SOVINTO RIITA-ASIOIDEN RATKAISUKEINONA

Turun ylioito Yhteiuntatieteellinen tiedeunta Taloutieteen laito SOVINTO RIITA-ASIOIDEN RATKAISUKEINONA Soinnon edellytyten mallintamieta taloutieteen menetelmin Pro gradu -tutielma Tououu 009 Tarja Kangamaa

TURUN YIOPISTO Taloutieteen laito / Yhteiuntatieteellinen tiedeunta KANGASMAA, TARJA: Sointo riita-aioiden rataiueinona Soinnon edellytyten mallintamieta taloutieteen menetelmin Pro gradu -tutielma, 90., 5 liite. Taloutiede Tououu 009 Tää tutielmaa taratellaan dioitiiien riita-aian rataiua Suomen oieujärjetelmää taloutieteen menetelmiä hyödyntämällä. Tutielman taroituena on yhtäältä elittää, mii oa taauita etenee äräjäoieuden äääittelyyn, ja toiaalta haainnollitaa ointoneuottelun ulua ja tulota. Täreiminä lähteinä oat olleet S. Shaellin Eonomi analyi of litigation and the legal roe (003) eä R. D. Cooterin ja D.. Rubinfeldin Eonomi analyi of legal diute and their reolution (989). iäi ueita eliteoreettiia tutimuia on äytetty eiuana mallien muodotamiea ja analyoinnia. Oieutaloutieteellinen tutimu erutuu oletueen, että ointo on aina tuomiota tehoaami rataiueino. Sointo on uitenin mahdollinen ain, jo antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on enintään yhtä uuri uin ataajan odotettu taio. Tutielmaa ooitetaan, että äytännöä oinnon eteenä on ähintään toien oauolen relatiiinen otimimi oieudenäynnin loutuloeta. Siten oittelijan tehtää on oitaa erot aianoaiten informaatioa, eiä muuniältöien oinnon editäminen ole oieutaloutieteen näöulmata tehoata. Oieuteen oidaan uitenin aina edetä oitiiiella todennäöiyydellä, jo eäymmetritä informaatiota ei oida uottaati jaaa tai ainain toiella aianoaiita on annute äyttäytyä trategieti neuottelua. Peliteorian aulla on analyoitu eä neuotteludynamiiaa että informaation yi- ja aiuolien eäymmetrian aiututa neuotteluongelman taaainoon. Tuloena oidaan eittää euraaat neljä haaintoa: Kun neuottelun enimmäieto tiedetään, oinnon yntymien todennäöiyy on uuremi neuotteluroein alaea ja äättyeä uin en eiaiheilla. eiommin informoidun antajan neuotteluoima erutuu oieudenäyntiuhauen uottauuteen, joten hänen on rajoitettaa mahdolliuuttaan omaua eäedullita tietoa anteen annattauudeta. Paremmin informoidulla ataajalla on annute trategieen äyttäytymieen, jo ointotarjou oi aljataa hänen yityien informaationa. Kun ummallain oauolella on yityitä tietoa, ointoehdotuen teijän on ignaloitaa tyyinä atauolelle, ja roolien atunnainen määräytyminen aattaa aiheuttaa yhteiunnallita tehottomuutta liialliten oieudenäyntien uoi. Aiaanat: oieutaloutiede, ointo, riita-aiat, eliteoria, informaatio, neuottelut, äätöenteo

SISÄYS. JODANTO.... DISPOSITIIVINEN RIITA-ASIA OIKEUSTAOUSTIETEEN NÄKÖKUMASTA...5.. Oieuriidan aiheet...5.. Sointo tehoa riidanrataiueino...9.3. Soinnon tehouu aianoaiten näöulmata...0.4. Soinnon yhteiunnallinen tehouu... 3. MIKSI DISPOSITIIVINEN RIITA-ASIA RATKAISTAAN TUOMIOA?...4 3.. Sointoteorian taattinen erumalli...4 3... Mallin oletuet...5 3... Sointomarginaalin laeminen...7 3..3. Riinaihdanta...9 3..4. Oieudenäyntiulujen alloaatiotaa...9 3.. Negatiiinen ointomarginaali oinnon eteenä...3 3... Relatiiinen otimimi...3 3... Alhaiet oieudenäyntiulut...5 3.3. Eätäydellinen informaatio oinnon aieuttajana...7 3.3.. Informaation uottaan jaamien ongelma...7 3.3.. Strateginen äyttäytyminen...3 4. SOVINTONEUVOTTEUN ERITYISPIIRTEIDEN MAINTAMINEN...36 4.. Sointoneuottelun dynamiia anteen ireilletulon jäleen...37 4... Mallin oletuet...37 4... Täydellinen informaatio...39 4..3. Eätäydellinen informaatio...4 4.. Kuina antaja taaa oieudenäyntiuhauen uottauuden?...48 4... Mallin oletuet ja elin raenne...49 4... Pelaajien trategiat ja elin taaaino...5 4..3. Komaratiiinen tatiia...57 4.3. Neuotteluumanina oitonarma ataaja...60 4.3.. Mallin oletuet...6 4.3.. Puhtaat trategiat...63 4.3.3. Seatrategiat...67 5. INFORMAATION KAKSIPUOINEN EPÄSYMMETRIA...7 5.. Mallien määrittely...7 5.. Kantajan ointoaatimu ataajalle...74 5.3. Vataajan ointotarjou antajalle...78 5.4. Komaratiiinen tatiia...80 5.5. Yhteiunnan referoima rooliaetelma...8 6. PÄÄTEMÄT...84 ÄTEET...89 IITTEET...9 I

KUVIOT Kuio. Riita-aian otimaalinen äittelyaia tuomioituimea... Kuio. Oieuriidan aiheet...6 Kuio 3. Sointojen jaauma ajan yli...47 Kuio 4. Peliuu uottaan uhauen ongelmaa...5 Kuio 5. Peliuu täydelliti informoidun ataajan tehdeä ointotarjouen...6 TAUUKOT Tauluo. Perumallin muuttujat...6 Tauluo. Valinta oinnon ja oieudenäynnin älillä, un häinnyt oraa atauolen oieudenäyntiulut...8 Tauluo 3. Valinta oinnon ja oieudenäynnin älillä, un aianoaiet ataaat omita oieudenäyntiuluitaan...0 Tauluo 4. Sointomarginaali... Tauluo 5. Komaratiii-taattien taratelun tuloet eä uottauurajoitteelliea että -rajoitteettomaa eliä...58 Tauluo 6. Kantajan mahdolliet uhtaat trategiat, un hän äättää annataan oieudenäynnin loutuloeta arman ataajan ointotarjoueen...64 Tauluo 7. Kantajan ja ataajan aralliuuden muuto joaiea mahdolliea maailmantilaa, un ointoa tarjoaa oieudenäynnin loutuloeta arma ataaja..65 Tauluo 8. Kantajan ja ataajan ehdolliet odotetut hyödyt reduoidua eliä, un ointoa ehdottaa oieudenäynnin loutuloeta arma ataaja...66 Tauluo 9. Pelin täydellinen bayeilainen taaaino eatrategioia, un ointoa ehdottaa oieudenäynnin loutuloeta arma ataaja...68 Tauluo 0. Komaratiii-taattien taratelun tuloet malleia, joia informaation eäymmetria on aiuolita...8 II

YENTEITÄ OK Oieudenäymiaari..734/4 myöhemine muutoineen To ai riita-aioiden oitteluta yleiiä tuomioituimia 6.8.005/663 VahKor Vahingonoraulai 3.5.974/4 III

. JODANTO Tää tutielmaa analyoidaan dioitiiien riita-aian rataiutaaa taloutieteen menetelmien aulla. Taroituena on eninnäin elittää, mii oa riidoita äätyy tuomioituimen rataitaai, aia oiminen olii aianoaiten annalta oieudenäyntiä tehoaami rataiueino. Toiei yritään määrittelemään, miä neuotteluaiheea oauolet todennäöiimmin oiat riidan ja millainen orau aetetaan oinnon ehdoi. Taratelu eittyy Suomen oieujärjetelmään, minä uoi lähdeirjalliuudea äiteltyjä malleja on muutettu oieudenäyntiulujen utannuatuun oalta iten, että oittajan ulut määrätään häinneen maettaai. Muilta oin tehtäät oletuet noudattaat lähdeirjalliuudea yleieti eitettyä, muaan luien oletu, että enimmäien oieuateen äätö aa lainoiman. Tämän uoi muutoenhau rajautuu taratelun ulouolelle. Vuonna 993 toteutettiin Suomea laaja alioieuuuditu, jona taoitteena oli analaiten oieuturan arantaminen ja riita-aian äittelyn tehotaminen. Sen eeinen oa oli riita-aioiden oieudenäyntimenettelyn uuditaminen, jolla yrittiin aiemaa oieudenmuaiemaan oieudenäyntiin. Uudituea menettelytä tuli älitöntä, uullita ja eitettyä. Näiden eriaatteiden tämällinen noudattaminen teee uitenin louunaatetun oieudenäynnin arin alliii, joten ohonnut ulurii aattaa hillitä eä anteiden notamita äräjäoieuia että muutoenhaua äräjäoieuden äätöeen. iäi oidaan olettaa (Koulu 998, 85 88), että myö oieudenäynnin rajatuotot aleneat. Kun tietty äittelytao on aautettu, liäutannu ei enää ataaalla taalla aranna äittelyä tai rataiun laatua. Kuioa on haainnollitettu riita-aian otimaalinen äittelyaia tuomioituimea. Oieuroeita aiheutuu aianoaiille, antajalle ja ataajalle, taloudelliia utannuia oieudenäyntiuluina, mutta tuomioituinlaitoen toiminnan rahoittaa yhteiunta. Kuioa rajautannuäyrä (MC) on nouea, illä oidaan olettaa, että utannuet noueat itä oreammii, mitä enemmän oieudenäynti itittyy. Toiaalta rajahyöty (MB) on alenea, oa liäelityten merity oiean loutuloen aauttamiei ähenee äittelyn jatuea. Otimaalinen äittelyaia (t*) toteutuu Siiiliroeiin tehtiin luuiia ieniä muutoia uonna 003, mutta alioieuuudituen eeiet lähtöohdat äilytettiin ennallaan.

rajautannuten ja rajahyödyn leiauiteeä; oieudenäyntimenettely on järjetetty tehoaimmin, un e minimoi eä menettely- että erehtymiutannuet. MC, MB MC MCMB MB t* Käittelyaia Kuio. Riita-aian otimaalinen äittelyaia tuomioituimea Alioieuuudituen yhteydeä liättiin oieudenäymiaareen (4/734) äännö tuomarin elolliuudeta editää ointoa aatettaea oimaan OK 5:6, jona. momentin muaan Aiaa, joa ointo on allittu, tuomioituimen on yrittää aamaan aianoaiet oimaan aia. Tällaita oieuriitaa, joa ointo on allittu, ututaan tahdonaltaiei eli dioitiiiei. Sen liäi, että tuomari yrii aiaanaamaan oinnon oauolten älille tuomioituimea ireille aatetun riita-aian almitelua, itä oidaan taoitella muillain taoin. Oauolet oiat neuotella eenään, ja ueati hyödynnetään myö aihtoehtoiia riidanrataiumenetelmiä (alternatie diute reolution, ADR). Joelan (005, 54 63) muaan Suomea nyyiin äytöä oleiin aihtoehtoiiin riidanrataiumenetelmiin oidaan luea oieudelliet neuontaalelut, joita tarjoaat mm. aianajajat eä uluttaja- ja elaneuojat; oittelutoimitojen tuottamat aaaehtoiet oittelualelut, joia oidaan äitellä riita-aioita, miäli ainain yhtenä aianoaiena on yityinen henilö; lainäyttöä harjoittaat lautaunnat eä erilaiet altuutetut ja aiamiehet. iäi aihtoehtoiiin riidanrataiumenetelmiin luetaan myö uonna 006 äyttöön otettu uui tuomioituinoittelu, jota äädetään laia riita-aioiden oitteluta yleiiä tuomioituimia (663/005), eä älimiemenettely.

Tää työä oieudelliia termejä oinnon editäminen ja oittelu äytetään oieutiedettä aaammin, oa yeeä on riita-aian rataiun taloutieteellinen tutimu. Siten niillä iitataan yhteieti aienlaiiin ohjattuihin neuottelujärjetelmiin, joilla yritään muodotamaan oauolten älille ointo. Kun äitellään nimenomaan tuomarin elolliuutta editää ointoa almitelua tai eimerii älimiemenettelyä, ilmaitaan aia yielitteieti. Tutielmaa noudatetaan euraaaa äittelyjärjetytä: Toiea luua eitellään dioitiiinen riita-aia taloutieteen näöulmata. Enii eitetään, millaiiin aiheiiin e oidaan tutimuen annalta jaaa, ja toiei määritellään ointoteorian tehouuolettama, jolle analyointi ohjautuu. Sen jäleen eritellään oinnon tehouutta aianoaiten näöulmata, illä oimalla riidan he äätäät oieudenäyntiulut ja älttäät tuomioituimen äätöeen liittyän eäarmuuden. Koa aianoaiten annuteet erutuat heidän yityiiin etuihina ja oieaat näin ollen yhteiunnan intreitä, taratellaan loui ielä yitä, joiden uoi ointoja olmitaan yhteiunnan annalta joo riittämättömäti tai liian aljon. Tutielman olmannea luua eritellään oinnon eäonnitumien yitä. Alui eitetään niin ututtu ointoteorian erumalli, jona muaan oieuriidan oiminen on mahdollita, jo ja ain jo antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on enintään yhtä uuri uin ataajan odotettu taio. Tältä oin täreimiä lähteitä oat S. Shaellin Eonomi analyi of litigation and the legal roe (003) eä R. D. Cooterin ja D.. Rubinfeldin Eonomi analyi of legal diute and their reolution (989). Perumallin arametrien muutoten aulla yritään elittämään, mitä teijät editäät oinnon aauttamita ja mitä aarantaat itä. aaitaan eninnäin, että oiminen on äitämättä mahdotonta, jo aianoaiet oat relatiiien otimitiia tai oieudenäyntiulut erraten alhaiet. Toiaalta oieudenäyntiin oidaan ajautua oitiiiella todennäöiyydellä, jo informaatio on eätäydellitä eiä eäymmetriaa oida uottaati orjata tai aremmalla informaatiolla arutettu oauoli yrii trategieti äyttäytymällä arantamaan neuotteluaemaana. Rito Koulu (998) nimittää ointoteoriai oieutaloutieteen tutimuhaaraa, joa analyoi itä, milloin riidat iedään oieudenäyntiin ja milloin ne oitaan, aia arinaita ointoteoriaa ei ole olemaa. 3

Neljänneä luua analyoidaan ointoneuotteluongelman erityiiirteitä eliteoriaa hyödyntämällä. Peliteorian aulla on mieleätä taratella neuotteluongelmia, joia informaatio on eätäydellitä, eli ainain toiella aianoaiita on yityitä tietoa jotain oinnon annalta releantita eiata. uua eitytään ongelmiin, joia informaation eäymmetria on yiuolita. Enii johdetaan rataiu yymyeen, miä neuotteluaiheea ointo todennäöiimmin aautetaan, miäli e aautetaan. Eiuana neuotteludynamiian taratelulle on K. E. Sierin The dynami of retrial negotiation (99). Sen jäleen määritetään taremmin, millaieen taaainoon ointoneuottelua äädytään yiuolien eäymmetrian allitea. Tällöin on luonteaa ohditaa eäymmetria ataajan tuottamueen, jona haaiteminen on aina joain määrin ubjetiiita. 3 Käiteltäät mallit erutuat altaoin B. Nalebuffin tutimueen Credible retrial negotiation (987) eä. S. Biermanin ja. Fernandezin eityeen teoea Game theory ith eonomi aliation (998, 346 355). Viidenneä luua taratellaan neuotteluongelman taaainoa ja otimaalita rooliaetelmaa, un informaation eäymmetria on aiuolita. Eäymmetrian aiuoliuuden uoi taaainot on johdettaa uudelleen. Jo ummallain aianoaiella on yityitä tietoa, elin informaatioraenne on arin luonteaa ontruoida niin, että ataajalla on yityitä tietoa tuottamuena ateeta ja antajalla ärimänä ahingon määrätä. Tältä oin taratelu ohjautuu A. F. Daughetyn ja J. F. Reinganumin tutimueen Settlement negotiation ith to-ided aymmetri information: model duality, information ditribution and effiieny (994). Joainen mainituita tutimuita on uitenin tää tutielmaa oitettu Suomen oieujärjetelmään, eli mallien oletuia on muutettu oieudenäyntiulujen utannuatuun oalta niin, että häinnyt aianoainen eloitetaan oraamaan oittaneen ulut. 3 Korattaan ahingon määrän arioiminen on yinertaita eimerii illoin, un oimuriomueta on määrätty oimuao tai tietty lajitaara on tuhoutunut. 4

. DISPOSITIIVINEN RIITA-ASIA OIKEUSTAOUSTIETEEN NÄKÖKUMASTA Oieutaloutieteellinen tutimu on ollut erityien uoittua angloamerialaiea tiedeyhteiöä, ennen muuta Yhdyalloia. Sen taroituena on elittää oieudelliia ilmiöitä oeltamalla niihin taloutieteen eruoletuia. Proeioieuden alalla erä uoituimmita taloutieteellien tutimuen ohteita on ollut alinta oinnon ja oieudenäynnin älillä, jona tutimuelle arhaien ohjan aettiat ande (97) ja Poner (973) taratelemalla aianoaiten yityiiä annuteita oia oieuriita. Shaell (98) uuditi tutimuta erottamalla yityiet annuteet yhteiunnalliita, ja atiiieti aihetta ryhtyiät 980-luulla äittelemään myö R. D. Cooter ja A. M. Poliny. Sittemmin tutimuen ainoite on iirtynyt eneneää määrin eliteoreettiiin malleihin, joiden aulla on analyoitu eäymmetrien informaation ja eliraenteen aiututa neuotteluongelman taaainoon. 4 Kattaa oote iiiliroein tutimuen tuloita löytyy eimerii ayn ja Sierin (997) eä Kaloin ja Shaellin (999) eityitä, ja erilaiia eliteoreettiia oellutuia eitteleät Daughety ja Reinganum (008)... Oieuriidan aiheet Siiiliroei (litigation) eli oieudenäynti riita-aioia taroittaa menettelyä, jolla annetaan oieuuojaa älittömäti yityioieudelliten etujen hyäi. Riita-aiain tuomioituinäittely jaetaan ahteen eruaiheeeen: almiteluun, jona aiana tämennetään riitayymy ja artoitetaan oieudenäyntiaineito, eä äääittelyyn. Menettelyn eruajatuena on aian rataieminen mahdolliimman noeati, ja tietyin edellytyin rataiu oidaan antaa jo menettelyn irjalliea aiheea (OK 5:3 ja OK 5:7a) tai uulliea almiteluitunnoa (OK 5:7). Vaia joitain riita-aioita idetään julien intrein annalta niin merittäinä, etteiät aianoaiet oi oia niitä eenään, altaoaa oieuriitoja ointo on allittu (Joela 005). 4 Peliteorian oieudelliita oellutuita. eim. Baird, Gertner & Pier (994) 5

Oieuriidan aiheet on yinertaitetuti haainnollitettu uioa. Cooter ja Rubinfeld (989, 069 07) eittäät, että iiilioieudellinen riita oidaan jaaa oieutaloutieteellien analyyin annalta neljään aiheeeen. Enimmäien näitä muodotaa äitetty riomu, joa on yynä myöhemään roeiin. Toiea aiheea ahingon ärinyt oauoli äättää, eittääö hän oieudelliia aateita ja millaiia äitetylle ahingonaiheuttajalle. Kolma aihe on ajanjao aateen eittämien ja alaan oieudenäynnin älillä. Silloin antaja (laintiff) ja ataaja (defendant) oallituat oieudenäyntiä almiteleiin neuotteluihin, joiden täreänä tehtäänä on rohaita heitä oimaan riita oieuituimen ulouolella. Neljä aihe on oieudenäynti tuomioituimea, jona jäleen alimman oieuateen äätöeen tyytymätön aianoainen oi haea muutota ylemmätä intanita; Suomea aianomainen muutoenhautuomioituin on hoioieu. (K. myö Cooter & Ulen 000.) äiä äittely MUUTOKSENAKU äiä äittely Voita äittely PÄÄKÄSITTEY Kieltäydy oinnota Voita äittely VAMISTEU Nota anne Suotu ointoon KANTEEN NOSTAMINEN Vahino Älä nota annetta KANNEPERUSTEEN SYNTYMINEN Ei ahinoa Kuio. Oieuriidan aiheet Oieuriidan aiheita oat analyoineet mm. Cooter & Rubinfeld (990), Cooter & Ulen (000) ja Poliny & Shaell (005). Millaiia yymyiä eri aiheia ii on elitettää? Proein eruteena on ataajan äitetty teo tai laiminlyönti, jota on aiheutunut antajalle menety tai haitta. Vataajan näöulmata antajalle yntynyt ahino on uitenin ain hänen toiminnataan aiheutunut negatiiinen uloiaiutu. Koa ahinotaahtumien määrään aiuttaat eä ellaien toiminnan harjoittaminen, joa iältää ahingonaaran, että arotoimien noudattaminen, mutta toiminnan rajoittamieta ja orotetuta huolelliuudeta aiheutuu uluja, oauolten oieudet ja elolliuudet on määritelty taloudellieti tehoaalla taalla, un ahingota ja en 6

älttämietä aiheutuat utannuet oat taaainoa. Kuina yilöt aadaan antamaan toimintana haitalliet aiutuet ja uina heitä annutetaan liäämään hyödyllitä toimintaa? Miäli oauolet oiat etuäteen oia menettelytään, taaaino aautetaan neuotteluia; Coaen teoreeman eruteella tranatioutannuten uuttuea oieudet ja elolliuudet ohdentuat marinoilla Pareto-otimaalieti riiumatta iitä, uina ne on alun erin järjetetty laia. Uein neuotteleminen on uitenin allita tai yliäänä mahdotonta 5, jolloin oieuita ja elolliuuita on tareen äätää laia, illä niiden alueräinen alloaatio ohjaa oauolten toimintaa. Seuraaaa aiheea antajan on arioitaa oieuroein taloudellinen annattauu niiden ennaoäityten eruteella, jota hänellä on oieudenäynnin loutuloeta. Jotta antaja oi alun erinään menetyä äittelyä, tulee hänellä olla aianmuainen anneerute anteena tuena. Se oi olla oimuriomu tai haitta, jona antaja on ärinyt ataajan äitetyn tuottamuen uoi ja jota on lain muaan mahdollita aada orau. Ono anteen ireille aattaminen ja orauen haeminen oieuteite hyödyllitä aina, un antaja on tällaien ahingon ärinyt? Taloutieteellieti ye on äätöenteota eäarmuuden allitea: antaja toimittaa haatehaemuen tuomioituimeen, jo ja ain jo hänen odotettu hyötynä tuleaiuudea on ähintään yhtä uuri uin roeita hänelle älittömäti aiheutuat utannuet. Käytännöä antajan on laettaa odotetut hyötynä oieuriidan erääiitä aiheita (tulot oinnota ja oitota oieudenäynniä) ja errattaa niitä älittömiin utannuiin (oieudenäyntimau) 6. Koa oieudenäynnit organioidaan eri taalla eri oieujärjetelmiä, oiat roeinormitot johtaa toiitaan oieaiin loutuloiin. Erä taloutieteen menetelmien aulla mallinnettaia olea yymy on, uina oieudenäyntiutannuatuun jaautuminen aiuttaa antajan odotettuun oittoon tai ataajan odotettuun taioon oieudenäynnitä. Valmitelun aiana tuomioituin toimittaa ataajalle haateen, johon ataaja antaa atauen, ja tarittaea oauolilta yydetään ielä täydentäiä lauuntoja. Jo ataaja atutaa annetta, aian äittelyä jatetaan tuomarin ohjaamaa uulliea almitelua, joa elitetään oinnon mahdolliuu. Aianoaiet oiat toi yriä löytämään riidalle rataiun myö einäiiä ointoneuotteluiaan; amoin he oiat äydä neuotteluja jo ennen anteen ireille aattamita. Kuioa neuotteluaihe on 5 iäi oiminen oi eäonnitua, jo informaatio on jaautunut eäymmetrieti oauolten een. 6 Välittömiä utannuia oat myö antajan oieudenäyntiulut, jo aianoaiet ataaat omita uluitaan oieudenäynnin loutuloeta riiumatta. 7

ijoitettu anteen notamien ja oieudenäynnin äliin erityieti ahdeta yytä. Eninnäin tuomarille on lailla äädetty elolliuu editää oinnon yntymitä ireillä oleaa riita-aiaa (OK 5:6), ja toiei ointo tyyillieti aautetaan ata juuri ennen oieudenäyntiä. Neuotteluongelma oidaan ymmärtää elinä, jona ooeratiiita rataiua uaa ointo ja ei-ooeratiiita rataiua edutaa oieudenäynti. Siihen liittyy ueita iinnotaia yymyiä, uten aautetaano ointo, mitä ehtoja oinnolle aetetaan ja uina auan neuottelut etäät. iäi on yytä taratella aianoaiten annuteita aljataa tiedoaan oleia eioja ja toditeita atauolelle tai yriä alaamaan ne. Toiaalta neuottelua oidaan taratella myö äämie agentti-ongelmana, illä oauolia edutaien laimieten omat edut eiät älttämättä yhtene toimeiantajan intreien ana. Ellei ointoa ole aautettu ennen oieudenäyntiä eiä antaja ole atieetta luounut anteeta, toimitetaan aiaa äääittely, jona äätteei tuomioituin antaa rataiuna. Kun äätö on julitettu, iihen tyytymätön aianoainen oi haea muutota ylemmätä oieuateeta. Toiin uin ointoneuottelua, joa aianoaiten taoitteena on löytää ehdotu, jona umiin on almi hyäymään, oieudenäynniä intreien ataaiuu orotuu entietään, illä oauolet taoitteleat ainoataan mahdolliimman uurta oittoa. Peliteorian näöulmata oieudenäynti on aianoaiten älinen nollaummaeli. On myö huomattaa, että tuomioituimen äätöenteolla on ai toiitaan eroaaa funtiota: Aianoaien näöulmata tuomion antaminen on iimeijainen riidanrataiueino. Sen ijaan yhteiunnan annalta oieudenäyntien taroitu on lain tuliteminen ja tuomitemiella yritään ääntelemään ja hallitemaan analaiten toimintaa. Voidaan olettaa, että erityieti ylemien oieuateiden tuomarien iinnotu ohdituu ääaiaa laintulintaan eiä niinään yittäien riidan rataiuun. 7 7 iäi tutimuirjalliuudea on tarateltu äitettä, että oieudenäynnit tehotaat lainäädäntöä. Sitä on elitetty alioiilla anteilla: tehottomita äädöitä riidellään enemmän uin tehoaita. Common la -järjetelmää tämä meritee, että toituati tuomioituimea äiteltäät tehottomat äädöet oidaan umota, un taa haremmin yeenalaitetut tehoaat äädöet yyät oimaa (Cooter & Rubinfeld 990, 543 544). Suomea tuomioituin oi laintulinnalla antaa merityiällön tulinnanaraiten äädöten ielelliille ilmauille, mutta toimialta äädöten muuttamieen tai umoamieen on eduunnalla. Todelliuudea aianoaiten erimieliyy ohdituu yleenä taauen toieioihin, ja uhtaati oieuyymyiä oeat riidat oat harinaiia (Koulu 998, 94). 8

.. Sointo tehoa riidanrataiueino Sointo määritellään laillieti täytäntöönanoeloiei oimuei, joa ataaja yleenä itoutuu uorittamaan antajalle tietyn orauen, ja antaja itoutuu luoumaan anteeta (. eim. Poliny & Shaell 005, 3). Sointoneuotteluihin oidaan ryhtyä eä ennen anteen ireille aattamita että miä tahana oieudenäynnin aiheea. Oauolet oiat neuotella eenään tai älittäjän ohjauella; liäi tuomari yrii editämään 8 ointoa uulliea almitelua iran uoleta. Ellei ointoa neuotteluita huolimatta aada aiaiei eiä antaja luou anteeta atieetta, aia etenee oieudenäyntiin, jona äätteei toimialtainen tuomioituin antaa rataiuna. Oieutaloutieteen eruoletuena on, että ointo on aina tuomiota taloudellieti tehoaami eino rataita riita. Väite ätee ain, un liäi oletetaan, että ointo ataa oieudenäynnin odotettua tulota eli uitteellita tuomiota (ataauuolettama). Soittelun taloudellinen tehouu erutuu tällöin iihen, että ama tulo aautetaan ilman oieudenäynnin utannuia. Kutannuet jaetaan hallinnolliiin utannuiin, jota aiheutuat uoraan menettelytä (eim. laimieten aliot), ja erehtymiutannuiin 9, jota oat eäuoria uluja (rataiu ei ole aineellieti oiea). 0 iäi on yytä orotaa, ettei oitteluaan toi ole ilmaita, mutta oa iitä aiheutuat utannuet oat huomattaati oieudenäyntiuluja alhaiemmat, ne ajatellaan uein yinertaiuuden uoi nollai (Cooter & Rubinfeld 989, 075). Niin tehdään ääoin myö tää eityeä. Koa oletetaan, että ointo ataa aina odotettaia oleaa mahdollieti irheellitäin tuomiota, erehtymiutannuilla ei ole meritytä. Koulu (998, 88 90) huomioi myö ataauuolettaman ätemättömyyden: Jo ointo oieaa oieudenäynnin loutuloeta, e ei älttämättä ole otimaalinen rataiueino ainaaan iinä yittäieä taauea, joa tuomioituin olii antanut toienlaien äätöen. Yleiellä taolla oiminen on ilti otimaalita, unhan irheelliitä 8 Soinnon editämielolliuuden (OK 5:6) ritiiitä. Koulu (998) 9 Erehtymiutannuet jaautuat edelleen ahteen ryhmään:. yytön tuomitaan tai. yyllinen jätetään tuomitematta. 0 Oieudenäyntimenettely on tehoa, un e minimoi eä uorat että eäuorat utannuet. Niiden ainoaro aihtelee uitenin eri aiaryhmiä, illä mitä täreämää oieuhyää riita oee, itä oimaaammin tulee yriä aineellieti oieaan loutuloeen, jolloin uorat menettelyutannuet aaat. (Koulu 998.) 9

oinnoita aiheutuat erehtymiutannuet eiät ylitä itä hallinnolliten utannuten äätöä, joa oieilla oinnoilla aautetaan. Erati (00, 8 9) luonnehtii myö muita ointomenettelyn etuja errattuna oieudenäyntiin. Oieutaloutieteellietä näöulmata atottuna niitä annattaa mainita menettelyn haluuden liäi en noeu eä jyrän oittaja häiäjä-aetelman uuttuminen. Vaihtoehtoiita riidanrataiumenetelmitä erityieti älimiemenettelyn etuihin lueutuu äittelyn luottamuelliuu, rataiijoiden erityiaiantuntemu eä muutoenhauelottomuudeta johtua älitytuomion loulliuu (Määttä 999, 88). Välimiemenettely on uitenin tuomioituinmenettelyä alliimaa ja oeltuu ii ääoin yrityten äliiin riitoihin (Joela 005, 54 63), joia juliuu on menettelyutannuia uuremi haitta. Siten e ei täytä ointoteorian erinteitä määritelmää tehouudelle, toiin uin muu yityiten marinoiden järjetämä, utannuiltaan edulliemi menettely..3. Soinnon tehouu aianoaiten näöulmata Cooter ja Rubinfeld (989, 069 07) eittäät, että riita-aian oauolten intreit oin eroaat ja oin yhteneät. Neuottelua eä antaja että ataaja yrittäät hania mahdolliimman uuren ouuden oinnolla aautettaata ylijäämätä, mutta yriät umiin oieuriidan tehoaaeen rataiuun. Tehoa rataiu edellyttää, että. laiääteiet oieudet ooitetaan oauolelle, joa niitä eniten arotaa;. laiääteiet elolliuudet aetetaan oauolelle, joa uoriutuu niitä ienimmin utannuin ja 3. riidan rataiuta aiheutuat tranatioutannuet minimoidaan. Oieutaloutieteen lähtöohtana on, että aianoaiet toimiat rationaalieti, taloudellita hyötyään maimoiden. Kantaja ii notaa anteen ja ajaa itä ain, miäli hän olettaa, että oieudenäynnitä on hänelle taloudellita hyötyä. Vataaja uoletaan ieltäytyy oimata riitaa ain, jo hän olettaa, että oinnota aiheutuu hänelle uuremi taloudellinen haitta uin oieudenäynnitä. Tällainen rationaaliuuoletu rajoittaa oieutaloutieteellien taratelun uitenin niihin oieudenäynteihin, joihin oauolet oat ryhtyneet taoitellaeen taloudellita hyötyä. Oletu oii erityien hyin ellaiiin riita-aioihin, joia eeitä on aatimu ahingonoraueta (tort litigation). Sen ijaan eim. erheoieudelliten riitojen 0

taratelu tätä näöulmata ei ole annattaaa, illä aianoaiten äyttäytymitä ohjaaat tällöin yleenä muut uin taloudelliet intreit (Koulu 998, 9 9). Aianoaiten annalta ointo on tehoa rataiueino, illä oimalla riitana he älttäät oieudenäyntiulut. Koa Suomen oieujärjetelmää häinnyt joutuu utantamaan aiti omana, myö oittaneen ulut, antaja ei oi uloitaa ataajan uluja, un hän arioi odotettua hyötyään oieudenäynnitä, ja ataajanin on huomioitaa antajan ulut, un hän laee odotettua taiotaan. Sen liäi aianoaiet oiat älttää tuomioituimen äätöeen liittyän eäarmuuden, jo he aauttaat oinnon..4. Soinnon yhteiunnallinen tehouu Aianoaiten yityiet annuteet oia riita-aia oieudenäynnin ulouolella eriäät yleenä yhteiunnalliita annuteita, mihin on tutimuia eitetty euraaia yitä: Eninnäin aianoaiten oieudenäyntiulut muodotuat ääaiallieti laimieten alioita, mutta oieudenäynnitä aiheutuu myö monenlaiia yhteiunnalliia utannuia, joita ei oida uoraan iirtää riitaroein oauolten atuulle. Tällaiia utannuia oat mm. tuomareiden ja muun tuomioituinlaitoen henilöunnan alaulut ja utannu menetetytä ajata eä eim. ituntoraennuten uora- ym. utannuet ja oieuau. Koa aianoaiet eiät anna oieudenäynnitä aiheutuia oonaiutannuia, oimalla riitana he äätäät ähemmän uin yhteiunta. Toiin anoen aianoaiten yityiet annuteet oia oat yhteiunnallieti riittämättömät. (Shaell 003, luu 7,. 6; Poliny & Shaell 005, 5.) Sen ijaan riiä aihtaien oauolten mahdolliuu älttää eäarmuu oieudenäynnin loutuloeta aattaa myö yhteiunnan hyötyä, miäli neuottelu tuottaa oinnon. Tämä johtuu iitä, että yhteiunnan hyinointi riiuu yilöiden, tää taauea ii antajan ja ataajan, hyinoinnita. Näin ollen rii tuomioituimen rataiuta antaa eä aianoaiille että yhteiunnalle yyn yriä ointoon. (Shaell 997, 60.) Oieudenäynnin oonaiutannuet oat antajan ja ataajan oieudenäyntiulujen eä yhteiunnalliten utannuten umma, ii TC. y

Toiei eäymmetrietä informaatiota johtuen antaja ja ataaja aattaat äätyä oieudenäyntiin tuloettomien neuottelujen jäleen, un antajan aatimu ointoummata ooittautuu liian uurei tai ataajan tarjou liian ähäiei. Kuitenaan yhteiunnan arojen itominen oieudenäyntiin ei älttämättä ole mieleätä ain en uoi, että oauolet arioiat irheellieti toitena tilanteen (Shaell 003, luu 7,. 6). Poliny ja Shaell (005, 5), eittäät että eäymmetrien informaation allitea oauolet tahtoat itelleen uuremman ouuden hyödytä, joa oimalla on aautettaia, miä ei aiuta yhteiunnallien hyödyn määrään. Myö eäymmetrien informaation tilanteea aianoaiten yityiet annuteet oia oat yhteiunnallieti liian ähäiiä, ja ne oitaiiin orjata jaamalla aremmin tietoa oauolten een. Kolmannei mahdolliuu riita-aian oimieen oi ähentää yleitä eloteaiututa tehdä riomu, illä ataaja hyötyy teemällä oinnon (Poliny & Shaell 005, 5). Kun oiminen on allittua, ataajan odotettu utannu riomueta on ienemi uin illoin, jo lai eloittaa rataiemaan aian oieudenäynniä. Shaell (997, 603) orotaa uitenin, ettei oieudenäyntiuhan aiutu otentiaalien ahingonaiheuttajan toimintaan ole oin uuri, ellei henilö taralleen tiedä, millaita toimintaa idetään tuottamuelliena. Tällöin ahingonaiheuttajan ennaotieto iitä, että riita iimeädeä rataitaan oieudea, ei annuta häntä ryhtymään arotoimiin. Jotta annute aranii, hänen tulii etuäteen tietää, uina tuottamu määritellään. Vataaalla taalla otentiaalien ahingonaiheuttajan äyttäytymitä ei merittääti ohjaa elätään e, että hän tietää ahingon laajuuden aljatuan äääittelyä. änen tulii jälleen jo etuäteen tietää aiheuttamana ahingon määrä, jotta hän ryhtyii aianmuaiiin arotoimiin. Kantaja ja ataaja oat haroin iinnotuneita iitä, uina alinta oinnon ja oieudenäynnin älillä aiuttaa elotteeeen, mutta yhteiunnan annalta illä on meritytä. Näin ollen iinä määrin uin mahdolliuu ointoon ähentää elotetta, oauolet aattaat oia yhteiunnan annalta liian uein. Toiaalta mahdolliuu ointoon oi annutaa otentiaaliia antajia notamaan enemmän anteita, illä oieudenäyntiulut ja eäarmata tuomiota aiheutua rii on ältettäiä oinnolla. Tämä taa ahitaa elotetta, illä todennäöiyy joutua ataamaan riomueta aaa, un anteita notetaan heremmin. Johtoäätöenä oidaan eittää, että mahdolliuu riidan oimieen oi joo ahitaa tai heientää yleitä elotetta tehdä riomu. Shaell (003, luu 7,. 8) eittääin mieleniintoien tulinnan, jona muaan oieudenäyntien järjetämien aradoinen taroitu on, että niitä ei tarite

järjetää. Oieudenäynti on ii antio, jota ilman ei yityiillä aianoaiilla olii annuteita ointoon. iäi Shaell (997, 604 608; 003, luu 7,. 6 7) eittää jouon muita teijöitä, joiden uoi yityiet ja yhteiunnalliet annuteet oia riita uein eroaat. Sointojen määrä ei ole älttämättä yhteiunnallieti otimaalinen, illä aianoaiet arotaat teijöitä joo liiaa tai liian ähän yhteiunnan annalta mitattuna. uomionaroiia näitä teijöitä oat etenin oieudenäynnin juliuu ja laintulinnan tämentyminen. Keinäiten neuottelujena tai älimiemenettelyn aulla oauolet oiat rataita riidan alaa juliuudelta, joten yityiyyden äilyttäminen motioi heitä oimaan. Kannuteet oiat erutua eimerii euraaiin yihin: Jo taauea on ye iallien tuotteen aiheuttamata ahingota, almitajayrityen liietoiminta aattaii äriä, jo riita tulii yleiön tietoon. Kantajaaan ei älttämättä halua identifioitua oieuriidan oauolena tai hän itäii taauen yityiohdat mieluummin oia juliuudeta. Kuitenin yhteiunnan näöulmata oauolet aattaat yityiyytenä turataeen tai juliuutta arttaaeen oia riidan liian uein, jo julinen oieudenäynti arantaii yleiön tietoiuutta ja ehäiii iten ataaien ahinojen yntymien. Kun erimieliyy ohdituu tulinnanaraieen äännöeen, tuomioituin ottaii rataiuna eruteluia antaa myö äännöen oieaan tulintaan. Elleiät aianoaiet uo oleana oauolina ataaia riita-aioia myöhemmin, he eiät oletettaati ooita juuriaan iinnotuta laintulinnan tämentymieen. Siten yhteiunnan annalta atottuna oauolet aattaat äätyä ointoon liian heräti. On uitenin huomattaa, että riidat altaoin johtuat aianoaiten erilaieta uhtautumieta toieioihin eiätä niinään ohditu lain iältöön. aintulinnan ehittämiei ain ieni oa oieutaauita uhteea niiden oonaimäärään on olennainen, joten aian yhteiunnallinen merity ei loulta yleenä ole merittää. (K. myö Cooter & Rubinfeld, 990, 544.) 3

3. MIKSI DISPOSITIIVINEN RIITA-ASIA RATKAISTAAN TUOMIOA? Vuonna 004 äräjäoieuien uulliea almitelua aatettiin äätöeen.063 riitaaiaa ja äääittelyä rataitiin yhteenä 3.889 taauta (Erati 005). Minä uoi aiia dioitiiiia riita-aioita ei uitenaan oita, aia ointo on oieudenäyntiä tehoaami rataiutaa, uten edellieä luua eitettiin? Tätä yymytä taratellaan euraaai ointoteorian taattien erumallin (Simle Model) aulla, jota tutimuirjalliuudea äytetään toiinaan myö nimitytä Otimim Model (Mieli 004, 46). Analyoinnin eruteella oidaan eittää, että ointoneuottelujen tuloelliuuden älttämätön edellyty on oitiiien ointomarginaalin olemaaolo. Se on myö riittää edellyty, jo oauolten informaatio on täydellitä. Sen ijaan informaation ollea eätäydellitä oieudenäyntiin aatetaan edetä, aia ointomarginaali oliiin oitiiinen. aaitaan, että eäymmetrinen informaatio aiheuttaa aina tehouutaion, jona yynä on joo iie riidan rataiua tai oinnon eäonnituminen. 3.. Sointoteorian taattinen erumalli Sointomarginaali on yinertainen iiteehy, jona aulla oidaan määrittää, ono oieuriidan oiminen yliäänä mahdollita. Sen muodotamiea äytetään mahdolliimman haroja, ain aiein olennaiimia muuttujia, jota oat ataajan tuottamu, antajan ärimä ahino eä oauolten oieudenäyntiulut. Poitiiien ointomarginaalin olemaaolo on ointoneuottelujen tuloelliuuden älttämätön edellyty; oieuriidan oiminen on mahdollita, jo ja ain jo antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on enintään yhtä uuri uin ataajan odotettu taio. Muuttujien arametreja taratelemalla yritään elittämään, mitä teijät editäät oinnon aauttamita ja mitä aarantaat itä. Päääittelyä rataitujen taauten määrä on ähentynyt runaati uoina 995 004, mihin on eeieti aiuttanut uoden 993 alioieuuuditu. Vielä älittömäti uudituen jäleen uulliea almitelua rataitiin noin 3.000 riita-aiaa ja äääittelyä lähe 7.000; 000-luun alua riitojen määrä on yynyt uhteellien aaana. Oto attaa riita-aiat ilman maa-oieuaioita, eli iihen iältyy myö taauia, joia oauolilla on ollut muu uin taloudellinen intrei. (Erati 005.) 4

Tutielmaani ointoteorian taattinen erumalli on oitettu Suomen oieujärjetyeen, jona muaan oieudenäynnin häinnyt eloitetaan maamaan atauolen ohtuulliet oieudenäyntiulut (OK :). 3 Taratelu erutuu iten ääaiaa Cooterin ja Rubinfeldin (989, 077 078) eä Shaellin (003, luu 8,. 7 9) eityiin, joia tämä niin ututtu Britih rule on eitetty aihtoehtoiena mallina. 3... Mallin oletuet Perumallin ehioa lähdetään iitä, että ummanin oauolen hallua olea informaatio määräytyy eogeenieti: e on tautalla aiuttamaa antajan ja ataajan mahdollieti eriäiin uomuiin. 4 Muuttujien alaindeillä taroitetaan antajan äitytä ja alaindeillä ataajan äitytä. iäi on yytä mainita, että mallia oauolet eiät uo joutuana amanaltaiiin tilanteiiin tuleaiuudea, joten he eiät ole iinnotuneita iitä, uina ataaa riita-aia jatoa rataitaiiin. Tiiitelmä euraaai eitettäitä oletuita on oottu tauluoon. Oletetaan eninnäin, että riita-aian oauolilla eli antajalla ja ataajalla on omat uomuena anteen eruteena olean aralliuuaroien ahingon uuruudeta. Vahingonoraulain (4/974) muaan oraamiea noudatetaan täyden orauen eriaatetta, ellei orauelolliuutta harita ohtuuttoman raaai ottaen huomioon oauolten aralliuuolot ja muut olouhteet (VahKor :). Koa ahingonorauen taroituena on iten ahingon ärineen aattaminen iihen taloudellieen aemaan, joa hän olii ollut, ellei ahinoa olii taahtunut, oidaan ääääntöieti ymmärtää myö tuomittaan orauen määräi. 5 Toiei oletetaan, että oauolilla on omat uomuena ataajan tuottamuen ateeta. Korattaan ahingon tulee olla riittäää yy-yhteydeä ataajan teoon tai laiminlyöntiin, jona hän on aiheuttanut tahallieti tai tuottamuellaan. Siten tuottamu oidaan yhtä lailla ymmärtää myö todennäöiyydei, että antaja oittaa oieudenäynnin, miäli hän notaa anteen ja aia rataitaan tuomioituimea. Jo 3 Koa oieutaloutieteellitä tutimuta on harjoitettu ääaiaa Yhdyalloia, altaoa eityitä iältää oletuen, että oauolet ataaat omita oieudenäyntiuluitaan riiumatta oieudenäynnin loutuloeta (. eim. Poliny ja Shaell 005, 3 4 eä Mieli 004, 46 48). 4 Myöhemmin tarateltaea trategita äyttäytymitä ointoneuotteluia informaation oletetaan olean endogeenita ja iinnitetään huomiota uomuten muodotumieen. 5 Eratin (005) muaan äääittelyyn edenneiä riidoia ilmoitettujen aatimuten mediaani oli 4.8 euroa, join aatimuten uuruu aihtelee runaati taaueta riiuen. Rahan aron muuto huomioiden riidanalainen intrei on aanut 4 % uoina 995 004. 5

ataaja on aiheuttanut ahingon tahallieti,. Tuottamu oi olla lieää, taallita tai töreää, jolloin 0 < <. Mahdollita on myö, että ahino on aiheutunut taaturmaieti, ii ilman ataajan tuottamuta, jolloin orauelolliuuttaaan ei ole ja 0. Kolma oletu on, että häinnyt oauoli joutuu maamaan aianoaiten oieudenäyntiulut. Korattaia utannuia aiheutuu mm. oieudenäynnin almiteluta, aian ajamieta tuomioituimea, autajan aliota, oieudenäyntiin älittömäti liittyätä menetyetä eä orauelle aadittaea maettaata iiätyorota, un uuaui on ulunut orauen tuomitemiäiätä (OK :8). Neljännei oletetaan, että antaja ja ataaja oat riineutraaleja: antajan ara trategia maimoi hänen hyötynä odotuaron, ja ataajan ara trategia minimoi hänen taiona odotuaron. Oletu on realitinen etenin taauia, joia aianoaiten anoet oat uhteellien ieniä errattuna heidän odotettuun nettohyötyynä. Myöhemmin luua 3..3. huomioidaan myö riin aihtamien aiutu oinnon todennäöiyyteen. Tauluo. Perumallin muuttujat Muuttuja Ehto Merity 0 Kantajan äity ataajan tuottamueta 0 Vataajan äity tuottamuetaan > 0 Kantajan äity ärimätään ahingota > 0 Vataajan äity antajan ärimätä ahingota > 0 Kantajan oieudenäyntiulut > 0 Vataajan oieudenäyntiulut 6

3... Sointomarginaalin laeminen Kantaja odottaa aaana orauen todennäöiyydellä ja joutuana maamaan oieudenäyntiulut ainoataan, jo hän häiää riidan tuomioituimea, jona hän laee taahtuan todennäöiyydellä. Siten antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on ( ) ( ) Π. (3.) Miäli antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on alun erin negatiiinen, hänen ei annata ryhtyä haemaan orauta ärimätään ahingota oieuteite. Siten antaja notaa anteen ain, jo Π 0, oa hänellä on alta äättää oieuroein aloittamieta. Vataajan annalta tarateltuna oidaan eittää, että todennäöiyydellä hän joutuu oraamaan ahingon, ja todennäöiyydellä odotettu taio oieudenäynnitä on eä maamaan oauolten yhteenlaetut oieudenäyntiulut antaja ataa aiita uluita. Näin ollen ataajan ( ) Π. (3.) Jotta riineutraali antaja uotuu oimaan aian tuomioituimen ulouolella, ointoumman on oltaa ähintään yhtä uuri uin hänen odotettu oittona oieudenäynnitä. Se on ähimmäimäärä, jona riineutraali antaja hyäyy ointoneuottelua, oa muutoin hän aauttaa uuremman hyödyn louun iedyä oieudenäynniä. Toiaalta ataaja on almi maamaan oinnota oreintaan tuomiota odotettaati aiheutuan taiona erran. Sointo on ii mahdollinen, jo ja ain jo ( ) ( ) ( ) Π Π. (3.3) Oieudenäyntiin ei iten johda elätään e, että antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on oitiiinen; meriteää on, että antajan odotettu oitto on uuremi uin ataaja odotettu taio. Näiä oloia antajan hyäymä ähimmäiorau, jolla hän uotuu ointoon, aattaa ylittää ataajan tarjoaman enimmäimäärän. 7

Sointomarginaali (ettlement range, SR) laetaan ähentämällä ataajan odotetuta taiota antajan odotettu oitto. Matemaattieti eitettynä ointomarginaali on ii ( ) [ ( ) ( )] SR. Vaihtoehtoieti tämä oidaan irjoittaa muotoon SR. (3.4) ( )( ) ( ) Nämä oletuet annettuna, rationaaliet oauolet oiat riidan aina, miäli marginaali on oitiiinen. Jo marginaali on en ijaan negatiiinen, oauolet jättäät riidan aina tuomioituimen rataitaai. Silloin un SR 0, oauolet oat indifferenttejä riidan rataiutaan älillä. Tämä on haainnollitettu myö tauluoa. Tauluo. Valinta oinnon ja oieudenäynnin älillä, un häinnyt oraa atauolen oieudenäyntiulut Tilanne Seurau ( )( ) < ointo ( )( ) riittinen ite ( )( ) > oieudenäynti Sointoumma on älillä [ ( ) ( ) ( )],, ja miä tahana rahamäärä tällä älillä on ummallein oauolelle oieudenäyntiä edulliemi. Soimalla riidan he oiat jaaa ylijäämän eenään, mutta heidän intreinä eroaat ylijäämän jaotaan uhteen: antaja taoittelee mahdolliimman uurta ummaa ja ataaja mahdolliimman alhaita. ESIMERKKI. Kriittinen ite Jotta oidaan haainnollitaa oinnon aauttamien edellytytä, taratellaan jatoa ointomarginaalin uuruutta erilaiia olouhteia numeeriten eimerien aulla. ähtöohtana oloon riittinen ite; jatoa muutetaan arametreja yi errallaan. Silloin un 0,90 0,50 3.000 9.000 3.000, eä antajan odotettu oitto että ataajan odotettu taio on 7.500, ja oauolet oat indifferenttejä oinnon ja oieudenäynnin älillä (eli SR 0 ). 8

3..3. Riinaihdanta Tähän ati on oletettu, että antaja ja ataaja oat riineutraaleja. Kuina tilanne muuttuu, jo oletetaan, että aianoaiet aihtaat riiä? Oauolten riiaeriiiuu aiuttaa analyyiin ahdella taalla: Eninnäin riinaihdanta ähentää antajan annuteita lähteä alun erin ajamaan annetta. Riinaihtaja ähentää odotetuta oitotaan riireemion. Tämä riireemio ataa uuruudeltaan itä atenmieliyyttä, jona eäarmuu oieudenäynnin loutuloeta häneä aiheuttaa (Poliny 003, 39), joten riireemio on itä uuremi, mitä riiaeriiiemi henilö on yeeä. Näin ollen on mahdollita, ettei riinaihtaja nota anneta, jona riineutraali notaii. uomionaroita on myö, että antaja ja ataaja aihtaat riiä itä ilmeiemmin, mitä uuremi on heidän odotettu taiona, eli aianoainen on tyyilliimmin riineutraali illoin, un hänen odotettu taiona on uhteellien ähäinen. Toiei riinaihdanta liää aianoaiten annuteita oia riita tuomioituimen ulouolella, oa oiminen eliminoi oieudenäynnin tuntemattomata loutuloeta aiheutuan riin. Tällöin oauolet aattaat oia riidan, joa muutoin olii rataitu oieudenäynniä (Poliny 003, 39). Eliiittieti ilmaituna meritään antajan riireemiota r :lla ja ataajan riireemiota r :llä. Jo antaja on riinaihtaja, hän on almi hyäymään orauen ( ) ( ) r, joa on ii riireemion erran ienemi uin riineutraalin antajan hyäymä orau ( ) ( ). Vataaati riiä aihtaa ataaja on almi maamaan oinnota antajalle umman ( ) r. (K. Poliny & Shaell 005, 4.) 3..4. Oieudenäyntiulujen alloaatiotaa Edellä on tarateltu ointoteorian erumallia Suomen oieujärjetelmää. Järjetelmämme eriaate, jona muaan dioitiiien riidan häinnyt eloitetaan oraamaan oittajan oieudenäyntiulut, on ain yi mahdollinen taa allooida utannuet. Vataaa taa on äytöä myö Io-Britanniaa, minä uoi iitä äytetään oieutaloutieteeä nimitytä Britih rule. uodaan euraaai atau niihin aiutuiin, joita utannuten alloaatiotaalla on oinnon aauttamieen. 9

Eimerii Yhdyalloia umiin riita-aian oauolita ataa omita oieudenäyntiuluitaan riiumatta iitä, oittaao ai häiääö hän aian (niin ututtu Amerian rule) 6. Koa iiiliroein oieutaloutieteellitä tutimuta harjoitetaan laajalti nimenomaan Yhdyalloia, alan irjalliuudea eitettyjen mallien lähtöohtana on yleenä amerialainen taa allooida oieudenäynnitä oauolille aiheutuat utannuet. Ueia tutimuia on uitenin mallinnettu utannuten alloaatiotaan aihtamien eurauia roein eri aiheiiin. Yhdyaltojen oieujärjetelmää antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on ii USA USA Π ja ataajan odotettu taio Π jo ja ain jo Π USA Π USA. Sointo on mahdollinen,. iäi oidaan ooittaa, että umaain hyödyttää ointo on mahdollinen niin auan uin antajan ario odotetuta oraueta ei ylitä ataajan ariota enemää uin on heidän oieudenäyntiulujena umma, eli oinnon älttämätön edellyty on, että. Näin ollen oieudenäyntiin ajaudutaan, jo >, ja oauolet oat indifferenttejä oinnon ja oieudenäynnin älillä, jo 003, luu 7.). Tilanteet on eritelty tauluoa 3. (K. eim. Shaell Tauluo 3. Valinta oinnon ja oieudenäynnin älillä, un aianoaiet ataaat omita oieudenäyntiuluitaan Tilanne Seurau < ointo riittinen ite > oieudenäynti Analyoidaan lyhyeti aianoaiten odotetun oiton laemitaan aiututa oinnon aauttamieen. Sointomarginaali määräytyy eri taalla amerialaien ja oman oieujärjetyemme alloaatiotaan allitea, miä ilmenee tauluota 4. Jo häinnyt ataa aiita oieudenäyntiuluita, ointomarginaali uituu amerialaita äytäntöä ataaai illoin, un antajalla ja ataajalla on yhteneä näemy 6 Yhdyalloia on oimaa ueita, erityiiä olouhteia oellettaii tuleia aetuia, joia mahdollitetaan aianoaielle aiheutuneiden utannuten iirto toien oauolen maettaai. Myö Rule 68 -ääntö on huomionaroinen: jo oauoli torjuu ointotarjouen ennen oieudenäyntiä ja tuomioituimen langettama tuomio on hänelle eäedulliemi, hänen tulee orata atauolelle tietyt ulut, jota oat aiheutuneet ointotarjouen eittämien jäleen. (Sier 994; Shaell 003, luu 8,. 7) 0

todennäöiyydetä, että antaja oittaa oieudenäynnin, eli. Kulujen alloaatiotaa aiuttaa iten oinnon mahdolliuuteen ainoataan, un. iäi on huomioitaa, että järjetelmämme äytännön muainen oieudenäyntiulujen alloaatiotaa ähentää ahingon ärineen oauolen annutetta notaa anne, miäli hän itää oittomahdolliuuttaan errattain eäarmana (Shaell 003, luu 8,. 7). Siten antajan äity oittona todennäöiyydetä oauolten atatea omita uluitaan. on eimäärin oreami uin Tauluo 4. Sointomarginaali Alloaatiotaa Sointomarginaali USA Amerian rule SR ( ) ( ) Britih rule SR ( )( ) ( ) Oieudenäyntiulujen alloaatiotaan aiututa oinnon yntymien todennäöiyyteen on yinertaita arioida euraaalla taalla: ähdetään liieelle amerialaieta alloaatiotaata ja oletetaan, että ollaan ointomarginaalin riittieä iteeä, eli. Tää tilanteea ii antajan odotetun oiton ja ataajan odotetun taion erotu ataa heidän oieudenäyntiulujena ummaa, ii, ja aianoaiet oat indifferenttejä riidan rataiutaan älillä, eli SR ( ) ( ) 0 USA. Jo nyt aihdetaanin alloaatiotaaa ja häinnyt oauoli määrätään maamaan aii ulut, oidaan nähdä, että oinnon edellyty atoaa, eli ( )( ) ( ) < 0 SR, jo >. Jo häinnyt oauoli ataa aiita uluita, joudutaan ii todennäöiemmin oieudenäyntiin, miäli antaja uoo oittoona enemmän uin ataaja taioona (Cooter & Rubinfeld 989, 077). Tällöinhän umiin oauoli itää uhteellieti todennäöiemänä, että hänen uluna määrätään atauolen orattaai (Shaell 003, luu 8,. 8). Toiaalta, jo antaja uoo oittoona ähemmän uin ataaja taioona, eli <, oieujärjetelmämme muaiea äytännöä on olemaa ointomarginaali todennäöiemmin uin amerialaiea.

ESIMERKKI. Sointomarginaalin olemaaolo riiuu oieudenäyntiulujen alloaatiotaata Oloon 0,90 0,50 3.000 5.000 3.000, ja errataan nyt oinnon aauttamita Yhdyaltojen ja Suomen oieujärjetelmiä. Jo umiin oauoli ataa omita uluitaan, eä antajan odotettu oitto että ataajan odotettu taio on 0.500 ja oauolet oat indifferenttejä oinnon ja oieudenäynnin älillä 7. Jo en ijaan häinnyt maaa ummanin oauolen oieudenäyntiulut, ointomarginaali on.400 8, ja iten riita rataitaan tuomioituimea. iäi anoten aun ja riinaihdannan älillä on yhtey. Jo häinnyt joutuu maamaan aii oieudenäynnitä oauolille aiheutuneet ulut, oieudenäynnin oittamien merity aaa entietään, illä taio tulee häinneelle oauolelle alliimmai, un atauolen ulut iältyät eliin. Kuten jo edellä todettiin, on loogita ajatella, että antaja ja ataaja aihtaat riiä itä todennäöiemmin mitä uuremmat oat heidän odotetut taiona. Siten ulujen allooiminen häinneelle oauolelle oaltaan arantaa oinnon mahdolliuutta aattamalla oieudenäynnin loutuloeta aiheutuaa riiä. (Cooter & Rubinfeld 989, 077 078.) Tiiitetyti oidaan todeta, että oittajan oieudenäyntiulujen määräämiellä häinneen orattaai on ahdenuuntainen aiutu oinnon todennäöiyyteen. Yhtäältä tämä alloaatiotaa antaa enemmän ainoa aianoaiten uomuille oieudenäynnin oittamien todennäöiyydetä: jo antaja olettaa ataajan tuottamuen uuremmai uin ataaja ite eli antaja on relatiiien otimitinen 9, oiminen on eätodennäöiemää uin oauolten atatea omita uluitaan. Toiaalta antajan eimimi uhteea ataajan äityeen antajan oittomahdolliuudeta ja e, että oieudenäynti tulee häiäälle alliimmai ja riilliemmäi, arantaa aianoaiten annuteita ointoon. 7 ( 3.000 3.000) ( 0,5*5.000 0,9 *5.000) 0 8 ( 0,9 0,5 )( 3.000 3.000 ) ( 0,5 *5.000 0,9 *5.000 ). 400 9 Relatiiieta otimimita. luu 3...

3.. Negatiiinen ointomarginaali oinnon eteenä Kuten edellä on eitetty, oinnon älttämätön edellyty on oitiiien ointomarginaalin olemaaolo. Jotta antaja uotuu oimaan aian tuomioituimen ulouolella, ointoumman on oltaa ähintään yhtä uuri uin hänen odotettu oittona oieudenäynnitä, illä muutoin hän aauttaa uuremman hyödyn, jo antaa tuomioituimen rataita riidan. Toiaalta ataaja on almi maamaan antajalle oinnota oreintaan umman, joa ataa hänen odotettua taiotaan. Sointo on ii mahdollinen, jo ja ain jo ointomarginaali SR 0. Jo SR < 0, riita-aian oimielle ei ole edellytytä ede informaation ollea täydellitä. Komaratiii-taattien ertailun eruteella oidaan eittää, että taattiea erumallia negatiiinen ointomarginaali oi aiheutua ahdeta yytä: joo aianoaiet oat relatiiien otimitiia tai heidän yhteenlaetut oieudenäyntiuluna oat erittäin alhaiet. 3... Relatiiinen otimimi Silloin un, oinnon ehto tiiityy muotoon. Eninnäin oidaan nähdä, että riittään uuri ero antajan ja ataajan arioia tuomittaata ahingonoraueta oi tehdä oinnon mahdottomai, iäli uin antajan ario ylittää ataajan arion. Toiei jo tällaiea taauea myö ataajan ja antajan uomuet ahingonoraueta yhteneät, oauolet oat erityien motioituneita oimaan riidan, illä oletuen muaan > 0. Tää urioiteettitaauea on iten aina olemaa ointomarginaali, ja määrältään e ataa ähintään oauolten yhteenlaettuja oieudenäyntiuluja. Jo en ijaan ja muut teijät iinnitetään entielle taolleen, :n aaminen aieuttaa riidan oimita aattaeaan erotuta. Toiin anoen uuremi ahino ahitaa oieamaa, joa allitee oauolten äityiä odotetun orauen määrätä, un >. Jo taa <, :n äheneminen aentaa ointomarginaalia, joa uitenin äilyy aina oitiiiena; riita oitaan aina, un ataajan äity tuottamuetaan ylittää antajan äityen ataajan tuottamueta. 3

ESIMERKKI 3. Tuomittaan orauen määrä Oloon nyt 0,90 0,50 3.000 0.000 3.000, ja errataan tilannetta eimeriin. Kummaain taauea antaja odottaa oittaana 90 %:n todennäöiyydellä ja ataaja uoo antajan oittaan 50 %:n todennäöiyydellä. Myö oieudenäyntiulut oat eimereiä yhtä uuret. Nyt odotettaia olea orauen määrä on uitenin.000 euroa uuremi. Voidaan todeta, että oinnon edellyty atoaa. Kantajan odotettu oitto on 8.400 ja ataajan odotettu taio 8.000. Näin ollen ointomarginaali on 400, ja mahdolliuu ointoon on menetetty. Voidaan ii erotella taauet myö en muaan, uhtautuuo antaja otimitieti ai eimitieti mahdolliuuiina oittaa oieudenäynti uhteea ataajan uomueen hänen mahdolliuuitaan. Kantajan relatiiinen eimimi oieudenäynnin loutuloeta johtaa aina oinnon aauttamieen, uten edellä todettiin. Miäli taa antaja uhtautuu oittoona relatiiien otimitieti, ointoon ääeminen aattaa olla mahdotonta, illä ointomarginaali on negatiiinen, jo ( ) > ( )( ). Samoin toi ataajan ario tuottamuetaan aieuttaa oimita, jo e on meriteäti ienemi uin antajan ario. ESIMERKKI 4. Relatiiien eimitinen antaja Jo 0,40 0,50 3.000 9.000 3.000, antaja uhtautuu mahdolliuuteena oittaa riita eimitiemmin uin ataaja ja oinnon aauttaminen on helomaa errattuna eimeriin. Nyt ointomarginaalii jää 7.500. Ite aiaa myö iinä teoreettiea taauea, että oieudenäynti olii ilmaita ja äity tuomittaata oraueta riidaton, ointomarginaali on oitiiinen illoinin, un orauen määrä on ain 0 (tää taauea SR ). 4

ESIMERKKI 5. Relatiiien otimitinen antaja Kun antaja uoo oittoona riittääti enemmän uin ataaja taioona, oinnon edellyty oi adota ja riita äätyä rataitaai tuomioituimea. Oloon 0,9 0,50 3.000 9.000 3.000, eli eimeriä antaja odottaa oittaana 9 %:n todennäöiyydellä, mutta ataaja uoo antajan oittaan ain 50 %:n todennäöiyydellä. Tällöin antajan odotettu oitto on 7.650 ja ataajan odotettu taio 7.500. Sointomarginaali on negatiiinen, illä ataajan odotetun taion ja antajan odotetun oiton erotu on 50. Tiiitetyti oidaan anoa, että ne riita-aiat, jota äätyät oieudenäyntiin, eiät alioidu atunnaieti. Soinnon eäonnitumien yynä oat eniijaa irheelliet ennaoäityet: äääittelyyn eteneiä riidoia ainain toinen oauoli uoo, että hänen oittomahdolliuutena on todellita aremi. Soinnon edellyty uuttuu, jo antaja luottaa oittoona riittääti enemmän uin ataaja taioona tai ataaja arioi toimintana tuottamuelliuuden rataieati ähäiemmäi uin antaja. Soinnon aauttaminen on mahdotonta myö, jo antaja arioi ärimänä ahingon riittään aljon uuremmai uin ataaja tai ataaja olettaa en olean antajan ariota rataieati ienemi. 3... Alhaiet oieudenäyntiulut Ellei roeita aiheutuii aianoaiille mitään oieudenäyntiuluja, aii riidat, joia, jätettäiiin tuomarin rataitaai ja ii oieulaitota uormittamaan. Soinnolle ei olii lainaan edellytytä, illä oauolten ollea riineutraaleja en ainoa taroitu on äätää heitä ylimääräiiltä utannuilta. Määritelmän muaan oieudenäyntiin äädytään, jo < Vaia lähdettäiiin ede hiuan realitiemmata oletueta, että oieudenäynnitä aiheutuu uluja ähäien oieudenäyntimaun erran, haaitaan, että riita-aian oiminen on ilti haroin annattaaa.. 5

ESIMERKKI 6. Alhaiet oieudenäyntiulut Silloin un oauolten yhteenlaetut oieudenäyntiulut oat hyin ähäiet, ede ähäaroiten riitojen oimielle ei ole annuteita. Oloon 0,70 0,40 00.000 00. Tällöin antajan odotettu oitto on 580 ja ataajan odotettu taio 560, joten ointomarginaalii jää 0. Sen ijaan umman tahana aianoaien oieudenäyntiulujen aaminen arantaa oinnon mahdolliuutta. Menettelyulujen umman liääntyeähän aaa myö todennäöiyy, että ( )( ) ylittää mahdollien oieaman aianoaiten uomuia tuomittaan orauen odotuarota. ienee järeää myö olettaa, että oauolten oieudenäyntiulut oat itä uuremmat, mitä uuremi on ahingonorauen odotuaro. Näin oittelun mahdolliuudet araneat etenin niiä riita-aioia, joia on ye merittäätä ahingota. Pääoa oieudenäyntiuluita muodotuu äytetyn autajan aliota. 0 Eratin tutimuen (005) muaan 000-luulla antajita yli 90 % äytti oieudenäynniä autajaa ja ataajitain noin 80 %. Soinnon etyminen alhaiten menettelyulujen uoi on iten lähinnä teoreettinen ongelma, illä yleenä aianoaita edutaa lainoinut autaja, yhä ueammin nimenomaan aianajaja. Tutimuen eruteella uoina 995 004 maettaai tuomittujen uluorauten eiaro on lähe ainertaitunut ja mediaani nouut uolitoitaertaiei. Vuonna 004 maettaai tuomittujen uluorauten mediaani oli 3.80 euroa. Vataaanlainen ehity on ollut ominaita myö aianoaiten aatimille oieudenäyntiuluille. iäi tutimueta eliää, että oauolten oieudenäyntiulujen määrä on aiemaa eleämmin yhteydeä riidanalaien intrein uuruuteen; uonna 004 yhteenlaetut oieudenäyntiulut oliat 6 % eimääräietä ääomata. 0 Tää mieleä julien oieuaun aaminen ähentää aianoaien ointohaluuutta. Oieuauun liittyällä omaatuujärjetelmällä uitenin oaltaan armitetaan, että aajalla on annute älttää liialliia utannuia. Tutimuaineitoina äytettiin Tilatoeuen tilatoja eä riita-aioiden oieudenäyntiaiairjoja, joten aineitoon ei iälly eimerii ointoon äättyneitä aioita. Oto attaa riita-aiat ilman maaoieuaioita, eli iihen iältyy myö taauia, joia oauolilla on ollut muu uin taloudellinen intrei. Myö riidanalaien intrein mediaani on yeienä aiana lähe uolitoitaertaitunut (Erati, 005). 6

3.3. Eätäydellinen informaatio oinnon aieuttajana Edellä on todettu, että oitiiinen ointomarginaali on riittää edellyty ointorataiulle, un aianoaiten informaatio on täydellitä. Täydellien informaation allitea oieuriita oitaan aina, ja yhteiunnan näöulmata tarjouen teijä oi tällöin alioitua atunnaimeanimilla. Sen ijaan oitiiien ointomarginaalin olemaaolo ei ole ointorataiun riittää edellyty, miäli aianoaiten informaatio on eätäydellitä ja todelliuudea aianoaiet haroin oat yimieliiä hyäyttäiä olean orauen määrään aiuttaita teijöitä. Käitellään euraaai ahta eätäydellieen informaatioon liittyää yytä, joiden uoi ointorataiua ei aauteta, aia oitiiinen ointomarginaali on olemaa. Eninnäin neuottelu oi ariutua, jo ainain toiella aianoaiita on yityitä informaatiota, jona aljatuminen atauolelle ähentäii tämän relatiiita otimimia, mutta itä ei yetä jaamaan uottaalla taalla. Toiei ointoa ei älttämättä aauteta, un ainain toiella oauolita on annute äyttäytyä trategieti aauttaaeen mahdolliimman uuren ouuden oinnolla luotaata ylijäämätä. 3.3.. Informaation uottaan jaamien ongelma Eäymmetrien informaation malli laajentaa edellä taratellun taattien erumallin ulottuuutta ahdella taalla. Eninnäään erumallia ei äitellä ointoneuottelua, aan en aulla todetaan ainoataan ointomarginaalin olemaaolo tai uuttuminen. uonnollieti euraaai halutaan elittää, aautetaano ointo ja jo näin äy, miä on ointoumma. Näihin yymyiin ei erumallin aulla oida atata. Toiei erumalli ei elitä, mihin eroauudet oauolten uomuia erutuat, joten oauolten hallua olea informaatio rajautuu taratelun ulouolelle. Oieuriidan tarateleminen eäymmetrien informaation mallin ehioa mahdollitaa näiden heiouien ohittamien. Vaia ointomarginaali oliiin olemaa, oieuteen oidaan äätyä oitiiiella todennäöiyydellä, jo. ainain toiella aianoaiita on yityitä informaatiota jotain oinnon annalta meriteätä eiata,. tiedon aljatuminen atauolelle ähentäii tämän relatiiita otimimia 3. eiätä aianoaiet yty uottaalla taalla jaamaan tällaita tietoa. 7

Todelliuudea aianoaiet haroin oat yhtä mieltä hyäyttäiä olean oinnon määrään aiuttaita teijöitä. Aianoaiten odotettu hyöty oieudenäynnitä eroaa, jo ainain toiella heitä on yityitä tietoa. Malleia oletetaan uein, että eäymmetrinen informaatio ohdituu odotettuun oraueen louuniedyä oieudenäynniä, mutta e oi toi ohditua myö eim. atauolen oieudenäyntiuluihin tai riinietoyyyn. Uomuten eäymmetrian yynä on yleenä informaation eätäydelliyy: oauolet erutaat äityenä eri lähteitä hanimiina tietoihin. Kantajalla on yleenä tämälliemää tietoa ärimätään ahingota uin ataajalla, ja hän oaa iten arioida aremmin tuomittaan orauen määrän. Vataaja uoletaan tietää tuottamuena ateen (eim. uina huolellieti hän on ahinoon johtaneia oloia toiminut) ja ytyy iten arioimaan taremmin orauelolliuutena todennäöiyyden 3 (Cooter & Ulen 000, 390 39; Poliny 003, 37 39). Aianoaiet oiat myö alun erin erutaa äityenä oittain erilaiiin oieudelliiin argumentteihin (Shaell 003, luu 7,. ), aiain näiden erojen merity ähenee, un yleenä aiaa hoitamaan alataan oieudellien oulutuen haninut autaja. Cooter ja Ulen (000, 390 393) luonnehtiat teoeaan informaation jaamien yitä ja edellytyiä. Proeioieudelliet äännöet yhtäältä eloittaat antajan ja ataajan aljatamaan oan halluaan oleata informaatiota (eimerii nimeämällä toditeet, joihin aioat edota), mutta en liäi aianoaiet aihtaat näemyiään myö aaaehtoieti. Tämä oi taahtua eämuodolliia neuotteluia tai muodollieti eimerii tuomarin johtamaa almiteluitunnoa. Oauolet yriät aaaehtoieti jaamaan yityien informaationa, jo en aljatuminen ähentää atauolen relatiiita otimimia 4. uonojen uutiten älittäminen atauolelle editää ointorataiun yntymitä (ointomarginaali laajenee) ja arantaa amalla todennäöiyyttä, että atauoli on almi ointoon aiemaa eäedulliemmilla ehdoilla. Tämän uoi eä oieudenäyntiulujen äätämietä aiheutua taloudellinen hyöty että 3 Triiaaliti oidaan määritellä eä antajan oiton (eli ataajan taion) todennäöiyydei että ataajan tuottamuen ateei. 4 Aianoaiten anotaan olean relatiiien otimitiia (eimitiiä), jo antajan odotettu hyöty louun iedyä oieudenäynniä ylittää (alittaa) ataajan odotetun taion eli aianoainen arioi oittomahdolliuutena oieudenäynniä aremmai (huonommai) uin atauoli. 8

neuotteluoiman ahituminen annutaat yityien informaation aaaehtoieen jaamieen, jo näin oidaan orjata atauolen irheellinen otimimi 5. Jo eimerii antaja ytyy ooittamaan ataajalle, että hänen ärimänä ahino on uuremi uin ataaja olettaa, ataaja on almi oimaan oreammata oraueta, joa entie on antajan hyäyttäiä. Aian ataaati on ataajalla annute ooittaa antajalle, että hänen oieudellinen atuuna ahingota (tuottamuen ate) on ähäinen, jotta antaja olii almiimi oimaan ienemmällä ointoummalla. Myö tuomari oi editää aianoaiten ointohaluuutta ertomalla, uina hän aioo taauen rataita (Koulu 998, 9 9). 6 Shaell (003, luu 8,. 4) orotaain, että huolimatta oauolten älillä alun erin alliteata eäymmetrietä informaatiota, ointo on aina mahdollinen, miäli he ytyät jaamaan yityitä tietoaan. Kun uutteet antajan ja ataajan informaatioa orjataan, he oiat riidan automaattieti, illä ointo tulee heille edulliemmai uin oieudenäynti. (Shaell 003, luu 8,. 3 5.) Vaia riitaroein aianoaiilla on yleenä aha annute atauolen uutteellien tai irheellien otimimin orjaamieen, yityitä informaatiota ei uitenaan aina ole mahdollita jaaa. Tämä oi yhtäältä johtua iitä, että aiantuntijalta hanittu tämällinen ario ahingon laajuudeta almituu ata oieudenäyntiin (Shaell 003, luu 8,. 5). Toiei on loogita ajatella, että myö oieudellinen argumentointi yenee uhteea aiaan, joa äytetään aian almiteluun. Koa almitelu jatuu yhtäaiaieti ointoneuottelujen ana, oieudelliet eruteet hioutuat oieudenäynnin aluun aaa. Kolmannei informaation jaaminen uottaalla taalla aattaa aiheuttaa oauolelle enemmän utannuia uin arantaa hänen odotettua hyötyään atauolen relatiiien otimimin ähentyeä. Aiantuntijoiden ja toditajien uuleminen etuäteen jo ointoneuotteluia edellyttäii alioiden maamita ja ulujen oraamita. Myö näytön (eim. aiairjatoditeet) hanimien rajoittaminen on taloudellieti järeää, un liänäytön marginaalihyöty on laea. Ellei informaation eäymmetriaa ytytä oitamaan, ointoneuottelut aattaat äättyä tuloettomina. 5 Siuhuomautuena mainittaoon, että ataaati oauolet yriät alaamaan yityien informaationa illoin, un en aljatuminen ähentäii atauolen relatiiita eimimiä. Oauolilla on luonnollieti aha annute aieta itelle eäedullieta tiedota, oa en aljatuminen arantaii atauolen odotettua hyötyä oieudenäynnitä ja antaii tälle mahdolliuuden aatia aremia oinnonehtoja. Siten myö ointomarginaali aentuii, miä aieuttaii oinnon aauttamita. (Cooter & Ulen 000, 393 394.) 6 Sen ijaan oinnon editäminen etoamalla eim. oieudenmuaiuuteen tai moraaliin ei ole tehoata. 9

Taratellaan lähemmin informaation eliiittietä eäymmetriata johtuaa ointoneuottelujen eäonnitumita, un oauolet eiät yene jaamaan yityitä tietämytään. Seuraaa eity, jota ilmenee, ettei ointomarginaalin olemaaolo yin taaa ointoa, erutuu Mielin (004, 48 50) eittämään malliin. Mielin mallia on tää uitenin oellettu ataamaan Suomen oieujärjetytä, eli mallia oieudenäyntiulujen alloaatiotaaa on jälleen muutettu niin, että roein häinnyt oauoli ataa ummanin aianoaien uluita. (K. myö Poliny & Shaell 005, 4 5; Shaell 989, 83 89.) Tarateltaaa mallia antajalla on aremaa tietoa todennäöiyydetä, että hän oittaa oieudenäynnin, uin ataajalla. Oletetaan, että on olemaa ahdenlaiia antajia: niitä, jota oittaat oieudenäynnin uurella todennäöiyydellä, ja niitä, jota oittaat alhaiella todennäöiyydellä, un 0 < < <. Kantaja ite tietää, miä on hänen oittona todennäöiyy, ja oi ii laea odotetun oittona oieudenäynnitä. Kantajan odotettu oitto oieudenäynnitä on joo Π ( ) ( ) tai ( ) ( ) tyyitään. Π riiuen hänen Vataaja ei tiedä, umaan ryhmään antaja uuluu, mutta en ijaan hän tietää, miä on ryhmien ouu äetöä. Meritään α :lla riidan hyin todennäöieti oittaien antajien ouutta, un 0 < α <. Siten ataajan eimääräinen odotettu taio oieudenäynnitä on Π [ ( α ) ]( ) α. Vataaja tarjoaa antajalle oinnota määrän, ja jo antaja hyäyy tarjouen, he oiat riidan. Vataaja alitee *:n tietenin minimoiden odotettua utannutaan. Jo ( ) ( ), antaja (olia umaa tyyiä tahana) hyäyy tarjouen. Jo ataaja alitee tämän trategian, hän luonnollieti tarjoaa taralleen määrän ( ) ( ), oa e on alin tarjou, jona uurella todennäöiyydellä oittaa antaja hyäyy. Riita oitaan aina, ja tällöin ataajan utannu trategiata on U. 30

Jo taa ataaja äättää tarjota määrän ( ) ( ), ain alhaiella todennäöiyydellä oittaa antaja hyäyy tarjouen. Miäli ataa onin uurella todennäöiyydellä oittaa antaja, riita iedään tuomioituimen rataitaai. Vataajan ei milloinaan annata tehdä alemaa tarjouta uin edellä on eitetty, oa oimalla hän äätäii oieudenäyntiulut ainain illoin, jo atauolena on alhaiella todennäöiyydellä oittaa antaja. Nyt ataajan odotettu utannu trategiata on U ( ) ( α ) α. Jo U ( ) ( α ) < U α, ataaja tarjoaa määrän ja ottaa riin äätyä oieudenäyntiin. Jo uurella todennäöiyydellä oittaa antaja ytyii uottaalla taalla ooittamaan ataajalle tyyinä, ataaja ilman muuta tarjoaii määrän ja äätäii iten oieudenäyntiulut, illä oieudenäynniä hänet eloitettaiiin oraamaan antajalle määrä ( ). Joainen antaja, joa oittaa oieudenäynnin uurella todennäöiyydellä, myö ilman muuta aljataii tyyinä ataajalle, jo informaation jaaminen olii mahdollita. Vataaja tarjoaii tällöin oinnota määrän, joa ataa antajan odotettua oittoa oieudenäynnitä, ja näin ollen antaja olii indifferentti oinnon ja oieudenäynnin älillä. Soimalla riidan antaja aii armati orauen oieudenäynnitä aiheutuan eäarmuuden (. Cooter & Ulen 000, 395). ja älttäii 3

ESIMERKKI 7. Eäymmetrinen informaatio 0.000 0,9 0,4 3.000 α 0,3 [ α ( α ) ] 3.000 Kantajan odotettu oitto on joo 8.400, miäli hän oittaa oieudenäynnin uurella todennäöiyydellä, tai 400, jo hänen todennäöiyytenä oittaa on alhainen. Ainoataan antaja tietää tyyinä eiä oi uottaalla taalla jaaa yityitä tietoaan. Sen ijaan ataajan eimääräinen odotettu taio on 8.800. 7 Vataaja joutuu alitemaan määrän *, jona hän on almi oinnota antajalle tarjoamaan. Jo, riita oitaan aina ja ataajan ataaja tarjoaa ( ) ( ) utannu on 8.400. Jo ataaja en ijaan tarjoaa ( ) ( ), riita oitaan ain, jo antajan todennäöiyy oittaa on. Tällöin ataajan odotettu utannu on 4.600 8, eli odotettu utannu riillietä trategiata on ienemi uin armata. Rationaalinen ataaja tarjoaa iten antajalle 400, ja oieudenäyntiin äädytään oitiiiella todennäöiyydellä. 3.3.. Strateginen äyttäytyminen Myö trateginen äyttäytyminen ointoneuottelua oi johtaa iihen, että oauolten aatimuet eiät ohtaa. Kun oa aianoaiita ei yty aljatamaan yityitä informaatiotaan uottaalla taalla, tietyt oauolet, jota yeniiät aljatamaan yityien tietona, aattaat äyttää tilannetta trategieti hyäeen. e oiat jättää aljatamatta informaationa, jotta heidän oletettaiiin irheellieti uuluan niihin, jota eiät yty tietoaan jaamaan. Strategieti äyttäytyät aianoaiet oiat joo aieta todellieta aemataan tai yriä antamaan iitä irheellien mieliuan. eidän ei annata ointoneuotteluia aljataa aiia orttejaan atauolelle, aan äinatoin itää alaa ne ehdot, joihin oat enintään almiita uotumaan. Tällä taalla toimimalla he oiat aauttaa omalta annaltaan edulliemman oinnon, oa atauoli ei tällöin oi tietää armati itä, millaiet ehdot he aioat iime ädeä hyäyä. Oauolten halu aada uuremi ouu ylijäämätä, joa oinnolla aautetaan, aattaa johtaa ointoneuottelun eäonnitumieen (Cooter & Rubinfeld 989, 078). Aianoaiilla on iten annute trategieen äyttäytymieen. (Shaell 003, luu 8,. 5.) 7 [ 0,3* 0,9 ( 0,3) *0,4]*( 0.000 3.000 3.000) 8 0,3*0,9* ( 0.000 3.000 3.000 ) ( 0,3 ) *[ 0,4* ( 0.000 3.000 3.000 ) ( 3.000 3.000 ) ] 3

Toinen yy iihen, etteiät antaja ja ataaja älttämättä aljata aiea yityitä informaatiotaan atauolelle, liittyy aljatetun informaation aron ähenemieen. Kun aianoainen aljataa yityien tietona, on atauolella tällöin mahdolliuu erätä ata-argumentteja, joilla hän yrii heientämään eille tuodun tiedon aroa. Yityitä informaatiota iältäien argumenttien aljatuminen liian aiaiin uuntaa iten atauolen almitelua. Mitä aiaiemmin oauolet aaat tietoona toitena argumentit, itä aremi mahdolliuu heidän laimiehillään on ehittää eruteluja, joilla atauolen argumentit iitetään. Aianoainen aattaa ii hyötyä iitä, että aljataa yityien tietona ata oieudenäynniä, aia ointorataiua ei tällöin oida aauttaa. (Shaell 003, luu 8,. 5.) Suomen oieujärjetyeen iältyy uitenin reluuioääntöjä, joiden muaan dioitiiiea riita-aiaa aianoainen menettää oieutena edota uuiin eioihin ja toditeiiin tietyä menettelyn aiheea, ellei hän aata todennäöiei, että hänellä on ollut äteä yy olla etoamatta yeieen eiaan tai toditeeeen aiemmin (Joela 005, 70 74). Kun antaja aatii toiaiallieti liian uurta orauta tai ataaja ertoo oleana almi maamaan ain todellita ienemmän umman, ointoon ei älttämättä äätä. Soinnon ehdoi aetettaan orauen on toi oltaa ointomarginaalin iällä (Poliny 003, 40 4), illä oauolet eiät miään taauea uotu oimaan muunlaieta uoritueta, oa he tällöin hyötyät enemmän louuniedytä oieudenäynnitä. Strategieta äyttäytymietä aiheutuia haittoja oidaan ehäitä eloittamalla oauolet aljatamaan halluaan olea yityinen informaatio, miä editää oinnon aauttamita (Shaell 003, luu 8,. 5 6). Taratellaan euraaai Mielin mallin aulla johdetun oellutuen ehioa, uina trateginen äyttäytyminen ointoneuotteluia aieuttaa oinnon aauttamita. Idea euraaaan eityeen on otettu S. Shaellin eimeritä (003, luu 8,. 5). Tarateltaaa mallia ataaja ei tiedä armati, ono antaja ärinyt uuren ahingon ai ienen ahingon. Vataaja uitenin tietää, miä on uuren ahingon ärineiden antajien ouu α, un 0 < α <. Oletetaan myö, että ataaja tietää antajien oittaan oieudenäynnin todennäöiyydellä, 0. 33

Myö antaja tietää oittaana oieudenäynnin todennäöiyydellä. Kantajalla on en ijaan yityitä informaatiota ärimänä ahingon uuruudeta: hän tietää ärineenä menetyen. Oletetaan liäi, että antaja oi haluteaan uottaalla taalla ooittaa ahinona määrän ataajalle ennen oieudenäyntiä. Tällöin ataaja uitenin ehtii hania oieudenäyntiä arten aiantuntijalauunnon, joa auuttaa tuomarin iitä, että antaja on ärinyt todellita ienemmän ahingon M, un < M <. Jo antaja ei aljata yityitä informaatiotaan, hänen odotettu oittona oieudenäynnitä on Π ( ) ( ). Jo antaja aljataa ahinona määrän, hänen M M odotettu oittona oieudenäynnitä on ( ) ( ) Π. Oletetaan, että antajalla on enin tilaiuu aljataa haluteaan yityinen informaationa, ja ataaja tarjoaa hänelle en jäleen oinnota määrän. Jo antaja hyäyy tarjouen, he oiat riidan; muutoin riita rataitaan tuomioituimea. Vataaja alitee tietyti *:n, joa minimoi hänen odotetun utannuena. Taratellaan enin tilannetta, joa antaja ei aljata yityitä informaatiotaan. Jo ataaja tarjoaa ( ) ( ), ataaja tietää antajan uotuan aina ointoon, ja tällöin ataajan utannu trategiata on U. Jo taa ataaja äättää tarjota määrän ( ) ( ), hänen odotettu utannuena on U α ( ) ( α ). Jo U ( ) ( α ) < U α, ataaja tarjoaa määrän ja ottaa riin äätyä oieudenäyntiin. Jo antaja en ijaan äättää aljataa yityien informaationa, ataaja teee hänelle M M ointoehdotuen, joa on uuruudeltaan ( ) ( ) M ( ) ( ) Π. Mutta oa <, antaja ei oaan aljata yityitä informaatiotaan ataajalle. Kantajalla on aha annute trategieen äyttäytymieen, ja antajan trategien äyttäytymien uoi oieudenäyntiin ajaudutaan oitiiiella todennäöiyydellä. 34

ESIMERKKI 8. Strateginen äyttäytyminen 0.000 5.000 0,8 α 0,5 M 5.000 3.000 3.000 Ennen oieudenäyntiä antaja oi haluteaan aljataa uottaalla taalla ärineenä ahingon, jona jäleen ataaja teee ota tai jätä -ointoehdotuen. Jo antaja aljataa ärimänä ahingon määrän, ataaja ytyy uitenin hanimaan näyttöä, jolla aa tuomarin auuttuneei iitä, että antajan ärimä ahino olii uuruudeltaan M ain. Kantajan odotettu oitto oieudenäynnitä on iten joo 4.800, jo hän ei aljata ärimänä ahingon uuruutta, tai 0.800, jo hänen aljataa yityien informaationa. Miäli antaja ei aljata ahinona uuruutta, ataaja tarjoaa oinnoi.800 9, ja antaja maimoi odotetun hyötynä iemällä riidan oieuden rataitaai. Tällöin ataajan odotettu taio oieudenäynnitä on 0.800. Jo antaja aljataii menetyenä, ataaja olii almi oimaan tämälleen 0.800 :lla. Koa 0.800 < 4.800, antaja maimoi odotetun oittona alaamalla ahinona määrän. Rationaaliella antajalla on iten aha annute olla aljatamatta yityitä informaatiotaan, ja antajan trategien äyttäytymien uoi riita rataitaan äitämättä tuomioituimea. 9 ( ) ( α ).800 < 4.800 α, joten ataaja tarjoaa.800. 35

4. SOVINTONEUVOTTEUN ERITYISPIIRTEIDEN MAINTAMINEN Edellä on tarateltu oinnon älttämätöntä edellytytä eli oitiiita ointomarginaalia ja eitetty yitä, joiden uoi neuottelu oi ariutua, aia oimien edellyty olii olemaa. Peliteorian aulla on mahdollita analyoida tämälliemmin neuottelun ulua ja ominaiiirteitä, un ainain toiella aianoaiita on yityitä tietoa jotain oinnon annalta releantita eiata. Tää luua eitytään neuotteluongelmiin, joia yityitä tietoa on ain heitä toiella. Kun mallin lähtöohtana on informaation yiuolinen eäymmetria, on luonteaa ohditaa e ataajan tuottamueen, jona haaiteminen on aina joain määrin ubjetiiita. Sen ijaan on yinertaiemaa arioida antajalle aiheutuneen ahingon määrä, jo tietty lajitaara on tuhoutunut tai yeeä on oimuriomu, jota on määrätty oimuao. Enii elitetään, miä neuotteluaiheea ointo todennäöiimmin aautetaan, jo e aautetaan. Taratelun eiuana on Sierin tutimu (99) ointoneuottelun dynamiiata. Seuraaai taratellaan eliä, joa ointoehdotuen teee huonommalla informaatiolla arutettu antaja, ja tämän elin määrittelyä ja analyoinnia hyödynnetään Nalebuffin (987) ja Bebhuin (984) tutimuia. oui analyoidaan tilannetta, joa ointoa ehdottaa aremmalla informaatiolla arutettu ataaja; tutimuirjalliuudea mm. Bierman ja Fernandez (998, 346 355) eä P ng (983) oat taratelleet ataaanaltaiia malleja. Kaii edellä mainitut tutimuet ohdituat uitenin Yhdyaltojen oieujärjetelmään, joten niiä äiteltyjen mallien oletuia on tää muutettu Suomen oieujärjetyen muaiei. Mallien analyointi aloitetaan elaajien trategioiden johtamieta, jona jäleen rataitaan taaainon määräytyminen eliä ja uoritetaan arametrien omaratiii-taattinen ertailu. 36

4.. Sointoneuottelun dynamiia anteen ireilletulon jäleen Oa dioitiiiita riita-aioita (ii riidoita, joia ointo on allittu) rataitaan tuomiolla, aia oauolilla on mahdolliuu neuotella ja oimalla riidan he äätäiiät ainain oan oieudenäyntiuluitaan. Taratellaan euraaai ointoneuottelun dynaamita luonnetta anteen ireilletulota tuomioon aaa, eli aiana, jolloin oieudenäyntiäiä on jo määrätty. Taoitteena on uata, uina oinnot jaautuat ajan yli. Mallin muaan antaja teee joa neuottelueriodilla ointoehdotuen, jona ataaja joo hyäyy tai hylää. Ellei ointoa aauteta, tuomioituin rataiee riidan tuomiolla. aaitaan, että ointojen jaauma on U:n muotoinen, un informaatio on eätäydellitä ja oieudenäynnin almiteluta aiheutuu iinteitä utannuia. Tämä taroittaa, että oinnon aauttamien todennäöiyy on uuremi neuotteluroein alua ja loua uin en eiaiheilla. Tarateltaan mallin eiuana on K. E. Sierin tutimu (99), joa on dynaaminen laajennu Bebhuin (984) eityetä (Sier 99, 95). Tää tutielmaa on hyödynnetty Sierin mallia ointoneuottelun dynamiiata anteen ireilletulon jäleen, mutta e on oitettu Suomen oieujärjetyeen. Perutaanlaatuiena erona Sierin malliin on, ettei antaja älttämättä joudu ite utantamaan almitelu- ja oieudenäyntiulujaan, aan ne laneaat häinneen orattaai. Tämän uoi informaation eäymmetria on yilöity ataajan tuottamueen eiä odotettuun oraueen, toiin uin Sierin mallia. Mallien eroauudeta huolimatta johdetut tuloet oat amanuuntaiet. 4... Mallin oletuet Pelaajat eli antaja ja ataaja oat riineutraaleja. Kanteen erute on yntynyt ennen elin alua, ja antajan ärimän ahingon määrä on julita tietoa. Julita tietoa on myö, että ataajan tuottamuen ate on taaieti jaautunut älille [ ] 0 < < f. Kertymäfuntio on ii F( ) ( ),, ja tiheyfuntio. Koa on taajaautunut, ataajan tuottamuen riifuntio 37

(hazard rate) f ( ) F( ) antaja oi orjata alueräitä äitytään on aidoti aaa. Vataaja tietää :n todellien aron, mutta :tä neuotteluta aamana tiedon eruteella. On huomattaa, että ataajan tuottamu oidaan yhtä lailla ymmärtää todennäöiyydei, että hänet todetaan oieudenäynniä orauelolliei antajan ärimään ahinoon. Joa neuottelueriodin alaea antajalle aiheutuu eogeeniia uluja, 0, oieudenäynnin almiteluta. iäi hänelle aiheutuu eogeeniia utannuia, 0, oieudenäynnin alaea, ellei riitaa ole oittu ennen oieudenäyntiäiää. Nämä ulut, ja, oat julita tietoa. Oletetaan, että ataajalle ei aiheudu uluja oieudenäynnitä eiä myöään en almiteluta. Koa oieudenäyntiäiä on määrätty, neuottelujen aiahoriontti on rajallinen. Sointoneuottelut etäät T eriodia, ja oieudenäynti äydään eriodilla T. Joa eriodilla t K,, T antaja ilmoittaa oleana almi oimaan riidan, jo ataaja maaa hänelle umman t, ja ataaja joo hyäyy tai hylää aatimuen. Jo ataaja hylää ehdotuen, antaja teee euraaalla eriodilla uuden aatimuen. Ellei ointoa ynny, tuomioituin rataiee riidan oieudenäynniä eriodilla t T. Oletetaan ielä, että umiin oauoli dionttaa aiaa ertoimella, 0 < <. Peliä ii aii muu aiti :n oiea aro on julita tietoa elaajien een. Jotta antajan ei tarite huolehtia uhauena uottauudeta 30, oletetaan, että elin alaea antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on oitiiinen: T T T { [ ( ) ] } > 0, aiille [, ]. 30 Uottaan uhauen ongelmata. luu 4.. 38

4... Täydellinen informaatio Silloin un antaja tietää ataajan tuottamuen ateen, elin taaainoa oauolet älttäät ylimääräiet utannuet. Jo > 0, ointo aautetaan ennen oieudenäyntiä ja jo > 0, riita oitaan eriodilla t. Jo ataaja todetaan orauelolliei, miä taahtuu todennäöiyydellä, hän joutuu oraamaan aiti antajan ärimän ahingon, myö tälle aian almiteluta ja äittelytä aiheutuneet ulut. Valmiteluutannuten dionttaamiea on huomioitaa, että tuomioituin rataiee taauen eriodilla T, mutta utannuet oat aiheutuneet aiheittain jo eriodeilla K,,T. Jotta antaja aii täyden orauen hänelle aiheutuneita T almiteluutannuita ( ), tuomioituimen on niiden laemiea T huomioitaa rahan aron aleneminen. Koa eriodilla T dionttauteijä on, almiteluutannuten täyimääräinen orau edellyttää, että tuomioituin määrää T orauen uuruudei ( ). Pelin taaaino johdetaan äänteiellä indutiolla. Mallin muaan alta ointoehdotuten teemieen on antajalla, joa erutaa aatimuena ataajan taioon oieudenäynnitä, uten luua 3... on eitetty. Koa ataajan intreinä on itittää orauelolliuuden realioitumita, hän uotuu oimaan riidan iimeiellä neuottelueriodilla, jo ja ain jo antajan aatimu on dionttauteijän erran ähäiemi uin hänen taiona oieudenäynnitä. Periodilla T antajan otimaalinen ointoehdotu on iten T T * [ ( ) ], T illä ataajan taio oieudenäynnitä on Π ( T ) [ ( ) ]. Yleiemmin määriteltynä, eriodilla t ataaja on almi hyäymään oreintaan ehdotuen ( T t ) T [ ( ) ] *. t Erityieti on huomattaa, että oellettaea Sierin (99) tutimuta Suomen oieujärjetelmään, antajan utannuilla on oitiiinen yhtey ataajan taioon. Tää tutielmaa äiteltäää mallia ataaja ei älttämättä ole indifferentti älittömän oinnon ja myöhemmin taahtuan oieudenäynnin älillä, aia hänelle ei aiheutuii omia almitelu- tai oieudenäyntiutannuia. Ajan ulumiella on 39

ahdenuuntainen aiutu ataajan taioon: toiaalta maun iiyttäminen hyödyttää ataajaa oroäätöinä, toiaalta antajan eriodi eriodilta aaat utannuet aattaat realioitua ataajan orattaai. Se umi aiutuita dominoi, rataiee ataajan referenin oinnon ajanohdata. ienee realitita olettaa, että ataaja ueimmiten referoi arhaita oimita. Etenin antajan turautuea lainoineen autajan aiantuntemueen, orauen au mitätöi ian iiyttämietä ertyän hyödyn. aettaea antajan oittoa oieudenäynnitä eriodilla T, tuomioituimen todennäöiyydellä antajalle myöntämä orau on diontattaa nyyaroona ertoimella T. Toiaalta antajan oittoa ähentäät hänelle eriodeilla K,, T aiheutuneet almiteluutannuet eä eriodin T alaea yntynyt oieudenäyntiutannu, jota nyyaroona diontattuna oat uuruudeltaan T T ( ) ja. Jo oauolet oiat riidan ennen tuomioituinäittelyä, antajan oittoa ähentäät ain iihen aaa ertyneet almiteluutannuet. Kun riita oitaan eriodilla t, antajan oitto on iten Π t T T ( t) [ ( ) ] ja hänen oittona oieudenäynnitä on Π, t K,, T (4.) T T T ( T ) { [ ( ) ] }. (4.) Kun > 0, antajan oitto ( t) Π ähenee aidoti ajan uhteen, joten riita oitaan älittömäti. Jo 0, ointo taahtuu millä tahana eriodilla t K,, T, illä elä ajan dionttaaminen ei annuta noeaan ointoon. Jo 0, oieudenäyntiin oidaan äätyä taaainoain. Kantajalla on oo neuotteluoima, oa mallin ontruoinnin muaan hän teee ointoehdotuet. 40

4..3. Eätäydellinen informaatio Silloin un informaatio on eätäydellitä ja 0, aii oinnot tehdään ata eriodilla T, illä odottamieta ei aiheudu utannuia ja e on tehoata. Miäli eliä on ain yi neuottelueriodi, ataaja uotuu oimaan riidan, jo ja ain jo ( ), oa hänen taiona oieudenäynnitä euraaalla eriodilla olii ( T ) ( ) Π. Kantaja alitee ointoehdotuen ja ataajatyyien luoittelurajan maimoiden hyötyään U ( ) F( ) ( ) ( ) ( ) f ; d [ F( ) ]. (4.3) F Ainoataan ataajat, joiden tuottamuen ate on >, oiat riidan. Derioidaan funtio (4.3) :n uhteen, jotta aadaan enimmäien ertaluun ehto: Koa F( ) on aio, funtio U U oidaan irjoittaa muotoon ( ) ( ) f ( ) d F( ) F( ) ;, ja oa tiheyfuntion deriaatta on nolla, oittaiintegroinnin aulla aadaan tuloei f ( ) d f ( ). Sijoittamalla ylä- ja alaraja aadaan f ( ) f ( ) ( ) f ( ) deriaatta :n uhteen on f ( ) uhteen on f ( ), jona. iäi ertymäfuntion ( ). Näin ollen funtion (4.3) deriointi :n uhteen tuottaa U ;. ( ) f ( ) [ ( ) ] F( ) f ( ) Järjetetään termit uudelleen ja aetetaan tulo nollai U ( ; ) F( ) f ( ) [ ( ) ] 0. F deriaatta :n 4

Koa ( ), oidaan meritä, että uoi enimmäien ertaluun ehdoi aadaan ja iten ( ) ( ), minä U ( ; ) F( ) f ( ) 0 ( ). (4.4) Riifuntiota tehdyn oletuen uoi toien ertaluun ehto on negatiiinen U ( ; ) f ( ) f ( ) < 0 ( ) ( ), (4.5) joten maimointiongelmalla on yiäitteinen rataiu, ja maimoi antajan odotetun ( ) hyödyn. Koa riifuntio 3 f F( ) on :n uhteen aidoti aaa, yhtälön (4.4) rataiu on yiäitteinen. Kun oieudenäynnitä älittömäti aiheutua utannu aaa, otimaalinen :n yläraja laee, ja iten ointorataiun todennäöiyy aranee. Jo on riittään uuri, oieudenäyntiin ei ajauduta lainaan; tää eityeä oletetaan uitenin, että oimaa on iäiterataiu. aajennetaan taratelua ueammalle eriodille, ja aloitetaan tilanteeta, joa antaja oi tehdä ai aatimuta, eli T. Oletu taaa, että joa eriodilla jäljellä oleien ataajatyyien jaauma on ataitu alueräietä jaaumata. Toiella neuottelueriodilla :n jaauman yläraja on alemi uin enimmäiellä neuottelueriodilla, <. 3 OETUS. Jo ˆ -tyyiä olea ataaja hyäyy ointoehdotuen t oitiiiella todennäöiyydellä, aii ataajat ~ > ˆ hyäyät :n todennäöiyydellä yi. t Koa ataaja hyäyy eä :n että :n oitiiiella todennäöiyydellä, ataajan tulee olla indifferentti, un ( ). Enimmäiellä eriodilla antajan aatimuen tulee iten olla dionttauteijän erran ähäiemi uin hänen ehdotuena toiella eriodilla, joa uoletaan on dionttauteijän erran ähäiemi uin ataajan odotettu taio oieudenäynnitä. Jo oletetaan edelleen, että 3 Riifuntio uaa oinnon hetellitä todennäöiyyttä ehdolla, että ointoa ei ole yntynyt aiemmin. 3 eiommat ataajat oat almiita oimaan riidan aiaiemmaa aiheea uin ataajat, joiden tuottamu on ähäiemi. 4

almiteluta ei aiheudu utannuia, eli 0, antajan odotettu hyöty ahden neuottelueriodin eliä on U ( ; ) F( ) ( ) ( ) ( ) f d [ F( ) ]. (4.6) F Koa <, antaja haluaii uitenin jaauman ylärajan olean, miä on mahdollita ain, ellei ataaja yty ooittamaan tuottamuena todellita atetta ienemmäi uin. Kun 0, antaja oi odottaa, unne ollaan iimeiellä neuottelueriodilla ja eittää ohtuullien aatimuen ata iime hetellä. Tämä taaaino on yiäitteinen, illä un hyäytään oitiiiella todennäöiyydellä, ( ) < ( ). Nähdään, että ellei almiteluta aiheudu utannuia, antaja ehdottaa riidan oimita ata iimeiellä neuottelueriodilla. Tällöin hänen odotettu hyötynä on yhtä uuri uin yhden neuottelueriodin eliä, joten funtio (4.6) ataa funtiota (4.3). Valmiteluulujen uuttuea ahden neuottelueriodin eli uituu yhden neuottelueriodin ongelmai. Jo > 0, ja almiteluta ii aiheutuu iinteä utannu joa neuottelueriodin alaea, ointoehdotuen lyääminen iimeieen heteen ei ole otimaalita, illä jo ennen oimita yntyneet utannuet jääät antajan maettaai. Johdetaan ointojen jaauma ja taratellaan en ominaiuuia, un ehdotuten älinen aia lähetyy nollaa. Oletuen muaan jäljellä oleien ataajien jaauma on joa eriodilla ataitu alueräietä jaaumata. Meritään eriodin t alaea jäljellä oleien ataajien tuottamuen ateen ylärajaa [ ] t :llä. Kun on alun erin taajaautunut älille, ja > 0, elin taaaino on yiäitteinen, joten e on täydellinen bayeilainen taaaino. 43

44 OETUS. ( ) [ ] { } ( ) ( ) [ ] T T T T T > VÄITE. Jo oletu on oimaa, antajan otimaalinen ointoaatimu on ( ) [ ] { } ( ) ( ),,, *, * * T t t t T T T K (4.7) ja eriodin t alaea jäljellä oleien ataajatyyien jaauma on [ ] t,, joa ( ) ( ).,,,,, ja T t T T T T t i i T t K (4.8) Ellei oletu ole oimaa, ( ) [ ] T T *, ja miä tahana ataaja hyäyy ehdotuen todennäöiyydellä. Tod. Meritään nyt eleyden uoi :llä tuomittaaa orauta, joa on idoia ataajatyyiin, ( ) [ ] T t t. Oloon ( ) Y S U, antajan odotettu hyöty, un neuottelueriodeja on jäljellä S -aaletta ja :n jaauman yläraja on Y. Oletetaan, että T ja toiella eriodilla ataajatyyien jaauma on [ ],, jota ataa tuomittaan orauen jaauma [ ],. Jo riita oitaan iimeiellä neuottelueriodilla, antajan oitto on ( ) ( ) [ ] ( ) ( ), Π un taa hänen oittona oieudenäynnitä on ( ) ( ) [ ] { } ( ) ( ) ( ). 3 3 3 Π Miäli jaauman yläraja on riittään uuri, oidaan yhden neuottelueriodin mallia hyödyntämällä johtaa, että ( ). 3 (4.9)

45 Taaainoa ataaja on indifferentti :n ja :n hyäymien älillä, joten. Määritellään (4.9):n aulla. 3 (4.0) Edellä määriteltiin, että funtio ( ) Y S U, on antajan odotettu hyöty, un neuottelueriodeja on jäljellä S -aaletta ja :n jaauman yläraja on Y. Kantajan enimmäiellä eriodilla teemän otimaalien ointoehdotuen, *, tulee maimoida hänen odotettu hyötynä ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) [ ] ( ) ( ) ( )( ) ( ) ( ).,, 3 3 3 U U (4.) Käyttäen hyäi tuloia (4.9) ja (4.0) yhtälö (4.) oidaan irjoittaa muotoon ( ) ( ) ( ) ( ) [ ]( ) ( ) [ ] ( )., U Kun tämä derioidaan :n uhteen, aadaan tuloei, että ( ) ( ) ( ) ( ) 0., U (4.) Järjetämällä yhtälön (4.) termit uudelleen aadaan, että ( ). Siten taaainoa ( ) [ ] { } ( ) [ ] { } ( ) ( ). * * * * 3 (4.3) Jo < 3, aii riidat oitaan enimmäiellä eriodilla ja ( ) [ ] *.

Taratellaan nyt antajan odotettua hyötyä eriodilla T. Järjetämällä uudelleen yhtälön (4.7) termit aadaan T T. (4.4) Kun yhtälöön (4.4) ijoitetaan, aadaan tuomittaan orauen yläraja eriodilla :n funtiona ja nähdään, että Muodotetaan reurioyhtälö: d d ( ) ( T ). (4.5) ( ) U ( T, ) ( ) [( 3 ) U ( T, 3 ) ( 3 ) ( ) ] ( ), (4.6) derioidaan e :n uhteen ja huomioidaan aiutu ainoataan muuttujaan erhoäyräteoreeman (eneloe theorem) eruteella. Enimmäien ertaluun ehdota aadaan ( T ). Nyt ii * aatu :lle oiea aro. M.O.T. T * T ( ), ja iten on Soimien todennäöiyy laee ateittain eriodilta lähtien dionttaamien uoi, unne e ohoaa uudetaan iimeiellä neuottelueriodilla. Todennäöiyy on uurin iimeiellä neuottelueriodilla, miä johtuu iitä, että oieudenäynnitä aiheutua utannu on uuri errattuna almiteluutannueen. Mitä uuremi on, itä oreami on myö iii oinnon todennäöiyydeä iimeiellä neuottelueriodilla. Kuioa 3 on graafinen eimeri ointojen jaaumata ajan yli. 46

Todennäöiyy 0,40 0,35 0,30 0,5 0,0 0,5 0,0 0,05 0,00 3 4 5 6 7 8 9 0 Periodi 0,9 0,8 0,5 9.000 00 500 T 0 Kuio 3. Sointojen jaauma ajan yli Mitä oreamman ointoaatimuen antaja eittää eriodilla, itä uuremman orauen hän aa niiltä ataajilta, jota hyäyät aatimuen enimmäiellä eriodilla, mutta häiää almiteluutannuet niiden ataajien ana, jota lyääät oimita eriodille oreamman aatimuen eurauena. Kun antaja orottaa ointoaatimutaan, :n 33 marginaalinen au on itä uuremi, mitä enemmän eliä on neuottelueriodeja. Kun < ja T on uuri, ähäinen liäy aatimuea johtaa huomattaaan auun antajan odotetua orauea T [ ( ) ] ja iten niiden ataajien ouudea, jota oat almiita T oieudenäyntiin. Tätä euraa, että niiden ataajien ouu, jota oiat enimmäiellä eriodilla on uuremi uin niiden, jota hyäyät ehdotuen toiella eriodilla, jolloin oaeli on etoltaan lyhyemi. Täydellien informaation mallin taratelu aljati, että un > 0, antajan oitto ähenee aidoti ajan uhteen, joten riita oitaan älittömäti. Jo 0, ointo taahtuu millä tahana eriodilla t K,, T. Jo 0, oieudenäyntiin oidaan äätyä taaainoain. Kun informaatio on en ijaan eätäydellitä ja 0, aii oinnot yntyät ata eriodilla T. Kantaja teee ointoehdotuen ata iimeiellä neuottelueriodilla, oa iiyttäminen ei ähennä tehouutta. Yhditämällä täydellien ja eätäydellien informaation mallien tuloet oidaan haaita, että ointojen jaauma muituttaa U:ta, un oieudenäyntiäiä on määrätty. Soinnon aauttamien 33 eriodilla jäljellä oleien ataajatyyien yläraja 47

todennäöiyy on iten uuremi neuotteluroein alaea ja louea uin en eiaiheilla. Kun informaatio on eätäydellitä ja > 0, odottaminen on antajalle allita. Tällöin ointojen jaauma eriodeilla t K,, T riiuu iitä, mitä jaaumaa ataajan tuottamuen ate noudattaa. Edellä on haainnollitettu ointojen jaaumaa ajan uhteen, un on taajaautunut. Tällöin oimien todennäöiyy laee ähitellen eriodilta lähtien dionttaamien uoi, unne e ohoaa uudetaan iimeiellä neuottelueriodilla, jo >. Sier on omaa tutimueaan (99) mallintanut ointojen jaaumaa ajan uhteen myö iinä taauea, että tuomittaa orau 34 noudattaa binomijaaumaa. än ooittaa, että iinä taauea ointojen jaauma on oimaaati U:n muotoinen, eli oinnon todennäöiyy on enimmäiellä ja iimeiellä neuottelueriodilla moninertainen muihin eriodeihin errattuna. Edellä on haaittu, että eätäydellien informaation allitea oinnon aauttamien todennäöiyy on uurin iimeiellä eriodilla, jo oieudenäynnitä aiheutua utannu on uuri errattuna ullain neuottelueriodilla aiheutuaan almiteluutannueen. Siten on eruteltua rajoittaa taratelu iimeieen mahdollieen ointoehdotueen, un taoitteena on määrittää joo antajan otimaalinen aatimu tai ataajan otimaalinen tarjou ja oieudenäynnin todennäöiyy. 4.. Kuina antaja taaa oieudenäyntiuhauen uottauuden? Kun antaja uoo, että ataajan teo tai laiminlyönti on yy-yhteydeä hänen ärimäänä ahinoon, hän aattaa ehdottaa riita-aian oimita aihtoehtona oieudenäynnille. Kantajan neuotteluoima erutuu tällöin hänen uhauena uottauuteen: en määrittää ataajan äity todennäöiyydetä, että antaja jataa roeia, jo ataaja torjuu oinnon. Uhauena uottauuden ylläitämiei antaja joutuu rajoittamaan yyään oia eäedullita informaatiota oieudenäynnin annattauudeta, illä yiuolien eätäydellien tiedon allitea ointoehdotuen torjuminen on täreä ignaali anteen heioudeta. Korean orauaatimuen torjumieen iältyy huomattaati ähemmän eäedullita informaatiota uin ähäien aatimuen hyläämieen. Siten antajan on rajoitettaa ataajan yyä toditaa anteen 34 Sier äittelee malliaan tuomittaaa orauta eiä erottele toiitaan ataajan tuottamuta ja antajan ärimää ahinoa. 48

heiou, minä hän teee aatimalla uuremaa orauta uin todelliuudea haluaii. Jo antaja en ijaan oi itoutua oieudenäynnin louun iemieen, hän yenee alentamaan aatimutaan, miä aattaa ummanin aianoaien odotettua hyötyä. Eimerii. A. Bebhu (984) ja B. Nalebuff (987) analyoiat elejä, joia ointoehdotuen teee huonommalla informaatiolla arutettu oauoli. Bebhu olettaa malliaan, että aii ointoa aille jääneet riidat eteneät tuomioituimeen eiä antajan ii tarite erieen auuttaa ataajaa oieudenäyntiuhauena uottauudeta. 35 Nalebuff on lieentänyt tätä oletuta; hänen malliaan antajalla on mahdolliuu luoua anteeta, joten tämän on armitettaa uhauena uottauu. Seuraaai eiteltää malli erutuu Nalebuffin eityeen, mutta ertailua on huomioitu myö Bebhuin malli. Tutielmani lähtöohdan muaieti ongelmaa taratellaan Suomen oieujärjetelmää, joten euraaa eityeni eroaa Nalebuffin ja Bebhuin malleita jälleen iinä, että oittajan ulut joutuu maamaan e oauoli, joa häiää oieudenäynnin. 36 4... Mallin oletuet ja elin raenne Uottaan uhauen malli erutuu euraaiin oletuiin: Pelaajia on ai, antaja ja ataaja, jota oat riineutraaleja. Kanteen erute on yntynyt ennen elin alua, ja antajan ärimän ahingon määrä on julita tietoa. Sen ijaan ainoataan ataaja tietää tuottamuena ateen, eli ono hän aiheuttanut teona tai laiminlyöntinä lieällä, taalliella tai töreällä tuottamuella, ai mahdollieti tahallieti. Vataaja oaa arioida orauelolliuutena todennäöiyyden, illä oidaan ymmärtää myö todennäöiyydei, että ataaja häiää äittelyn. Kantaja tietää ain, että on jaautunut älille [, b] 0, 0 < b, ertymäfuntiolla F ( ) ja tiheyfuntiolla f ( ). Oletetaan, että f ( ) on oitiiinen älillä [, b] 0 eä jatua ja differentioitua. Koa oi aada aron nolla, oieudenäynniä aattaa aljatua, että ataajalla ei ole ollut ouutta ahingon aiheutumieen, jolloin antaja häiää riidan. Kantajan ei en uoi älttämättä annata edetä oieudenäyntiin aaa, joten ehdollita 35 iäi hän taratelee mm. oieudenäyntiulujen alloaatiotaan aiututa oinnon todennäöiyyteen ja ointoaatimuen määrään. 36 Bebhu (984) ertailee tutimueaan lyhyeti aihtoehtoiten alloaatiotaojen aiututa oinnon todennäöiyyteen. Tää yhteydeä hän äittelee myö niin ututtua brittiläitä taaa, jona muaan tuomioituin eloittaa häinneen aianoaien oraamaan oittajan ulut. 49

todennäöiyyttä, että antaja ie riidan oieuteen, jo ataaja hylää ointoehdotuen, meritään α ( ) :lla. 37 Oauolten oieudenäyntiulut ja oat julita tietoa. Koa mahdolliea oieudenäynniä oittajan ulut määrätään häinneen orattaai, antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on Π ( ) ( ) oieudenäynnitä on ( ) Π., ja ataajan odotettu taio ariteaan aatimutaan antaja joutuu huomioimaan, että mitä uuremaa orauta hän aatii, itä uuremi on hänen hyötynä, jo ataaja uotuu oimaan riidan, mutta toiaalta ointorataiun todennäöiyy laee. Kantaja ilmoittaa ataajalle oleana almi oimaan riidan ummalla, johon ataaja reagoi ainoataan illoin, un antajan >. Koa oi aada uhau oieudenäynnitä on uottaa, eli ( ) aron nolla, riita-aian ieminen oieudenäyntiin ei ole antajan dominoia trategia (Nalebuff 987, 00). MÄÄRITEMÄ. Kanteella on aroa, jo ja ain jo antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on oitiiinen E [ ]( ) ( ) > 0 äity :n jaaumata on annettu., un alueräinen Kuitenaan aia anteella olii alun erin aroa, antajan ei ehä armuudella ole annattaaa iedä aiaa oieuteen. Jo ataaja näet hylää hänen ointoehdotuena, antajan alueräinen äity :tä aattaa muuttua meriteäti: jo [ on hylätty]( ) < E, antajan uhau ei enää ole uottaa. Pelin ulu on haainnollitettu uioa 4. Enimmäienä iirtouoroa on luonto, joa äättää ataajan tuottamuen ateen. Kuioa luonnolle on meritty olme mahdollita alintaa, aia niitä todellieti on ääretön määrä :n jaaumata tehtyjen oletuten uoi. Tämän jäleen iirtouoron aa antaja, joa teee ataajalle rahamääräien ointoehdotuen tietämättä todennäöiyyttä, että tämä aetetaan orauatuueen. 37 Bebhuin (984) taratelemaa mallia antajan uhau oieudenäynnitä on aina uottaa: antaja jataa oieuroeia todennäöiyydellä, jo ataaja torju ointoehdotuen. änen malliaan on a,, 0 < a < b <, ja oletetaan liäi, että antajan odotettu oitto oieudenäynnitä ahinta ataajaa ataan on oitiiinen. jaautunut älille [ b] 50

Vataaja joo hyäyy tai hylää ointoehdotuen. Jo ataaja äättää oia, hän maaa antajalle aaditun ointoumman. Ellei ataaja uotu ointoon, antaja oi joo iedä aian tuomioituimen rataitaai tai luoua anteeta. 38 Vielä tällöinään antaja ei tiedä ataajan tuottamuen atetta, mutta oi orjata alueräitä äitytään. Vataajan tuottamu aljatuu ata oieudenäynniä, miäli antaja äättää jataa roeia. 39 Korjattu äity :tä uou anteeta 0 0 uonto '' ' K '' ' V V ylää yäy ylää yäy '' '' Korjattu äity :tä ' ' K Vie oieuteen uou anteeta Vie oieuteen uou anteeta [ ( ) ( )] [ ( )] 0 0 [ ( ) ( )] [ ( )] 0 0 V ylää yäy Korjattu äity :tä Vie oieuteen [ ( ) ( )] [ ( )] Kuio 4. Peliuu uottaan uhauen ongelmaa 38 Kantajan trategiaa meritään (, α( ) ), joa on antajan ointoaatimu ja ( ) α on ehdollinen todennäöiyy, että antaja jataa roeia, jo ataaja ei uotu ointoon. 39 Miäli antaja oi itoutua jatamaan roeia, jo ataaja hylää ointoehdotuen, eli tiiityy euraaanlaiei: Kantaja eittää ataajalle ointoaatimuen tietämättä ataajan tuottamuen atetta. Vataaja joo hyäyy tai hylää ointoehdotuen. Jo ataaja äättää oia, hän maaa antajalle aaditun ointoumman. Ellei ataaja uotu ointoon, antaja ie aian aina tuomioituimen rataitaai. 5

4... Pelaajien trategiat ja elin taaaino Vataaja ertaa ointoehdotuta ja odotettua utannutaan oieudenäynnitä α ( ) ( ), joa ii ( ) α on ehdollinen todennäöiyy, että antaja jataa roeia, miäli ataaja on torjunut oinnon. Vataaja on almi oimaan riidan, jo ja ain jo α ( ) ( ). Meritään ( ) :llä tilannetta, joa ataaja on indifferentti oinnon hyäymien ja hyläämien älillä. Määritellään ( ) α( ). Sointoehdotuen hylääät aii ataajat, joille < ( ), illä heidän odotettu utannuena oieudenäynnitä on orauaatimuta ienemi. Siten ( ) on ataajan otimaalinen trategia, jona aulla hän luoittelee ointoehdotuet hyäyttäiin ja hylättäiin. 40 Jo ataaja tietää, ettei ole aiheuttanut antajalle ahinoa, häntä ei oida tuomita oieudea. Tämän uoi riitaa ei milloinaan uotu oimaan ataaja, jolle 0. Tällöinhän 0 ataajan oieudenäyntiulut. Π, oa tuomioituin määrää antajan oraamaan Jo ointoa ei aauteta, antaja orjaa alueräitä äitytään :tä. Jo ataaja on ieltäytynyt maamata antajalle määrää, antaja tietää, että ataajan tuottamuen ate oi oreintaan olla ( ). Kantajan jäliäteinen odotuaro :tä on iten E [ on hylätty] E [ ( ) ] ( ) 0 ( ) [ ( ) ] f F d, joa on monotoninen funtio ( ) :tä: Mitä uuremi on äli [, ( ) ] myö 0, itä uuremi on, eli ataajan orauelolliuuden todennäöiyy. Käytännöäin on luonteaa ajatella, että mitä oreamman hinnan ataajat eimäärin oat oinnota almiita maamaan, itä todennäöiemmin he odottaat häiäänä oieudenäynniä. Kun tietty ataaja itten hylää ehdotuen, hänen menetymienä oieudea on ii todennäöitä. 40 Ellei antajan uhauta raittaii uottauurajoite, ataajan otimaalinen trategia olii ( ). Näin ollen ointoehdotuen hyäyien ataajien jouo aaa. 5

Jo aii ataajat hylääät :n, ( ) b ja antajan alueräinen eä ehdollinen odotuaro :tä yhteneät. Kun yhä ueami ataaja hyäyy :n, ( ) laee ja antajan ehdollinen odotuaro anteena menetymietä laee. Kun aii ataajat hyäyät :n, ( ) 0 ( ). ja antajan ehdollinen odotettu oitto oieudenäynnitä on Oloon antaja, jona ointoehdotu on hylätty, indifferentti anteeta luoumien ja oieudenäynnin älillä, un * rataiee * f F * 0 ( ) ( ) d ( ). (4.7) Edellä määriteltiin α ( ) ehdolliei todennäöiyydei, että antaja ie riidan oieuteen, jo ataaja on hylännyt ointoehdotuen. Siten en tulee olla otimaalinen atau ataajan trategiaan ( ), eli ( ) α luoittelee arhaalla mahdolliella taalla oimatta jääneet riidat. Koa ataajan tuottamuen ollea *, antaja itää anteeta luoumita ja oieudenäyntiä yhtä hyinä alintoina, antajan oiton todennäöiyyden tulee olla nolla. Jo ( ) * <, ataajan tuottamu on *:ä lieemi, joten antajan oiton todennäöiyy on alhaiemi. Jo taa ( ) * >, ataajan tuottamu on *:ä aaami ja antajan oiton todennäöiyy ii uuremi. Näin ollen, jo α.. ( ) < *, antajan odotettu oitto on negatiiinen, ja ( ) 0 α.. ( ) > *, antajan odotettu oitto on oitiiinen, ja ( ) 3. ( ) *, antajan odotettu oitto on nolla, ja 0 ( ) α. Pelin taaaino rataitaan äänteien indution aulla. Taratellaan ii neuotteluongelman loutulota, un antaja on eittänyt aatimuena. VÄITE. Kun anteella on aroa, ja antaja aatii mitä tahana ointoummaa > 0, tätä alaaa oaeliä on yiäitteinen Nahin taaaino. Toditu on eitetty liitteeä A. 53

Sointoehdotuta > 0 euraa oaeli, jona yiäitteinen taaaino oidaan määritellä euraaalla taalla: Jo ( ) > *, ne ataajat, joiden tuottamu > oiat riidan. Kaii muut ataajat hylääät oinnon ja joutuat tuomioituimeen. Jo ( ) *, aatimuen hyäyät ne ataajat, joiden tuottamu > *, ja aii muut ataajat antaja ie oieuteen todennäöiyydellä α ( ). * ( ) OETUS 3. [ ( *)][ * ( )] > 0 F. Kantajan odotettu hyöty 4 ointoehdotueta on U ( ; ( ) ) α( ) F[ ( ) ] ( ) ( ) ( ) [ ( ) ] f d ( ) { F[ ( ) ]}. F 0 Kantajan otimaalinen ointoaatimu maimoi funtion antaja aatii aina uuremaa orauta uin ( ) roeia aina, jo ointoehdotu torjutaan, joten ( ) U. (4.8) emman muaan *, minä uoi hän jataa α. ( EMMA. Yiään ointoehdotu, * ( )) neuotteluongelman oaelitaaaino. 0 ei oi olla Tod. Sointoehdotu * ( ) ', jo < ' < * ( ) * dominoi mitä tahana aihtoehtoita aatimuta 0. Molemmia taauia ( ) *, joten antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on nolla. Verrattaea antajan odotettua hyötyä ointoehdotuita oidaan huomata, että ( ' ; ( ) ) { F[ ( ) ]} ' < { F[ ( ) ]} * U ( ( ) ) U *;, un ' < *. M.O.T. 4 Ellei antajan tarite auuttaa ataajaa oieudenäyntiuhauena toteutumieta, antajan odotettu hyöty ointoaatimueta on ( ) f ( ( )) [ ( )] ( ) ( ) U ; F d ( ) { F[ ( ) ]}. F[ ( ) ] 0 54

Otimaalinen ei ole myöään miään ellainen ointoaatimu, joa on uuremi uin ( ) b, illä umiin ehdotu hylätään aina. Siten antajan odotettu oitto tällaieta ehdotueta b( ) on E [ ]( ) ( ) ointoehdotuen > 0 ( ) * *.. Otimaalien on iten oltaa älillä b( )] [ *,, joa [ EMMA. Funtio U ( ; ( ) ) aauttaa maimina iteeä b( )] un * ( ) *. *,, Tod. Kun ointoehdotu * (4.8) deriaatta :n uhteen. Koa muotoon U ( ( ) ) f ( ) >, α ( ) ja ( ) ( ) Oittaiintegroimalla aadaan, että F [ ( ) ]. Rataitaan nyt funtion on aio, funtio U oidaan irjoittaa ( ) F[ ( ) ]( ) F[ ( ) ] ; d. 0 ( ) ( ) f ( ) d f ( ), 0 0 oa tiheyfuntion deriaatta on nolla. Sijoittamalla integroinnin tuloeen ylä- ja alaraja aadaan ( ) f 0 ( ) ( ) f [ ( ) ], joa :n uhteen derioituna on ( ) f [ ( ) ] ( ) iäi ertymäfuntion F [ ( ) ] deriaatta :n uhteen on [ ( ) ] ( ) enimmäien ertaluun ehdoi aadaan: U. f, minä uoi ( ( ) ) F[ ( ) ] f [ ( ) ] ( ) [ ( )( ) ( ) ] ;. 55

Koa ( ) ja oa ( ), enimmäien ertaluun ehto oidaan irjoittaa muotoon U ( ; ( ) ) F[ ( ) ] f [ ( ) ] ( )( ) ( ), enimmäien ertaluun ehdoi aadaan ( ( ) ) F[ ( ) ] f [ ( ) ] U ;. (4.9) Koa riifuntio (hazard rate) ertaluun ehto U f ( ) F( ) on aidoti aaa funtio :tä, toien ; (4.0) ( ( ) ) f [ ( ) ] f [ ( ) ] U. on negatiiinen, un ( ; ( ) ) 0 Enimmäien ertaluun ehdolla on iten yiäitteinen rataiu, joa maimoi antajan odotetun hyödyn. M.O.T. emmoja ja ertaamalla nähdään, että un antaja aettaa ointoaatimuen ( ) * *, deriaatat eroaat: emman aulla aadaan deriaatai [ F( *)], mutta lemman aulla aataa deriaatta muodotuu ahdeta termitä:. [ F ( *)] f [ *] Näitä enimmäinen termi on alueräinen deriaatta ja toinen termi on älttämätön oieudenäynnin uottauuden taaamiei. Jo antaja alentaii ointoaatimutaan * :tä, hän ei enää oii uhata jataana oieuroeia todennäöiyydellä yi. Kantajan hyöty uhauen uottauuden ylläitämietä on uuremi uin hyöty ointoaatimuen alentamieta. 4 4 Kun antaja oi itoutua oieudenäynnin jatamieen, jo ataaja ieltäytyy maamata aadittua ointoummaa, U ( *, * ) [ F( * )] f ( * ) 0. 56

U. ETO. ( *, *) [ F( *)] f ( *) < 0 EMMA 3. Oletuen 3 ja ehdon eruteella antajan otimaalinen ointoehdotu on *, oa riifuntio on aidoti aaa funtio :tä. Tod. emman muaan ( ( ) ) ehdota euraa, että ( *; ( ) ) < 0 :tä, ( ; ( ) ) < 0 U U, un > *. U ; aauttaa maimiarona, un *. Kuitenin Kantajan odotettu hyöty maimoituu, un *. M.O.T.. Koa riifuntio on aidoti aaa funtio Uottauurajoite on itoa, illä un oieuroein jataminen ei ole antajan dominoia trategia, minään ointoehdotuen < * todennäöiyy tulla hyäytyi ei ole oreami uin aatimuen *. Sen ijaan un antaja oi itoutua jatamaan roeia, hän uotuu oimaan riidan ienemmällä orauella uin *. 43 Tällöin antajan hyöty uuremmata todennäöiyydetä, että ataaja uotuu oimaan riidan, on oreami uin hänen odotettu taiona oieudenäynnitä, jo aatimu hylätään. 4..3. Komaratiiinen tatiia Kun antajan uhauta roein jatamieta raittaa uottauurajoite, muuttujien omaratiii-taattinen taratelu tuottaa erilaiet tuloet uin tilanteea, joa antaja oi itoutua yytämään oieudelta tuomiota riitaan, jota oauolet eiät ole yenneet oimaan. Tuloiin aiuttaa antajan ointoaatimuen ääritymä, joa on älttämätön uottaan uhauen ylläitämiei. Jo uottauurajoitetta ei ole, otimaalinen ointoaatimu on iäiterataiu. Jo antajan on armitettaa, että uhau oieudenäynnitä uottaa, otimaalinen ointoaatimu on reunarataiu; ii ienin aatimu, jolla uhau oieudenäynnitä on uottaa. iäi oidaan ooittaa, että uottauurajoite ahingoittaa umaain oauolta. 43 Uottauurajoitteelliea ongelmaa funtion U ( *, *) (ehto ), eli ilman uottauurajoitetta antajan hyöty maimoituu *:ä alemana. 57 oieanuoleinen deriaatta on negatiiinen

Kun antajan on armitettaa uhauena uottauu, omaratiii-taattinen taratelu tuottaa äinataiet tuloet errattuna uottauurajoitteettomaan ongelmaan. Tauluoa 5 on eitetty muuttujien arametrien muutoten aiutuet oinnon todennäöiyyteen ja otimaalieen ointoaatimueen. Kun uottaan uhauen ongelmaa antajan ärimän ahingon määrä aaa hiuan, oinnon todennäöiyy aranee. Derioimalla yhtälö (4.7) aadaan oinnon todennäöiyy [ F( *)] d *, joten :n aaea d ( ) aaa, illä * ähenee. Kantajan ärimän ahingon aamien aiutu otimaalieen aatimueen ei ole elä: * aaa, jo ja d * * ain jo >. d Kun uottaan uhauen ongelmaa joo antajan tai ataajan oieudenäyntiulut aaat hiuan, otimaalinen ointoaatimu aaa ja oinnon todennäöiyy heienee. Derioimalla yhtälö (4.7) aadaan aaea oinnon todennäöiyy [ F( *)] d * d *, joten :n d d ( ) laee, illä aiutu * :een on oitiiinen. Oieudenäyntiulujen aaea myö otimaalinen aatimu aaa, illä d * * eäyhtälö > on toi. 44 d Tauluo 5. Komaratiii-taattien taratelun tuloet eä uottauurajoitteelliea että -rajoitteettomaa eliä Muuttuja [ F( *)] Uottauurajoite * [ F( *)] Ei uottauurajoitetta *??? 44 Jo oieudenäyntiulut allooidaan amerialaiittain, ataajan ulujen aulla ei ole aiututa oinnon todennäöiyyteen. Muuten tuloet oat amanuuntaiet. 58

iäi oidaan ooittaa, että antajan yy itoutua oieudenäyntiin johtaa Paretoarannueen: Kantajan odotettu hyöty oi ainoataan aaa tai yyä muuttumattomana, illä antajan hyöty rajoitteettomaa tilanteea on ähintään yhtä uuri uin uottaan uhauen ongelmaa. Kummaain taauea antajan tulee jataa oieuroeia todennäöiyydellä, mutta rajoitteettomaa tilanteea (ointoehdotuen ollea ienemi uin * ) ataaja on almiimi ointoon, oa oieudenäynnin todennäöiyy nouee α ( ) * :tä yhteen. Myö ataaja (riiumatta tuottamuena ateeta) referoi antajan armaa uhauta, illä antajan alhaiemi ointoaatimu on edui ataajalle, unhan anteella alun erin on aroa (määritelmä ). Kummaain taauea antajan tulee jataa oieuroeia todennäöiyydellä, jo ointoa ei aauteta, joten ataajan odotettu taio oieudenäynnitä on niiä ama. Alhaiemi mahdollitaa, että yhä ueami ataajatyyi on almi oimaan riidan, ja ointoon uotuan ataajan utannu on ienemi. Jo ei ole eäarmuutta ataajan tuottamuen ateeta, antaja yenee täyin ennaoimaan oreimman ointoumman, jona ataaja on almi maamaan älttyäeen oieudenäynniltä. Tällöin aii riita-aiat oitaan tuomioituimen ulouolella. Jo taa 0, antajan uhau oieudenäynnitä on aina uottaa, illä oieuriidan oimien ainoa taroitu on oieudenäyntiulujen äätäminen. Vataaja uotuu ointoon, jo ja ain jo <. Koa antaja ymmärtää, että hän oittaii aina enemmän antamalla tuomioituimen rataita riidan, hänen aatimuena on niin uuri, ettei ataaja itä milloinaan hyäy. Tällöin aii oieuriidat rataitaan oieudenäynniä. Vataajan haluuu oia oieuriita riiuu iitä, ono antajan uhau oieudenäynnitä uottaa. Uottauurajoite oidaan iuuttaa ain, jo antajan odotettu oitto oieudenäynnitä ahimman ataajan ana on oitiiinen, ( ) >, un [ a, b] a. Uottauurajoite on itoa, ellei antaja oi armuudella ulea oi mahdolliuutta, että ahino on aiheutunut taaturmaieti a ( a 0 ) tai miäli >. a 59

Ei ole mahdollita eittää homogeeniia toimenideuoituia, joilla ointoneuottelun tuloelliuutta oitaiiin aina tehotaa. Muutoet ahingonorauen määrää ja oauolten oieudenäyntiuluia aiuttaat eri taalla ointorataiun todennäöiyyteen riiuen iitä, yeneeö antaja itoutumaan oieuroein louun iemieen ai ei. Uottauuongelma tarjoaa myö erään elityen iihen, mii juuri ne riidat, joia antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on ähäinen, aattaat olla aieimia oia. Miäli antaja ooittaa oleana almi oimaan ähäietä oraueta, hän antaa ataajalle mahdolliuuden toditaa, että anne on heio, jo tämä torjuu ehdotuen. Kantajan neuotteluoima erutuu oieudenäyntiuhauen uottauuteen, joten hänen on rajoitettaa mahdolliuuttaan omaua eäedullita informaatiota oieudenäynnin annattauudeta, illä aatimattoman ehdotuen hylääminen romuttaii uottauuden. 4.3. Neuotteluumanina oitonarma ataaja Millaieen tuloeen ointoneuottelu äättyy, jo yinoieu ehdottaa riidan oimita onin oieuteen haatetulla ataajalla, joa tietää tämälleen mahdollien oieudenäynnin loutuloen, toiin uin antaja? On elää, että aiheettomati haatettu ataaja ieltäytyy aina oimata riitaa, illä hän tietää antajan häiään oieuäittelyn ja joutuan ii maamaan menettelytä aiheutuat ulut. Sen ijaan tuottamuellieti toimineella ataajalla on informaatioetuna uoi annute yriä harhauttamaan antajaa, mitä on jo iuttu luua 3.3.., joa äiteltiin trategita äyttäytymitä. Näin ollen ataajan oitonarmuu aattaa olla elää ilmänlumetta, minä myö antaja ymmärtää eiä älttämättä luou anteeta, aia ataaja ieltäytyii oimata riitaa. Pääaialliena eiuana euraaaan eityeen on ollut. S. Biermanin ja. Fernandezin eimeri (998, 346 355) hoitoirheanteen uoi äytäätä neuotteluta, joa aremmalla informaatiolla arutettu läääri teee yhden ainoan ointoehdotuen, jona uhrin uolio joo hyäyy tai hylää. Päätö ehdotuen hyläämietä meritee amalla, että lääärin orauelolliuu rataitaan oieudea. Tää tutielmaa äiteltään mallin raenne oieaa rataieati Biermanin ja Fernandezin eityetä iinä, uina antajan oieudenäyntiulut määräytyät. Biermanin ja Fernandezin eimeriä antajan laimiehen alio riiuu amerialaieen taaan elin loutuloeta: laimie on oieutettu aamaan 5 % antajalle maetuta oraueta, mutta jää aliotta, jo antaja luouu anteeta atieetta tai häiää oieudenäynnin. 60

Vataajalle aiheutuu oieudenäyntiuluja myö heidän malliaan ata tuomioituinäittelytä, ja miäli antaja häiää oieudenäynnin, hänet eloitetaan oraamaan ataajan ulut. Tää eityeä itäydytään jo tutui tulleea taaa, että ummallein aianoaielle aiheutuu uluja ata oieudenäynnitä, ja niitä ataa häinnyt oauoli. P ng (983) on analyoinut ataaanaltaita mallia oauolten atatea omita oieudenäyntiuluitaan. änen tutimuena taoitteena on erityieti elittää, notetaano Yhdyalloia liiallieti anteita. Oortunitiet anteet eiät uitenaan ole ongelma Suomea, oa aiheettomati haatetun ataajan ei tarite oia riitaa älttyäeen oieudenäyntiutannuilta. 4.3.. Mallin oletuet Kyeeä on ii jälleen ahden riineutraalin elaajan älinen neuotteluongelma, mutta tällä ertaa ota tai jätä -ointoehdotuen teee aremmalla informaatiolla arutettu oauoli. Informaation eäymmetria ohdituu tääin eliä ataajan tuottamueen. Oletetaan, että antajan menety oi johtua joo uhtaata taaturmata tai älittömäti ataajan tuottamueta, joten 0 todennäöiyydellä q todennäöiyydellä q. Oauolet tietäät, että tuomioituin on erehtymätön, minä uoi e edeltäää taauea atoii, ettei ataaja ole orauelollinen, ja jälimmäieä taauea eloittaii ataajan uorittamaan antajalle täyden orauen. Jo riita äätyy tuomioituimen rataitaai, eä antajalle että ataajalle aiheutuu oieudenäynnitä utannuia ja, joiden uuruu on julita tietoa. Jo antaja notaa anteen, myö hänen orauaatimuetaan tulee julita tietoa. Tällöin ataajalla on etunaan, että ainoataan hän tietää, uina on tilanteea toiminut. Jo 0, ataaja tietää oittaana oieudenäynnin, jolloin antaja eloitetaan maamaan ataajan ulut; iiä hänen taiona oieudenäynnitä on Π 0. Miäli taa, ataaja tietää armati häiäänä oieudea, jolloin hänen taiona oieudenäynnitä on Π. 6

Kantaja ymmärtää, että ataaja oaa ennaoida oieuden äätöen. änen oma tietämyenä ataajan tuottamueta uitenin rajoittuu ataajatyyien iinteään ouuteen äetöä. Kantaja tietää, että ataaja on aiheuttanut menetyen tuottamuellieti todennäöiyydellä q ja todennäöiyydellä taaturma. q yeeä on Peli on eitetty eteniiieä muodoaan uioa 5. Enimmäienä iirtouoroa on luonto, joa alitee ataajan tyyin oauolten tiedoa olealla, iinteällä todennäöiyydellä. Ainoataan ataaja tietää, uina luonto on iirtänyt. Seuraaai iirtouoroa on antaja, joa äättää notaao annetta ai ei. Ellei antaja nota annetta, eli äättyy. Miäli antaja aattaa anteen ireille, iirtää euraaai ataaja, joa oi aaati tehdä antajalle ointoehdotuen 0 ennen oieudenäyntiä. Tarjou 0 taroittaa, että ataaja ieltäytyy oimata riitaa. Viimeienä iirtää jälleen antaja, joa oi joo hyäyä tai hylätä ointoehdotuen. Ehdotuen hyäyminen meritee amalla anteeta luoumita ja hylääminen äätötä jataa roeia. Älä nota annetta 0 0 q Nota anne ' yäy ' ' uonto q K Älä nota annetta Nota anne V 0 0 K ylää yäy [ ( ) ] 0 V ylää [ ( ) ] Kuio 5. Peliuu täydelliti informoidun ataajan tehdeä ointotarjouen Peli oi iten edetä aihtoehtoiilla taoilla, ja erä mahdollinen olu on euraaanlainen: Vataaja on toiminut tuottamuellieti ja aiheuttanut toiminnallaan antajan ärimän ahingon. Kantaja äättää notaa anteen, joten ataajalla on tilaiuu tehdä antajalle ointoehdotu. Kantaja hyäyy ataajan teemän ehdotuen, jolloin hän aa ehdotuen muaien orauen ja luouu anteeta. 6

4.3.. Puhtaat trategiat Kantaja joutuu enin alitemaan joo trategian älä nota annetta tai trategian nota anne tietämättä ataajan tyyiä. Koa oletuen muaan antajalle aiheutuu uluja ata mahdollieta oieudenäynnitä, anteen notaminen on uitenin aina annattaaa. Silloinin un ataaja ieltäytyy oimata riitaa, antaja oi haluteaan luoua anteeta utannuitta, joten antajan trategia älä nota annetta on aidoti dominoitu. Vataaja tietää :n todellien aron: jo 0, yeeä on taaturma ja jo, antajan menety on aiheutunut älittömäti hänen tuottamuetaan. Koa ataajan ai äätöolmua oat eri informaatiojouoia, hänen uhda trategiana muodotuu ahdeta tarjoueta ( ). Erä ataajan mahdollinen trategia on (, ), 0 0, miä taroittaa, että ataaja ieltäytyy oimata, ellei hän ole aiheuttanut antajalle ahinoa ( 0 ), mutta tarjoaa antajalle täyttä orauta, jo hän on toiminut tuottamuellieti ( ). Vataajan tehtyä tarjouena antajan äätöolmut oat jälleen amaa informaatiojouoa, joten antajan uhda trategia on funtio α ( ), joa oi aada ain ai aroa, hyäy tai hylää. Kantajan uhda trategia oi olla eimerii hyäy, jo α ( ) hylää, jo 0 < < (4.) hyäy, jo 0. Kantajan uomuta ataajan tuottamueta, un tämä on tarjonnut ointoummaa, meritään funtiolla E [ ], joa oi olla eimerii jo E [ ] 0,5 jo 0 < < (4.) 0 jo 0. Kantaja hyäyy aina ointoehdotuen >, illä arhaimmillaanin tuomioituin myöntäii hänelle ain täyden orauen. Miä tahana antajan trategia, joa edellyttää antajaa hyläämään tällaien ointoehdotuen, on heioti dominoitu. Koa antaja hyäyy aii ointoehdotuet, ataajan ei milloinaan annata tarjota täyttä orauta enemää. Siiä miä tahana ataajan trategia, jona muaan hän tarjoaa antajalle ointoummaa >, on heioti dominoitu. Jo taa ataaja ei ole 63

aiheuttanut ahinoa tuottamuellaan ( 0 ), hänelle ei aiheudu utannuia oieudenäynnitä eiä hänen iten annata tarjota minäänlaita ointoa. Näin ollen ataajan uhda trategia on (, ) 0, joa. Jo ataaja ehdottaa rahamääräitä ointoa, antaja ytyy iitä äättelemään, että ataajan toiminta on ollut tuottamuellita. Siten antajan äiitetty uomu ataajan tuottamueta on E [ ] θ jo > 0 jo 0. (4.3) Vielä on ii rataitaa θ, eli antajan orjattu uomu ataajan tuottamueta, un tämä ieltäytyy oimata riitaa. Kantaja tietää, että oieudenäyntiin oat aina almiita aii ne ataajat, joille 0, mutta tämän liäi aattaa atuutaan yrittää eittää oa niitä ataajita, joille. Näin ollen, un ataaja ehdottaa riidan oimita, antaja ymmärtää oittaana oieudenäynnin ja ii hänen annattaa hylätä miä tahana ointoehdotu 0 < <. Tämän jäleen antajalle jää ain ai uhdata trategiaa, ara ja rohea, jota eiät ole iteratiiieti dominoituja ja jota erottaa uhtautuminen ataajan tarjoueen 0. Miäli ataaja ieltäytyy oimata, ara antaja luouu anteeta, mutta rohea jataa roeia. Strategiat on eitetty tauluoa 6. Tauluo 6. Kantajan mahdolliet uhtaat trategiat, un hän äättää annataan oieudenäynnin loutuloeta arman ataajan ointotarjoueen Ara Rohea hyäy, hyäy, jo α ( ) hylää, jo 0 < < α ( ) jo 0 hyäy, hylää, jo jo < Kuten edellä on eitetty, ataaja, joa ei ole atuua ahingota, eli jolle 0, ei milloinaan ehdota riidan oimita. Jo taa ataaja tietää toimineena tuottamuellieti eli, hän oaa ennaoida häiäänä armati mahdollien oieudenäynnin, minä uoi hänen taiona oieudenäynnitä on Π. Koa antaja hylää aii täyttä orauta ienemmät rahamääräiet tarjouet, ataajan annattaa ennemmin tarjota ointoa, jona antaja hyäyy, ja tällöin ataaja äätyy oieudenäyntiuluilta. Siten miä tahana ellainen trategia, jona 64

muaan ataaja teee tarjouen 0 < <, on heioti dominoitu. Vataajalle jää ainoataan ai uhdata trategiaa, huijaa ( 0,0) ja aljatuu (, ) 0, jota eiät ole heioti dominoituja. Jo ataaja alitee huijaamien, hän ieltäytyy aina oimata riitaa tuottamuena ateeta riiumatta. Jo taa ataaja alitee aljatumien, hän ieltäytyy oimata ain, ellei ole aiheuttanut ahinoa; muulloin hän tarjoaa antajalle täyttä orauta. Tauluoa 7 on eitetty elaajien aralliuuden muuto, jona he aauttaat alitemallaan heioti dominoialla uhtaalla trategialla maailmantilata riiuen. Tauluo 7. Kantajan ja ataajan aralliuuden muuto joaiea mahdolliea maailmantilaa, un ointoa tarjoaa oieudenäynnin loutuloeta arma ataaja Taaturma Tuottamu uijaa Paljatuu uijaa Paljatuu Ara ( 0, 0) ( 0, 0) ( 0, 0) (, ) Rohea (, 0) (, 0) (, ) (, ) Enimmäinen termi uaa antajan ja jälimmäinen termi ataajan aralliuuden muutota. Pelaajien odotetut hyödyt ehdolla heidän trategiaalintana on oottu tauluoon 8. Oletetaan eimerii, että ataaja huijaa ja antaja on rohea, jolloin riita äätyy tuomioituimen rataitaai. Tällöin antaja aa täyden orauen, jo ataaja on toiminut tuottamuellieti, mutta joutuu maamaan oauolten oieudenäyntiulut, jo ataajalla ei ollut ouutta ahinoon. Eliiittieti antajan ehdollinen odotettu hyöty on ii q ( q)( ). Vataajan ehdollinen odotettu hyöty riiuu hänen tuottamuena ateeta: jo 0, ataajan ehdollinen odotettu hyöty on 0, mutta jo, hänen ehdollinen odotettu hyötynä on ( ). 65

Tauluo 8. Kantajan ja ataajan ehdolliet odotetut hyödyt reduoidua eliä, un ointoa ehdottaa oieudenäynnin loutuloeta arma ataaja Ara Rohea uijaa Paljatuu ( 0 ) ( ) ( q) 0, 0 ( ) 0, ( q ( q)( )) ( ( )) ( q ( q)( )) 0, ( ) 0, Kantajan ehdollita odotettua hyötyä uaa ylemi termi. Alemmat termit uaaat ataajan ehdollita odotettua hyötyä tuottamueta riiuen (enimmäinen hyötyluu on ataajalle, jolla ei ole orauelolliuutta, ja toinen orauelollielle ataajalle). Nyt nähdään, että jo antaja alitee trategian ara, ataajan ara atau tähän on huijau. Jo taa antaja alitee trategian rohea, ataajan ara trategia on aljatuminen. Kun taratellaan trategiaalintaa antajan annalta, ataajan huijatea antajan ara trategia on rohea, miäli q >, mutta muulloin antajan ara trategia on ara. Jo ataaja en ijaan alitee trategian aljatuminen, antajan ara trategia on tällöin aina ara. Siiä jo itäydytään uhtaia trategioia, eliä on täydellinen bayeilainen taaaino (huijaa, ara) ain, un riori-todennäöiyy, että, on q <. Tää tutielmaa äitellyiä eimereiä on uein määritelty, että oauolten yhteenlaetut oieudenäyntiulut oat 6.000 ja antajan ärimä ahino on 0.000. Tällöin uhtaia trategioia on täydellinen bayeilainen taaaino, jo ja ain jo rioritodennäöiyy, että ataaja on toiminut tuottamuellieti, on q < 0, 375. 66

4.3.3. Seatrategiat Silloin un q, yiäitteinen taaaino oidaan ii aauttaa ain eatrategialla: alitoon ellainen ataaja, jolle, huijauen todennäöiyydellä ja aljatumien todennäöiyydellä eä antaja aruuden todennäöiyydellä y ja roheuden todennäöiyydellä y. Kun ataaja ieltäytyy oimata riitaa, antajan uomu ataajan tuottamueta on E [ 0] P[ 0] P[ 0 ] P[ ] P[ 0 ] P[ ] P[ 0 0] P[ 0] q q ( q). (4.4) Mitä haremmin ataaja huijaa, tai mitä eätodennäöiemää on hänen tuottamuena, itä enemmän informaatiota antaja aa ointoehdotueta: jo ja q oat riittään ieniä, antajan jäliäteinen ario ataajan tuottamueta lähenee nollaa, un ataaja on ieltäytynyt oimata riitaa. Jotta antaja alitee trategiana atunnaieti, hänen tulee itää aruutta ja roheutta yhtä hyinä, un on antajan äity todennäöiyydetä, että ataaja huijaa. Tauluon 8 aulla aadaan, että ( ) q [ q ( q)( )] ( ) [ q ( q)( )], (4.5) eli ( q)( ). (4.6) q Samalla taoin myö ataajan tulee itää huijaamita ja aljatumita yhtä hyinä trategioina, un y on hänen äityenä todennäöiyydetä, että antaja arailee. Siten eli ( y) [ q( ) ( q) 0] y( q) ( y)( q), (4.7) y. (4.8) 67

Näin on johdettu täydellinen bayeilainen taaaino, illä antajan trategia on otimaalinen annetuilla uomuilla, ataajan trategia on otimaalinen atau antajan trategiaan ja antajan uomuet on johdettu ataajan trategiata Bayein teoreemaa hyödyntäen. Taaainotrategiat ja -uomuet on oottu tauluoon 9. Tauluo 9. Pelin täydellinen bayeilainen taaaino eatrategioia, un ointoa ehdottaa oieudenäynnin loutuloeta arma ataaja Vataajan trategia Taaturma 0 Nota anne. Tuottamu uijaa (eli tarjoa 0 ) todennäöiyydellä. Paljatu (eli tarjoa ) todennäöiyydellä. ( q)( ) q Kantajan trategia Kantajan uomuet α ( ) hyäy, hylää, hyäy, hyäy todennäöiyydellä y, E [ ] y q q ( q) jo jo 0 < < jo 0 jo 0 jo > 0 jo 0 ja q < ja q Riita-aian oauolet äyät ointoneuotteluja älttääeen oieudenäyntiulut. Miäli neuottelujen aiana ataaja ieltäytyy oimata riitaa ja antaja äättää jataa roeia, aia iirtyy tuomioituimen äiteltääi. Koa ataaja ei uotu oimaan riitaa todennäöiyydellä oieudenäynnin todennäöiyy on P [ ] q ( q) 0, (4.9) [ nota anne"; 0; " rohea" ] [ q ( q) ]( y) P ". (4.30) 68

ESIMERKKI 9. Paremmalla informaatiolla arutettu ataaja ehdottaa ointoa Oloon todennäöiyydellä q 0 todennäöiyydellä q q 0,7 0.000 3.000 3.000. Vataaja tietää tuottamuena ateen, joten hän oaa ennaoida taiona oieudenäynnitä: jo 0, ataajalle ei aiheudu utannuia, mutta jo, ataaja on orauelollinen ja hänen taiona oieudenäynnitä on 6.000. Kantaja tietämy ataajan tuottamueta rajoittuu ataajatyyien ouuteen äetöä: antaja tietää, että 70 % todennäöiyydellä ataaja on aiheuttanut menetyen tuottamuellieti ja 30 % todennäöiyydellä yeeä on taaturma. Oletetaan, että oieudenäyntiuluja aiheutuu ata oieudenäynnitä, eli anteen notaminen on ilmaita. Tällöin antajan annattaa aina notaa anne, oa hän oi luoua iitä utannuitta ennen arinaita äittelyä. Valmiteluaiana ataajalla on mahdolliuu ehdottaa antajalle ointoa. Jo 0, ataaja ieltäytyy aina oimata (eli 0 ). Jo, ataaja huijaa (eli ieltäytyy oimata) 6 % todennäöiyydellä ja aljataa tuottamuena (eli tarjoaa 0.000 ) 74 % todennäöiyydellä. Kantaja hyäyy aina ointoehdotuen 0.000, joten ataaja oi rajoittaa taiona täyteen oraueen, un taa tarjouet 0 < < 0.000 antaja hylää armati. Koa q > 0, 375, antaja ei älttämättä alite trategiaa ara, jo ataaja ieltäytyy oimata; iten eliä ei ole täydellitä bayeilaita taaainoa uhtaia trategioia. Siten, jo ataaja ieltäytyy oimata, antaja äiittää uomutaan 0 0, ataajan tuottamueta, joa tää eimeriä on E [ ] 375. Ellei ataaja halua oia riitaa, antaja alitee trategian ara (eli luouu anteeta) 37,5 % todennäöiyydellä ja trategian rohea (eli jataa roeia) 6,5 % todennäöiyydellä. Riita rataitaan oieudenäynniä illoin, un ataaja ieltäytyy oimata riitaa ja antaja äättää jataa roeia. Tää eimeriä ataaja ei halua oia 48 % todennäöiyydellä, joten oieudenäynnin todennäöiyy on 30 %. Edellä on analyoitu ointoneuottelua, joa eäymmetrinen informaatio ohdituu ataajan orauelolliuuteen: ataaja tietää, menetyyö anne oieudea ai ei, mutta antaja tietää ain anteen menetymien todennäöiyyden. Ellei anteen notamieta aiheudu merittäiä uluja, antajan annattaa haataa mahdollinen ahingon aiheuttaja eäarmuudeta huolimatta, illä hän oi haluteaan luoua anteeta utannuitta ennen oieudenäyntiä. Kun anne on tullut ireille, ainoataan ahingon aiheuttaneella ataajalla on annute oia riita älttääeen oieudenäyntiulut, illä hän tietää häiäänä äittelyn. Siten ataajan ointoehdotu aattaa aljataa hänen yityien informaationa. Myö antajalla on annute oia riita, oa illä taoin hän 69

oi älttää eä oieudenäynnitä aiheutuan eäarmuuden että oieudenäyntiulut, jota hänelle langetetaan, jo hän häiää riidan. Kun oauolet oat riineutraaleja, oieudenäyntiin oidaan äätyä oitiiiella todennäöiyydellä ataajan trategien äyttäytymien uoi. Jo ataaja ieltäytyy oimata riitaa, antaja ei oi tietää, johtuuo oitonarmuu iitä, ettei ataaja ole aiheuttanut ahinoa, ai yrittääö ahingon aiheuttanut ataaja huijata häntä. Peliä on täydellinen bayeilainen taaaino (huijaa, ara) uhtaia trategioia ain illoin, un riori-todennäöiyy, että, on q <. Jo uitenin q > ja ataaja on ieltäytynyt oimata, antaja toiinaan luouu anteeta ja toiinaan jataa roeia. Vaia q >, muunlainen taaaino on mahdollinen, miäli toinen aianoaiita aihtaa oimaaati riiä ja tämä on julita tietoa. Riiä aihtaa antaja luouu anteeta atieettain mieluummin uin jataa roeia, joten ataaja ieltäytyy oimata riitaa, aia olii ahingon aiheuttanut. Jo en ijaan ataaja tunnetuti aihtaa riiä, antaja on todennäöiemmin halua luoumaan anteeta, un ataaja ieltäytyy oimata. 70

5. INFORMAATION KAKSIPUOINEN EPÄSYMMETRIA Tutielmani iimeinen eliteoreettinen oellutu ohdituu oieuriitoihin, joia eä antajalla että ataajalla on yityitä tietoa jotain oinnon annalta releantita eiata. Informaation eäymmetrian aiuoliuuden uoi taaainot on johdettaa uudelleen. Analyoinnin taroituena on yhtäältä elittää iirtojärjetyen aiutu elin loutuloeen ja toiaalta määrittää yhteiunnan annalta tehoain rooliaetelma. Eityeni lähtöohtana on A. F. Daughetyn ja J. F. Reinganumin eliteoreettinen tutimu (994) ointoneuotteluongelmata, joa antajalla on yityitä informaatiota ärimätään ahingota ja ataajalla tuottamuetaan, aiain eityeni eroaa heidän tutimuetaan oieudenäyntiulujen erilaien alloaatiotaan uoi. Peli ootuu ahdeta eriodita iten, että enimmäienä iirtouoroa olea teee ointoehdotuen, jona iirtouoroa toiena olea joo hyäyy tai hylää. Jo ointoa ei ynny, riita rataitaan tuomioituimea. Tutimuea ertaillaan ahta hyin ymmetriei ooittautuaa mallia, joia oauolet eiintyät aihtoehtoiia rooleia: joo oinnon ehdottajana tai en hyäymietä äättäänä. Malleja analyoitaea rataitaan enin iirtouoroa toiena olean elaajan trategia (hyäy tai hylää), ja en jäleen määritetään iirtouoroa enimmäienä olean otimaalinen ehdotu. Kantajan ehdottaea ointoa otimaalinen ointoehdotu rataitaan maimoimalla hänen tilaäinen odotettu oittona ja ataajan tarjotea ointoa minimoimalla hänen tilaäinen odotettu taiona. Taaainoa tämä otimaalinen ehdotu on yiäitteinen. Tutimuea taratelluille malleille on yhteitä eniiin, että elin taaainoa ointoehdotuen teijän yityinen informaatio aljatuu atauolelle. Toiei eäarmuu atauolen yityietä informaatiota ei täyin oitu, aia eli äättyy. Kuitenin, jo atauoli hylää ehdotuen, hänen yityinen tietämyenä aljatuu myöhemmin oieudenäynniä. Jo atauoli en ijaan hyäyy en, eäarmuu hänen yityietä informaatiotaan ei oaan oitu. (Daughety & Reinganum 994.) 7

Eityeäni Daughetyn ja Reinganumin aihtoehtoiet antajan ja ataajan mallit on oitettu Suomen oieujärjetelmään, eli oletuena on, että häinneen on maettaa oauolten yhteenlaetut oieudenäyntiulut. Myö tää tutielmaa äiteltäille malleille on ominaita, että. ointoehdotuen teijän yityinen informaatio aljatuu.. ointoehdotuen teijälle jää eäarmuu atauolen yityietä informaatiota. 3. eäarmuu atauolen yityietä informaatiota oituu täyin ain, jo riita äätyy tuomioituimen rataitaai. 5.. Mallien määrittely Kummaain mallia on elaajina antaja ja ataaja. Nämä oieuriidan oauolet oat riineutraaleja, ja anteen erute on yntynyt ennen elin alua. Malleia antajalla on yityitä informaatiota ärimänä ahingon määrätä ja täyden orauen eriaatteen uoi hän oaa iten arioida aremmin tuomittaan ahingonorauen määrän. Vataaati ataajalla on yityitä tietoa tuottamuena ateeta, ja hän oi iten arioida taremmin orauelolliuutena todennäöiyyden. Sen ijaan ummanin oauolten uomuet atauolen tyyitä oat julita tietoa. Vataaja tietää, että on taajaautunut älille [ ],, on ii F( ) ja tiheyfuntio f ( ) on oitiiinen älillä [, ] [ ],, 0 < < 0 < <. Kertymäfuntio. Oletetaan, että tiheyfuntio. Toiaalta antaja tietää, että on taajaautunut älille ja. Näin ollen ertymäfuntio on G( ) g tiheyfuntio ( ) [ ],.. Oletetaan myö, että tiheyfuntio on oitiiinen älillä Oauolten oieudenäyntiulut ja oat julita tietoa. Oletetaan, että mahdolliea oieudenäynniä oauolten yhteenlaetut oieudenäyntiulut määrätään häinneen maettaii. 7

Peliä ii aii muu aiti :n ja :n todellinen aro on julita tietoa elaajien een. Jotta antaja on almi oieudenäyntiin illoinin, un hän on ärinyt ähäien ahingon ataajan lieän tuottamuen uoi, oletetaan ielä, että ( ) >. (5.) Tämän uoi antaja ei milloinaan luou anteeta atieetta. Peliraenteen muaan enimmäienä iirtouoroa olea aianoainen teee ointoehdotuen, jona euraaana iirtouoroa olea atauoli joo hyäyy tai hylää. Jo eitetty ehdotu hyäytään, ataaja maaa antajalle aaditun tai tarjotun orauen ja antaja itoutuu luoumaan muita aateita. Jo eitetty ointoehdotu hylätään, aian äittely iirtyy tuomioituimeen. Koa atauoli hylää ehdotuen ain iinä taauea, että hän odottaa oittaana enemmän oieudenäynniä, ointoehdotuen tehnyt oauoli oi orjata alueräitä äitytään atauolen yityietä informaatiota. Eäyhtälötä (5.) euraa, että hylätyn ointoehdotuen eittänyt antaja ei halua luoua anteeta atieetta ede illoin, un hän tietää, että ataajan tuottamu on lieää. Toiaalta hylätyn ehdotuen tehnyt ataaja ei oi älttää oieudenäyntiä, illä roein etenemietä äättää antaja. Jo neuotteluroein dynamiiaa analyoitaea haaittiin, että ointoneuottelun mallintamieen oii hyin eli, joa elaajien teemien alintojen määrä on äärellinen. 45 Myö Daughety ja Reinganum eittäät, että un oieudenäyntiäiä on määrätty, äittelyäiä aettaa aiahoriontille rajan eli ei ii ole äättymätön. Koa äittelyn iirtäminen on työlätä, taratelu oidaan rajoittaa edellä eitettyihin eriodeihin. Daughety ja Reinganum eruteleat rajallita aiahorionttia myö illä, että neuotteluroeita jo inänä aiheutuu utannuia, uten ointoehdotuen laatimiutannuet, lainoineen autajan alio ja menetetty aia. Taratellaan euraaai elaajien rooliaetelmata riiuia aihtoehtoiia malleja, jota loui yhditetään relatiiien tehouuden ertailemiei. 45 Sointoneuottelun dynamiiata, un neuotteluaiheen enimmäieto on määritetty,. luu 4.. 73

5.. Kantajan ointoaatimu ataajalle Kun ointoehdotuen teijäi alioituu antaja, hän aatii ataajalta rahamäärää, jona aadeaan uotuii luoumaan anteeta. Vataaja muodotaa uomuena ahingonoraueta, un antaja on eittänyt hänelle ehdotuen. Meritään tätä uomuta ( ) :llä, joa on ii :n ehdollinen odotuaro E [ ] odotettu utannu trategioita on. Vataajan tilaäinen, jo hyäyy U (, ; ( ) ) (5.) ( ( ) ), jo hylää. Jo ataaja hyäyy oinnon, hän maaa antajalle umman ja antaja luouu anteeta. Jo ataaja hylää oinnon, antaja jataa roeia ja ataajan odotettu utannu oieudenäynnitä on ( ( ) ) minimoi funtion. Vataajan otimaalinen rataiu U, eli ataaja hyäyy ointoehdotuen, jo ja ain jo ( ( ) ). Meritään ( ) oinnon hyäymien ja hyläämien älillä, ii ( ) :llä tilannetta, joa ataaja on indifferentti. (5.3) ( ) Sointoehdotuen hylääät aii ne ataajat, joille < ( ), illä heidän odotettu utannuena oieudenäynnitä on aadittua orauta ienemi. Siten ( ) on ataajan otimaalinen trategia, jona aulla hän luoittelee ointoehdotuet niihin, jota hän hyäyy ja niihin, jota hän hylää. Rationaalinen antaja ennaoi ataajan äyttäytymitä aettaeaan aatimuena oinnon ehdoi. Kantaja tietää, että on taaieti jaautunut älille [ ] ertymäfuntiolla G ( ), joten { on hylätty} G[ ( ) ] 0 < <,,, ( ) Pr. Kun ii antaja aettaa oinnon ehdoi aatimuen, hänen tilaäinen odotettu oittona on U { [ ] ( )} G ( ) ( ; ( ) ) G[ ( ) ] ( ) E < ( ) [ ], { }. (5.4) 74

Funtion (5.4) enimmäinen termi on todennäöiyy oinnon hyläämielle errottuna antajan odotetulla oitolla oieudenäynnitä ja jälimmäinen termi on todennäöiyy oinnon hyäymielle errottuna aaditulla orauella. Koa :n odotuaro ehdolla, että ataaja on hylännyt ointoehdotuen, on funtio (5.4) oidaan irjoittaa muotoon U ( ; ( ) ) G[ ( ) ] ( ) ( ) g [ ( )] ( ) G[ ( ) ] E d, (5.5) ( ) [ ( ) ] ( ) g, d ( ) { G[ ( ) ]}. G (5.6) Otimin määrittämiei rataitaan funtiota (5.6) enimmäien ertaluun ehto :n uhteen. Koa U G [ ( ) ] on aio, funtio (5.6) uituu muotoon ( ) ( ; ( ) ) g( ) Oittaiintegroinnin tuloena ( ) G[ ( ) ]( ) G[ ( ) ], d { }. ( ) ( ) g( ) d g( ), illä tiheyfuntion deriaatta on nolla. Kun tähän ijoitetaan ylä- ja alaraja aadaan ( ) g [ [ ] ( ) g( )] [ ( ) ] ( ) g ( ) ( ) g[ ( ) ] ( ), jona deriaatta :n uhteen on. Muia termeiä eiintyän ertymäfuntion deriaatta [ ( ) ] dg d [ ( ) ] ( ) g, joten derioimalla funtio (5.6) :n uhteen aadaan enimmäien ertaluun ehdoi: U (, ; ( ) ) G[ ( ) ] g[ ( ) ] ( ) [ ( )( ) ( ) ] 0. Koa ataaja tietää, uina antajan alueräinen äity hänen tuottamuetaan muodotuu, ataaja oi taaainoa äätellä antajan tyyin; toiin anoen antajan otimaalinen ointoaatimu * ( ) toteuttaa [ ( ) ] *. Näin ollen antajan otimaalien ehdotuen myötä ataajalle aljatuu antajan yityinen informaatio 75

76 ahingon määrätä, eli taaainoa ( ) ( ) ( ) [ ] ( ) * * * ja ( ). Enimmäien ertaluun ehto oidaan ii irjoittaa muotoon: ( ) ( ) ( ) [ ] ( ) [ ] 0 ;, g G U. (5.7) Koa ( ) [ ] * ja ( ) G, enimmäien ertaluun ehdota (5.7) oidaan muodotaa differentiaaliyhtälö (5.8) euraaalla taalla: Sijoittamalla enimmäien ertaluun ehtoon ( ) [ ] ( ) G ja ( ) [ ] g aadaan 0. Kerrotaan tämä uolittain ( ) :llä, jolloin tuloei aadaan 0, joa taa oidaan irjoittaa muotoon ( ) ( ) ( ). (5.8) Reunaehtona on, ettei ähäiimmän ahingon ärineen antajan tarite ääritellä aatimutaan. Toiin anoen ( ) * maimoi -tyyin antajan odotetun hyödyn U ;,, un rajoitteena on, että ointoaatimu on jouoa ( )] [ ), (. Otimoinnin tuloena aadaan, että *( ) 0, joten reunaehdon tulee olla ( ) ( ) ( ) *. (5.9)

Differentiaaliyhtälön (5.8) rataiun löytämiei irjoitetaan e muotoon ja määritellään integroia teijä Rataitaan yhtälö ( ) ( ) e d e ( ) d e un α on integrointiaio, jota aadaan tuloei ( ) e d. d α, α. (5.0) Rataitaan euraaai integrointiaio reunaehtoa äyttämällä. Edellä on eitetty, että otimia ( ) irjoittaa muotoon jota aadaan *( ) [ *( ) ] ja näin ollen integrointiaion aroi. Reunaehdon (5.9) aulla oidaan funtio (5.0) iten ( ) ( ) *( ) α e, ( ) * α e, *( ) α e. (5.) 77

Sijoitetaan (5.) funtioon (5.0), mitä aadaan ( ) e ( ) * ja un tämä loulta ijoitetaan antajan otimaalieen ointoaatimueen ( ) ( )( ) *, oidaan eittää en imliiittinen määritelmä *( ) *( ) *( ) e ( ). (5.), Edeltään taratelun eruteella ii haaitaan, että antajan ärimän ahingon uuruu aljatuu ataajalle elin taaainoa. Mitä uuremman ahingon antaja on ärinyt, itä uuremaa orauta hän aatii, ja ii on todennäöiemää, ettei ataaja uotu maamaan antajalle tämän ehdottamaa ummaa (eli riita rataitaan oieudenäynniä). Toiaalta ataajan tuottamuen ate ei täyin aljatu antajalle, aan antajan näöulmata ataajat jaautuat oinnon olmiiin ja iitä ieltäytyiin. Vataajan tuottamuen ate jää iten eäarmai, ja ain oinnon torjuneiden ataajien todellinen tuottamu aljatuu loulta oieudenäynniä. 5.3. Vataajan ointotarjou antajalle Taratellaan euraaai mallia, joa ataaja teee ointotarjouen antajalle. Analyoinnin äätteei oidaan nähdä, että mallien tuloet oat itälti yhteneiä. Vataaja tarjoaa antajalle rahamääräitä ointoummaa, jotta antaja itoutuii luoumaan anteeta. Sointoehdotueta aamana informaation eruteella antaja muodotaa uomuena ataajan tuottamueta. Meritään tätä uomuta ( ) :llä, joa on :n ehdollinen odotuaro E [ ] trategioita on näin ollen. Kantajan tilaäinen odotettu oitto jo hyäyy U (, ; ( ) ) (5.3) ( )( ) ( ) jo hylää. 78

Kantajan otimaalinen rataiu maimoi funtion U, joten antaja hyäyy ointoehdotuen, jo ja ain jo ( )( ) ( ). Meritään nyt ( ) tilannetta, joa antaja on indifferentti oinnon hyäymien ja hyläämien älillä, ii ( ) ( ) ( ). (5.4) :llä Sointoehdotuen torjuat aii ne antajat, joille > ( ), oa heidän odotettu oittona oieudenäynnitä on uuremi uin ataajan tarjou. Toiin anoen ( ) on antajan otimaalinen trategia, jona aulla hän äättää ointoehdotuen hyäymietä tai hyläämietä. Vataaja ennaoi antajan äyttäytymien, un hän määrittää ointotarjouena. Vataaja tietää, että on taaieti jaautunut älille [ ] Pr { on hylätty} F[ ( ) ],, 0 < <, joten. Kun ataaja ilmoittaa oleana almi maamaan oinnota määrän, hänen tilaäinen odotettu taiona on U ( ; ( ) ) { F[ ( ) ]} E ( ) { ( [ ] )} F ( ), [ ]. (5.5) Funtion (5.5) enimmäinen termi on todennäöiyy oinnon hyläämielle errottuna ataajan odotetulla taiolla oieudenäynnitä ja jälimmäinen termi on todennäöiyy oinnon hyäymielle errottuna ointoummalla. Koa :n odotuaro ehdolla, että antaja on hylännyt tarjouen, on E [ ( ) ] funtio (5.5) oidaan irjoittaa muotoon U ( ; ( ) ) { F[ ( ) ]} f F ( ) ( ) [ ( ) ] ( ) [ ( ) ] d, (5.6) f, d F[ ( ) ]. (5.7) ( ) F Taaainon johtaminen on eitetty liitteeä B; iinä ooitetaan, että ataajan otimaalinen ointotarjou * ( ) on imliiittieä muodoaan * ( ) * ( ) * ( ) e ( ). (5.8) 79

Vataaati uin antajan mallia oidaan nyt todeta, että elin taaainoa ataajan tuottamu aljatuu antajalle. Mitä ähäiemi on ataajan tuottamu, itä ienemmän orauen hän on almi antajalle uorittamaan; iten on todennäöiemää, ettei antaja hyäy tarjouta, aan jataa roeia. Mallia ataajalle ei täyin aljatu antajan ärimän ahingon todellinen määrä, aan antajan atauen eruteella hän tietää ainoataan, ono ahino enintään ( ) :n uuruinen ai itä uuremi. Kantajan ärimä ahino jää iten eäarmai, ja eäarmuu oituu ain oinnon torjuneiden antajien oalta oieudenäynniä. 5.4. Komaratiiinen tatiia Edellä on tarateltu ahta aihtoehtoita mallia, joita enimmäieä ointoehdotuen teee antaja ja toiea ataaja. Mallien analyoinnin tuloena on aatu otimaaliten ointoehdotuten imliiittiet määritelmät, jota oidaan irjoittaa myö euraaalla taalla. Kantajan otimaalinen aatimu on * ( ) * ( ) *( ) ( ) ( ) e, un ( ) ( ) ( ), ja ataajan otimaalinen tarjou on * ( ) * ( ) ( ) * ( ) ( ) e, un ( ) ( ). Tällöin nähdään, että otimaalinen ointoehdotu on ahden oan umma. Vääritymätön termi, ( ) tai ( ), on ehdotu, jona oauoli teii, jo hänen tyyinä olii julita tietoa ja ain atauolen tyyitä allitii eäarmuu. Muautettu termi uoletaan on älttämätön, jotta ointoehdotuen teijä oi ignaloida tyyinä, ellei e ole atauolen tiedoa. Jo riidan oimita ehdottaa antaja, ääritymä orottaa aatimuta, un en ijaan ataajan ehdottaea oimita ääritymä alentaa tarjouta. Kuina muuto :n tai :n jaaumaa aiuttaa antajan otimaalieen ointoaatimueen? Kun aaa, antaja orottaa ääritymätöntä aatimutaan ( ), ja en liäi myö ignaloinnin uoi älttämätön ääritymä aaa, oa erotuen ( ) * ( ) * aaea e * 80 ( ) * ( ) ähenee. Näin ollen antajan otimaalinen aatimu aaa, miä on eurauta eä oieudenäynnitä odotetun oiton

auta että orotuneeta yrityetä ignaloida ataajalle oma tyyinä. Sen ijaan :n au ei aiuta antajan odotettuun oittoon oieudenäynnitä, illä antaja tietää ahinona todellien uuruuden. iäi tare ehäitä heiojen antajien eiintymitä ahoina ähenee, joten ignaloinnin merity on ienemi, minä uoi antaja oi alentaa otimaalita ointoaatimutaan. Vataajan otimaalieen ointotarjoueen muuto :a tai :ä aiuttaa juuri äinatoin. Siten au ei aiuta ataajan odotettuun taioon oieudenäynnitä, mutta orotaa ignaloinnin taretta, jotta ahat ataajat erottuiiat armemmin heioita. Näin ollen ataajan otimaalinen tarjou on alhaiemi. Kun taa aaa, ataaja orottaa uhdata tarjoutaan ( ), mutta amalla ignaloinnin merity orotuu, eli erotuen ( ) * ( ) * :n aaea e * ( ) * ( ) ähenee. Vaiutu oieudenäynnitä odotettuun taioon on uitenin uuremi, joten taaainoa ataaja teee oreamman tarjouen. Sen ijaan :n tai :n muuto ei aiuta ummanaan oauolen otimaalieen ointoehdotueen, illä eninnäään ja eiät eiinny ehdotuten uhtaaa oaa. Toieeen niiden muuto ei aiuta ehdotuen teijän tareeeen ignaloida tyyinä atauolelle. Mallien omaratiii-taattiet tuloet on oottu tauluoon 0. Tauluo 0. Komaratiii-taattien taratelun tuloet malleia, joia informaation eäymmetria on aiuolita Kantajan malli Vataajan malli Muuttuja *( ) ( ) *( ) ( ) 0 0 0 0 0 0 0 0 Tiiitetyti oidaan edellä analyoitujen mallien oalta erieen tehdä euraaat huomiot: Jo ointoehdotuen teee antaja, hän aettaa oinnon ehdoi itä oemman aateen, mitä uuremman ahingon hän on ärinyt. iäi mitä uuremaa ointoummaa 8

antaja aatii, itä todennäöiemmin ataaja hylää ointoehdotuen, ja jo ataaja ieltäytyy oimata riitaa, hänen tuottamuena on antajan ennao-oletuta lieemi. Miäli ointoehdotuen teee ataaja, hän on almi eittämään itä oreamman tarjouen, mitä tuottamuelliemmin on äyttäytynyt. uonnollieti mitä oreamman tarjouen ataaja teee, itä todennäöiemmin antaja hyäyy ointoehdotuen, ja jo antaja torjuu oinnon, hänen ärimänä ahino on ataajan ennao-oletuta uuremi. 5.5. Yhteiunnan referoima rooliaetelma uua.4. on eitetty, että oieudenäynnillä on muitain yhteiunnalliia tehtäiä uin antajan aattaminen iihen oieuaemaan, joa hän oli ennen louauta. Peloteaiutuena aniota e aattaa ehäitä tuottamuellita toimintaa, illä teollaan tai laiminlyönnillään toielle ahingon aiheuttanut aetetaan orauatuueen. Oieudenäynti oi olla yhteiunnan näöulmata toiottaaa myö ii, että äätöenä eruteluia tuomioituin antaa tulintana eäelitä lainohdita. iäi oieuroei anaoi analaiten äliiä ritiriitoja ja editää iten yhteiuntarauhaa. Jo uitenin itäydytään oletuea, että oieudenäyntien alhaiemi odotettu luumäärä meritee alhaiemia utannuia yhteiunnalle, e ante odotettu yhteiunnallinen taio on yinertaieti odotettujen oieudenäyntiutannuten umma, ii errottuna oieudenäynnin ennaolliella odotetulla freenillä. Miäli oieudenäyntien ennaollinen odotettu määrä tällöin riiuu ointoehdotuen teijätä, tietämättömyyden erhon 46 (eil of ignorane) ymäröiminä aii oauolet oat yimieliiä, että iirtojärjetyen tulee minimoida oieudenäynnin odotettu freeni. Verrataan nyt oieudenäynnin e ante odotettua freeniä aihtoehtoiia malleia, joita toiea ointoehdotuen teee antaja ja toiea ataaja. Kun antaja eittää aatimuena ataajalle, todennäöiyy, että ahingon ärinyt antaja joutuu haemaan rataiua tuomioituimelta, on G [ ( ) ] e ante odotettu freeni on. Siten oieudenäynnin ETF [ ( ) ] df( ) G. 46 Oieuriidan oauolet eiät tiedä tyyiään eiätä rooliaan antajana tai ataajana. 8

83 Sijoittamalla aadaan ( ) ( ) d e ETF * *, joa oidaan edelleen irjoittaa ( )( )( ) ( ) ( ) d e ETF * *, (5.9) un iirretään aiot integraalimerin eteen ja huomioidaan, että 0 d. Jo en ijaan ataaja tarjoaa ointoa antajalle, todennäöiyy, että -tyyin ataaja joutuu oieuteen, on ( ) [ ] F. Näin ollen oieudenäynnin e ante odotettu freeni on ( ) [ ] ( ) dg F ETF. Sijoittamalla aadaan ( ) ( ) d e ETF * *, joa oidaan irjoittaa ( )( ) ( ) ( ) d e ETF * *. (5.0) Oloon nyt ( ) ( )( ) [ ] ETF ETF V. (5.) Kun 0 > V, yhteiunnan annalta on toiottaaa, että ointoa tarjoaa ataaja, ja un < 0 V, yhteiunta referoi antajaa ehdotuen teijänä. Siten yhteiunnan näöulmata ei ole yhdenteeää, umi aianoaiita iimeädeä ehdottaa ointoa. Samoin tämä meritee, että eäymmetrien informaation allitea roolien atunnainen määräytyminen aattaa aiheuttaa yhteiunnallita tehottomuutta, joa oi mitätöidä myöhemmät tehouuertailut mallien älillä.

6. PÄÄTEMÄT Tää tutielmaa on yritty elittämään dioitiiien riita-aian rataiun ominaiuudet taloutieteen näöulmata, illä merittää oa iiilioieudelliita riidoita oitaan joo aianoaiten einäiiä neuotteluia, aihtoehtoiten riidanrataiumenetelmien aulla tai tuomioituimen järjetämää almiteluitunnoa. Oieuriidan rataiun taloutieteellinen analyointi erutuu oletueen, että ointo on oieudenäyntiä tehoaami rataiueino. Reunaehtona on tällöin, että ointo ataa louun iedyn oieudenäynnin tulota, minä uoi en tehouu erutuu oieudenäyntiin liittyien hallinnolliten utannuten älttämieen. iäi on huomioitaa, että taratelu rajoitetaan uhtaati aralliuuaroiiin riitoihin, joia rationaaliten oauolten intreinä on taloudellien hyödyn taoittelu. Kantajalla ja ataajalla on lähtöohtaieti ai yytä yriä ointoon, illä oimalla riidan he äätäät oieudenäyntiuluna ja älttäät oieudenäynnitä aiheutuan eäarmuuden. Oieudenäyntimenettelyn äätaoite on antajan alauttaminen iihen oieuaemaan, joa hän olii ollut, ellei louauta olii taahtunut. Yhteiunnan näöulmata aianoaiten annute ointoon oi iten yhtäältä olla riittämätön ii, että äääittelyn järjetämietä aiheutuat oonaiutannuet oat heidän oieudenäyntiulujaan uuremmat tai informaation eäymmetria ähentää turhaan heidän ointohaluuuttaan. iäi oieudenäynti toimii elotteena, joa ehäiee ryhtymitä ahingollieen toimintaan joaan aiutuen merittäyy ei ole ilmeitä. Soinnon alliminen aiuttaa elotteeeen ahdenuuntaieti: oinnon edulliuu ahingonaiheuttajalle heientää itä, un taa louattujen uuremi haluuu notaa anne ahitaa itä. Oieudenäynnillä on uitenin myö muita yhteiunnalliia tehtäiä, uten äädöten tulinta ja yleiön informointi. Näin ollen annute aattaa yhteiunnan annalta muodotua toiaalta liian uurei, miäli oauolet oiat älttää tietojen leiämien juliuuteen tai laintulinnan tarentuminen on heille yhdenteeää. Vaia ointo on aianoaiille taloudellieti tehoa rataiu, e ei uitenaan aina ole mahdollinen tai inänä mahdollita ointoa ei muuta yytä aauteta. Sointoteorian erumallin muaan oinnon älttämätön edellyty on, että antajan odotettu oitto oieudenäynnitä ei ylitä ataajan odotettua taiota. Malli antoi olme olennaita atauta yymyeen, mii yiin rahaa mitattaa riita äy läi oo iiiliroein. Eniiin riita rataitaan tuomioituimea, un ainain toinen aianoaiita uhtautuu 84

oieudenäynnin loutuloeen relatiiien otimitieti. Otimimi ohdituu joo oiton todennäöiyyteen tai ahingonorauen määrään (tai molemiin); oleellita on, että aianoainen uoo tuomioituimen annan olean itelleen meriteäti edulliemi uhteea atauolen uomueen. Paljono on meriteäti, riiuu heidän oieudenäyntiulujena ummata ja niiden alloaatiotaata. Toiei oieuteen oidaan äätyä myö, jo aianoaiilla on yiuolita informaatiota oinnon annalta releanteita eioita eiätä he yty jaamaan tällaita tietoa. Kolmannei trateginen äyttäytyminen neuotteluia eli yrimy oittaa mahdolliimman uuri ouu oinnolla luotaata ylijäämätä oi johtaa iihen, että oauolten aatimuet eiät ohtaa, aia todelliuudea he haluaiiatin oia riitana. Jotta oittelija onnituii tehtääään, hänen on yytä tuntea oinnon rationaaliuuehdot eli olot, joia järeät oauolet oiat riidan. Soinnon editäminen ehtojen ataieti on tehotonta ja johtaa turhiin utannuiin, un editämiyrityet äättyät tuloettomina. iäi ehtojen tunteminen ohjaa oittelijaa omaumaan tehoaimmat menettelytaat oinnon editämiei. Edeltään taratelun eruteella oidaan eittää, että oittelu on oieutaloutieteen näöulmata tehoata ain, un editetään ointoa, joa ataa uitteellita tuomiota. Sen ijaan oinnon otimaalinen ajoittaminen ei ole yhtä eleää. Ideaaliajanohta on mahdolliimman arhain ennen tuomiota, jotta oauolet äätäiiät eniten oieudenäyntiuluia, mutta uitenin ata, un oauolet oat eittäneet riittääti näyttöä antana tuei, jotta ointo olii mahdolliimman lähellä aineellita totuutta. Soittelijan tehtää on oitaa erot antajan ja ataajan informaatioa, illä rationaaliet oauolet oiat riidan, un heidän relatiiinen otimimina häitetään. Muuniältöien oinnon editäminen edoten eimerii ohtuuteen tai moraaliin ei oieutaloutieteen näöulmata ole annattaaa. Sointoneuottelun dynamiian analyointi aljati, että oinnon todennäöiyy on enimmäiellä ja iimeiellä neuottelueriodilla moninertainen muihin eriodeihin errattuna. Kun oauolten informaatio on täydellitä, he oiat riidan älittömäti, miäli neuottelun aiana yntyy almiteluutannuia. Miäli utannuia aiheutuu ata äääittelyä, oinnon ajanohtaa ei oida tarati määritellä. Ellei menettelyyn liittyii lainaan uluja, riita rataitaiiin yhtä todennäöieti neuotteluia uin tuomioituimea. Kun informaatio on en ijaan eätäydellitä, ointo tehdään iimeiellä mahdolliella hetellä, ellei utannuia erry neuottelun aiana. Jo yhditämällä nämä haainnot ilmenee, että oinnon todennäöiyy on uuremi 85

neuotteluroein alaea ja louea uin en eiaiheilla. iäi ooitettiin, että jo informaatio on eätäydellitä ja neuottelujen aiana yntyy almiteluutannuia, ointojen jaauma ajan yli riiuu iitä, mitä todennäöiyyjaaumaa eätäydellinen informaatio noudattaa. Neuotteludynamiiata tehtyjen haaintojen uoi on eruteltua rajoittaa taratelu iimeieen mahdollieen ointoehdotueen, un taoitteena on määrittää otimaalinen ointoehdotu ja oieudenäynnin todennäöiyy. Kun tutielmaa tarateltiin informaation yiuolien eäymmetrian aiututa ointoehdotueen ja neuottelun taaainoon, noui ongelmita eiin iinnotaia iirteitä. Eäymmetria ohditettiin ataajan tuottamueen, illä tuottamuen haaiteminen on ainain joain määrin ubjetiiita ja e oidaan ymmärtää myö todennäöiyytenä, että antaja oittaa oieudenäynnin. Vertailuna todettaoon, että ellei eäarmuutta ole, antaja (ataaja) yenee täyin ennaoimaan oreimman (matalimman) ointoumman, jona ataaja on almi maamaan (antaja on almi hyäymään) älttyäeen oieudenäynniltä. Tällöin riita-aia oitaan aina tuomioituimen ulouolella. Analyoitaea eliä, joa ointoaatimuen eittää heiommalla informaatiolla arutettu antaja, ilmeni, että ataajan ointohaluuu riiuu iitä, ono antajan oieudenäyntiuhau uottaa. Uottauurajoite oidaan iuuttaa ain, jo antajan odotettu oitto oieudenäynnitä ahimman ataajan ana on oitiiinen. Rajoite on itoa erityieti iinä taauea, ettei antaja oi armuudella ulea oi taaturman mahdolliuutta ahingon yynä. Muutoet ahingonorauen määrää ja oauolten oieudenäyntiuluia aiuttaat eri taalla ointorataiun todennäöiyyteen riiuen iitä, yeneeö antaja itoutumaan oieuroein louun iemieen ai ei. Siten ei oida eittää yiäitteiiä toimenideuoituia, joilla ointoneuottelun tuloelliuutta onnituttaiiin aina tehotamaan. Uottauuongelma elittää oaltaan, mii juuri ähäaroiimmat riidat aattaat olla aieimia oia. Jo nimittäin antaja ooittaa almiutena luoua anteeta ähäitä orauta ataan, hän antaa ataajalle mahdolliuuden toditaa, että anne on heio, miäli tämä ieltäytyy maamata. Kantajan neuotteluoima erutuu oieudenäyntiuhauen uottauuteen, joten hänen on rajoitettaa mahdolliuuttaan omaua eäedullita informaatiota oieudenäynnin annattauudeta. 86

Sen ijaan eli, joa ointotarjouen teee aremmalla informaatiolla arutettu ataaja, alautui trategien äyttäytymien ongelmai. aaittiin, että ainoataan ahingon aiheuttaneella ataajalla on annute oia riita, illä hän tietää häiäänä äittelyn, mutta oi ielä neuottelua älttää oieudenäyntiulut. Siten ataajan tarjou aattaa aljataa hänen yityien informaationa. Kantajan annute ointoon erutuu iihen, että hän oi älttää oieudenäynnitä aiheutuan eäarmuuden ja oieudenäyntiulut, jota hänelle langetetaan, jo hän häiää riidan. Kun oauolet oat riineutraaleja ja ataaja ieltäytyy oimata riitaa, antaja ei oi tietää, johtuuo oitonarmuu iitä, ettei ataaja ole aiheuttanut ahinoa, ai yrittääö ahingon aiheuttanut ataaja huijata häntä. Peliä on ähintään eatrategiataaaino, joa antaja on almi oieudenäyntiin oitiiiella todennäöiyydellä, ellei ataaja tee tarjouta. iäi uhtaia trategioia oi olla taaaino, joa myö tuottamuellieti toiminut ataaja ieltäytyy maamata mitään ja antaja luouu anteeta, mutta en olemaaolo riiuu ataajatyyien iinteätä ouudeta oulaatioa. Viimeiei tarateltiin ielä neuotteluongelmaa, joa informaation eäymmetria on aiuolita. Analyoinnin ohteena oli ai raenteellieti toitena altaita mallia, joita toiea ointoehdotuen teee antaja ja toiea ataaja. Malleille oli ominaita, että ointoehdotuen teijän yityinen informaatio aljatuu, ointoehdotuen teijälle jää eäarmuu atauolen yityietä informaatiota ja eäarmuu oituu täyin ain, jo edetään oieudenäyntiin. aaittiin eninnäin, että eäymmetrian aiuoliuu johtaa ointoehdotuen teijän tareeeen ignaloida tyyinä atauolelle. Tämän uoi hänen teemänä ehdotu oieaa iitä, mitä hän aatii tai tarjoaii, jo ainoataan atauolella olii yityitä tietoa. Jo riidan oimita ehdottaa antaja, ääritymä orottaa aatimuta, un en ijaan ataajan ehdottaea oimita ääritymä alentaa tarjouta. Vertaamalla malleita muodotettuja oieudenäynnin e ante odotettuja freenejä haaittiin myö, että yhteiunnan näöulmata ei ole yhdenteeää, umi aianoaiita iimeädeä ehdottaa ointoa. Päätelmänä oidaan eittää, että eäymmetrien informaation allitea roolien atunnainen määräytyminen aattaa aiheuttaa yhteiunnallita tehottomuutta liialliten oieudenäyntien uoi. Erä mieleniintoinen tarateluohde jatoa ajatellen on aianoaien ja hänen edutajana inentiiien taratelu äämie agentti-ongelmana. Peliteoreettiia tutimuia on altaoin oletettu, että äytöä on roiioon erutua aliojärjetelmä. aimieten aliot määräytyät Suomea uitenin joo äytettyjen 87

työtuntien tai uoritettujen toimeniteiden eruteella, eiä niihin aiuta rataiun loutulo. Sen ijaan hyin hoidettu toimeianto erryttää laimiehen tai laiaiaintoimiton mainetta, joten e aiuttaa tuleaan liietoimintaan. iäi Suomen Aianajajaliitolla on laiääteinen elolliuu aloa aianajajien toimintaa. Vaia tutimuirjalliuu on oimaaati eittynyt roiioalioon, Kalo ja Shaell (999) oat uitenin eittäneet, että tuntilautueen erutuia toimeiannoia laimiehillä on ylenmääräinen annute anteen ireille aattamieen ja ointoehdotuen torjumieen, mutta jo he alueräien toimeiannon jäleen aaat hoidettaaeen uuden, tuottaamman taauen, annute ointoon oi muodotua liialliei. 88

ÄTEET Baird, D. G., Gertner R.. & Pier R. C. 994. Game theory and the la. arard Unierity Pre. Cambridge, Maahuett. Bebhu,. A. 984. itigation and ettlement under imerfet information. RAND Journal of Eonomi 5: 404 45. Bierman,. S. & Fernandez,. 998. Game theory ith eonomi aliation.. aino. Addion-Weley. Cooter, R. D. & Rubinfeld, D.. 989. Eonomi analyi of legal diute and their reolution. Journal of Eonomi iterature: 067 097. Cooter, R. D. & Rubinfeld, D.. 990. Trial ourt: an eonomi eretie. a and Soiety Reie 4: 533 546. Cooter, R. D. & Ulen, T. 000. a and eonomi. 3. aino. Addion-Weley. Daughety, A. F. & Reinganum J. F. 994. Settlement negotiation ith to-ided aymmetri information: model duality, information ditribution and effiieny. International Reie of a and Eonomi 4: 83 98. Erati, K. 00. Konflitit ja aihtoehtoiet onflitinrataiumenetelmät. Teoea S. Pohjonen (toim.) Soittelu ja muut aihtoehtoiet onflitinrataiumenetelmät. WSOY laitieto. elini. Erati, K. 005. Riidat äräjäoieuia. Emiirinen tutimu riita-aioita ja oieudenäyntiuluita. Oieuoliittien tutimulaitoen julaiuja 7. elini. ay, B.. & Sier, K. E. 997. itigation and ettlement. Julaitu nimellä Settlement of litigation teoea P. Neman (toim.) 998 The ne algrae ditionary of eonomi and the la 3: 44 45. Stoton Pre. Ne Yor. Joela, A. 005. Oieudenäynnin eruteet. Oieudenäynti I.., uud. aino. Talentum. elini. Kalo,. & Shaell, S. 999. Eonomi analyi of la. Teoea A. J. Auerbah & M. Feldtein (toim.) 00 andboo of ubli eonomi 3: luu 5,. 66 784. Eleier. Amterdam, Ne Yor. Koulu, R. 998. Sointo riita-aioiden oieudenäynniä. Teoea V. Kanniainen & K. Määttä (toim.) Näöulmia oieutaloutieteeeen. aimieliiton Kutannu. elini. ande, W. M. 97. An eonomi analyi of the ourt. Journal of a and Eonomi 4: 6 07. 89

Määttä, K. 999. Oieutaloutieteen aaoet. elingin ylioiton oieutieteellien tiedeunnan julaiut. elini. Nalebuff, B. 987. Credible retrial negotiation. RAND Journal of Eonomi 8: 98 0. P ng, I. P.. 983. Strategi behaior in uit, ettlement, and trial. Bell Journal of Eonomi 4: 539 550. Poliny, A. M. 003. An introdution to la and eonomi. 3. aino. Aen. Ne Yor. Poliny, A. M. & Shaell, S. 005. Eonomi analyi of la. Teoea. Blume & S. Durlauf (toim.) 008 The ne algrae ditionary of eonomi.. aino. Poner, R. A. 973. An eonomi aroah to legal roedure and judiial adminitration. Journal of egal Studie : 399 458. Shaell, S. 98. The oial eru riate inentie to bring uit in a otly legal ytem. Journal of egal Studie : 333 339. Shaell, S. 989. Sharing of information rior to ettlement or litigation. RAND Journal of Eonomi 0: 83 95. Shaell, S. 997. The fundamental diergene beteen the riate and the oial motie to ue the legal ytem. Journal of egal Studie 4: 575 6. Shaell, S. 000. Eonomi analyi of la. Julaitu nimellä a and eonomi teoea N. J. Smeler & P. B. Balte (toim.) 00 International Enyloedia of the oial & behaioral iene. Eleier. Amterdam, Ne Yor. Shaell, S. 003. Eonomi analyi of litigation and the legal roe. Teoea Foundation of eonomi analyi of la. arard Unierity Pre. Sier, K. E. 99. The dynami of retrial negotiation. Reie of Eonomi Studie 59: 93 08. Daughety, A. F. & Reinganum J. F. 008. Settlement. Julaitaan teoea Chri William Sanhirio (toim.) Enyloedia of a and Eonomi.. aino. Vol. 0: Proedural a and Eonomi. Edard Elgar. <UR: htt://rn.om/abtrat599> (4.6.008) Mieli, T. J. 004. The eonomi aroah to la. Stanford Unierity Pre. Kalifornia. Saatailla Turun ylioiton eroa: <UR:htt://ezroy.utu.fi/login?urlhtt://ite.ebrary.om/lib/unituru/Do?id0 056573> 90

IITTEET IITE A Väitteen toditu Tod. Sointoehdotueta riiuen yiäitteinen oaelitaaaino oi olla euraaan altainen:. > * ( ), ( ) ja α ( ). *( ), ( ) * ja ( ), tai α. *( ) Jo > 0, on olemaa aina oitiiinen todennäöiyy, että ataaja hylää >. ointoehdotuen, illä tällöin ( ) 0. Koa määritelmän muaan ( ) α( ) α, niin, jo ( ) ( ) > *, un ( ) > *. Jo ataaja hylää ointoehdotuen, antaja orjaa uomutaan ataajan tuottamueta, jolloin hänen jäliäteinen äityenä on, että tuottamu on älillä [, ( ) ] Koa ( ) * 0. > ja määritelmän eruteella * johtaa nolla-odotuaroon oitota oieudenäynniä, roein jataminen on aina annattaaa (eli ( ) α ). Kun > * ( ), α ( ) ja ( ) yiäitteinen taaaino., oaeliä on 9

. Jo taa *( ), on olme mahdolliuutta, mitä ( ) α ( ) 0, 0 < α ( ) < ja ( ) a. Taau ( ) 0 α. α aattaii olla: α ei uitenaan ole mahdollinen, illä aii ataajat uoiiat, että antaja luouu aina anteeta, joten aii ataajat torjuiiat oinnon. Tällöin antajan alueräinen ja ehdollinen äity tuottamueta yhteniiät, eli antajan olii annattaaa jataa roeia, un anteella alun erin on aroa. α Mahdolliuu, että ( ) 0 b. Taau ( ), on ritiriidaa määritelmän ana. 0 < α < meritee, että jo ointoa ei ynny, antaja euraa eatrategiaa ja on iten indifferentti anteeta luoumien ja oieudenäynnin älillä. Tämä taroittaa, että ( ) * α ( ). *( ) Annettuna < *( ) ja ( ) *, ( ) määritelty., ja tällöin α on yiäitteieti. Taau α ( ) on mahdollinen ainoataan, un ( ) *, * jolloin ( ) ( ) α ja ( ) *. Jo ( ) *( ) α ( ), niin ( ) * < * ja <, joten ataajan torjuea oinnon antajan ehdollinen odotettu oitto oieudenäynnitä on negatiiinen, miä on α. ritiriidaa en oletuen ana, että ( ) Taau α ( ), on mahdollinen, jo ( ) ( ) * * ja. Tällöin oaeliä on yiäitteinen taaaino. M.O.T. 9

IITE B Taaainon johtaminen ataajan mallia Funtion (5.7) deriaatta :n uhteen rataitaan ataaalla taalla uin antajan mallia. Koa on aio, e oidaan iirtää määrätyn integraalin ertoimei, F [ ( )] jolloin funtio (5.7) uituu muotoon U, d { F[ ( ) ]} ( ) F[ ( ) ]. ( ; ( ) ) f ( ) ( ) Oittaiintegroinnin aulla aadaan ( ) ( ) [ [ ] f ( ) d f ( ) ( ) f ( ) ( ) f ( ), jona deriaatta :n uhteen on ( ) f [ ( ) ] ( ) [ ( ) ] df d [ ( ) ] ( ). Koa ertymäfuntion deriaatta f, funtion (5.7) enimmäien ertaluun ehto on U (, ; ( ) ) F[ ( ) ] f [ ( ) ] ( ) { [ ( ) ] } 0. Vataajan otimaalinen tarjou * ( ) minimoi funtion U, joten ertymäfuntiota F ( ) annettujen oletuten aulla antaja oi taaainoa äätellä ataajan tyyin. Koa * ( ) ii toteuttaa [ ( ) ] ateeta aljatuu. Siten taaainoa ( ) *, ataajan yityinen informaatio tuottamuena * ( ) ( ) minä uoi enimmäien ertaluun ehdoi muodotuu ja ( ), U (, ; ( ) ) F[ ( ) ] f [ ( ) ] 0. (.) 93

94 Jotta oidaan jälleen eittää otimaalinen ointoehdotu imliiittieti, muodotetaan enimmäien ertaluun ehdota (.) differentiaaliyhtälö (.) hyödyntämällä tietoa, että ( ) [ ] * ja ( ) F. Sijoitetaan enimmäien ertaluun ehtoon ( ) [ ] ( ) F ja ( ) [ ] f, jolloin aadaan ( ) 0. Kerrotaan tämä uolittain ( ) :llä, jolloin tuloei aadaan ( ) 0, joa taa oidaan irjoittaa muotoon ( ) ( ) ( ). (.) Nyt reunaehtona on, ettei tuottamuelliimmin toimineen eli heioimman ataajan tarite ääritellä tarjoutaan. Toiin anoen ( ) * minimoi -tyyin ataajan odotetun taion U ;,, illä rajoitteella, että ointoehdotu on jouoa ( ) ( ) ( )] [, ) (. Otimoinnin tuloena aadaan, että ( ) ( ) 0 *, joten reunaehdon tulee olla ( ) ( ) *. (.3) Jotta differentiaaliyhtälö (.) oidaan rataita, irjoitetaan e muotoon ( ) ( ), jolloin integroiai teijäi aadaan d e.

95 Rataitaan yhtälö ( ) β d e e d d, un β on integrointiaio, minä tuloena ( ) e β. (.4) Tämän jäleen rataitaan integrointiaio äyttämällä reunaehtoa (.3). Koa otimia ( ) ( ) ( ) [ ] ( ) * *, reunaehdon aulla oidaan funtio (.4) irjoittaa muotoon ( ) ( ) ( ) e * β. Tätä aadaan, että ( ) e * β, eli integrointiaio on ( ) e * β. (.5) Sijoitetaan integrointiaio (.5) funtioon (.4), mitä aadaan ( ) ( ) e *, ja un tämä ielä ijoitetaan ataajan otimaalieen ointotarjoueen ( ) ( ) [ ] ( ) *, oidaan tarjou eittää imliiittieä muodoaan ( ) ( ) ( ) ( ) e * * *. (5.8)