SOVINTO RIITA-ASIOIDEN RATKAISUKEINONA

Turun ylioito Yhteiuntatieteellinen tiedeunta Taloutieteen laito SOVINTO RIITA-ASIOIDEN RATKAISUKEINONA Soinnon edellytyten mallintamieta taloutieteen menetelmin Pro gradu -tutielma Tououu 009 Tarja Kangamaa

TURUN YIOPISTO Taloutieteen laito / Yhteiuntatieteellinen tiedeunta KANGASMAA, TARJA: Sointo riita-aioiden rataiueinona Soinnon edellytyten mallintamieta taloutieteen menetelmin Pro gradu -tutielma, 90., 5 liite. Taloutiede Tououu 009 Tää tutielmaa taratellaan dioitiiien riita-aian rataiua Suomen oieujärjetelmää taloutieteen menetelmiä hyödyntämällä. Tutielman taroituena on yhtäältä elittää, mii oa taauita etenee äräjäoieuden äääittelyyn, ja toiaalta haainnollitaa ointoneuottelun ulua ja tulota. Täreiminä lähteinä oat olleet S. Shaellin Eonomi analyi of litigation and the legal roe (003) eä R. D. Cooterin ja D.. Rubinfeldin Eonomi analyi of legal diute and their reolution (989). iäi ueita eliteoreettiia tutimuia on äytetty eiuana mallien muodotamiea ja analyoinnia. Oieutaloutieteellinen tutimu erutuu oletueen, että ointo on aina tuomiota tehoaami rataiueino. Sointo on uitenin mahdollinen ain, jo antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on enintään yhtä uuri uin ataajan odotettu taio. Tutielmaa ooitetaan, että äytännöä oinnon eteenä on ähintään toien oauolen relatiiinen otimimi oieudenäynnin loutuloeta. Siten oittelijan tehtää on oitaa erot aianoaiten informaatioa, eiä muuniältöien oinnon editäminen ole oieutaloutieteen näöulmata tehoata. Oieuteen oidaan uitenin aina edetä oitiiiella todennäöiyydellä, jo eäymmetritä informaatiota ei oida uottaati jaaa tai ainain toiella aianoaiita on annute äyttäytyä trategieti neuottelua. Peliteorian aulla on analyoitu eä neuotteludynamiiaa että informaation yi- ja aiuolien eäymmetrian aiututa neuotteluongelman taaainoon. Tuloena oidaan eittää euraaat neljä haaintoa: Kun neuottelun enimmäieto tiedetään, oinnon yntymien todennäöiyy on uuremi neuotteluroein alaea ja äättyeä uin en eiaiheilla. eiommin informoidun antajan neuotteluoima erutuu oieudenäyntiuhauen uottauuteen, joten hänen on rajoitettaa mahdolliuuttaan omaua eäedullita tietoa anteen annattauudeta. Paremmin informoidulla ataajalla on annute trategieen äyttäytymieen, jo ointotarjou oi aljataa hänen yityien informaationa. Kun ummallain oauolella on yityitä tietoa, ointoehdotuen teijän on ignaloitaa tyyinä atauolelle, ja roolien atunnainen määräytyminen aattaa aiheuttaa yhteiunnallita tehottomuutta liialliten oieudenäyntien uoi. Aiaanat: oieutaloutiede, ointo, riita-aiat, eliteoria, informaatio, neuottelut, äätöenteo

SISÄYS. JODANTO.... DISPOSITIIVINEN RIITA-ASIA OIKEUSTAOUSTIETEEN NÄKÖKUMASTA...5.. Oieuriidan aiheet...5.. Sointo tehoa riidanrataiueino...9.3. Soinnon tehouu aianoaiten näöulmata...0.4. Soinnon yhteiunnallinen tehouu... 3. MIKSI DISPOSITIIVINEN RIITA-ASIA RATKAISTAAN TUOMIOA?...4 3.. Sointoteorian taattinen erumalli...4 3... Mallin oletuet...5 3... Sointomarginaalin laeminen...7 3..3. Riinaihdanta...9 3..4. Oieudenäyntiulujen alloaatiotaa...9 3.. Negatiiinen ointomarginaali oinnon eteenä...3 3... Relatiiinen otimimi...3 3... Alhaiet oieudenäyntiulut...5 3.3. Eätäydellinen informaatio oinnon aieuttajana...7 3.3.. Informaation uottaan jaamien ongelma...7 3.3.. Strateginen äyttäytyminen...3 4. SOVINTONEUVOTTEUN ERITYISPIIRTEIDEN MAINTAMINEN...36 4.. Sointoneuottelun dynamiia anteen ireilletulon jäleen...37 4... Mallin oletuet...37 4... Täydellinen informaatio...39 4..3. Eätäydellinen informaatio...4 4.. Kuina antaja taaa oieudenäyntiuhauen uottauuden?...48 4... Mallin oletuet ja elin raenne...49 4... Pelaajien trategiat ja elin taaaino...5 4..3. Komaratiiinen tatiia...57 4.3. Neuotteluumanina oitonarma ataaja...60 4.3.. Mallin oletuet...6 4.3.. Puhtaat trategiat...63 4.3.3. Seatrategiat...67 5. INFORMAATION KAKSIPUOINEN EPÄSYMMETRIA...7 5.. Mallien määrittely...7 5.. Kantajan ointoaatimu ataajalle...74 5.3. Vataajan ointotarjou antajalle...78 5.4. Komaratiiinen tatiia...80 5.5. Yhteiunnan referoima rooliaetelma...8 6. PÄÄTEMÄT...84 ÄTEET...89 IITTEET...9 I

KUVIOT Kuio. Riita-aian otimaalinen äittelyaia tuomioituimea... Kuio. Oieuriidan aiheet...6 Kuio 3. Sointojen jaauma ajan yli...47 Kuio 4. Peliuu uottaan uhauen ongelmaa...5 Kuio 5. Peliuu täydelliti informoidun ataajan tehdeä ointotarjouen...6 TAUUKOT Tauluo. Perumallin muuttujat...6 Tauluo. Valinta oinnon ja oieudenäynnin älillä, un häinnyt oraa atauolen oieudenäyntiulut...8 Tauluo 3. Valinta oinnon ja oieudenäynnin älillä, un aianoaiet ataaat omita oieudenäyntiuluitaan...0 Tauluo 4. Sointomarginaali... Tauluo 5. Komaratiii-taattien taratelun tuloet eä uottauurajoitteelliea että -rajoitteettomaa eliä...58 Tauluo 6. Kantajan mahdolliet uhtaat trategiat, un hän äättää annataan oieudenäynnin loutuloeta arman ataajan ointotarjoueen...64 Tauluo 7. Kantajan ja ataajan aralliuuden muuto joaiea mahdolliea maailmantilaa, un ointoa tarjoaa oieudenäynnin loutuloeta arma ataaja..65 Tauluo 8. Kantajan ja ataajan ehdolliet odotetut hyödyt reduoidua eliä, un ointoa ehdottaa oieudenäynnin loutuloeta arma ataaja...66 Tauluo 9. Pelin täydellinen bayeilainen taaaino eatrategioia, un ointoa ehdottaa oieudenäynnin loutuloeta arma ataaja...68 Tauluo 0. Komaratiii-taattien taratelun tuloet malleia, joia informaation eäymmetria on aiuolita...8 II

YENTEITÄ OK Oieudenäymiaari..734/4 myöhemine muutoineen To ai riita-aioiden oitteluta yleiiä tuomioituimia 6.8.005/663 VahKor Vahingonoraulai 3.5.974/4 III

. JODANTO Tää tutielmaa analyoidaan dioitiiien riita-aian rataiutaaa taloutieteen menetelmien aulla. Taroituena on eninnäin elittää, mii oa riidoita äätyy tuomioituimen rataitaai, aia oiminen olii aianoaiten annalta oieudenäyntiä tehoaami rataiueino. Toiei yritään määrittelemään, miä neuotteluaiheea oauolet todennäöiimmin oiat riidan ja millainen orau aetetaan oinnon ehdoi. Taratelu eittyy Suomen oieujärjetelmään, minä uoi lähdeirjalliuudea äiteltyjä malleja on muutettu oieudenäyntiulujen utannuatuun oalta iten, että oittajan ulut määrätään häinneen maettaai. Muilta oin tehtäät oletuet noudattaat lähdeirjalliuudea yleieti eitettyä, muaan luien oletu, että enimmäien oieuateen äätö aa lainoiman. Tämän uoi muutoenhau rajautuu taratelun ulouolelle. Vuonna 993 toteutettiin Suomea laaja alioieuuuditu, jona taoitteena oli analaiten oieuturan arantaminen ja riita-aian äittelyn tehotaminen. Sen eeinen oa oli riita-aioiden oieudenäyntimenettelyn uuditaminen, jolla yrittiin aiemaa oieudenmuaiemaan oieudenäyntiin. Uudituea menettelytä tuli älitöntä, uullita ja eitettyä. Näiden eriaatteiden tämällinen noudattaminen teee uitenin louunaatetun oieudenäynnin arin alliii, joten ohonnut ulurii aattaa hillitä eä anteiden notamita äräjäoieuia että muutoenhaua äräjäoieuden äätöeen. iäi oidaan olettaa (Koulu 998, 85 88), että myö oieudenäynnin rajatuotot aleneat. Kun tietty äittelytao on aautettu, liäutannu ei enää ataaalla taalla aranna äittelyä tai rataiun laatua. Kuioa on haainnollitettu riita-aian otimaalinen äittelyaia tuomioituimea. Oieuroeita aiheutuu aianoaiille, antajalle ja ataajalle, taloudelliia utannuia oieudenäyntiuluina, mutta tuomioituinlaitoen toiminnan rahoittaa yhteiunta. Kuioa rajautannuäyrä (MC) on nouea, illä oidaan olettaa, että utannuet noueat itä oreammii, mitä enemmän oieudenäynti itittyy. Toiaalta rajahyöty (MB) on alenea, oa liäelityten merity oiean loutuloen aauttamiei ähenee äittelyn jatuea. Otimaalinen äittelyaia (t*) toteutuu Siiiliroeiin tehtiin luuiia ieniä muutoia uonna 003, mutta alioieuuudituen eeiet lähtöohdat äilytettiin ennallaan.

rajautannuten ja rajahyödyn leiauiteeä; oieudenäyntimenettely on järjetetty tehoaimmin, un e minimoi eä menettely- että erehtymiutannuet. MC, MB MC MCMB MB t* Käittelyaia Kuio. Riita-aian otimaalinen äittelyaia tuomioituimea Alioieuuudituen yhteydeä liättiin oieudenäymiaareen (4/734) äännö tuomarin elolliuudeta editää ointoa aatettaea oimaan OK 5:6, jona. momentin muaan Aiaa, joa ointo on allittu, tuomioituimen on yrittää aamaan aianoaiet oimaan aia. Tällaita oieuriitaa, joa ointo on allittu, ututaan tahdonaltaiei eli dioitiiiei. Sen liäi, että tuomari yrii aiaanaamaan oinnon oauolten älille tuomioituimea ireille aatetun riita-aian almitelua, itä oidaan taoitella muillain taoin. Oauolet oiat neuotella eenään, ja ueati hyödynnetään myö aihtoehtoiia riidanrataiumenetelmiä (alternatie diute reolution, ADR). Joelan (005, 54 63) muaan Suomea nyyiin äytöä oleiin aihtoehtoiiin riidanrataiumenetelmiin oidaan luea oieudelliet neuontaalelut, joita tarjoaat mm. aianajajat eä uluttaja- ja elaneuojat; oittelutoimitojen tuottamat aaaehtoiet oittelualelut, joia oidaan äitellä riita-aioita, miäli ainain yhtenä aianoaiena on yityinen henilö; lainäyttöä harjoittaat lautaunnat eä erilaiet altuutetut ja aiamiehet. iäi aihtoehtoiiin riidanrataiumenetelmiin luetaan myö uonna 006 äyttöön otettu uui tuomioituinoittelu, jota äädetään laia riita-aioiden oitteluta yleiiä tuomioituimia (663/005), eä älimiemenettely.

Tää työä oieudelliia termejä oinnon editäminen ja oittelu äytetään oieutiedettä aaammin, oa yeeä on riita-aian rataiun taloutieteellinen tutimu. Siten niillä iitataan yhteieti aienlaiiin ohjattuihin neuottelujärjetelmiin, joilla yritään muodotamaan oauolten älille ointo. Kun äitellään nimenomaan tuomarin elolliuutta editää ointoa almitelua tai eimerii älimiemenettelyä, ilmaitaan aia yielitteieti. Tutielmaa noudatetaan euraaaa äittelyjärjetytä: Toiea luua eitellään dioitiiinen riita-aia taloutieteen näöulmata. Enii eitetään, millaiiin aiheiiin e oidaan tutimuen annalta jaaa, ja toiei määritellään ointoteorian tehouuolettama, jolle analyointi ohjautuu. Sen jäleen eritellään oinnon tehouutta aianoaiten näöulmata, illä oimalla riidan he äätäät oieudenäyntiulut ja älttäät tuomioituimen äätöeen liittyän eäarmuuden. Koa aianoaiten annuteet erutuat heidän yityiiin etuihina ja oieaat näin ollen yhteiunnan intreitä, taratellaan loui ielä yitä, joiden uoi ointoja olmitaan yhteiunnan annalta joo riittämättömäti tai liian aljon. Tutielman olmannea luua eritellään oinnon eäonnitumien yitä. Alui eitetään niin ututtu ointoteorian erumalli, jona muaan oieuriidan oiminen on mahdollita, jo ja ain jo antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on enintään yhtä uuri uin ataajan odotettu taio. Tältä oin täreimiä lähteitä oat S. Shaellin Eonomi analyi of litigation and the legal roe (003) eä R. D. Cooterin ja D.. Rubinfeldin Eonomi analyi of legal diute and their reolution (989). Perumallin arametrien muutoten aulla yritään elittämään, mitä teijät editäät oinnon aauttamita ja mitä aarantaat itä. aaitaan eninnäin, että oiminen on äitämättä mahdotonta, jo aianoaiet oat relatiiien otimitiia tai oieudenäyntiulut erraten alhaiet. Toiaalta oieudenäyntiin oidaan ajautua oitiiiella todennäöiyydellä, jo informaatio on eätäydellitä eiä eäymmetriaa oida uottaati orjata tai aremmalla informaatiolla arutettu oauoli yrii trategieti äyttäytymällä arantamaan neuotteluaemaana. Rito Koulu (998) nimittää ointoteoriai oieutaloutieteen tutimuhaaraa, joa analyoi itä, milloin riidat iedään oieudenäyntiin ja milloin ne oitaan, aia arinaita ointoteoriaa ei ole olemaa. 3

Neljänneä luua analyoidaan ointoneuotteluongelman erityiiirteitä eliteoriaa hyödyntämällä. Peliteorian aulla on mieleätä taratella neuotteluongelmia, joia informaatio on eätäydellitä, eli ainain toiella aianoaiita on yityitä tietoa jotain oinnon annalta releantita eiata. uua eitytään ongelmiin, joia informaation eäymmetria on yiuolita. Enii johdetaan rataiu yymyeen, miä neuotteluaiheea ointo todennäöiimmin aautetaan, miäli e aautetaan. Eiuana neuotteludynamiian taratelulle on K. E. Sierin The dynami of retrial negotiation (99). Sen jäleen määritetään taremmin, millaieen taaainoon ointoneuottelua äädytään yiuolien eäymmetrian allitea. Tällöin on luonteaa ohditaa eäymmetria ataajan tuottamueen, jona haaiteminen on aina joain määrin ubjetiiita. 3 Käiteltäät mallit erutuat altaoin B. Nalebuffin tutimueen Credible retrial negotiation (987) eä. S. Biermanin ja. Fernandezin eityeen teoea Game theory ith eonomi aliation (998, 346 355). Viidenneä luua taratellaan neuotteluongelman taaainoa ja otimaalita rooliaetelmaa, un informaation eäymmetria on aiuolita. Eäymmetrian aiuoliuuden uoi taaainot on johdettaa uudelleen. Jo ummallain aianoaiella on yityitä tietoa, elin informaatioraenne on arin luonteaa ontruoida niin, että ataajalla on yityitä tietoa tuottamuena ateeta ja antajalla ärimänä ahingon määrätä. Tältä oin taratelu ohjautuu A. F. Daughetyn ja J. F. Reinganumin tutimueen Settlement negotiation ith to-ided aymmetri information: model duality, information ditribution and effiieny (994). Joainen mainituita tutimuita on uitenin tää tutielmaa oitettu Suomen oieujärjetelmään, eli mallien oletuia on muutettu oieudenäyntiulujen utannuatuun oalta niin, että häinnyt aianoainen eloitetaan oraamaan oittaneen ulut. 3 Korattaan ahingon määrän arioiminen on yinertaita eimerii illoin, un oimuriomueta on määrätty oimuao tai tietty lajitaara on tuhoutunut. 4

. DISPOSITIIVINEN RIITA-ASIA OIKEUSTAOUSTIETEEN NÄKÖKUMASTA Oieutaloutieteellinen tutimu on ollut erityien uoittua angloamerialaiea tiedeyhteiöä, ennen muuta Yhdyalloia. Sen taroituena on elittää oieudelliia ilmiöitä oeltamalla niihin taloutieteen eruoletuia. Proeioieuden alalla erä uoituimmita taloutieteellien tutimuen ohteita on ollut alinta oinnon ja oieudenäynnin älillä, jona tutimuelle arhaien ohjan aettiat ande (97) ja Poner (973) taratelemalla aianoaiten yityiiä annuteita oia oieuriita. Shaell (98) uuditi tutimuta erottamalla yityiet annuteet yhteiunnalliita, ja atiiieti aihetta ryhtyiät 980-luulla äittelemään myö R. D. Cooter ja A. M. Poliny. Sittemmin tutimuen ainoite on iirtynyt eneneää määrin eliteoreettiiin malleihin, joiden aulla on analyoitu eäymmetrien informaation ja eliraenteen aiututa neuotteluongelman taaainoon. 4 Kattaa oote iiiliroein tutimuen tuloita löytyy eimerii ayn ja Sierin (997) eä Kaloin ja Shaellin (999) eityitä, ja erilaiia eliteoreettiia oellutuia eitteleät Daughety ja Reinganum (008)... Oieuriidan aiheet Siiiliroei (litigation) eli oieudenäynti riita-aioia taroittaa menettelyä, jolla annetaan oieuuojaa älittömäti yityioieudelliten etujen hyäi. Riita-aiain tuomioituinäittely jaetaan ahteen eruaiheeeen: almiteluun, jona aiana tämennetään riitayymy ja artoitetaan oieudenäyntiaineito, eä äääittelyyn. Menettelyn eruajatuena on aian rataieminen mahdolliimman noeati, ja tietyin edellytyin rataiu oidaan antaa jo menettelyn irjalliea aiheea (OK 5:3 ja OK 5:7a) tai uulliea almiteluitunnoa (OK 5:7). Vaia joitain riita-aioita idetään julien intrein annalta niin merittäinä, etteiät aianoaiet oi oia niitä eenään, altaoaa oieuriitoja ointo on allittu (Joela 005). 4 Peliteorian oieudelliita oellutuita. eim. Baird, Gertner & Pier (994) 5

Oieuriidan aiheet on yinertaitetuti haainnollitettu uioa. Cooter ja Rubinfeld (989, 069 07) eittäät, että iiilioieudellinen riita oidaan jaaa oieutaloutieteellien analyyin annalta neljään aiheeeen. Enimmäien näitä muodotaa äitetty riomu, joa on yynä myöhemään roeiin. Toiea aiheea ahingon ärinyt oauoli äättää, eittääö hän oieudelliia aateita ja millaiia äitetylle ahingonaiheuttajalle. Kolma aihe on ajanjao aateen eittämien ja alaan oieudenäynnin älillä. Silloin antaja (laintiff) ja ataaja (defendant) oallituat oieudenäyntiä almiteleiin neuotteluihin, joiden täreänä tehtäänä on rohaita heitä oimaan riita oieuituimen ulouolella. Neljä aihe on oieudenäynti tuomioituimea, jona jäleen alimman oieuateen äätöeen tyytymätön aianoainen oi haea muutota ylemmätä intanita; Suomea aianomainen muutoenhautuomioituin on hoioieu. (K. myö Cooter & Ulen 000.) äiä äittely MUUTOKSENAKU äiä äittely Voita äittely PÄÄKÄSITTEY Kieltäydy oinnota Voita äittely VAMISTEU Nota anne Suotu ointoon KANTEEN NOSTAMINEN Vahino Älä nota annetta KANNEPERUSTEEN SYNTYMINEN Ei ahinoa Kuio. Oieuriidan aiheet Oieuriidan aiheita oat analyoineet mm. Cooter & Rubinfeld (990), Cooter & Ulen (000) ja Poliny & Shaell (005). Millaiia yymyiä eri aiheia ii on elitettää? Proein eruteena on ataajan äitetty teo tai laiminlyönti, jota on aiheutunut antajalle menety tai haitta. Vataajan näöulmata antajalle yntynyt ahino on uitenin ain hänen toiminnataan aiheutunut negatiiinen uloiaiutu. Koa ahinotaahtumien määrään aiuttaat eä ellaien toiminnan harjoittaminen, joa iältää ahingonaaran, että arotoimien noudattaminen, mutta toiminnan rajoittamieta ja orotetuta huolelliuudeta aiheutuu uluja, oauolten oieudet ja elolliuudet on määritelty taloudellieti tehoaalla taalla, un ahingota ja en 6

älttämietä aiheutuat utannuet oat taaainoa. Kuina yilöt aadaan antamaan toimintana haitalliet aiutuet ja uina heitä annutetaan liäämään hyödyllitä toimintaa? Miäli oauolet oiat etuäteen oia menettelytään, taaaino aautetaan neuotteluia; Coaen teoreeman eruteella tranatioutannuten uuttuea oieudet ja elolliuudet ohdentuat marinoilla Pareto-otimaalieti riiumatta iitä, uina ne on alun erin järjetetty laia. Uein neuotteleminen on uitenin allita tai yliäänä mahdotonta 5, jolloin oieuita ja elolliuuita on tareen äätää laia, illä niiden alueräinen alloaatio ohjaa oauolten toimintaa. Seuraaaa aiheea antajan on arioitaa oieuroein taloudellinen annattauu niiden ennaoäityten eruteella, jota hänellä on oieudenäynnin loutuloeta. Jotta antaja oi alun erinään menetyä äittelyä, tulee hänellä olla aianmuainen anneerute anteena tuena. Se oi olla oimuriomu tai haitta, jona antaja on ärinyt ataajan äitetyn tuottamuen uoi ja jota on lain muaan mahdollita aada orau. Ono anteen ireille aattaminen ja orauen haeminen oieuteite hyödyllitä aina, un antaja on tällaien ahingon ärinyt? Taloutieteellieti ye on äätöenteota eäarmuuden allitea: antaja toimittaa haatehaemuen tuomioituimeen, jo ja ain jo hänen odotettu hyötynä tuleaiuudea on ähintään yhtä uuri uin roeita hänelle älittömäti aiheutuat utannuet. Käytännöä antajan on laettaa odotetut hyötynä oieuriidan erääiitä aiheita (tulot oinnota ja oitota oieudenäynniä) ja errattaa niitä älittömiin utannuiin (oieudenäyntimau) 6. Koa oieudenäynnit organioidaan eri taalla eri oieujärjetelmiä, oiat roeinormitot johtaa toiitaan oieaiin loutuloiin. Erä taloutieteen menetelmien aulla mallinnettaia olea yymy on, uina oieudenäyntiutannuatuun jaautuminen aiuttaa antajan odotettuun oittoon tai ataajan odotettuun taioon oieudenäynnitä. Valmitelun aiana tuomioituin toimittaa ataajalle haateen, johon ataaja antaa atauen, ja tarittaea oauolilta yydetään ielä täydentäiä lauuntoja. Jo ataaja atutaa annetta, aian äittelyä jatetaan tuomarin ohjaamaa uulliea almitelua, joa elitetään oinnon mahdolliuu. Aianoaiet oiat toi yriä löytämään riidalle rataiun myö einäiiä ointoneuotteluiaan; amoin he oiat äydä neuotteluja jo ennen anteen ireille aattamita. Kuioa neuotteluaihe on 5 iäi oiminen oi eäonnitua, jo informaatio on jaautunut eäymmetrieti oauolten een. 6 Välittömiä utannuia oat myö antajan oieudenäyntiulut, jo aianoaiet ataaat omita uluitaan oieudenäynnin loutuloeta riiumatta. 7

ijoitettu anteen notamien ja oieudenäynnin äliin erityieti ahdeta yytä. Eninnäin tuomarille on lailla äädetty elolliuu editää oinnon yntymitä ireillä oleaa riita-aiaa (OK 5:6), ja toiei ointo tyyillieti aautetaan ata juuri ennen oieudenäyntiä. Neuotteluongelma oidaan ymmärtää elinä, jona ooeratiiita rataiua uaa ointo ja ei-ooeratiiita rataiua edutaa oieudenäynti. Siihen liittyy ueita iinnotaia yymyiä, uten aautetaano ointo, mitä ehtoja oinnolle aetetaan ja uina auan neuottelut etäät. iäi on yytä taratella aianoaiten annuteita aljataa tiedoaan oleia eioja ja toditeita atauolelle tai yriä alaamaan ne. Toiaalta neuottelua oidaan taratella myö äämie agentti-ongelmana, illä oauolia edutaien laimieten omat edut eiät älttämättä yhtene toimeiantajan intreien ana. Ellei ointoa ole aautettu ennen oieudenäyntiä eiä antaja ole atieetta luounut anteeta, toimitetaan aiaa äääittely, jona äätteei tuomioituin antaa rataiuna. Kun äätö on julitettu, iihen tyytymätön aianoainen oi haea muutota ylemmätä oieuateeta. Toiin uin ointoneuottelua, joa aianoaiten taoitteena on löytää ehdotu, jona umiin on almi hyäymään, oieudenäynniä intreien ataaiuu orotuu entietään, illä oauolet taoitteleat ainoataan mahdolliimman uurta oittoa. Peliteorian näöulmata oieudenäynti on aianoaiten älinen nollaummaeli. On myö huomattaa, että tuomioituimen äätöenteolla on ai toiitaan eroaaa funtiota: Aianoaien näöulmata tuomion antaminen on iimeijainen riidanrataiueino. Sen ijaan yhteiunnan annalta oieudenäyntien taroitu on lain tuliteminen ja tuomitemiella yritään ääntelemään ja hallitemaan analaiten toimintaa. Voidaan olettaa, että erityieti ylemien oieuateiden tuomarien iinnotu ohdituu ääaiaa laintulintaan eiä niinään yittäien riidan rataiuun. 7 7 iäi tutimuirjalliuudea on tarateltu äitettä, että oieudenäynnit tehotaat lainäädäntöä. Sitä on elitetty alioiilla anteilla: tehottomita äädöitä riidellään enemmän uin tehoaita. Common la -järjetelmää tämä meritee, että toituati tuomioituimea äiteltäät tehottomat äädöet oidaan umota, un taa haremmin yeenalaitetut tehoaat äädöet yyät oimaa (Cooter & Rubinfeld 990, 543 544). Suomea tuomioituin oi laintulinnalla antaa merityiällön tulinnanaraiten äädöten ielelliille ilmauille, mutta toimialta äädöten muuttamieen tai umoamieen on eduunnalla. Todelliuudea aianoaiten erimieliyy ohdituu yleenä taauen toieioihin, ja uhtaati oieuyymyiä oeat riidat oat harinaiia (Koulu 998, 94). 8

.. Sointo tehoa riidanrataiueino Sointo määritellään laillieti täytäntöönanoeloiei oimuei, joa ataaja yleenä itoutuu uorittamaan antajalle tietyn orauen, ja antaja itoutuu luoumaan anteeta (. eim. Poliny & Shaell 005, 3). Sointoneuotteluihin oidaan ryhtyä eä ennen anteen ireille aattamita että miä tahana oieudenäynnin aiheea. Oauolet oiat neuotella eenään tai älittäjän ohjauella; liäi tuomari yrii editämään 8 ointoa uulliea almitelua iran uoleta. Ellei ointoa neuotteluita huolimatta aada aiaiei eiä antaja luou anteeta atieetta, aia etenee oieudenäyntiin, jona äätteei toimialtainen tuomioituin antaa rataiuna. Oieutaloutieteen eruoletuena on, että ointo on aina tuomiota taloudellieti tehoaami eino rataita riita. Väite ätee ain, un liäi oletetaan, että ointo ataa oieudenäynnin odotettua tulota eli uitteellita tuomiota (ataauuolettama). Soittelun taloudellinen tehouu erutuu tällöin iihen, että ama tulo aautetaan ilman oieudenäynnin utannuia. Kutannuet jaetaan hallinnolliiin utannuiin, jota aiheutuat uoraan menettelytä (eim. laimieten aliot), ja erehtymiutannuiin 9, jota oat eäuoria uluja (rataiu ei ole aineellieti oiea). 0 iäi on yytä orotaa, ettei oitteluaan toi ole ilmaita, mutta oa iitä aiheutuat utannuet oat huomattaati oieudenäyntiuluja alhaiemmat, ne ajatellaan uein yinertaiuuden uoi nollai (Cooter & Rubinfeld 989, 075). Niin tehdään ääoin myö tää eityeä. Koa oletetaan, että ointo ataa aina odotettaia oleaa mahdollieti irheellitäin tuomiota, erehtymiutannuilla ei ole meritytä. Koulu (998, 88 90) huomioi myö ataauuolettaman ätemättömyyden: Jo ointo oieaa oieudenäynnin loutuloeta, e ei älttämättä ole otimaalinen rataiueino ainaaan iinä yittäieä taauea, joa tuomioituin olii antanut toienlaien äätöen. Yleiellä taolla oiminen on ilti otimaalita, unhan irheelliitä 8 Soinnon editämielolliuuden (OK 5:6) ritiiitä. Koulu (998) 9 Erehtymiutannuet jaautuat edelleen ahteen ryhmään:. yytön tuomitaan tai. yyllinen jätetään tuomitematta. 0 Oieudenäyntimenettely on tehoa, un e minimoi eä uorat että eäuorat utannuet. Niiden ainoaro aihtelee uitenin eri aiaryhmiä, illä mitä täreämää oieuhyää riita oee, itä oimaaammin tulee yriä aineellieti oieaan loutuloeen, jolloin uorat menettelyutannuet aaat. (Koulu 998.) 9

oinnoita aiheutuat erehtymiutannuet eiät ylitä itä hallinnolliten utannuten äätöä, joa oieilla oinnoilla aautetaan. Erati (00, 8 9) luonnehtii myö muita ointomenettelyn etuja errattuna oieudenäyntiin. Oieutaloutieteellietä näöulmata atottuna niitä annattaa mainita menettelyn haluuden liäi en noeu eä jyrän oittaja häiäjä-aetelman uuttuminen. Vaihtoehtoiita riidanrataiumenetelmitä erityieti älimiemenettelyn etuihin lueutuu äittelyn luottamuelliuu, rataiijoiden erityiaiantuntemu eä muutoenhauelottomuudeta johtua älitytuomion loulliuu (Määttä 999, 88). Välimiemenettely on uitenin tuomioituinmenettelyä alliimaa ja oeltuu ii ääoin yrityten äliiin riitoihin (Joela 005, 54 63), joia juliuu on menettelyutannuia uuremi haitta. Siten e ei täytä ointoteorian erinteitä määritelmää tehouudelle, toiin uin muu yityiten marinoiden järjetämä, utannuiltaan edulliemi menettely..3. Soinnon tehouu aianoaiten näöulmata Cooter ja Rubinfeld (989, 069 07) eittäät, että riita-aian oauolten intreit oin eroaat ja oin yhteneät. Neuottelua eä antaja että ataaja yrittäät hania mahdolliimman uuren ouuden oinnolla aautettaata ylijäämätä, mutta yriät umiin oieuriidan tehoaaeen rataiuun. Tehoa rataiu edellyttää, että. laiääteiet oieudet ooitetaan oauolelle, joa niitä eniten arotaa;. laiääteiet elolliuudet aetetaan oauolelle, joa uoriutuu niitä ienimmin utannuin ja 3. riidan rataiuta aiheutuat tranatioutannuet minimoidaan. Oieutaloutieteen lähtöohtana on, että aianoaiet toimiat rationaalieti, taloudellita hyötyään maimoiden. Kantaja ii notaa anteen ja ajaa itä ain, miäli hän olettaa, että oieudenäynnitä on hänelle taloudellita hyötyä. Vataaja uoletaan ieltäytyy oimata riitaa ain, jo hän olettaa, että oinnota aiheutuu hänelle uuremi taloudellinen haitta uin oieudenäynnitä. Tällainen rationaaliuuoletu rajoittaa oieutaloutieteellien taratelun uitenin niihin oieudenäynteihin, joihin oauolet oat ryhtyneet taoitellaeen taloudellita hyötyä. Oletu oii erityien hyin ellaiiin riita-aioihin, joia eeitä on aatimu ahingonoraueta (tort litigation). Sen ijaan eim. erheoieudelliten riitojen 0

taratelu tätä näöulmata ei ole annattaaa, illä aianoaiten äyttäytymitä ohjaaat tällöin yleenä muut uin taloudelliet intreit (Koulu 998, 9 9). Aianoaiten annalta ointo on tehoa rataiueino, illä oimalla riitana he älttäät oieudenäyntiulut. Koa Suomen oieujärjetelmää häinnyt joutuu utantamaan aiti omana, myö oittaneen ulut, antaja ei oi uloitaa ataajan uluja, un hän arioi odotettua hyötyään oieudenäynnitä, ja ataajanin on huomioitaa antajan ulut, un hän laee odotettua taiotaan. Sen liäi aianoaiet oiat älttää tuomioituimen äätöeen liittyän eäarmuuden, jo he aauttaat oinnon..4. Soinnon yhteiunnallinen tehouu Aianoaiten yityiet annuteet oia riita-aia oieudenäynnin ulouolella eriäät yleenä yhteiunnalliita annuteita, mihin on tutimuia eitetty euraaia yitä: Eninnäin aianoaiten oieudenäyntiulut muodotuat ääaiallieti laimieten alioita, mutta oieudenäynnitä aiheutuu myö monenlaiia yhteiunnalliia utannuia, joita ei oida uoraan iirtää riitaroein oauolten atuulle. Tällaiia utannuia oat mm. tuomareiden ja muun tuomioituinlaitoen henilöunnan alaulut ja utannu menetetytä ajata eä eim. ituntoraennuten uora- ym. utannuet ja oieuau. Koa aianoaiet eiät anna oieudenäynnitä aiheutuia oonaiutannuia, oimalla riitana he äätäät ähemmän uin yhteiunta. Toiin anoen aianoaiten yityiet annuteet oia oat yhteiunnallieti riittämättömät. (Shaell 003, luu 7,. 6; Poliny & Shaell 005, 5.) Sen ijaan riiä aihtaien oauolten mahdolliuu älttää eäarmuu oieudenäynnin loutuloeta aattaa myö yhteiunnan hyötyä, miäli neuottelu tuottaa oinnon. Tämä johtuu iitä, että yhteiunnan hyinointi riiuu yilöiden, tää taauea ii antajan ja ataajan, hyinoinnita. Näin ollen rii tuomioituimen rataiuta antaa eä aianoaiille että yhteiunnalle yyn yriä ointoon. (Shaell 997, 60.) Oieudenäynnin oonaiutannuet oat antajan ja ataajan oieudenäyntiulujen eä yhteiunnalliten utannuten umma, ii TC. y

Toiei eäymmetrietä informaatiota johtuen antaja ja ataaja aattaat äätyä oieudenäyntiin tuloettomien neuottelujen jäleen, un antajan aatimu ointoummata ooittautuu liian uurei tai ataajan tarjou liian ähäiei. Kuitenaan yhteiunnan arojen itominen oieudenäyntiin ei älttämättä ole mieleätä ain en uoi, että oauolet arioiat irheellieti toitena tilanteen (Shaell 003, luu 7,. 6). Poliny ja Shaell (005, 5), eittäät että eäymmetrien informaation allitea oauolet tahtoat itelleen uuremman ouuden hyödytä, joa oimalla on aautettaia, miä ei aiuta yhteiunnallien hyödyn määrään. Myö eäymmetrien informaation tilanteea aianoaiten yityiet annuteet oia oat yhteiunnallieti liian ähäiiä, ja ne oitaiiin orjata jaamalla aremmin tietoa oauolten een. Kolmannei mahdolliuu riita-aian oimieen oi ähentää yleitä eloteaiututa tehdä riomu, illä ataaja hyötyy teemällä oinnon (Poliny & Shaell 005, 5). Kun oiminen on allittua, ataajan odotettu utannu riomueta on ienemi uin illoin, jo lai eloittaa rataiemaan aian oieudenäynniä. Shaell (997, 603) orotaa uitenin, ettei oieudenäyntiuhan aiutu otentiaalien ahingonaiheuttajan toimintaan ole oin uuri, ellei henilö taralleen tiedä, millaita toimintaa idetään tuottamuelliena. Tällöin ahingonaiheuttajan ennaotieto iitä, että riita iimeädeä rataitaan oieudea, ei annuta häntä ryhtymään arotoimiin. Jotta annute aranii, hänen tulii etuäteen tietää, uina tuottamu määritellään. Vataaalla taalla otentiaalien ahingonaiheuttajan äyttäytymitä ei merittääti ohjaa elätään e, että hän tietää ahingon laajuuden aljatuan äääittelyä. änen tulii jälleen jo etuäteen tietää aiheuttamana ahingon määrä, jotta hän ryhtyii aianmuaiiin arotoimiin. Kantaja ja ataaja oat haroin iinnotuneita iitä, uina alinta oinnon ja oieudenäynnin älillä aiuttaa elotteeeen, mutta yhteiunnan annalta illä on meritytä. Näin ollen iinä määrin uin mahdolliuu ointoon ähentää elotetta, oauolet aattaat oia yhteiunnan annalta liian uein. Toiaalta mahdolliuu ointoon oi annutaa otentiaaliia antajia notamaan enemmän anteita, illä oieudenäyntiulut ja eäarmata tuomiota aiheutua rii on ältettäiä oinnolla. Tämä taa ahitaa elotetta, illä todennäöiyy joutua ataamaan riomueta aaa, un anteita notetaan heremmin. Johtoäätöenä oidaan eittää, että mahdolliuu riidan oimieen oi joo ahitaa tai heientää yleitä elotetta tehdä riomu. Shaell (003, luu 7,. 8) eittääin mieleniintoien tulinnan, jona muaan oieudenäyntien järjetämien aradoinen taroitu on, että niitä ei tarite

järjetää. Oieudenäynti on ii antio, jota ilman ei yityiillä aianoaiilla olii annuteita ointoon. iäi Shaell (997, 604 608; 003, luu 7,. 6 7) eittää jouon muita teijöitä, joiden uoi yityiet ja yhteiunnalliet annuteet oia riita uein eroaat. Sointojen määrä ei ole älttämättä yhteiunnallieti otimaalinen, illä aianoaiet arotaat teijöitä joo liiaa tai liian ähän yhteiunnan annalta mitattuna. uomionaroiia näitä teijöitä oat etenin oieudenäynnin juliuu ja laintulinnan tämentyminen. Keinäiten neuottelujena tai älimiemenettelyn aulla oauolet oiat rataita riidan alaa juliuudelta, joten yityiyyden äilyttäminen motioi heitä oimaan. Kannuteet oiat erutua eimerii euraaiin yihin: Jo taauea on ye iallien tuotteen aiheuttamata ahingota, almitajayrityen liietoiminta aattaii äriä, jo riita tulii yleiön tietoon. Kantajaaan ei älttämättä halua identifioitua oieuriidan oauolena tai hän itäii taauen yityiohdat mieluummin oia juliuudeta. Kuitenin yhteiunnan näöulmata oauolet aattaat yityiyytenä turataeen tai juliuutta arttaaeen oia riidan liian uein, jo julinen oieudenäynti arantaii yleiön tietoiuutta ja ehäiii iten ataaien ahinojen yntymien. Kun erimieliyy ohdituu tulinnanaraieen äännöeen, tuomioituin ottaii rataiuna eruteluia antaa myö äännöen oieaan tulintaan. Elleiät aianoaiet uo oleana oauolina ataaia riita-aioia myöhemmin, he eiät oletettaati ooita juuriaan iinnotuta laintulinnan tämentymieen. Siten yhteiunnan annalta atottuna oauolet aattaat äätyä ointoon liian heräti. On uitenin huomattaa, että riidat altaoin johtuat aianoaiten erilaieta uhtautumieta toieioihin eiätä niinään ohditu lain iältöön. aintulinnan ehittämiei ain ieni oa oieutaauita uhteea niiden oonaimäärään on olennainen, joten aian yhteiunnallinen merity ei loulta yleenä ole merittää. (K. myö Cooter & Rubinfeld, 990, 544.) 3

3. MIKSI DISPOSITIIVINEN RIITA-ASIA RATKAISTAAN TUOMIOA? Vuonna 004 äräjäoieuien uulliea almitelua aatettiin äätöeen.063 riitaaiaa ja äääittelyä rataitiin yhteenä 3.889 taauta (Erati 005). Minä uoi aiia dioitiiiia riita-aioita ei uitenaan oita, aia ointo on oieudenäyntiä tehoaami rataiutaa, uten edellieä luua eitettiin? Tätä yymytä taratellaan euraaai ointoteorian taattien erumallin (Simle Model) aulla, jota tutimuirjalliuudea äytetään toiinaan myö nimitytä Otimim Model (Mieli 004, 46). Analyoinnin eruteella oidaan eittää, että ointoneuottelujen tuloelliuuden älttämätön edellyty on oitiiien ointomarginaalin olemaaolo. Se on myö riittää edellyty, jo oauolten informaatio on täydellitä. Sen ijaan informaation ollea eätäydellitä oieudenäyntiin aatetaan edetä, aia ointomarginaali oliiin oitiiinen. aaitaan, että eäymmetrinen informaatio aiheuttaa aina tehouutaion, jona yynä on joo iie riidan rataiua tai oinnon eäonnituminen. 3.. Sointoteorian taattinen erumalli Sointomarginaali on yinertainen iiteehy, jona aulla oidaan määrittää, ono oieuriidan oiminen yliäänä mahdollita. Sen muodotamiea äytetään mahdolliimman haroja, ain aiein olennaiimia muuttujia, jota oat ataajan tuottamu, antajan ärimä ahino eä oauolten oieudenäyntiulut. Poitiiien ointomarginaalin olemaaolo on ointoneuottelujen tuloelliuuden älttämätön edellyty; oieuriidan oiminen on mahdollita, jo ja ain jo antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on enintään yhtä uuri uin ataajan odotettu taio. Muuttujien arametreja taratelemalla yritään elittämään, mitä teijät editäät oinnon aauttamita ja mitä aarantaat itä. Päääittelyä rataitujen taauten määrä on ähentynyt runaati uoina 995 004, mihin on eeieti aiuttanut uoden 993 alioieuuuditu. Vielä älittömäti uudituen jäleen uulliea almitelua rataitiin noin 3.000 riita-aiaa ja äääittelyä lähe 7.000; 000-luun alua riitojen määrä on yynyt uhteellien aaana. Oto attaa riita-aiat ilman maa-oieuaioita, eli iihen iältyy myö taauia, joia oauolilla on ollut muu uin taloudellinen intrei. (Erati 005.) 4

Tutielmaani ointoteorian taattinen erumalli on oitettu Suomen oieujärjetyeen, jona muaan oieudenäynnin häinnyt eloitetaan maamaan atauolen ohtuulliet oieudenäyntiulut (OK :). 3 Taratelu erutuu iten ääaiaa Cooterin ja Rubinfeldin (989, 077 078) eä Shaellin (003, luu 8,. 7 9) eityiin, joia tämä niin ututtu Britih rule on eitetty aihtoehtoiena mallina. 3... Mallin oletuet Perumallin ehioa lähdetään iitä, että ummanin oauolen hallua olea informaatio määräytyy eogeenieti: e on tautalla aiuttamaa antajan ja ataajan mahdollieti eriäiin uomuiin. 4 Muuttujien alaindeillä taroitetaan antajan äitytä ja alaindeillä ataajan äitytä. iäi on yytä mainita, että mallia oauolet eiät uo joutuana amanaltaiiin tilanteiiin tuleaiuudea, joten he eiät ole iinnotuneita iitä, uina ataaa riita-aia jatoa rataitaiiin. Tiiitelmä euraaai eitettäitä oletuita on oottu tauluoon. Oletetaan eninnäin, että riita-aian oauolilla eli antajalla ja ataajalla on omat uomuena anteen eruteena olean aralliuuaroien ahingon uuruudeta. Vahingonoraulain (4/974) muaan oraamiea noudatetaan täyden orauen eriaatetta, ellei orauelolliuutta harita ohtuuttoman raaai ottaen huomioon oauolten aralliuuolot ja muut olouhteet (VahKor :). Koa ahingonorauen taroituena on iten ahingon ärineen aattaminen iihen taloudellieen aemaan, joa hän olii ollut, ellei ahinoa olii taahtunut, oidaan ääääntöieti ymmärtää myö tuomittaan orauen määräi. 5 Toiei oletetaan, että oauolilla on omat uomuena ataajan tuottamuen ateeta. Korattaan ahingon tulee olla riittäää yy-yhteydeä ataajan teoon tai laiminlyöntiin, jona hän on aiheuttanut tahallieti tai tuottamuellaan. Siten tuottamu oidaan yhtä lailla ymmärtää myö todennäöiyydei, että antaja oittaa oieudenäynnin, miäli hän notaa anteen ja aia rataitaan tuomioituimea. Jo 3 Koa oieutaloutieteellitä tutimuta on harjoitettu ääaiaa Yhdyalloia, altaoa eityitä iältää oletuen, että oauolet ataaat omita oieudenäyntiuluitaan riiumatta oieudenäynnin loutuloeta (. eim. Poliny ja Shaell 005, 3 4 eä Mieli 004, 46 48). 4 Myöhemmin tarateltaea trategita äyttäytymitä ointoneuotteluia informaation oletetaan olean endogeenita ja iinnitetään huomiota uomuten muodotumieen. 5 Eratin (005) muaan äääittelyyn edenneiä riidoia ilmoitettujen aatimuten mediaani oli 4.8 euroa, join aatimuten uuruu aihtelee runaati taaueta riiuen. Rahan aron muuto huomioiden riidanalainen intrei on aanut 4 % uoina 995 004. 5

ataaja on aiheuttanut ahingon tahallieti,. Tuottamu oi olla lieää, taallita tai töreää, jolloin 0 < <. Mahdollita on myö, että ahino on aiheutunut taaturmaieti, ii ilman ataajan tuottamuta, jolloin orauelolliuuttaaan ei ole ja 0. Kolma oletu on, että häinnyt oauoli joutuu maamaan aianoaiten oieudenäyntiulut. Korattaia utannuia aiheutuu mm. oieudenäynnin almiteluta, aian ajamieta tuomioituimea, autajan aliota, oieudenäyntiin älittömäti liittyätä menetyetä eä orauelle aadittaea maettaata iiätyorota, un uuaui on ulunut orauen tuomitemiäiätä (OK :8). Neljännei oletetaan, että antaja ja ataaja oat riineutraaleja: antajan ara trategia maimoi hänen hyötynä odotuaron, ja ataajan ara trategia minimoi hänen taiona odotuaron. Oletu on realitinen etenin taauia, joia aianoaiten anoet oat uhteellien ieniä errattuna heidän odotettuun nettohyötyynä. Myöhemmin luua 3..3. huomioidaan myö riin aihtamien aiutu oinnon todennäöiyyteen. Tauluo. Perumallin muuttujat Muuttuja Ehto Merity 0 Kantajan äity ataajan tuottamueta 0 Vataajan äity tuottamuetaan > 0 Kantajan äity ärimätään ahingota > 0 Vataajan äity antajan ärimätä ahingota > 0 Kantajan oieudenäyntiulut > 0 Vataajan oieudenäyntiulut 6

3... Sointomarginaalin laeminen Kantaja odottaa aaana orauen todennäöiyydellä ja joutuana maamaan oieudenäyntiulut ainoataan, jo hän häiää riidan tuomioituimea, jona hän laee taahtuan todennäöiyydellä. Siten antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on ( ) ( ) Π. (3.) Miäli antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on alun erin negatiiinen, hänen ei annata ryhtyä haemaan orauta ärimätään ahingota oieuteite. Siten antaja notaa anteen ain, jo Π 0, oa hänellä on alta äättää oieuroein aloittamieta. Vataajan annalta tarateltuna oidaan eittää, että todennäöiyydellä hän joutuu oraamaan ahingon, ja todennäöiyydellä odotettu taio oieudenäynnitä on eä maamaan oauolten yhteenlaetut oieudenäyntiulut antaja ataa aiita uluita. Näin ollen ataajan ( ) Π. (3.) Jotta riineutraali antaja uotuu oimaan aian tuomioituimen ulouolella, ointoumman on oltaa ähintään yhtä uuri uin hänen odotettu oittona oieudenäynnitä. Se on ähimmäimäärä, jona riineutraali antaja hyäyy ointoneuottelua, oa muutoin hän aauttaa uuremman hyödyn louun iedyä oieudenäynniä. Toiaalta ataaja on almi maamaan oinnota oreintaan tuomiota odotettaati aiheutuan taiona erran. Sointo on ii mahdollinen, jo ja ain jo ( ) ( ) ( ) Π Π. (3.3) Oieudenäyntiin ei iten johda elätään e, että antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on oitiiinen; meriteää on, että antajan odotettu oitto on uuremi uin ataaja odotettu taio. Näiä oloia antajan hyäymä ähimmäiorau, jolla hän uotuu ointoon, aattaa ylittää ataajan tarjoaman enimmäimäärän. 7

Sointomarginaali (ettlement range, SR) laetaan ähentämällä ataajan odotetuta taiota antajan odotettu oitto. Matemaattieti eitettynä ointomarginaali on ii ( ) [ ( ) ( )] SR. Vaihtoehtoieti tämä oidaan irjoittaa muotoon SR. (3.4) ( )( ) ( ) Nämä oletuet annettuna, rationaaliet oauolet oiat riidan aina, miäli marginaali on oitiiinen. Jo marginaali on en ijaan negatiiinen, oauolet jättäät riidan aina tuomioituimen rataitaai. Silloin un SR 0, oauolet oat indifferenttejä riidan rataiutaan älillä. Tämä on haainnollitettu myö tauluoa. Tauluo. Valinta oinnon ja oieudenäynnin älillä, un häinnyt oraa atauolen oieudenäyntiulut Tilanne Seurau ( )( ) < ointo ( )( ) riittinen ite ( )( ) > oieudenäynti Sointoumma on älillä [ ( ) ( ) ( )],, ja miä tahana rahamäärä tällä älillä on ummallein oauolelle oieudenäyntiä edulliemi. Soimalla riidan he oiat jaaa ylijäämän eenään, mutta heidän intreinä eroaat ylijäämän jaotaan uhteen: antaja taoittelee mahdolliimman uurta ummaa ja ataaja mahdolliimman alhaita. ESIMERKKI. Kriittinen ite Jotta oidaan haainnollitaa oinnon aauttamien edellytytä, taratellaan jatoa ointomarginaalin uuruutta erilaiia olouhteia numeeriten eimerien aulla. ähtöohtana oloon riittinen ite; jatoa muutetaan arametreja yi errallaan. Silloin un 0,90 0,50 3.000 9.000 3.000, eä antajan odotettu oitto että ataajan odotettu taio on 7.500, ja oauolet oat indifferenttejä oinnon ja oieudenäynnin älillä (eli SR 0 ). 8

3..3. Riinaihdanta Tähän ati on oletettu, että antaja ja ataaja oat riineutraaleja. Kuina tilanne muuttuu, jo oletetaan, että aianoaiet aihtaat riiä? Oauolten riiaeriiiuu aiuttaa analyyiin ahdella taalla: Eninnäin riinaihdanta ähentää antajan annuteita lähteä alun erin ajamaan annetta. Riinaihtaja ähentää odotetuta oitotaan riireemion. Tämä riireemio ataa uuruudeltaan itä atenmieliyyttä, jona eäarmuu oieudenäynnin loutuloeta häneä aiheuttaa (Poliny 003, 39), joten riireemio on itä uuremi, mitä riiaeriiiemi henilö on yeeä. Näin ollen on mahdollita, ettei riinaihtaja nota anneta, jona riineutraali notaii. uomionaroita on myö, että antaja ja ataaja aihtaat riiä itä ilmeiemmin, mitä uuremi on heidän odotettu taiona, eli aianoainen on tyyilliimmin riineutraali illoin, un hänen odotettu taiona on uhteellien ähäinen. Toiei riinaihdanta liää aianoaiten annuteita oia riita tuomioituimen ulouolella, oa oiminen eliminoi oieudenäynnin tuntemattomata loutuloeta aiheutuan riin. Tällöin oauolet aattaat oia riidan, joa muutoin olii rataitu oieudenäynniä (Poliny 003, 39). Eliiittieti ilmaituna meritään antajan riireemiota r :lla ja ataajan riireemiota r :llä. Jo antaja on riinaihtaja, hän on almi hyäymään orauen ( ) ( ) r, joa on ii riireemion erran ienemi uin riineutraalin antajan hyäymä orau ( ) ( ). Vataaati riiä aihtaa ataaja on almi maamaan oinnota antajalle umman ( ) r. (K. Poliny & Shaell 005, 4.) 3..4. Oieudenäyntiulujen alloaatiotaa Edellä on tarateltu ointoteorian erumallia Suomen oieujärjetelmää. Järjetelmämme eriaate, jona muaan dioitiiien riidan häinnyt eloitetaan oraamaan oittajan oieudenäyntiulut, on ain yi mahdollinen taa allooida utannuet. Vataaa taa on äytöä myö Io-Britanniaa, minä uoi iitä äytetään oieutaloutieteeä nimitytä Britih rule. uodaan euraaai atau niihin aiutuiin, joita utannuten alloaatiotaalla on oinnon aauttamieen. 9

Eimerii Yhdyalloia umiin riita-aian oauolita ataa omita oieudenäyntiuluitaan riiumatta iitä, oittaao ai häiääö hän aian (niin ututtu Amerian rule) 6. Koa iiiliroein oieutaloutieteellitä tutimuta harjoitetaan laajalti nimenomaan Yhdyalloia, alan irjalliuudea eitettyjen mallien lähtöohtana on yleenä amerialainen taa allooida oieudenäynnitä oauolille aiheutuat utannuet. Ueia tutimuia on uitenin mallinnettu utannuten alloaatiotaan aihtamien eurauia roein eri aiheiiin. Yhdyaltojen oieujärjetelmää antajan odotettu oitto oieudenäynnitä on ii USA USA Π ja ataajan odotettu taio Π jo ja ain jo Π USA Π USA. Sointo on mahdollinen,. iäi oidaan ooittaa, että umaain hyödyttää ointo on mahdollinen niin auan uin antajan ario odotetuta oraueta ei ylitä ataajan ariota enemää uin on heidän oieudenäyntiulujena umma, eli oinnon älttämätön edellyty on, että. Näin ollen oieudenäyntiin ajaudutaan, jo >, ja oauolet oat indifferenttejä oinnon ja oieudenäynnin älillä, jo 003, luu 7.). Tilanteet on eritelty tauluoa 3. (K. eim. Shaell Tauluo 3. Valinta oinnon ja oieudenäynnin älillä, un aianoaiet ataaat omita oieudenäyntiuluitaan Tilanne Seurau < ointo riittinen ite > oieudenäynti Analyoidaan lyhyeti aianoaiten odotetun oiton laemitaan aiututa oinnon aauttamieen. Sointomarginaali määräytyy eri taalla amerialaien ja oman oieujärjetyemme alloaatiotaan allitea, miä ilmenee tauluota 4. Jo häinnyt ataa aiita oieudenäyntiuluita, ointomarginaali uituu amerialaita äytäntöä ataaai illoin, un antajalla ja ataajalla on yhteneä näemy 6 Yhdyalloia on oimaa ueita, erityiiä olouhteia oellettaii tuleia aetuia, joia mahdollitetaan aianoaielle aiheutuneiden utannuten iirto toien oauolen maettaai. Myö Rule 68 -ääntö on huomionaroinen: jo oauoli torjuu ointotarjouen ennen oieudenäyntiä ja tuomioituimen langettama tuomio on hänelle eäedulliemi, hänen tulee orata atauolelle tietyt ulut, jota oat aiheutuneet ointotarjouen eittämien jäleen. (Sier 994; Shaell 003, luu 8,. 7) 0

todennäöiyydetä, että antaja oittaa oieudenäynnin, eli. Kulujen alloaatiotaa aiuttaa iten oinnon mahdolliuuteen ainoataan, un. iäi on huomioitaa, että järjetelmämme äytännön muainen oieudenäyntiulujen alloaatiotaa ähentää ahingon ärineen oauolen annutetta notaa anne, miäli hän itää oittomahdolliuuttaan errattain eäarmana (Shaell 003, luu 8,. 7). Siten antajan äity oittona todennäöiyydetä oauolten atatea omita uluitaan. on eimäärin oreami uin Tauluo 4. Sointomarginaali Alloaatiotaa Sointomarginaali USA Amerian rule SR ( ) ( ) Britih rule SR ( )( ) ( ) Oieudenäyntiulujen alloaatiotaan aiututa oinnon yntymien todennäöiyyteen on yinertaita arioida euraaalla taalla: ähdetään liieelle amerialaieta alloaatiotaata ja oletetaan, että ollaan ointomarginaalin riittieä iteeä, eli. Tää tilanteea ii antajan odotetun oiton ja ataajan odotetun taion erotu ataa heidän oieudenäyntiulujena ummaa, ii, ja aianoaiet oat indifferenttejä riidan rataiutaan älillä, eli SR ( ) ( ) 0 USA. Jo nyt aihdetaanin alloaatiotaaa ja häinnyt oauoli määrätään maamaan aii ulut, oidaan nähdä, että oinnon edellyty atoaa, eli ( )( ) ( ) < 0 SR, jo >. Jo häinnyt oauoli ataa aiita uluita, joudutaan ii todennäöiemmin oieudenäyntiin, miäli antaja uoo oittoona enemmän uin ataaja taioona (Cooter & Rubinfeld 989, 077). Tällöinhän umiin oauoli itää uhteellieti todennäöiemänä, että hänen uluna määrätään atauolen orattaai (Shaell 003, luu 8,. 8). Toiaalta, jo antaja uoo oittoona ähemmän uin ataaja taioona, eli <, oieujärjetelmämme muaiea äytännöä on olemaa ointomarginaali todennäöiemmin uin amerialaiea.

ESIMERKKI. Sointomarginaalin olemaaolo riiuu oieudenäyntiulujen alloaatiotaata Oloon 0,90 0,50 3.000 5.000 3.000, ja errataan nyt oinnon aauttamita Yhdyaltojen ja Suomen oieujärjetelmiä. Jo umiin oauoli ataa omita uluitaan, eä antajan odotettu oitto että ataajan odotettu taio on 0.500 ja oauolet oat indifferenttejä oinnon ja oieudenäynnin älillä 7. Jo en ijaan häinnyt maaa ummanin oauolen oieudenäyntiulut, ointomarginaali on.400 8, ja iten riita rataitaan tuomioituimea. iäi anoten aun ja riinaihdannan älillä on yhtey. Jo häinnyt joutuu maamaan aii oieudenäynnitä oauolille aiheutuneet ulut, oieudenäynnin oittamien merity aaa entietään, illä taio tulee häinneelle oauolelle alliimmai, un atauolen ulut iältyät eliin. Kuten jo edellä todettiin, on loogita ajatella, että antaja ja ataaja aihtaat riiä itä todennäöiemmin mitä uuremmat oat heidän odotetut taiona. Siten ulujen allooiminen häinneelle oauolelle oaltaan arantaa oinnon mahdolliuutta aattamalla oieudenäynnin loutuloeta aiheutuaa riiä. (Cooter & Rubinfeld 989, 077 078.) Tiiitetyti oidaan todeta, että oittajan oieudenäyntiulujen määräämiellä häinneen orattaai on ahdenuuntainen aiutu oinnon todennäöiyyteen. Yhtäältä tämä alloaatiotaa antaa enemmän ainoa aianoaiten uomuille oieudenäynnin oittamien todennäöiyydetä: jo antaja olettaa ataajan tuottamuen uuremmai uin ataaja ite eli antaja on relatiiien otimitinen 9, oiminen on eätodennäöiemää uin oauolten atatea omita uluitaan. Toiaalta antajan eimimi uhteea ataajan äityeen antajan oittomahdolliuudeta ja e, että oieudenäynti tulee häiäälle alliimmai ja riilliemmäi, arantaa aianoaiten annuteita ointoon. 7 ( 3.000 3.000) ( 0,5*5.000 0,9 *5.000) 0 8 ( 0,9 0,5 )( 3.000 3.000 ) ( 0,5 *5.000 0,9 *5.000 ). 400 9 Relatiiieta otimimita. luu 3...

3.. Negatiiinen ointomarginaali oinnon eteenä Kuten edellä on eitetty, oinnon älttämätön edellyty on oitiiien ointomarginaalin olemaaolo. Jotta antaja uotuu oimaan aian tuomioituimen ulouolella, ointoumman on oltaa ähintään yhtä uuri uin hänen odotettu oittona oieudenäynnitä, illä muutoin hän aauttaa uuremman hyödyn, jo antaa tuomioituimen rataita riidan. Toiaalta ataaja on almi maamaan antajalle oinnota oreintaan umman, joa ataa hänen odotettua taiotaan. Sointo on ii mahdollinen, jo ja ain jo ointomarginaali SR 0. Jo SR < 0, riita-aian oimielle ei ole edellytytä ede informaation ollea täydellitä. Komaratiii-taattien ertailun eruteella oidaan eittää, että taattiea erumallia negatiiinen ointomarginaali oi aiheutua ahdeta yytä: joo aianoaiet oat relatiiien otimitiia tai heidän yhteenlaetut oieudenäyntiuluna oat erittäin alhaiet. 3... Relatiiinen otimimi Silloin un, oinnon ehto tiiityy muotoon. Eninnäin oidaan nähdä, että riittään uuri ero antajan ja ataajan arioia tuomittaata ahingonoraueta oi tehdä oinnon mahdottomai, iäli uin antajan ario ylittää ataajan arion. Toiei jo tällaiea taauea myö ataajan ja antajan uomuet ahingonoraueta yhteneät, oauolet oat erityien motioituneita oimaan riidan, illä oletuen muaan > 0. Tää urioiteettitaauea on iten aina olemaa ointomarginaali, ja määrältään e ataa ähintään oauolten yhteenlaettuja oieudenäyntiuluja. Jo en ijaan ja muut teijät iinnitetään entielle taolleen, :n aaminen aieuttaa riidan oimita aattaeaan erotuta. Toiin anoen uuremi ahino ahitaa oieamaa, joa allitee oauolten äityiä odotetun orauen määrätä, un >. Jo taa <, :n äheneminen aentaa ointomarginaalia, joa uitenin äilyy aina oitiiiena; riita oitaan aina, un ataajan äity tuottamuetaan ylittää antajan äityen ataajan tuottamueta. 3

ESIMERKKI 3. Tuomittaan orauen määrä Oloon nyt 0,90 0,50 3.000 0.000 3.000, ja errataan tilannetta eimeriin. Kummaain taauea antaja odottaa oittaana 90 %:n todennäöiyydellä ja ataaja uoo antajan oittaan 50 %:n todennäöiyydellä. Myö oieudenäyntiulut oat eimereiä yhtä uuret. Nyt odotettaia olea orauen määrä on uitenin.000 euroa uuremi. Voidaan todeta, että oinnon edellyty atoaa. Kantajan odotettu oitto on 8.400 ja ataajan odotettu taio 8.000. Näin ollen ointomarginaali on 400, ja mahdolliuu ointoon on menetetty. Voidaan ii erotella taauet myö en muaan, uhtautuuo antaja otimitieti ai eimitieti mahdolliuuiina oittaa oieudenäynti uhteea ataajan uomueen hänen mahdolliuuitaan. Kantajan relatiiinen eimimi oieudenäynnin loutuloeta johtaa aina oinnon aauttamieen, uten edellä todettiin. Miäli taa antaja uhtautuu oittoona relatiiien otimitieti, ointoon ääeminen aattaa olla mahdotonta, illä ointomarginaali on negatiiinen, jo ( ) > ( )( ). Samoin toi ataajan ario tuottamuetaan aieuttaa oimita, jo e on meriteäti ienemi uin antajan ario. ESIMERKKI 4. Relatiiien eimitinen antaja Jo 0,40 0,50 3.000 9.000 3.000, antaja uhtautuu mahdolliuuteena oittaa riita eimitiemmin uin ataaja ja oinnon aauttaminen on helomaa errattuna eimeriin. Nyt ointomarginaalii jää 7.500. Ite aiaa myö iinä teoreettiea taauea, että oieudenäynti olii ilmaita ja äity tuomittaata oraueta riidaton, ointomarginaali on oitiiinen illoinin, un orauen määrä on ain 0 (tää taauea SR ). 4