent Jaro), Pietarsaaren Vesi ja Alholmens Kraft Oy:n biovoimalaitos (AK 1 ja AK 2). Pietarsaaren merialueen veden laatuun vaikuttavat massa- ja paperiteollisuuden (UPM Kymmene Oyj) sekä asutuksen (Pietarsaari lähiympäristöineen) jätevesikuormituksen ohella Alhomens Kraft Oy:n jäähdytysvedet sekä Luodon-Öjan makeavesialtaasta juoksutettavat humuspitoiset vedet. UPM:n ja kaupungin jätevedenpuhdistamot toimivat vuonna 2007 pääsääntöisesti hyvin, joskin häiriöiden aikana havaittiin pieniä lupaehtojen ylityksiä. Mereen johdetusta jätevesimäärästä 95 % ja orgaanisesta kuormituksesta (BOD ja COD) 97-99 % tulee UPM Kymmeneltä ja loput kaupungin puhdistamolta. UPM Kymmenen osuus jätevesien ravinnekuormituksesta on suhteessa hieman pienempi ja oli vuonna 2007 88 % fosforista ja 56 % typestä. Typpikuormituksesta tuli 38 % kaupungin puhdistamolta ja 6 % OSTP Oy:ltä. Luodonjärvestä juoksutettiin vettä mereen läpi vuoden. Tammikuun ja

25 joulukuun juoksutukset olivat runsaat. Järvivesien aiheuttama ravinnekuormitus oli koko vuotta tarkasteltaessa kaksin-kolminkertainen jätevesien aiheuttamaan ravinnekuormitukseen verrattuna. Talvella, veden vaihtuvuuden ollessa huonoimmillaan, jäte- ja järvivedet kerääntyvät rannikolla muutaman metrin paksuiseksi kerrokseksi lähelle pintaa. Jään alle muodostuu lähes kaikkien laatumuuttujien suhteen selvä kerrostuneisuus. Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset vaihtelut. Myös eri vuosien väliset erot ovat selvät. Jätevesien vaikutusalue ulottui talvella 2007 Ådön ja Mässkärin ulkopuolelle asti, koska Hästgrundetista juoksutettiin tammi-maaliskuussa runsaasti järvivettä mereen. Gertrudsin kalatiestä juoksutetut järvivedet levisivät Kackurinlahdelta Luodon saariston pohjoisosiin. Avovesiaikana laimenemisolosuhteet ovat paremmat ja jätevedet sekoittuvat koko vesimassaan. Pintaveden pitoisuudet ovat talvea alhaisemmat ja eikä kerrostuneisuutta juurikaan muodostunut. Järvi- ja jätevesien leviäminen saaristoon näkyi kesällä 2007 pintavedessä lievästi alentuneina johtokyky- ja näkösyvyysarvoina sekä veden ruskeana värinä ja kohonneina ravinnepitoisuuksina erityisesti alkukesällä. Järvivettä juoksutettiin mereen läpi kesän, joten järvi- ja jätevesien vaikutukset näkyivät purkualueelta saaristoon asti. Klorofyllipitoisuuksien perusteella Pietarsaaren edustan merialue jakautui rehevyydeltään kahteen rehevyysluokkaan. Purkupaikkojen lähialueet ja sisäsaaristo luokiteltiin lievästi reheväksi. Koko ulompi alue sijoittui luokkaan rehevöitymässä. Pohjaeläimistö oli aiempien vuosien tapaa niukkalajinen. Yksilötiheydet ja biomassat olivat kuitenkin jonkin verran suurempia kuin edellisinä vuosina. Kaikkien pisteiden pohjaeläimistö oli tyypillinen jossain määrin likaantuneille ja rehevöityneille vesialueille. Lajistossa esiintyy kaikilla havaintopaikoilla myös huonoja olosuhteita sietäviä lajeja, kuten Chironomus plumosus- ryhmä ja harvasukasmadot. Kalastusalueen keräämien tietojen mukaan yleisimmät saalislajit alueella olivat silakka (25 %), siika (17 %) ja lahna (15 %). Hauen, lohen ja mateen saaliit olivat 6 8 % kokonaissaaliista. Kuhasaalis on lisääntynyt viimevuosina eniten ja sen saalisosuus nousi vuonna 2007 4 %:iin. Kokonaissaalis oli yli 90 000 kg, mikä on noin viidenneksen edellisvuotista enemmän. Alueella sijaitsevien yleisten uimarantojen vesi täytti kaikilla tarkastuskerroilla sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset. Tosin Kittholman uimaranta jouduttiin sulkemaan elokuussa yhdeksi viikoksi rankkasateiden aiheuttaman hygieenisen kuormituksen seurauksena. Valtakunnallisen leväseurannan yhteydessä Ådön kalasatamassa ei ollut havaittavia leväesiintymiä kesällä 2007. Liitteet 1 Meriveden pinnankorkeus Pietarsaaren satamassa 2007 2 Analyysitulokset (laajat näytteenotot) 3 Analyysitulokset (intensiiviseuranta) 4 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tulokset 2007 5 Pohjaeläintulokset 2007 6 Kalastuskuntakohtaiset tiedot 2007

26 7 Uimarantojen valvontatulokset 2007 8 Levähavainnot Ådön kalasatamassa 2007 9 Nab Labs Oy: Analyysimenetelmät/ Pietarsaaren merialue Lähdeluettelo Aaltonen, E - K. 2002: Pietarsaaren edustan merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma 2002 2007. Moniste 9 s. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari. Aaltonen, E - K, Kalliolinna, M. ja Salonen H. 1998: Pietarsaaren merialueen tila 1973 1997. Osat I IV. Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Kaustinen 1998. Aaltonen, E K ja Kalliolinna, M. 2006: Luodon-Öjanjärven säännöstely: hakemus ympäristölupavirastolle 30.6.2006/ Yhteenveto velvoitetarkkailusta. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari 2006. Eriksson, P. sähköposti 22.4.2008: Jääpäivien lukumäärä talvella 2006/07. Merentutkimuslaitos. Jääpalvelu. Ilmatieteen laitos 2007. Ilmastokatsaus 1-12/ 2007. Keränen, J. 2007: Pietarsaaren merialueen perifyton- ja kasvillisuusselvitys 2007. 12 s + liitteet. Pöyry Environment Oy - Kaustinen. Korpinen, P., Kiirikki, M., Lauri, H. & Inkala, A. 2004: Bothnian Bay 3-D-water quality and ecosystem model: Technical Report. Manuscript 57 s. Leskelä, A. ja Keränen, J. 2008: Mässkärin luotsiaseman jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja vesistötarkkailu 2007. 3 s - liitteet. Pöyry Environment Oy 2008. Kaustinen. Merentutkimuslaitos 2008: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla 2007. Salonen, H. 2008: Pietarsaaren merialue - pohjaeläintutkimus syksy 2008. 2 s. Nab Labs Oy - Kaustinen. Seinä, A. ja Peltola, J. 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suoman merialueella 1961-1990. Finnish Marine Research. N:o 258. 46 s. Helsinki 1991. UPM Kymmene Oyj 2007: Luodon-Öjanjärven pinnankorkeudet ja juoksutukset 2007. Virtaamalaskelmat korjattu Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa heinäkuussa 2008. Wistbacka, B. 1996-2008: Kalataloustarkkailun vuosittainen tiedonkeruu.